Lue keskustelun säännöt.
Miksi työttömiä käsketään ryhtymään yrittäjiksi? Ei sillä tavalla kuin menetä rahansa
31.12.2022 |
Aina kun joku työtön täällä tai vastaavissa keskusteluissa kysyy neuvoa työnsaantiin, niin useampi henkilö neuvoo, että ryhdy yrittäjäksi. Ala joko myymään osaamistasi tai perusta vaikka joku nettikauppa. Todellisuus on kuitenkin se, että hyvin harvalla alalla voi myydä osaamistaan niin, että joku oikeasti sitä ostaisi. Ja tällöinkin pitää olla etukäteen valmiina kontaktiverkostot potentiaalisista ostajista ja yhteistyökumppaneista. Ja nettikauppa tuottaa vain, jos on todella hyvä liikeidea tai keksii myydä jotain mitä kukaan muu ei vielä myy, mutta jota moni haluaa ostaa, ja väitän, että tämä ei juuri ole mahdollista.
Miksi siis annetaan tuollainen neuvo? Neuvotaan tekemään jotain mahdotonta?
Kommentit (299)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eihän nämä te-mt:t edes ymmärrä mitä yrityksen perustaminen on ja mitä vaaditaan että se menestyy. Niiden mielestä (matala tajunnantaso) yrityksiä vaan putkahtelee ja tänään perustat, huomenna olet jo täysin työllistetty.
Vierailija kirjoitti:
Graafisella suunnittelijalla todennäköisesti on jo se tietokone ennestään ja graafisena suunnittelija luulisin sinun olevan tietoinen täysin ilmaisista ohjelmista kuten Canvasta, jolla varmasti pääsee alkuun kunnes on varaa siihen Adobeen. T. Eri
Joo ja moraaliltaan vähän lepsumpi suunnittelija warettaa sen softan firman perustamisvaiheessa.
Kiinnijääminen kotikonttorissa on hieman hankalampaa, kun ei ole pakko muita päästää ovesta sisälle.
Tiedän, että isommatkin talot hieman oikoo lisensseistä, jos se on teknisesti mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yrittäjän pitää alkaa heti maksaa ennakkoveroja vaikkei olisi tulojakaan.
Ei pidä paikkaansa. Verottaja ei yleensä määrää ennakkoveroja maksuun ennen kuin yritystoiminnasta on annettu ensimmäinen veroilmoitus (eli ensimmäisen tilikauden jälkeen), ja ennakkoveroon voi aina hakea muutosta Omaverossa muutamalla klikkauksella. Voi vaikka ilmoittaa arvioiduksi tuloksi nolla, jolloin ennakkoverojakaan ei tietenkään makseta (ja mahdollisista tuloista joutuu maksamaan verot jälkikäteen).
En tiedä mikä on käytäntö nykyään, mutta edesmenneellä miehelläni oli sivutoiminen yritys ja ennakkoverot piti maksaa arvioitujen tulojen mukaan ensimmäisen tilikauden aikana. Nämä arvioidut tulot otettiin myös huomioon määriteltäessä päivähoitomaksuja.
Vierailija kirjoitti:
No eihän nämä te-mt:t edes ymmärrä mitä yrityksen perustaminen on ja mitä vaaditaan että se menestyy. Niiden mielestä (matala tajunnantaso) yrityksiä vaan putkahtelee ja tänään perustat, huomenna olet jo täysin työllistetty.
No niinpä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, silloin kuluttaa omia rahoja eikä veronmaksajien rahoja.
Koska yrittäjästatuksella olevalle ei tarvitse maksaa työttömyyskorvausta tai sosiaalitukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömiltä usein puuttuu ajokortti, pääomat (kuten kiinteistöt, koneet ja laitteet ym) ja luottotiedot. Siltä pohjalta ei ole kovin hyvä lähteä yrittämään.
Työttömän kannattaa perustaa nettiyritys. Nettiyrityksen saa alkuun muutamalla satasella.
Työttömän kannattaa Suomessa pysyä kilometrin päässä minkäälaisesta yritystoimintaan viittaavastakaan. Muuten katsotaan alta aikayksikön "omalla työllä" työllistyneeksi ja sitten sitä vasta kusessa onkin.
Minulle tuon kertoi eräs TE-virkailija edellisen aktiivimallin aikana. Jos on joskus ollut yrittäjänä, pieninkin työ omiin nimiin voidaan katsoa yrittäjyyden aloittamiseksi uudelleen. Sitten ollaan taas nollapisteessä pyrkimässä työttömäksi työnhakijaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen verran start up maailmaa tiedän, että pelkkä idea jostain on 0 euron arvoinen. Vaikka yrittäjät on kovia uskossaan, niin vain kohdetyhmän tunteminen, sisään ujuttautuminen ja myynti merkkaa lopulta.
Ei kaikki voi olla yrittäjiä eikä sitä voi edes kaikille ehdottaa. Lähtökohtaisesti yrittäjän pitää olla ahkera ja jaksaa painaa, vaikka ylämäkeä riittää alkuvuosina. Ei siihen kaikkien jaksaminen ja usko riitä.
Tietysti myös tuurilla on aina osansa. Yrittäjä joka muuta väittää, puhuu p skaa.Niin sä tuot tämän ikään kuin jotenkin uutena tietona? Kaikki mitä kerrot on täysin totta. Ekat vuodet painetaan vanhempien autotallissa kuten Gates ja nukutaan autotallin sohvalla kuten Elon. Moni firma ei ekoina vuosina tuota mitään, vaan pitää 14h päivää tekevän yrittäjänsä juuri ja juuri leivässä. Lomia ei ole ja yölläkin vastataan jos asiakas soittaa. Semmoista se on. Hemmetin kovaa duunia. Mutta sitten sä tosiaan keksit sen uuden sähköauton, maailmaa dominoivan käyttöjärjestelmän tai lintupelin mitä pelaa koko maailma. Ja niin se on pienemmässäkin mittakaavassa. Sieltä tulee niitä Laakkosia, Rinta-Jouppeja ja vastaavia. Se vaan lähtee rokkaamaan.
Se mikä meille muille näkyy, on nuo Laakkoset ja Rinta-Joupit. Se mikä meille muille ei näy, on todellisuus siitä, että vain alle promille yrittäjistä nousee Laakkoseksi tai Rinta-Joupiksi. Muut päätyy hiljaalleen alkualamäestä suoraan konkkaan tai kituuttaa juuri ja juuri pinnan yläpuolella vuosia saavuttamatta mitään menestystä. Äärimmäisen harvasta tulee sähköauton tai vihaisen linnun keksijä.
Minkä tietenkin tiesit jo, kunhan halusit vain soittaa suutasi.
Kyllä näin on. Olet jälleen oikeassa. Suurin osa firmoista ei lopulta lennä. Mutta näitäkö meidän olisi hyvä sitten tutkailla tarkemmin, eikä puhua vihaisista linnuista? Että nähdään niitä ongelmia ja esteitä, mutta ei haluata katsoa menestyjiä? Vai oliko tämän nyt tarkoitus todistaa, että koska suurin osa firmoista päätyy konkkaan, niin firmoja ei siksi kannata perustaa ollenkaan? Mistä lähtien tämä maailma on ollut joku turvallinen kuplapallo? Suomessa varmaan ollaan tässäkin ainoita.
Tietenkin myös menestyjistä kannattaa puhua ja ottaa oppia. Mutta yhtälailla pitää puhua koko muustakin todellisuudesta. Siis koko faktisesta kokonaiskuvasta. Ei se hyödytä ketään, että uskotellaan kenen tahansa voivan keksiä uudet vihaiset linnut ja rikastua. Sillä haihattelulla vain tuhotaan monen ihmisen elämä, kun he lapsineen ajautuu vararikkoon uskottuaan katteettomiin haihattelu-unelmiin.
Kuka tahansa ei keksi vihaisia lintuja. Aivan äärimmäisen harva. Silti se LVI-asentaja voi perustaa oman firman, laskuttaa ihan kelposummaa hyvästä työstä ja menestyä elämässä. Tuleeko hänestä Bill Gates, no ei taatusti tule. Mutta ihan kelvollisen ja hyvän elämän saa. Se että yrittäjyys nähdään pelottavana, arvelluttavana ja äärimmäisen riskialttiina ratkaisuna, on sitä vasemmistohegemoniaa. Ajatellaan juuri niin, että jos osakeyhtiön perustaa, pitää olla kyllä maailmaluokan idea mitä kukaan ei ole ikinä vielä keksinyt. Ei se niin ole. Tämä on juuri sitä asennetta. Asenne pitäisi olla se että minä voin, osaan ja kykenen. Ei se että en varmaan pärjää, konkurssi iskee ja kaikki nauraa päin naamaa. Suomessa on todella yrittäjävastainen ilmapiiri. Ei niin että yrittäjiä vihattaisiin, mutta itse yrittäjyys nähdään demonina. Ja ei meillä hallitus sitä helpota, se on pakko myöntää.
Ongelma, jolle oikeistohallituksetkaan ei ole mitään tehneet, on se mitä tapahtuu JOS se avokadolintupasta-idea ei toimikaan. Jos yrittämisen epäonnistumisesta ei seuraisi se, että ei saa edes työmarkkinatukea, eli jää täysin tyhjän päälle velat niskassa, niin paljon useampi varmasti voisi kokeillakin että kantaako se oma idea. Myös kaikenlaiset kevytyrittäjyydet työkkäri tulkitsee mahdollisimman epäedulliseksi työttömän kannalta.
Tätä on vissiin turha jauhaa, mutta edelleenkin sä näet oman elämäsi jonain murmelina valtiovallan helmassa. Että mitä jos käy niin tai näin, kuka mut pelastaa. Kuka maksaa sen muutaman satasen työmarkkinatuen ja voinko olla varma, etten vaan joudu olemaan lokakuuta ilman niitä äiti-sannan satasia. Tässä on juuri se iso maailmankatsomuksellinen ero. Näe oma potentiaalisi. Ole ylpeä osaamisestasi. Uskalla ottaa haaste ja riski. Ei tässä maassa kukaan ole vuosikymmeniin kuollut leivän puutteeseen. Kyllä sä pärjäät.
Riippuu siitä, mitä "pärjääminen" tarkoittaa.
Mitä muuten tehdään sitten, kun on yritetty siinä määrin, että yrittäminen ei enää ole mahdollista, eikä töihinkään huolita? En kysy kaverin puolesta vaan ihan omastani.
Jos yritys ei kanna, niin sitten mietitään mitä on tehty väärin. Sitä muutetaan ja jatketaan yrittämistä. Missään vaiheessa ihmiselle ei pitäisi tulla sitä fiilistä, että nyt mä luovutan. Alan istumaan tuossa sohvalla, nostaa työmarkkinatukea ja hakea alepasta halpaa kaljaa & saarioisten roiskeläppiä. Aina pitää nousta jaloilleen ja alkaa tehdä. Sillä se onnistuminen löytyy. Yksi nuorempi kaveri aikoinaan totesi, että "Get rich or die tryin'". Sitä ei tietenkään pidä ottaa kirjaimellisesti, mutta vissi pointti siinä on. Aina pitää yrittää.
Minähän juuri sanoin, että yrittäminen ei enää ole mahdollista: ei ole rahaa eikä omaisuutta, maksuhäiriöitä riittää hautaan asti eikä velkajärjestelyyn pääse, joten ulosotto nyhtäisi joka tapauksessa asunnon myynnistä miinukselle jääneitä rahoja sinne samaan hautaan asti. Kukaan ei ota vanhaa ja puolikuntoista töihin - oman alani aivotöihin pystyn kyllä yhtä hyvin kuin ennenkin - työkyvyttömyyseläkkeelle ei pääse, ja vanhuuseläkepennosiinkin on kymmenen vuotta aikaa. Mitä ja miten tässä pitäisi yrittää? Ihan konkreettisia neuvoja nyt.
No ensin pitää miettiä mikä on se sinun osaamisesi. Ihan sama onko se pelikoodausta tai vaikka talkkarin hommia. Sen osaamisen ympärille sitten aletaan rakentamaan jotain. Mitä tarkalleen, no sitä ei kukaan tuo mapitettuna ja printattuna tuohon eteen. Mutta ideointiakaan ei tarvitse tehdä yksin, meillä kaupunkien yritysneuvonnat auttaa ideoinnissa, suunnittelussa, budjetoinnissa ja niin edelleen. Mutta tietenkään heiltäkään ei sitä lopullista yritysideaa saa, että "hei sä voisit olla laulava talonmies kumpulainen tai uuden pelin kehittäjä missä heitetään elävillä linnuilla possuja". Se jokin pitää aina lopulta itse löytää. Mutta se jokin ei tarvitse olla rakettitiedettä. Riittää että sun talkkaripalvelusi on yksinkertaisesti vaan alueen paras. Aina on pihat hoidettu ennen kuutta, kun Lassila & Tikanojalla se menee iltapäivälle. Tuo voi olla jo ihan ratkaiseva juttu, tai mitä nyt hyvänsä. Onko se helppoa ja pääseekö helpolla? Ei todellakaan. Ihan sikana raskasta duunia on tiedossa. Saa painaa kellon ympäri ja siinä alkuvaiheessa käytännössä nälkäpalkalla. Ja yrityksen perustamiseen ei vaikuta tuo maksuhäiriömerkintä mitenkään.
Nyt olen jo lähellä sitä, että puhuttelen sinua sanalla "kultapieni".
Minä olin yrittäjä pitkään. Tiedän oikein hyvin sen, mitä osaan ja miten yritystä pyöritetään. Tiedän myös sen, mitä sinä et tiedä: toimeentulotuella kituvan ja ulosoton kohteena olevan maksuhäiriöisen, puolikuntoisen, ikääntyneen entisen yrittäjän konkreettiset mahdollisuudet nousta omille jaloilleen ovat olemattomat. Kun on jo kokenut kaikkien suojaverkkojen ohi putoamisen, mikään kirkasotsainen "pitää löytää se jokin" -höpötys kertoo vain sen, miten tietämättömiä kärkkäimmät neuvojat voivat olla.
Jatka sinä tuota ympäripyöreää jankkaustasi jonkun muun kanssa, jookosta?
Ei puolikuntoiset, sairaat tai vammaiset kuulukaan työttömyyskortistoon, vaan sairaseläkkeelle. En tietenkään sano, että keuhkoahtaumatautia sairastava 59-vuotias alkoholisti on seuraavan Rovion perustaja. Mutta ei hän kortistoonkaan kuulu, se on täysin väärä paikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen verran start up maailmaa tiedän, että pelkkä idea jostain on 0 euron arvoinen. Vaikka yrittäjät on kovia uskossaan, niin vain kohdetyhmän tunteminen, sisään ujuttautuminen ja myynti merkkaa lopulta.
Ei kaikki voi olla yrittäjiä eikä sitä voi edes kaikille ehdottaa. Lähtökohtaisesti yrittäjän pitää olla ahkera ja jaksaa painaa, vaikka ylämäkeä riittää alkuvuosina. Ei siihen kaikkien jaksaminen ja usko riitä.
Tietysti myös tuurilla on aina osansa. Yrittäjä joka muuta väittää, puhuu p skaa.Niin sä tuot tämän ikään kuin jotenkin uutena tietona? Kaikki mitä kerrot on täysin totta. Ekat vuodet painetaan vanhempien autotallissa kuten Gates ja nukutaan autotallin sohvalla kuten Elon. Moni firma ei ekoina vuosina tuota mitään, vaan pitää 14h päivää tekevän yrittäjänsä juuri ja juuri leivässä. Lomia ei ole ja yölläkin vastataan jos asiakas soittaa. Semmoista se on. Hemmetin kovaa duunia. Mutta sitten sä tosiaan keksit sen uuden sähköauton, maailmaa dominoivan käyttöjärjestelmän tai lintupelin mitä pelaa koko maailma. Ja niin se on pienemmässäkin mittakaavassa. Sieltä tulee niitä Laakkosia, Rinta-Jouppeja ja vastaavia. Se vaan lähtee rokkaamaan.
Se mikä meille muille näkyy, on nuo Laakkoset ja Rinta-Joupit. Se mikä meille muille ei näy, on todellisuus siitä, että vain alle promille yrittäjistä nousee Laakkoseksi tai Rinta-Joupiksi. Muut päätyy hiljaalleen alkualamäestä suoraan konkkaan tai kituuttaa juuri ja juuri pinnan yläpuolella vuosia saavuttamatta mitään menestystä. Äärimmäisen harvasta tulee sähköauton tai vihaisen linnun keksijä.
Minkä tietenkin tiesit jo, kunhan halusit vain soittaa suutasi.
Kyllä näin on. Olet jälleen oikeassa. Suurin osa firmoista ei lopulta lennä. Mutta näitäkö meidän olisi hyvä sitten tutkailla tarkemmin, eikä puhua vihaisista linnuista? Että nähdään niitä ongelmia ja esteitä, mutta ei haluata katsoa menestyjiä? Vai oliko tämän nyt tarkoitus todistaa, että koska suurin osa firmoista päätyy konkkaan, niin firmoja ei siksi kannata perustaa ollenkaan? Mistä lähtien tämä maailma on ollut joku turvallinen kuplapallo? Suomessa varmaan ollaan tässäkin ainoita.
Tietenkin myös menestyjistä kannattaa puhua ja ottaa oppia. Mutta yhtälailla pitää puhua koko muustakin todellisuudesta. Siis koko faktisesta kokonaiskuvasta. Ei se hyödytä ketään, että uskotellaan kenen tahansa voivan keksiä uudet vihaiset linnut ja rikastua. Sillä haihattelulla vain tuhotaan monen ihmisen elämä, kun he lapsineen ajautuu vararikkoon uskottuaan katteettomiin haihattelu-unelmiin.
Kuka tahansa ei keksi vihaisia lintuja. Aivan äärimmäisen harva. Silti se LVI-asentaja voi perustaa oman firman, laskuttaa ihan kelposummaa hyvästä työstä ja menestyä elämässä. Tuleeko hänestä Bill Gates, no ei taatusti tule. Mutta ihan kelvollisen ja hyvän elämän saa. Se että yrittäjyys nähdään pelottavana, arvelluttavana ja äärimmäisen riskialttiina ratkaisuna, on sitä vasemmistohegemoniaa. Ajatellaan juuri niin, että jos osakeyhtiön perustaa, pitää olla kyllä maailmaluokan idea mitä kukaan ei ole ikinä vielä keksinyt. Ei se niin ole. Tämä on juuri sitä asennetta. Asenne pitäisi olla se että minä voin, osaan ja kykenen. Ei se että en varmaan pärjää, konkurssi iskee ja kaikki nauraa päin naamaa. Suomessa on todella yrittäjävastainen ilmapiiri. Ei niin että yrittäjiä vihattaisiin, mutta itse yrittäjyys nähdään demonina. Ja ei meillä hallitus sitä helpota, se on pakko myöntää.
Ongelma, jolle oikeistohallituksetkaan ei ole mitään tehneet, on se mitä tapahtuu JOS se avokadolintupasta-idea ei toimikaan. Jos yrittämisen epäonnistumisesta ei seuraisi se, että ei saa edes työmarkkinatukea, eli jää täysin tyhjän päälle velat niskassa, niin paljon useampi varmasti voisi kokeillakin että kantaako se oma idea. Myös kaikenlaiset kevytyrittäjyydet työkkäri tulkitsee mahdollisimman epäedulliseksi työttömän kannalta.
Tätä on vissiin turha jauhaa, mutta edelleenkin sä näet oman elämäsi jonain murmelina valtiovallan helmassa. Että mitä jos käy niin tai näin, kuka mut pelastaa. Kuka maksaa sen muutaman satasen työmarkkinatuen ja voinko olla varma, etten vaan joudu olemaan lokakuuta ilman niitä äiti-sannan satasia. Tässä on juuri se iso maailmankatsomuksellinen ero. Näe oma potentiaalisi. Ole ylpeä osaamisestasi. Uskalla ottaa haaste ja riski. Ei tässä maassa kukaan ole vuosikymmeniin kuollut leivän puutteeseen. Kyllä sä pärjäät.
Riippuu siitä, mitä "pärjääminen" tarkoittaa.
Mitä muuten tehdään sitten, kun on yritetty siinä määrin, että yrittäminen ei enää ole mahdollista, eikä töihinkään huolita? En kysy kaverin puolesta vaan ihan omastani.
Jos yritys ei kanna, niin sitten mietitään mitä on tehty väärin. Sitä muutetaan ja jatketaan yrittämistä. Missään vaiheessa ihmiselle ei pitäisi tulla sitä fiilistä, että nyt mä luovutan. Alan istumaan tuossa sohvalla, nostaa työmarkkinatukea ja hakea alepasta halpaa kaljaa & saarioisten roiskeläppiä. Aina pitää nousta jaloilleen ja alkaa tehdä. Sillä se onnistuminen löytyy. Yksi nuorempi kaveri aikoinaan totesi, että "Get rich or die tryin'". Sitä ei tietenkään pidä ottaa kirjaimellisesti, mutta vissi pointti siinä on. Aina pitää yrittää.
Minähän juuri sanoin, että yrittäminen ei enää ole mahdollista: ei ole rahaa eikä omaisuutta, maksuhäiriöitä riittää hautaan asti eikä velkajärjestelyyn pääse, joten ulosotto nyhtäisi joka tapauksessa asunnon myynnistä miinukselle jääneitä rahoja sinne samaan hautaan asti. Kukaan ei ota vanhaa ja puolikuntoista töihin - oman alani aivotöihin pystyn kyllä yhtä hyvin kuin ennenkin - työkyvyttömyyseläkkeelle ei pääse, ja vanhuuseläkepennosiinkin on kymmenen vuotta aikaa. Mitä ja miten tässä pitäisi yrittää? Ihan konkreettisia neuvoja nyt.
No ensin pitää miettiä mikä on se sinun osaamisesi. Ihan sama onko se pelikoodausta tai vaikka talkkarin hommia. Sen osaamisen ympärille sitten aletaan rakentamaan jotain. Mitä tarkalleen, no sitä ei kukaan tuo mapitettuna ja printattuna tuohon eteen. Mutta ideointiakaan ei tarvitse tehdä yksin, meillä kaupunkien yritysneuvonnat auttaa ideoinnissa, suunnittelussa, budjetoinnissa ja niin edelleen. Mutta tietenkään heiltäkään ei sitä lopullista yritysideaa saa, että "hei sä voisit olla laulava talonmies kumpulainen tai uuden pelin kehittäjä missä heitetään elävillä linnuilla possuja". Se jokin pitää aina lopulta itse löytää. Mutta se jokin ei tarvitse olla rakettitiedettä. Riittää että sun talkkaripalvelusi on yksinkertaisesti vaan alueen paras. Aina on pihat hoidettu ennen kuutta, kun Lassila & Tikanojalla se menee iltapäivälle. Tuo voi olla jo ihan ratkaiseva juttu, tai mitä nyt hyvänsä. Onko se helppoa ja pääseekö helpolla? Ei todellakaan. Ihan sikana raskasta duunia on tiedossa. Saa painaa kellon ympäri ja siinä alkuvaiheessa käytännössä nälkäpalkalla. Ja yrityksen perustamiseen ei vaikuta tuo maksuhäiriömerkintä mitenkään.
Nyt olen jo lähellä sitä, että puhuttelen sinua sanalla "kultapieni".
Minä olin yrittäjä pitkään. Tiedän oikein hyvin sen, mitä osaan ja miten yritystä pyöritetään. Tiedän myös sen, mitä sinä et tiedä: toimeentulotuella kituvan ja ulosoton kohteena olevan maksuhäiriöisen, puolikuntoisen, ikääntyneen entisen yrittäjän konkreettiset mahdollisuudet nousta omille jaloilleen ovat olemattomat. Kun on jo kokenut kaikkien suojaverkkojen ohi putoamisen, mikään kirkasotsainen "pitää löytää se jokin" -höpötys kertoo vain sen, miten tietämättömiä kärkkäimmät neuvojat voivat olla.
Jatka sinä tuota ympäripyöreää jankkaustasi jonkun muun kanssa, jookosta?
Ei puolikuntoiset, sairaat tai vammaiset kuulukaan työttömyyskortistoon, vaan sairaseläkkeelle. En tietenkään sano, että keuhkoahtaumatautia sairastava 59-vuotias alkoholisti on seuraavan Rovion perustaja. Mutta ei hän kortistoonkaan kuulu, se on täysin väärä paikka.
Puolikuntoinen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ei pysty tekemään hoitotyötä tai ajamaan kuorma-autoa, mutta pystyy näpyttelemään tietokonetta siinä missä muutkin.
Vain todella heikossa kunnossa oleva päästetään työkyvyttömyyseläkkeelle.
Kortisto on myös täynnä todellisuudessa työkyvyttömiä joita ei tosiaan eläkkeelle päästetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömiltä usein puuttuu ajokortti, pääomat (kuten kiinteistöt, koneet ja laitteet ym) ja luottotiedot. Siltä pohjalta ei ole kovin hyvä lähteä yrittämään.
Työttömän kannattaa perustaa nettiyritys. Nettiyrityksen saa alkuun muutamalla satasella.
Työttömän kannattaa Suomessa pysyä kilometrin päässä minkäälaisesta yritystoimintaan viittaavastakaan. Muuten katsotaan alta aikayksikön "omalla työllä" työllistyneeksi ja sitten sitä vasta kusessa onkin.
Minulle tuon kertoi eräs TE-virkailija edellisen aktiivimallin aikana. Jos on joskus ollut yrittäjänä, pieninkin työ omiin nimiin voidaan katsoa yrittäjyyden aloittamiseksi uudelleen. Sitten ollaan taas nollapisteessä pyrkimässä työttömäksi työnhakijaksi.
Jep! Seilaan sairaslomien, määräaikaisen eläkkeen, työmarkkinatuen, ajoittaisten työpätkien aalloilla ja olem välttänyt kaikkea toimintaa mikä voitaisi yrittämiseksi leimata koska jossain vaiheessa kansanopiston kurssikin katsottiin kuulemma likimain päätoimiseksi, kaiket tuet evääväksi toiminnaksi, saati edes mikään etsyyn korttien askartelu. Koska en ole perijätär, minulla ei ole varaa olla vuosikausia rahatta koska työkkäri väittää minun olevan ",yrittäjä"...
Vierailija kirjoitti:
Koska yrittäjästatuksella olevalle ei tarvitse maksaa työttömyyskorvausta tai sosiaalitukea.
Jos lopettaa kannattamattoman yrityksen, miten kauan pitää olla työttömänä, että saa ensimmäisen työttömyyskorvauksen? Toimeentulotukea ei ole mahdollista saada, koska puoliso on töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömiltä usein puuttuu ajokortti, pääomat (kuten kiinteistöt, koneet ja laitteet ym) ja luottotiedot. Siltä pohjalta ei ole kovin hyvä lähteä yrittämään.
Työttömän kannattaa perustaa nettiyritys. Nettiyrityksen saa alkuun muutamalla satasella.
Työttömän kannattaa Suomessa pysyä kilometrin päässä minkäälaisesta yritystoimintaan viittaavastakaan. Muuten katsotaan alta aikayksikön "omalla työllä" työllistyneeksi ja sitten sitä vasta kusessa onkin.
Teet jonkun kusisen verkkokurssin josta saat kolme euroa tuloa, niin sitten saatkin heittää hyvästit työttömyysturvalle. 😂
Mitä jos teetkin kusisen verkkokurssin sijaan hyvin suunnitellun ja toteutetun verkkokurssin, jolla tienaat kymppitonnin ja sitten teet uuden verkkokurssin, jolla tienaat 20 tonnia. Tai jos verkkokurssi ei ole sun juttusi niin sitten jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
oliks tää suomessa!? miksi tää ei ole suomen kielellä!?
Vierailija kirjoitti:
No, silloin kuluttaa omia rahoja eikä veronmaksajien rahoja.
ööö... ketä ne asiakkaat on jos ei veronmaksajia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömiltä usein puuttuu ajokortti, pääomat (kuten kiinteistöt, koneet ja laitteet ym) ja luottotiedot. Siltä pohjalta ei ole kovin hyvä lähteä yrittämään.
Työttömän kannattaa perustaa nettiyritys. Nettiyrityksen saa alkuun muutamalla satasella.
Työttömän kannattaa Suomessa pysyä kilometrin päässä minkäälaisesta yritystoimintaan viittaavastakaan. Muuten katsotaan alta aikayksikön "omalla työllä" työllistyneeksi ja sitten sitä vasta kusessa onkin.
Teet jonkun kusisen verkkokurssin josta saat kolme euroa tuloa, niin sitten saatkin heittää hyvästit työttömyysturvalle. 😂
Mitä jos teetkin kusisen verkkokurssin sijaan hyvin suunnitellun ja toteutetun verkkokurssin, jolla tienaat kymppitonnin ja sitten teet uuden verkkokurssin, jolla tienaat 20 tonnia. Tai jos verkkokurssi ei ole sun juttusi niin sitten jotain muuta.
Paljon pitää tienata jos 10 000 euroa on netto eli paljon tohon tulee veroja päälle?
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
oliks tää suomessa!? miksi tää ei ole suomen kielellä!?
Miksi pitäisi olla Suomessa? Inspiroivia ihmisiä voi löytää muualtakin kuin Suomesta. Ja miksi pitäisi olla suomen kielellä? Työikäisille ihmisille on opetettu englantia koulussa, joten pitäisi katsomisen onnistua englannin kielelläkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen verran start up maailmaa tiedän, että pelkkä idea jostain on 0 euron arvoinen. Vaikka yrittäjät on kovia uskossaan, niin vain kohdetyhmän tunteminen, sisään ujuttautuminen ja myynti merkkaa lopulta.
Ei kaikki voi olla yrittäjiä eikä sitä voi edes kaikille ehdottaa. Lähtökohtaisesti yrittäjän pitää olla ahkera ja jaksaa painaa, vaikka ylämäkeä riittää alkuvuosina. Ei siihen kaikkien jaksaminen ja usko riitä.
Tietysti myös tuurilla on aina osansa. Yrittäjä joka muuta väittää, puhuu p skaa.Niin sä tuot tämän ikään kuin jotenkin uutena tietona? Kaikki mitä kerrot on täysin totta. Ekat vuodet painetaan vanhempien autotallissa kuten Gates ja nukutaan autotallin sohvalla kuten Elon. Moni firma ei ekoina vuosina tuota mitään, vaan pitää 14h päivää tekevän yrittäjänsä juuri ja juuri leivässä. Lomia ei ole ja yölläkin vastataan jos asiakas soittaa. Semmoista se on. Hemmetin kovaa duunia. Mutta sitten sä tosiaan keksit sen uuden sähköauton, maailmaa dominoivan käyttöjärjestelmän tai lintupelin mitä pelaa koko maailma. Ja niin se on pienemmässäkin mittakaavassa. Sieltä tulee niitä Laakkosia, Rinta-Jouppeja ja vastaavia. Se vaan lähtee rokkaamaan.
Se mikä meille muille näkyy, on nuo Laakkoset ja Rinta-Joupit. Se mikä meille muille ei näy, on todellisuus siitä, että vain alle promille yrittäjistä nousee Laakkoseksi tai Rinta-Joupiksi. Muut päätyy hiljaalleen alkualamäestä suoraan konkkaan tai kituuttaa juuri ja juuri pinnan yläpuolella vuosia saavuttamatta mitään menestystä. Äärimmäisen harvasta tulee sähköauton tai vihaisen linnun keksijä.
Minkä tietenkin tiesit jo, kunhan halusit vain soittaa suutasi.
Kyllä näin on. Olet jälleen oikeassa. Suurin osa firmoista ei lopulta lennä. Mutta näitäkö meidän olisi hyvä sitten tutkailla tarkemmin, eikä puhua vihaisista linnuista? Että nähdään niitä ongelmia ja esteitä, mutta ei haluata katsoa menestyjiä? Vai oliko tämän nyt tarkoitus todistaa, että koska suurin osa firmoista päätyy konkkaan, niin firmoja ei siksi kannata perustaa ollenkaan? Mistä lähtien tämä maailma on ollut joku turvallinen kuplapallo? Suomessa varmaan ollaan tässäkin ainoita.
Tietenkin myös menestyjistä kannattaa puhua ja ottaa oppia. Mutta yhtälailla pitää puhua koko muustakin todellisuudesta. Siis koko faktisesta kokonaiskuvasta. Ei se hyödytä ketään, että uskotellaan kenen tahansa voivan keksiä uudet vihaiset linnut ja rikastua. Sillä haihattelulla vain tuhotaan monen ihmisen elämä, kun he lapsineen ajautuu vararikkoon uskottuaan katteettomiin haihattelu-unelmiin.
Kuka tahansa ei keksi vihaisia lintuja. Aivan äärimmäisen harva. Silti se LVI-asentaja voi perustaa oman firman, laskuttaa ihan kelposummaa hyvästä työstä ja menestyä elämässä. Tuleeko hänestä Bill Gates, no ei taatusti tule. Mutta ihan kelvollisen ja hyvän elämän saa. Se että yrittäjyys nähdään pelottavana, arvelluttavana ja äärimmäisen riskialttiina ratkaisuna, on sitä vasemmistohegemoniaa. Ajatellaan juuri niin, että jos osakeyhtiön perustaa, pitää olla kyllä maailmaluokan idea mitä kukaan ei ole ikinä vielä keksinyt. Ei se niin ole. Tämä on juuri sitä asennetta. Asenne pitäisi olla se että minä voin, osaan ja kykenen. Ei se että en varmaan pärjää, konkurssi iskee ja kaikki nauraa päin naamaa. Suomessa on todella yrittäjävastainen ilmapiiri. Ei niin että yrittäjiä vihattaisiin, mutta itse yrittäjyys nähdään demonina. Ja ei meillä hallitus sitä helpota, se on pakko myöntää.
Ongelma, jolle oikeistohallituksetkaan ei ole mitään tehneet, on se mitä tapahtuu JOS se avokadolintupasta-idea ei toimikaan. Jos yrittämisen epäonnistumisesta ei seuraisi se, että ei saa edes työmarkkinatukea, eli jää täysin tyhjän päälle velat niskassa, niin paljon useampi varmasti voisi kokeillakin että kantaako se oma idea. Myös kaikenlaiset kevytyrittäjyydet työkkäri tulkitsee mahdollisimman epäedulliseksi työttömän kannalta.
Tätä on vissiin turha jauhaa, mutta edelleenkin sä näet oman elämäsi jonain murmelina valtiovallan helmassa. Että mitä jos käy niin tai näin, kuka mut pelastaa. Kuka maksaa sen muutaman satasen työmarkkinatuen ja voinko olla varma, etten vaan joudu olemaan lokakuuta ilman niitä äiti-sannan satasia. Tässä on juuri se iso maailmankatsomuksellinen ero. Näe oma potentiaalisi. Ole ylpeä osaamisestasi. Uskalla ottaa haaste ja riski. Ei tässä maassa kukaan ole vuosikymmeniin kuollut leivän puutteeseen. Kyllä sä pärjäät.
Riippuu siitä, mitä "pärjääminen" tarkoittaa.
Mitä muuten tehdään sitten, kun on yritetty siinä määrin, että yrittäminen ei enää ole mahdollista, eikä töihinkään huolita? En kysy kaverin puolesta vaan ihan omastani.
Jos yritys ei kanna, niin sitten mietitään mitä on tehty väärin. Sitä muutetaan ja jatketaan yrittämistä. Missään vaiheessa ihmiselle ei pitäisi tulla sitä fiilistä, että nyt mä luovutan. Alan istumaan tuossa sohvalla, nostaa työmarkkinatukea ja hakea alepasta halpaa kaljaa & saarioisten roiskeläppiä. Aina pitää nousta jaloilleen ja alkaa tehdä. Sillä se onnistuminen löytyy. Yksi nuorempi kaveri aikoinaan totesi, että "Get rich or die tryin'". Sitä ei tietenkään pidä ottaa kirjaimellisesti, mutta vissi pointti siinä on. Aina pitää yrittää.
Minähän juuri sanoin, että yrittäminen ei enää ole mahdollista: ei ole rahaa eikä omaisuutta, maksuhäiriöitä riittää hautaan asti eikä velkajärjestelyyn pääse, joten ulosotto nyhtäisi joka tapauksessa asunnon myynnistä miinukselle jääneitä rahoja sinne samaan hautaan asti. Kukaan ei ota vanhaa ja puolikuntoista töihin - oman alani aivotöihin pystyn kyllä yhtä hyvin kuin ennenkin - työkyvyttömyyseläkkeelle ei pääse, ja vanhuuseläkepennosiinkin on kymmenen vuotta aikaa. Mitä ja miten tässä pitäisi yrittää? Ihan konkreettisia neuvoja nyt.
No ensin pitää miettiä mikä on se sinun osaamisesi. Ihan sama onko se pelikoodausta tai vaikka talkkarin hommia. Sen osaamisen ympärille sitten aletaan rakentamaan jotain. Mitä tarkalleen, no sitä ei kukaan tuo mapitettuna ja printattuna tuohon eteen. Mutta ideointiakaan ei tarvitse tehdä yksin, meillä kaupunkien yritysneuvonnat auttaa ideoinnissa, suunnittelussa, budjetoinnissa ja niin edelleen. Mutta tietenkään heiltäkään ei sitä lopullista yritysideaa saa, että "hei sä voisit olla laulava talonmies kumpulainen tai uuden pelin kehittäjä missä heitetään elävillä linnuilla possuja". Se jokin pitää aina lopulta itse löytää. Mutta se jokin ei tarvitse olla rakettitiedettä. Riittää että sun talkkaripalvelusi on yksinkertaisesti vaan alueen paras. Aina on pihat hoidettu ennen kuutta, kun Lassila & Tikanojalla se menee iltapäivälle. Tuo voi olla jo ihan ratkaiseva juttu, tai mitä nyt hyvänsä. Onko se helppoa ja pääseekö helpolla? Ei todellakaan. Ihan sikana raskasta duunia on tiedossa. Saa painaa kellon ympäri ja siinä alkuvaiheessa käytännössä nälkäpalkalla. Ja yrityksen perustamiseen ei vaikuta tuo maksuhäiriömerkintä mitenkään.
Nyt olen jo lähellä sitä, että puhuttelen sinua sanalla "kultapieni".
Minä olin yrittäjä pitkään. Tiedän oikein hyvin sen, mitä osaan ja miten yritystä pyöritetään. Tiedän myös sen, mitä sinä et tiedä: toimeentulotuella kituvan ja ulosoton kohteena olevan maksuhäiriöisen, puolikuntoisen, ikääntyneen entisen yrittäjän konkreettiset mahdollisuudet nousta omille jaloilleen ovat olemattomat. Kun on jo kokenut kaikkien suojaverkkojen ohi putoamisen, mikään kirkasotsainen "pitää löytää se jokin" -höpötys kertoo vain sen, miten tietämättömiä kärkkäimmät neuvojat voivat olla.
Jatka sinä tuota ympäripyöreää jankkaustasi jonkun muun kanssa, jookosta?
Ei puolikuntoiset, sairaat tai vammaiset kuulukaan työttömyyskortistoon, vaan sairaseläkkeelle. En tietenkään sano, että keuhkoahtaumatautia sairastava 59-vuotias alkoholisti on seuraavan Rovion perustaja. Mutta ei hän kortistoonkaan kuulu, se on täysin väärä paikka.
Puolikuntoinen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ei pysty tekemään hoitotyötä tai ajamaan kuorma-autoa, mutta pystyy näpyttelemään tietokonetta siinä missä muutkin.
Vain todella heikossa kunnossa oleva päästetään työkyvyttömyyseläkkeelle.
Näinhän se on. Jos pystyy töitä tekemään, niin sairaseläke ei ole oikea paikka. Mutta oikein ei ole ruikuttaa siitäkään että kädet on kipeät ja hierojan töitä ei voi tehdä. Sitten pitää keksiä jotain muuta. Se on jälleen kerran tätä Suomen vasemmistohegemoniaa, että ihmiset on ikään kuin opetettu sellaiseen, eli mikäli oma alkuperäinen ammatti ei onnistu - on jotenkin oikeutettu jäämään kotiin valtion rahalla, juomaan pirkka-olutta ja syömään saarioisten kananugetteja. Kun ei se elämä oikeasti ole tuollaista ja ei kukaan oikeasti edes tuollaisesta elämästä nauti. Jos ei voi kävellä, tekee sellaista työtä mikä ei kävelyä vaadi. Jos sormi kramppaa ja näppistä ei voi käyttää, niin etsii työn mikä ei tietokonetta vaadi. Ja siihen yrittäjyyteen: ei se että alkuperäinen osaaminen ei ole enää "ajokunnossa", tarkoita etteikö tässä voisi opetella jotain uutta ja yrittää. Ihmiset on lopettaneet uskomasta itseensä. Palomies on että ai - nyt meni selkä, alan sitten 38-vuotiaana ravaamaan alepassa hakemassa rainbow-lageria ja tilaan Adana Starin pizzeriasta opera specialeja koko lopun elämääni. Ei vaan sää opettelet uudet taidot ja yrität. Jos vaikka läppä lentää ja juttua riittää, niin ala myymään jotain. Jos taas se pizza ja bisse on lähempänä sydäntä, niin perusta ravintola siihen laukaan keskustaan. Mutta edelleenkään: ei näitä ideoita kukaan voi kenellekään antaa. Ne pitää itse hoksata.
Vanhin lapseni ei aio perustaa minkään alan yritystä. Hän opiskelee tällä hetkellä ammattikorkeakoulussa samaa alaa lisää. Ja sen jälkeen aikoo työllistyä johonkin ko. alan yritykseen.
Kertauksena: hän ei aio perustaa omaa yritystä, olipa sinun mielipiteesi asiasta mikä hyvänsä.
Myöskään kaksi nuorempaa lastani eivät aio perustaa yritystä.