Lue keskustelun säännöt.
Mitä sitä keksisi elämäänsä työn lisäksi?
01.01.2023 |
Kun ongelman ydin, tai yksi niistä, on se, että työ itsessään on niin hektistä ja kuormittavaa, ettei työpäivän jälkeen kaipaa mitään muuta kuin rauhaa ja hiljaisuutta eikä todellakaan jaksaisi lähteä enää yhtään mihinkään, ulkonakin tulee oltua satoi tiskirättejä tai silkkaa vettä, oli kova pakkanen tai paahtava helle niin vähintään 2-3h/päässä.
Näin ollen elämä on silkkaa arkea, töitä ja kotitöitä, vkonloppuisin ruokakaupassa käyminen rikkoo tuon, mutta kotitöitä ja lepäilyä kunnes alkaa uusi työviikko.
Olen vain ihan loputtoman tympääntynyt tähän, suorastaan kuristaa tämä touhu, ja tätä siis kutsutaan elämäksi...
T. Varhaiskasvattaja
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Lihasvoimatreeniä joka toinen päivä, porrastreeniä, kirjojen lukemista, ehkä jopa lukupiirin perustaminen kavereiden kanssa, neulontaharrastus, kaverin kanssa arkiruokakerho, viikonloppumatkoja, kirjastossa käymistä, mökkeilyä kavereiden kanssa, savityöharrastus, korujen näpertämistä, vaikka myytiinkin. Tässä joitain ideoita.
Tärkeintä nähdä ihmisiä monta kertaa viikossa!
Työni on silkkaa ihmisten näkemistä ja sosiaalista kuormitusta eli en todellakaan jaksa sellaista enää vapaa-ajalla eikä oikeastaan ole ketään keitä nähdäkään.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samat ajatukset itsellä, työ jollakin tavalla ahdistaa niin paljon että se vie kaiken voimavaran henkisesti. En jaksa enempää. Nyt kun ollut viikon lomalla niin saa jonkinlaisen rauhan ja kiinni ajatuksista joita ei ole jaksanut miettiä pitkään aikaan.
Miten vetämättömänä ja ilottomana voi löytää edes kumppania? Tällä hetkellä elän vain työpaikan ja palkan vuoksi. Työ ja palkka ovat kuitenkin käytännössä välttämättömiä kumppanin löytämiseksi.
Joskus toivon että saisin vain potkut kyseisestä firmasta että voisin jättää jo taakseni koko firman. Minulla ei ole kunnon tuuraajaa edes lomien ajalle ja aina ahdistaa kasaantuvat työt jopa lomien aikana. Lomia on pakko pitää 2 viikon pätkissä jotta niitä hommia ei keräänny liikaa.
Työpaikassa on joku suoriutumisen kulttuuri, muut vastailevat sähköposteihin ja puheluihin lomienkin aikana ja arki-iltaisin. Silti heillä on ihan täysi elämä perheineen jne. Työn ja perhe-elämän välillä ei ole enää mitään rajaa ja lomakin on häilyvä käsite.
Jos lähtisin, siellä kaatuisi koko korttipakka niin sanotusti.
Mitä kaipaat?
Itsellä vähän sama tilanne. Ajattelen, että jos saan riittävästi (liikaakin) sosiaalisia kontakteja, liikuntaa ja ulkoilua työpäivän aikana, onkin ihan ok levätä iltaisin. Vielä jos kokee työn merkitykselliseksi.
Voisitko ajatella, että vaikka sunnuntaille sopisi etukäteen kaverien näkemistä tai suunnittelisi käyntejä jossain. La olisi ehtinyt lepäillä. Yhden kirjoittajan lista askartelusta, lukemisesta oli myös hyvä, jos sellaisesta tykkää. Arki-iltojen puuhiksi.
Kaipaan ainakin rakkautta, sitä että olisin jonkun silmissä ihana, rakas ja myös haluttava.
Kaipaan sitä, että olisi enemmän aikaa muulle kuin tälle oravanpyörässä pyörimiselle joka vie kaikki mehut ja josta ei viikonlopun aikana ehdi palautumaan.
Kaipaisin jotakin sisältöä elämääni, muutakin kuin tuo oravanpyörä ja kotijutut, mutta kun ei ole voimia mihinkään muuhun.
Ja oravanpyörässä on ainakin toistaiseksi pakko ihan 100% teholla pyörittävä.
Enkä usko enää rakkauteenkaan omalla kohdallani, se juna oli ja meni.
Ap
Vaikka tulee oltua ulkona töissä niin ei tuossa tehokasta liikuntaa kai juuri tule. Eli ota arkeen joku liikuntaharrastus, itselle sopii maksettu bodypump-ryhmä paremmin kuin kuntosali koska sinne tulee mentyä. Mutta miksei vaikka hiihto, pyöräily tms, hikiliikunta nostaa kunnon lisäksi mielialaa.
Sitten sovit ne kaverien tapaamiset etukäteen, vaikka kerta viikkoon, ja menet vaikkei juuri silloin huvittaisikaan lähteä.
Nyt kun sulla on parina iltana liikuntaharrastus ja näet viikottain myös kavereita, tuntuu myös menottomina iltoina lepäily luksukselta.
Tai voit myös jatkaa totuttua rataa tyytymättömänä. Valinta on sinun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsehän sitä ihminen elämänsä rakentaa. Pistä some kiinni ja lue vaikka jotakin sivistävää kirjaa.
Aika vähän olen somessa, arkisin en sitäkään vähää, enkä esimerkiksi missään naamakirjoissa, instoissa ym, en itse enkä vierailijana.
Ap
Tämä paska on sosiaalista mediaa ja varmasti toikut täällä ulìsemassa paskoista miehistä vuodesta toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsehän sitä ihminen elämänsä rakentaa. Pistä some kiinni ja lue vaikka jotakin sivistävää kirjaa.
Aika vähän olen somessa, arkisin en sitäkään vähää, enkä esimerkiksi missään naamakirjoissa, instoissa ym, en itse enkä vierailijana.
Ap
Tämä paska on sosiaalista mediaa ja varmasti toikut täällä ulìsemassa paskoista miehistä vuodesta toiseen.
Heh, en ole tehnyt tänne koskaan aloitusta "paskoista miehistä".
Ap
Sitä ei ole ollut tarjolla vuosiin.
Ap