Jos mies haluaa että naisen pitää olla ns. "perinteinen nainen" niin
...miksi tällainen mies ei silti itse halua olla "perinteinen mies" sikäli, että maksaisi kaiken?
Kommentit (166)
Perinteinen nainen on ainoa oikea vaihtoehto miehelle. Noita ei vain suomesta löydy.
Vierailija kirjoitti:
Perinteinen nainen on ainoa oikea vaihtoehto miehelle. Noita ei vain suomesta löydy.
Pystytkö elättämään edes itsesi? Nyt rehellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa näitä keskusteluja. Suomessa ei ole koskaan ollut mitään " perinteisiä" naisia= kotirouvia. Koska ei ole käytännössä ollut mahdollista= taloudellisesti varaa siihen. Naiset ovat aina tehneet meillä töitä.
Oman maatalouden ylläpito on kotitöitä.
Isovanhempani ovat olleet maanviljelijöitä. Mummon tehtävänä oli hoitaa karja, laittaa ruokaa, ja muut kotityöt.
Karja oli lehmät, lampaat, kanat ja hevonen. Ruokatalouteen kuului parhaillaan tusina ihmisiä, oma väki ja piiat ja rengit.
Peltotyöt, viljely, metsätyöt ja rakennusten ja koneiden kunnossapito oli papan vastuulla. Kausi-aikaan mummokin oli pellolla töissä.
Viiden lapsen kasvatus oli emännän vastuulla myös. Kotityöt kuten siivous ja pyykit kuuluivat kuvaan.
Enemmän mummo oli suurtalon emäntä ja työnjohtaja. Ainakin yksi piika oli aina apuna. Työtä oli aamu kuudesta ilta kahdeksaan. Vapaa-ajalla mummo teki käsitöitä, kutoi ja virkkasi peittoja ja ryijyjä.
Siinä oli työ, perhe ja harrastukset yhdessä. Ei ollut mitään joutilasta elämää.
Kotirouvia oli ehkä kaupungissa. Mutta elämä oli erillaista, kun ei ollut koneita. Siksi melkein joka talossa oli töissä piika.Eli maatalousyrittäjä. Vapaaehtoisesti piti yritystä. Miten se liittyy kotirouviin?
Suomessa kotirouvia oli jossain kartanoissa ja sitten ylimystöissä. Suurin osa ns. kotirouvista oli täysin työllistettyjä kotitöissä, kun ei ollut kodinkoneita. Ruoka piti säilöä itse, marjat ja sienet, suolata kalat jne. Ainakin matot kudottiin itse, vaatteet ommeltiin.
Tarveaineista tekstiilipesuun käytetty lipeä keitettiin itse.
Vapaaehtoisuudesta en tiedä, kun ei oikein ollut vaihtoehtoja lähteä opiskelemaan. Lähinnä pariuduttiin jonkun lähitienoon pojan / tytön kanssa. Mitä nyt oli saatavilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa näitä keskusteluja. Suomessa ei ole koskaan ollut mitään " perinteisiä" naisia= kotirouvia. Koska ei ole käytännössä ollut mahdollista= taloudellisesti varaa siihen. Naiset ovat aina tehneet meillä töitä.
Oman maatalouden ylläpito on kotitöitä.
Isovanhempani ovat olleet maanviljelijöitä. Mummon tehtävänä oli hoitaa karja, laittaa ruokaa, ja muut kotityöt.
Karja oli lehmät, lampaat, kanat ja hevonen. Ruokatalouteen kuului parhaillaan tusina ihmisiä, oma väki ja piiat ja rengit.
Peltotyöt, viljely, metsätyöt ja rakennusten ja koneiden kunnossapito oli papan vastuulla. Kausi-aikaan mummokin oli pellolla töissä.
Viiden lapsen kasvatus oli emännän vastuulla myös. Kotityöt kuten siivous ja pyykit kuuluivat kuvaan.
Enemmän mummo oli suurtalon emäntä ja työnjohtaja. Ainakin yksi piika oli aina apuna. Työtä oli aamu kuudesta ilta kahdeksaan. Vapaa-ajalla mummo teki käsitöitä, kutoi ja virkkasi peittoja ja ryijyjä.
Siinä oli työ, perhe ja harrastukset yhdessä. Ei ollut mitään joutilasta elämää.
Kotirouvia oli ehkä kaupungissa. Mutta elämä oli erillaista, kun ei ollut koneita. Siksi melkein joka talossa oli töissä piika.Eli maatalousyrittäjä. Vapaaehtoisesti piti yritystä. Miten se liittyy kotirouviin?
Suomessa kotirouvia oli jossain kartanoissa ja sitten ylimystöissä. Suurin osa ns. kotirouvista oli täysin työllistettyjä kotitöissä, kun ei ollut kodinkoneita. Ruoka piti säilöä itse, marjat ja sienet, suolata kalat jne. Ainakin matot kudottiin itse, vaatteet ommeltiin.
Tarveaineista tekstiilipesuun käytetty lipeä keitettiin itse.
Vapaaehtoisuudesta en tiedä, kun ei oikein ollut vaihtoehtoja lähteä opiskelemaan. Lähinnä pariuduttiin jonkun lähitienoon pojan / tytön kanssa. Mitä nyt oli saatavilla.
Kotirouvia on ollut pitkään Keski-Euroopassa ja siitä alaspäin. Sen takia yhä tänäkin päivänä tämä tapa on vieras suomalaiseen kulttuuriin. Suomi on ollut köyhä maa, jossa melkein kaikki ihmiset ovat tehneet työtä. Maissa, joissa on ollut maaorjuutta, kuten Venäjällä, on ollut ylimystön mahdollisuus vaurastua. Suomessa ei ole koskaan ollut maaorjuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa näitä keskusteluja. Suomessa ei ole koskaan ollut mitään " perinteisiä" naisia= kotirouvia. Koska ei ole käytännössä ollut mahdollista= taloudellisesti varaa siihen. Naiset ovat aina tehneet meillä töitä.
Oman maatalouden ylläpito on kotitöitä.
Isovanhempani ovat olleet maanviljelijöitä. Mummon tehtävänä oli hoitaa karja, laittaa ruokaa, ja muut kotityöt.
Karja oli lehmät, lampaat, kanat ja hevonen. Ruokatalouteen kuului parhaillaan tusina ihmisiä, oma väki ja piiat ja rengit.
Peltotyöt, viljely, metsätyöt ja rakennusten ja koneiden kunnossapito oli papan vastuulla. Kausi-aikaan mummokin oli pellolla töissä.
Viiden lapsen kasvatus oli emännän vastuulla myös. Kotityöt kuten siivous ja pyykit kuuluivat kuvaan.
Enemmän mummo oli suurtalon emäntä ja työnjohtaja. Ainakin yksi piika oli aina apuna. Työtä oli aamu kuudesta ilta kahdeksaan. Vapaa-ajalla mummo teki käsitöitä, kutoi ja virkkasi peittoja ja ryijyjä.
Siinä oli työ, perhe ja harrastukset yhdessä. Ei ollut mitään joutilasta elämää.
Kotirouvia oli ehkä kaupungissa. Mutta elämä oli erillaista, kun ei ollut koneita. Siksi melkein joka talossa oli töissä piika.Eli maatalousyrittäjä. Vapaaehtoisesti piti yritystä. Miten se liittyy kotirouviin?
Suomessa kotirouvia oli jossain kartanoissa ja sitten ylimystöissä. Suurin osa ns. kotirouvista oli täysin työllistettyjä kotitöissä, kun ei ollut kodinkoneita. Ruoka piti säilöä itse, marjat ja sienet, suolata kalat jne. Ainakin matot kudottiin itse, vaatteet ommeltiin.
Tarveaineista tekstiilipesuun käytetty lipeä keitettiin itse.
Vapaaehtoisuudesta en tiedä, kun ei oikein ollut vaihtoehtoja lähteä opiskelemaan. Lähinnä pariuduttiin jonkun lähitienoon pojan / tytön kanssa. Mitä nyt oli saatavilla.Kotirouvia on ollut pitkään Keski-Euroopassa ja siitä alaspäin. Sen takia yhä tänäkin päivänä tämä tapa on vieras suomalaiseen kulttuuriin. Suomi on ollut köyhä maa, jossa melkein kaikki ihmiset ovat tehneet työtä. Maissa, joissa on ollut maaorjuutta, kuten Venäjällä, on ollut ylimystön mahdollisuus vaurastua. Suomessa ei ole koskaan ollut maaorjuutta.
Ei Suomessa ole edes ollut kunnon kaupunkeja, kuin vasta 1800-luvulla. Miten tänne olisi juurtunut kotirouvakulttuuri.
Ei ole summa eikä mikään kun ei ole naisia töissä. Palkat 50 kertaistuu.