Lue keskustelun säännöt.
Kaksio 33 m2, kolmio 45 m2. Miten tähän järjettömyyteen on päädytty?
02.01.2023 |
https://www.t2h.fi/kohde/asunto-oy-vantaan-krios/
En ymmärrä. Ennen oli 10 m2 enemmän kaksio 43 m2 ja kolmio 20 m2 enemmän, 65 m2.
Ovatko ihmiset kutistuneet?
Kommentit (872)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on ongelma? Se, että on tarjolla eri kokoisia asuntoja erilaisilla pohjilla?
Voi ei, onpa järjetöntä :D
No onhan se aika erikoista, että koirankopin kokoisia huoneita tarjotaan. Minulla on 54 m2 kaksio ja tässä on tarpeeksi tilaa.
Ja minä asun 180 neliössä + autotalli + varasto. Mitä koitat sanoa? Ensimmäinen asunto, jossa asuin, oli 20 neliötä. Keittiö ja kph mukaanluettuna. Hyvin mahtui silloin.
Kysymys oikeastaan kuuluu, mitähän sinä koetat sanoa? Vi tt uako ketään kiinnostaa miten paljon juuri sinulla on elämäsi varrella ollut neliöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei muualla asuta näin ahtaasti.
He eivät suostu. Me suostumme.
Joo ja saavat myös parempaa palkkaa, jolla asua paremmin. Kukaan mun ulkomaalaisista kavereista ei asu yhtä pienessä ja suoraan sanottuna huonossa kämpässä kuin minä. Mulla on vakituinen työpaikka, ja nyt oon oikeasti alkanut väsyä siihen ettei mulla ole varaa edes muuttaa vuokrakaksioon. Tämäkö on se elämän anti, että asut jossain itsemurhayksiössä koko elämäsi ajan? Ja ei, kaikki ei halua/pysty muuttamaan jonnekin hevonpersiiseen. Mun italialaiset kaverit hämmästelee aina sitä, miten pienet asunnot Suomessa on. Mikä Suomessa on iso asunto, pidetään siellä keskikokoisena. Ja myös se asuntojen taso täällä... :/
Käsittääkseni italialaiset asuvat henkilöä kohden ahtaammin kuin suomalaiset, eikä ne asunnot läheskään aina tasoltaankaan päätä huimaa.
Itse asuin joskus 34-neliöisessä kaksiossa ja se oli oikein hyvä yhdelle ihmiselle. Talo oli tosin 50-luvulta ja siinä asunnossa oli tosi pieni eteinen, keittokomero ja kylpyhuone. Nykyään noihin tiloihin pitää käyttää paljon neliöitä, joten makkareista tulee pieniä komeroita. Tuossa asunnossa oli ihan tilava makuuhuone ja paljon järkevästi suunniteltua kiinteätä kaappitilaa. Noita harvemmin näkee enää uusissa asunnoissa.
Vierailija kirjoitti:
Näin instagramissa tämän 45 neliöisen kolmion mainoksen ja otin siitä kuvakaappauksen itselleni. Olisin niin kiinnostunut näkemään tämän kolmion hiirille.
Ei sulla ole fyrkkaa ostaa sitä hiirille, eikä kenellekään muullekaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on ongelma? Se, että on tarjolla eri kokoisia asuntoja erilaisilla pohjilla?
Voi ei, onpa järjetöntä :D
No onhan se aika erikoista, että koirankopin kokoisia huoneita tarjotaan. Minulla on 54 m2 kaksio ja tässä on tarpeeksi tilaa.
Ja minä asun 180 neliössä + autotalli + varasto. Mitä koitat sanoa? Ensimmäinen asunto, jossa asuin, oli 20 neliötä. Keittiö ja kph mukaanluettuna. Hyvin mahtui silloin.
Kysymys oikeastaan kuuluu, mitähän sinä koetat sanoa? Vi tt uako ketään kiinnostaa miten paljon juuri sinulla on elämäsi varrella ollut neliöitä.
Ei ketään varmaan kiinnosta sen enempää nuo "mulla ainakin on paljon enemmän tilaa, en ikinä suostuisi muuttamaan pienempään"-mölinätkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tästä on jo ollut muualla juttua, mutta pääkaupunkiseudun lähiöihin muutettiin aikanaan Helsingin keskustan ahtaudesta, jossa alivuokralaisuus oli sääntö. Suoraan maaltakin tulijoita tietysti oli.
Väljimpiä ovat 60-luvun lopun ja 70-luvun alun asunnot. Sitten tuli energiakriisi ja huoneiden perusmitoitusta pienennettiin. Nyt ahtaus on muutettu ihanteeksi, jonka syinä ovat tiivistämisen ihanne ja bisneksen etu. Kauhistuttaa, miten pääkaupunkiseudulla tungetaan korkeita kerrostaloja vieri viereen täynnä pikkuisia yksiöitä.
Asun vanhassa kerrostalossa 60 m2:n kaksiossa, jossa pieni vaatehuone ja paljon muuten säilytystilaa eli vanhanajan komeroita. En osaa kuvitella, että tähän tehtäisiin kolmio. On kyllä ihanaa, kun on erillinen keittiö ja olkkariin mahtuu vielä kunnon iso ruokapöytä myös. Olin ensimmäinen, joka tuli tätä asuntoa katsomaan ja samantien tein ostopäätöksen enkä ole katunut.
Mä olen ehkä poikkeus, mutta viihdyn parhaiten pienissä ja mielellään melko, mutta ei liian, minimalistisissa asunnoissa. Olen kotoisin pikkupaikkakunnan syrjäkylältä metsän keskeltä, lapsuus ja nuoruus isossa omakotitalossa metsän ympäröimänä. Liian paljon jouduin olemaan lapsena kotona yksin, kun äiti kuskasi illat ja viikonloput jääkiekkoilevaa veljeä harkkoihin ja otteluihin, isällä taas reissutyö ja paljon poissa kotoa. Lapsuus oli vielä aikaa ennen nettiä, joten en edes netin välityksellä voinut olla kavereihin yhteydessä. Pelkäsin isoa taloa ja ympäröivää pimeyttä, pidin yksin ollessani talossa kaikkia valoja päällä ja siltikin pelotti. Vanhahko öljylämmitteinen talo piti myös epäilyttäviä ääniä, näitäkin säpsähtelin enkä ikinä tottunut.
Lopputulos: muutin lukion jälkeen Helsinkiin ja myöhemmin isoon Aasialaiseen metropoliin ja sitten takaisin Helsinkiin. Lähes aina olen asunut pienissä (ja uusissa ja moderneissa) yksiöissä sillä niissä viihdyn parhaiten. Kerran minulla oli kaksio ja se alkoi jo tuntua turvattomalta. Nyt asun pienessä mutta valoisassa uudessa yksiössä Kalasatamassa ja viihdyke hyvin. Osa ikäisistäni (40v) kavereistani ovat sitä mieltä, että asun onnettomassa koirankopissa, ja heille se mielipide suotakoon.
Toisaalta itsekin ymmärrän, että syyni viihtyä parhaiten pienissä asunnoissa on vähän surullinen. Kaikki eivät tietenkään halua pieniin asuntoihin, osa joutuu. Toisaalta hyvä, että kaikenkokoisia asuntoja rakennetaan. Toivottavasti pienten asuntojen lisäksi myös tilavia kerrostaloasuntoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen asunut 28 neliön yksiössä. Siinä oli kuitenkin erillinen keittiö, jonne mahtui ruokapöytä, joten sitä ei tarvinnut mahduttaa olohuoneeseen.
Asunnossa oli nukkumaparvi. Se oli tosi käytännöllinen, koska asunto oli korkea ja sen parven alla mahtui kävelemään suorana.
Koin tuon asunnon suorastaan tilavana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei muualla asuta näin ahtaasti.
He eivät suostu. Me suostumme.
Mitenkäs esim. Tokio? Hong Kong? New York?
Juurikin näin. Entisenä ulkosuomalaisena voin todeta, että onhan sitä ahdasta ja kallista asumista muuallakin. Esim itselläni 2010-luvun alussa Lontoossa työssäkäyvänä kimppakämppä 30 min metromatkan päässä keskustasta oli ainoa mihin oli varaa.
Toki hyvä muistaa, ettei pk-seutu ole Lontoo. Kyllä Suomessa olisi lääniä rakentaa tilavampia asuntoja. Kyllä esim jo Vantaalla (mihin ap viittasi linkillään) luulisi olevan rakentamatonta maata tehdä ihan reilun kokoisia asuntoja. Hinnat toki ovat lähteneet laukalle, eikä monella ole isoihin asuntoihin varaa. Harmi sinänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se mitä itse arvostaisin suuresti olisi erillinen keittiö. Asun 2010 rakennetussa talossa ja keittiö ei ole varsinaisesti olohuoneessa, vaan hieman sivummalla, mutta yhdistyy kuitenkin avonaisesti olohuonetilaan.
Kaipaisin ihan erillistä keittiötä, mieluiten sellaista jonka oven voi sulkea.
Minä en koe joutuvani eristyksiin muista, kun kokkailen keittiössä, vaan koen sen omana rauhana tehdä keittiötöitä.
Emme myöskään kokkaa vieraiden kanssa, vaan valmistan ruoat yleensä ennen vieraiden tuloa, en minä vieraiden tultua sulkeudu enää keittiöön.
Myyntipuheet olohuoneeseen tai eteiseen sijoitetuista keittiötiloista ja niiden ihanuudesta, ovat pelkkää markkinointi-diipadaapaa.
Kaikkein paksuinta puhetta on väittämät, että asukkaat haluavat tällaisia keittiötiloja.
Väitän, että suurin osa ei halua. Niin paljon niitä kritisoidaan.
Vierailija kirjoitti:
Se mitä itse arvostaisin suuresti olisi erillinen keittiö. Asun 2010 rakennetussa talossa ja keittiö ei ole varsinaisesti olohuoneessa, vaan hieman sivummalla, mutta yhdistyy kuitenkin avonaisesti olohuonetilaan.
Kaipaisin ihan erillistä keittiötä, mieluiten sellaista jonka oven voi sulkea.
Minä en koe joutuvani eristyksiin muista, kun kokkailen keittiössä, vaan koen sen omana rauhana tehdä keittiötöitä.
Emme myöskään kokkaa vieraiden kanssa, vaan valmistan ruoat yleensä ennen vieraiden tuloa, en minä vieraiden tultua sulkeudu enää keittiöön.Myyntipuheet olohuoneeseen tai eteiseen sijoitetuista keittiötiloista ja niiden ihanuudesta, ovat pelkkää markkinointi-diipadaapaa.
Kaikkein paksuinta puhetta on väittämät, että asukkaat haluavat tällaisia keittiötiloja.Väitän, että suurin osa ei halua. Niin paljon niitä kritisoidaan.
Mulla on vähän ristiriitaiset suhtautumiset keittiö-olkkariin, joka itsellänikin on 2017 rakennetussa asunnossa. En tykkää ruoanlaitosta, ja koen avokeittiön helpottavan ruoanlaittoa, kun ei tarvitse eristäytyä keittiöön. Toisaalta silloin, kun keittiössä on sotkua, olisi ihana saada keittiön ovi kiinni ja siivota tyyliin seuraavana päivänä ja illalla antaa sotkujen olla. Nyt kun keittiö on olkkarissa, keittiön sotkut heti latistaa tunnelmaa ja tekee olkkarinkin epäviihtyisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän kysymys ole siitä, että rakennuskustannukset on niin suuret nykyisin, että uudet asunnot on kalliita. Ehkä isommat asunnot ei menisi kaupaksi ja uudet kerrostalot rakentamatta. Monet haluaa nimenomaan uuteen ja rahat riittää juuri ja juuri siihen pieneen asuntoon. Myös perhemalli on muuttunut.
Eiköhän yhden hengen kotitaloudet ole kohta se yleisin asumismuoto.
Taitavat jäädä tyhjilleen, tai ehkä niitä voi vuokrata opiskelijoille ja vanhuksille. Etätöiden myötä ihmiset kaipaavat lisätilaa ja isompia asuntoja, joita on liian vähän tarjolla. Ja kuka haluaa uuden ison asunnon vuokratontilla, kun pelkkiä vastikkeita saa maksaa kohta tonnin kuussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä on jo ollut muualla juttua, mutta pääkaupunkiseudun lähiöihin muutettiin aikanaan Helsingin keskustan ahtaudesta, jossa alivuokralaisuus oli sääntö. Suoraan maaltakin tulijoita tietysti oli.
Väljimpiä ovat 60-luvun lopun ja 70-luvun alun asunnot. Sitten tuli energiakriisi ja huoneiden perusmitoitusta pienennettiin. Nyt ahtaus on muutettu ihanteeksi, jonka syinä ovat tiivistämisen ihanne ja bisneksen etu. Kauhistuttaa, miten pääkaupunkiseudulla tungetaan korkeita kerrostaloja vieri viereen täynnä pikkuisia yksiöitä.
Asun vanhassa kerrostalossa 60 m2:n kaksiossa, jossa pieni vaatehuone ja paljon muuten säilytystilaa eli vanhanajan komeroita. En osaa kuvitella, että tähän tehtäisiin kolmio. On kyllä ihanaa, kun on erillinen keittiö ja olkkariin mahtuu vielä kunnon iso ruokapöytä myös. Olin ensimmäinen, joka tuli tätä asuntoa katsomaan ja samantien tein ostopäätöksen enkä ole katunut.
Suunnittelu on taitolaji.
Asuin lapsuuteni 52 neliön kolmiossa, 60 -luvun talossa Kalliossa. Enkä koskaan ajatellut että olisi ollut ahdasta, me 3 mahduimme siihen hyvin.
Mun huoneeni oli n 7,5m2, oli tilava olohuone, erillinen ruokailutila 4 hengen pöydälle, pieni keittiö johon myös mahtui ruokapöytä, kylpyhuone, vanhempien makuuhuone ja jopa tilava vaatehuone.
Asuin nuorena 35m2 yksiössä ja se oli hyvä. Mahtui 120cm sänky, sohva, tv-taso ja tietokonepöytä ja vielä pieni keittiönpöytäkin. Kaikki tarpeellinen. Kaksiossa asuin poikakaverin kanssa ja siinä oli 63m2. Sekin oli hyvä. Olkkariin mahtui kunnon sohvavermeet, keittiöön 4-hengen pöytä ja makkari ei ollut ihan sullottu, vaikka oli sekä tietokonepöytä että parisänky.
Jos nyt muuttaisin yksin asumaan, niin vähintään 55m2 kaksion tarvisin. Pienempään en menisi. Vaikka vanhempi kerrostalo, vaikka ruma seitkytlukulainen, mutta pääasia, että vähän olisi tilaa ympärillä.
Tässä on aivan sama logiikka kuin muussakin rahastuksessa.... monia pakkauskokoja on kaupassa pienennetty ja silti hinta on sama tai korkeampi... Esimerkiksi ennen 300 gramman paketti onkin vain 280 tai 250 grammaa... tai kappalemäärää pakkauksessa on laskettu....
Rahastuksen ahneus on säälimätön Suomessa ja tavallisia ihmisiä halutaan huijata niin paljon kuin mahdollista.... pieni rikkaiden kerho hymyilee ja kiittää ja kuittaa eurot....
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän kysymys ole siitä, että rakennuskustannukset on niin suuret nykyisin, että uudet asunnot on kalliita. Ehkä isommat asunnot ei menisi kaupaksi ja uudet kerrostalot rakentamatta. Monet haluaa nimenomaan uuteen ja rahat riittää juuri ja juuri siihen pieneen asuntoon. Myös perhemalli on muuttunut.
Eiköhän yhden hengen kotitaloudet ole kohta se yleisin asumismuoto.
Suomessa myös lämmityskulut ovat kohtuuttoman suuret, joten pienet asunnot ovat tehokkaampia. Suomessa on totuttu normaaliin huonelämpötilaan talvellakin ja asunnot halutaan pitää sillä tavalla kunnossa. Kyllä moni on nyt hätää kärsimässä kun on se sähkölämmitteinen 200 m2 kahdelle hengelle, eikä varaa maksaa sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä on jo ollut muualla juttua, mutta pääkaupunkiseudun lähiöihin muutettiin aikanaan Helsingin keskustan ahtaudesta, jossa alivuokralaisuus oli sääntö. Suoraan maaltakin tulijoita tietysti oli.
Väljimpiä ovat 60-luvun lopun ja 70-luvun alun asunnot. Sitten tuli energiakriisi ja huoneiden perusmitoitusta pienennettiin. Nyt ahtaus on muutettu ihanteeksi, jonka syinä ovat tiivistämisen ihanne ja bisneksen etu. Kauhistuttaa, miten pääkaupunkiseudulla tungetaan korkeita kerrostaloja vieri viereen täynnä pikkuisia yksiöitä.
Asun vanhassa kerrostalossa 60 m2:n kaksiossa, jossa pieni vaatehuone ja paljon muuten säilytystilaa eli vanhanajan komeroita. En osaa kuvitella, että tähän tehtäisiin kolmio. On kyllä ihanaa, kun on erillinen keittiö ja olkkariin mahtuu vielä kunnon iso ruokapöytä myös. Olin ensimmäinen, joka tuli tätä asuntoa katsomaan ja samantien tein ostopäätöksen enkä ole katunut.
Suunnittelu on taitolaji.
Asuin lapsuuteni 52 neliön kolmiossa, 60 -luvun talossa Kalliossa. Enkä koskaan ajatellut että olisi ollut ahdasta, me 3 mahduimme siihen hyvin.
Mun huoneeni oli n 7,5m2, oli tilava olohuone, erillinen ruokailutila 4 hengen pöydälle, pieni keittiö johon myös mahtui ruokapöytä, kylpyhuone, vanhempien makuuhuone ja jopa tilava vaatehuone.
No kyllä tuo pieneltä tuntuu, kun itse on asunut 110 m2:n kolmiossa.
78 prosenttia talouksista on yhden tai kahden hengen talouksia Suomessa.
Yhä yleisempää on myös, ettei kotona tehdä enää niin mittavasti ruokaa.
Näin instagramissa tämän 45 neliöisen kolmion mainoksen ja otin siitä kuvakaappauksen itselleni. Olisin niin kiinnostunut näkemään tämän kolmion hiirille.