Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Jos mies haluaa että naisen pitää olla ns. "perinteinen nainen" niin

Vierailija
01.01.2023 |

...miksi tällainen mies ei silti itse halua olla "perinteinen mies" sikäli, että maksaisi kaiken?

Kommentit (166)

Vierailija
161/166 |
11.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä naiset liioittelevat tekemisiään. Muutaman naisen kanssa olen seukannut tai asunut (25v. yhteensä) eikä kenestäkään ole ollut taloutta pitämän tai maksamaan puolia kuluista. Itse on pitänyt tehdä ja kompensoida menojenkin suhteen.

Eihän ennenkään "perinteiset naiset" yksin hoitaneet taloutta. Ei ainakaan mummini, sillä aina oli saatavilla kotiapua siivoukseen, lakanapyykit pesetettiin pesulassa, oli kotiapulaiset ja lapsipiiat. Ja "piikki" oli kampaajalle, jossa hiukset laitettiin 1-2 viikossa.

Vielä 90-luvulle saakka jokaisessa kadun kulmassa oli pesulat ja kampaajat, nyt kaikki on lopettanut.

Ennen naiset jäivät kotiin, kun solmivat avioliiton, vaikka ei ollut lapsia.

Ja oli jokaisen miehen kunnia ja maine maksaa ja elättää perhe. Ruskea kirjekuori, jossa oli miehen palkka, annettiin vaimolle.

Nyt miehet vaativat naisia maksamaan puolet perheen kuluista, jopa lasten hoitovapaan aikana, vaikka nainen hoitaa yhdessä miehen kanssa hankittua lasta ja mies vapaamatkustaja.

Ja sit haikaillaan perinteisen naisen perään, vaikka ei ole aikomustakaan olla perinteinen kunniallinen mies.

Jos mies ilmaiseen halun että nainen jäisi kotiin häntä pidetään sortajana 2020 luvun Suomessa.

Ennen kaikkea jos naisen tulisi hoitaa kotia ja omia lapsia. Toi mies miten kunnialla sen ruskean kirje kuoren keittiön pöydälle naisen lähipiiri myrkyttää tehokkaasti kotiäidin elämänkatsomuksen olevan orjuutta.

Paljonko miehen pitää tienata, että sillä rahalla hankkii koko perheelle hyvän elintason ja vaimolle eläkkeen?

Vapaaehtoinen eläke rouvalle 700-1000e/kk. Lapsi 200-600e/kk. Ynnä muut kulut. Laske siitä.

Ei ole summa eikä mikään kun ei ole naisia töissä. Palkat 50 kertaistuu.

Vierailija
162/166 |
11.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Perinteinen nainen on ainoa oikea vaihtoehto miehelle. Noita ei vain suomesta löydy.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
163/166 |
11.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Perinteinen nainen on ainoa oikea vaihtoehto miehelle. Noita ei vain suomesta löydy.

Pystytkö elättämään edes itsesi? Nyt rehellisesti.

Vierailija
164/166 |
11.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksa näitä keskusteluja. Suomessa ei ole koskaan ollut mitään " perinteisiä" naisia= kotirouvia. Koska ei ole käytännössä ollut mahdollista= taloudellisesti varaa siihen. Naiset ovat aina tehneet meillä töitä.

Oman maatalouden ylläpito on kotitöitä.

Isovanhempani ovat olleet maanviljelijöitä. Mummon tehtävänä oli hoitaa karja, laittaa ruokaa, ja muut kotityöt.

Karja oli lehmät, lampaat, kanat ja hevonen. Ruokatalouteen kuului parhaillaan tusina ihmisiä, oma väki ja piiat ja rengit.

Peltotyöt, viljely, metsätyöt ja rakennusten ja koneiden kunnossapito oli papan vastuulla. Kausi-aikaan mummokin oli pellolla töissä.

Viiden lapsen kasvatus oli emännän vastuulla myös. Kotityöt kuten siivous ja pyykit kuuluivat kuvaan.

Enemmän mummo oli suurtalon emäntä ja työnjohtaja. Ainakin yksi piika oli aina apuna. Työtä oli aamu kuudesta ilta kahdeksaan. Vapaa-ajalla mummo teki käsitöitä, kutoi ja virkkasi peittoja ja ryijyjä.

Siinä oli työ, perhe ja harrastukset yhdessä. Ei ollut mitään joutilasta elämää.

Kotirouvia oli ehkä kaupungissa. Mutta elämä oli erillaista, kun ei ollut koneita. Siksi melkein joka talossa oli töissä piika.

Eli maatalousyrittäjä. Vapaaehtoisesti piti yritystä. Miten se liittyy kotirouviin?

Suomessa kotirouvia oli jossain kartanoissa ja sitten ylimystöissä. Suurin osa ns. kotirouvista oli täysin työllistettyjä kotitöissä, kun ei ollut kodinkoneita. Ruoka piti säilöä itse, marjat ja sienet, suolata kalat jne. Ainakin matot kudottiin itse, vaatteet ommeltiin.

Tarveaineista tekstiilipesuun käytetty lipeä keitettiin itse.

Vapaaehtoisuudesta en tiedä, kun ei oikein ollut vaihtoehtoja lähteä opiskelemaan. Lähinnä pariuduttiin jonkun lähitienoon pojan / tytön kanssa. Mitä nyt oli saatavilla.

Vierailija
165/166 |
11.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksa näitä keskusteluja. Suomessa ei ole koskaan ollut mitään " perinteisiä" naisia= kotirouvia. Koska ei ole käytännössä ollut mahdollista= taloudellisesti varaa siihen. Naiset ovat aina tehneet meillä töitä.

Oman maatalouden ylläpito on kotitöitä.

Isovanhempani ovat olleet maanviljelijöitä. Mummon tehtävänä oli hoitaa karja, laittaa ruokaa, ja muut kotityöt.

Karja oli lehmät, lampaat, kanat ja hevonen. Ruokatalouteen kuului parhaillaan tusina ihmisiä, oma väki ja piiat ja rengit.

Peltotyöt, viljely, metsätyöt ja rakennusten ja koneiden kunnossapito oli papan vastuulla. Kausi-aikaan mummokin oli pellolla töissä.

Viiden lapsen kasvatus oli emännän vastuulla myös. Kotityöt kuten siivous ja pyykit kuuluivat kuvaan.

Enemmän mummo oli suurtalon emäntä ja työnjohtaja. Ainakin yksi piika oli aina apuna. Työtä oli aamu kuudesta ilta kahdeksaan. Vapaa-ajalla mummo teki käsitöitä, kutoi ja virkkasi peittoja ja ryijyjä.

Siinä oli työ, perhe ja harrastukset yhdessä. Ei ollut mitään joutilasta elämää.

Kotirouvia oli ehkä kaupungissa. Mutta elämä oli erillaista, kun ei ollut koneita. Siksi melkein joka talossa oli töissä piika.

Eli maatalousyrittäjä. Vapaaehtoisesti piti yritystä. Miten se liittyy kotirouviin?

Suomessa kotirouvia oli jossain kartanoissa ja sitten ylimystöissä. Suurin osa ns. kotirouvista oli täysin työllistettyjä kotitöissä, kun ei ollut kodinkoneita. Ruoka piti säilöä itse, marjat ja sienet, suolata kalat jne. Ainakin matot kudottiin itse, vaatteet ommeltiin.

Tarveaineista tekstiilipesuun käytetty lipeä keitettiin itse.

Vapaaehtoisuudesta en tiedä, kun ei oikein ollut vaihtoehtoja lähteä opiskelemaan. Lähinnä pariuduttiin jonkun lähitienoon pojan / tytön kanssa. Mitä nyt oli saatavilla.

Kotirouvia on ollut pitkään Keski-Euroopassa ja siitä alaspäin. Sen takia yhä tänäkin päivänä tämä tapa on vieras suomalaiseen kulttuuriin. Suomi on ollut köyhä maa, jossa melkein kaikki ihmiset ovat tehneet työtä. Maissa, joissa on ollut maaorjuutta, kuten Venäjällä, on ollut ylimystön mahdollisuus vaurastua. Suomessa ei ole koskaan ollut maaorjuutta.

Vierailija
166/166 |
11.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksa näitä keskusteluja. Suomessa ei ole koskaan ollut mitään " perinteisiä" naisia= kotirouvia. Koska ei ole käytännössä ollut mahdollista= taloudellisesti varaa siihen. Naiset ovat aina tehneet meillä töitä.

Oman maatalouden ylläpito on kotitöitä.

Isovanhempani ovat olleet maanviljelijöitä. Mummon tehtävänä oli hoitaa karja, laittaa ruokaa, ja muut kotityöt.

Karja oli lehmät, lampaat, kanat ja hevonen. Ruokatalouteen kuului parhaillaan tusina ihmisiä, oma väki ja piiat ja rengit.

Peltotyöt, viljely, metsätyöt ja rakennusten ja koneiden kunnossapito oli papan vastuulla. Kausi-aikaan mummokin oli pellolla töissä.

Viiden lapsen kasvatus oli emännän vastuulla myös. Kotityöt kuten siivous ja pyykit kuuluivat kuvaan.

Enemmän mummo oli suurtalon emäntä ja työnjohtaja. Ainakin yksi piika oli aina apuna. Työtä oli aamu kuudesta ilta kahdeksaan. Vapaa-ajalla mummo teki käsitöitä, kutoi ja virkkasi peittoja ja ryijyjä.

Siinä oli työ, perhe ja harrastukset yhdessä. Ei ollut mitään joutilasta elämää.

Kotirouvia oli ehkä kaupungissa. Mutta elämä oli erillaista, kun ei ollut koneita. Siksi melkein joka talossa oli töissä piika.

Eli maatalousyrittäjä. Vapaaehtoisesti piti yritystä. Miten se liittyy kotirouviin?

Suomessa kotirouvia oli jossain kartanoissa ja sitten ylimystöissä. Suurin osa ns. kotirouvista oli täysin työllistettyjä kotitöissä, kun ei ollut kodinkoneita. Ruoka piti säilöä itse, marjat ja sienet, suolata kalat jne. Ainakin matot kudottiin itse, vaatteet ommeltiin.

Tarveaineista tekstiilipesuun käytetty lipeä keitettiin itse.

Vapaaehtoisuudesta en tiedä, kun ei oikein ollut vaihtoehtoja lähteä opiskelemaan. Lähinnä pariuduttiin jonkun lähitienoon pojan / tytön kanssa. Mitä nyt oli saatavilla.

Kotirouvia on ollut pitkään Keski-Euroopassa ja siitä alaspäin. Sen takia yhä tänäkin päivänä tämä tapa on vieras suomalaiseen kulttuuriin. Suomi on ollut köyhä maa, jossa melkein kaikki ihmiset ovat tehneet työtä. Maissa, joissa on ollut maaorjuutta, kuten Venäjällä, on ollut ylimystön mahdollisuus vaurastua. Suomessa ei ole koskaan ollut maaorjuutta.

Ei Suomessa ole edes ollut kunnon kaupunkeja, kuin vasta 1800-luvulla. Miten tänne olisi juurtunut kotirouvakulttuuri.