Nähty ravintolassa, miten äiti laittoi omasta puhelimesta noin 6-vuotiaalle...

Jännää, kun monia ei huolestuta pienten lasten älylaitteiden käyttö. Älylaitteita lapsilleen antavat pahastuisivat siitä, jos kuulisivat heidän lapsensa olevan päihderiippuvainen. Miksi muuten Steve Jobs ja Bill Gates eivät antaneet lastensa käyttää heidän luomia laitteita ja sovelluksia?

Näin viime vuonna kun noin viisivuotias lapsi alkoi parkumaan bussissa ja nuori äiti sujautti hänelle puhelimensa. Lapsi hiljeni heti ja kun heidän pysäkkinsä myöhemmin lähestyi, äiti pyysi puhelinta takaisin. Lapsen vastaus "joo joo ihan kohta, mä katson vielä vähän lisää". Mistähän viisivuotias olisi sen oppinut ellei äidiltään.

Vaikutti jo todella pahalta vakavan addiktion alulta. Kuinkahan myöhemmin jos on jo viiden vuoden iässä puhelin kuin liimattuna kädessä.

Mitenhän ranskalaiset lapset pärjäävät, kun eivät odottaessa tarvitse älypuhelinta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo mun adhd saa ravintolassa vaikka pelata mun kännyllä

Kivempaa kuin se että odotellessa juoksisin perässä ympäri ravintolaa. Kivempaa sullekin

Adhd? Onko hän siis ylivilkas lapsi, joka tarvitsisi turvaa ja oikeita virikkeitä vanhemmiltaan eikä amfetamiinijohdannaisia?

Sille adhd:lle on parempi, että purkaa ylimääräisen energiansa johonkin liikuntalajiin. Jotenkin ikävää, kun vanhemmat antavat adhd-lapsen vapaaseen käyttöön pelikonsolit ja älypuhelimet. Nehän ovat vielä alkoholismiakin pahempia riippuvuuksia, kun pelaaminen aloitetaan hyvin pienenä.

On kyllä nykyvanhemmat luulevat. Ei vanhemmuus aina mukavaa ole mutta tajutkaa minkälaista hallaa teette lapselle, jos ratkaisette hänen kiukkunsa tai kärsimättömyyden tabletilla. Lapselle se voi olla hyvä ja helppo keino saada haluamansa. Isompana tulee eteen tilanteita, joissa pitää vain kärsivällisesti odottaa. Tylsyyden on muuten havaittu kehittävän mielikuvitusta. Vielä 2000-luvun alussa saattoi kuulla lapsen valittavan tylsyyttä ja sitä, että kuinka ei ole mitään tekemistä

Vierailija kirjoitti:

On kyllä nykyvanhemmat luulevat. Ei vanhemmuus aina mukavaa ole mutta tajutkaa minkälaista hallaa teette lapselle, jos ratkaisette hänen kiukkunsa tai kärsimättömyyden tabletilla. Lapselle se voi olla hyvä ja helppo keino saada haluamansa. Isompana tulee eteen tilanteita, joissa pitää vain kärsivällisesti odottaa. Tylsyyden on muuten havaittu kehittävän mielikuvitusta. Vielä 2000-luvun alussa saattoi kuulla lapsen valittavan tylsyyttä ja sitä, että kuinka ei ole mitään tekemistä

"Luulevat"-sanan sijaan olisi pitänyt oikeasti kirjoittaa avuttomia. Inhoan tätä ennakoivaa tekstinsyöttöä puhelimissa.

Vierailija kirjoitti:

Ja kirjainyhdistelmillä oikeutetaan taas kaikenlainen perseily.

Yleensä juuri siinä mennään metsään, että diagnoosin jälkeen ei mitään enää vaadita saati yritetä. Erityislapset jos ketkä hyötyvät vielä valtavasti selkeistä säännöistä. Ei erityislapsi mene kurista rikki. Eikä se kuri tarkoita sitä, että lasta lyötäisiin saati tukistettaisiin vaan rajoja oikean ja väärän välillä sekä syy-seuraussuhteita teoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä lapsi joskus syö ruokaa ja katsoo samalla kännykkää.

Haluatteko kysyä jotain ?

Miksi? Mikset minimoi vahinkoja ja anna hänelle edes sitä Aku Ankkaa tai kirjaa jotta hän oppisi lukemaan edes auttavalla tavalla? Nykypennut ei osaa enää lukea, saati kirjoittaa, kiitos älypuhelimien ja laiskojen vanhempien.

Lähipiirissäni on 7-vuotias, joka ei osaa vielä alkeellisia lukemisen ja kirjoittamisen mutta silti on kalliit älylaitteet. Riitaa tuli kotona pelaamisesta ja mitä vanhemmat tekivät. Poistivat turhat pelit ja tilalle kehittävämpiä. No olisikin juuri se Ekapeli, mutta kun ei ole ei. Tuttuni eivät oikein ota neuvoja vastaan. Heräisikin koulussa joku ja ottaisi kopin. Niin huolestuttava ilmiö, jos ei ysiluokkalaisellakaan ole riittävää lukutaitoa päästyään yläkoulusta.

Vierailija wrote:

busseissa on valitettavasti yleistynyt tapa, että pienille lapsille pyörii puhelimesta joku lastenohjelma, piirretty tms, äänet täysillä toki.

Ei ollut pitkä aika, kun kaupassa käydessä sain kuulla jonkun piirretyn huutavan puhelimesta, jota lapsi todennäköisesti katsoi. En katsonut ympärilleni, kun olin laittamassa ostoksia liukuhihnalle odottaen vuoroani.

Pornoako olisi pitänyt laittaa?

Vessajonossa tänään Joensuun Prismassa: edelläni oli 4 naista, kaksi tuijotti jonotuksen ajan kännykkää.  Että kyllä ne aikuisetkin osaa. .

Joissain tapauksissa annoin itsekin lapselle puhelimen kun piti saada hiljaiseksi vieraiden ihmisten läsnäollessa esim lentokoneessa, junassa , bussissa. Muuten mulla oli liuta leluja , kirjoja , kynät ja vihko piirtämiseen ja pientä syötävää virikkeinä. Jaksoin kantaa kun oli pakko. Puhelin on liian kallis lelu rikottavaksi

Vierailija wrote:

Pornoako olisi pitänyt laittaa?

Sitähän ne TikTokit suoltavat, ainakin piilopornoa. Sinne 10-vuotiaat tytöt julkaisevat tanssivideoitaan vanhojen ukkojen katsottavaksi.

Ei tämä minun mielestäni tuomittava teko ollut! Olisiko äidin mieluummin pitänyt jättää lapsi istumaan ja komentaa pyörittämään peukaloitaan kunnes äiti saa ruokatilauksen tehtyä?  

Tää varmasti on nykyään suurin syy kun lapset ja nuoret voi pahoin, pienestä pitäen koukussa kaikenmaailman älylaitteisiin ja sitten ei edes yhtään seurata mikä on lapselle sopivaa nähtävää.

Vierailija wrote:

Tää varmasti on nykyään suurin syy kun lapset ja nuoret voi pahoin, pienestä pitäen koukussa kaikenmaailman älylaitteisiin ja sitten ei edes yhtään seurata mikä on lapselle sopivaa nähtävää.

Selittää myös oppimistulosten heikkenemisen. Ei tarvitse olla mitään diagnoosia, vaan ihan ilman mitään adhd:ta yms. olevat lapsetkin katsovat mieluummin lyhyitä Tiktok-klippejä kuin opettelisivat tunnilla englannin epäsäännöllisiä verbejä, jotka vaativat ulkoa opettelua. Virhe oli luopua kaunokirjoituksesta, joka vaati pitkäjänteisyyttä.

Vierailija wrote:

Ei tämä minun mielestäni tuomittava teko ollut! Olisiko äidin mieluummin pitänyt jättää lapsi istumaan ja komentaa pyörittämään peukaloitaan kunnes äiti saa ruokatilauksen tehtyä?  

 

Olisiko äidin pitänyt opettaa ne pöytätavat kotona ja harkita vasta sitten lapsen ottamista mukaan ravintolaan. Ei niitä pöytätapoja ja kärsivällisyyttä opita sillä, että laitetaan jokaisella ruoantilaushetkellä lapselle puhelin nenän eteen. Miten sitä vielä 2000-luvun alussa opittiin, kun ei tietokoneet ja televisiot kulkeneet mukana ravintolaan tai harrastuksiin.