Lähetä kaipaamallesi henkilölle terveiset elokuu 2023

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pekalle suukkoja 😘😘

Keneltä..? 🤔😘

Vieläkö haluttaisi... 🔥😉

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen menee naimisiin toivoen, että mies muuttuu, mutta hän ei muutu.

Mies menee naimisiin toivoen, että nainen ei muutu, mutta kyllä hän muuttuu.

Miksi kukaan menisi naimisiin ihmisen kanssa, jonka toivoo muuttuvan? Äly hoi.

Tietsä, parantamisen tarve, kun on rikkinäisiä yksilöitä. Ihan tutkittu juttu.

No kaikenlaisia. Luulisi olevan itsestäänselvyys, ettei naimisiin mennä tuollaisella mentaliteetilla.

Rakkaus on vähän monimutkaisempi juttu. Ehkä sinä joku päivä löydät kaltaisesi analysaattorin.

Ei se ole mitenkään monimutkainen juttu. Absurdi ajatus mennä tuollaisella mentaliteetilla naimisiin, ei tule mieleen yhtään paria tuttavapiiristä joilla olisi tuollainen lähtökohta ollut.

Vierailija kirjoitti:

Musta on hauskaa, että meillä on jotensakin sama pukeutumistyyli. Värimaailmakin.

Jep. Musta.

Ihana usvainen aamu ja ihana sinä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nää pari viimeistä vuotta on saaneet mut lopullisesti menettämään uskoni rakkauteen. Tai ainakaan rakkauden mahdollisuuteen omalla kohdallani.

Noin mäkin olen ajatellut, mutta nyt olen havahtunut siihen, että vika ei ole minussa, vaan se on niissä naisissa, jotka eivät edes ole sinut itsensä kanssa. He suorittavat elämäänsä eivätkä tiedä mitä haluavat. Neljääkymmentä lähestyvät täti-ihmiset eivät tiedä, haluavatko "vielä lapsia" vai eivät. Sen he tietävät, että pitää olla siistiä ja ihanaa - mitä ikinä se sitten onkaan. He havahtuvat sitten, kun on jo liian myöhäistä.

Olen päätynyt siihen, että olen pyörinyt viimeiset vuodet aivan vääränlaisten ihmisten seurassa. Se on johtanut negatiiviseen minäkuvaan. Oikeasti olen catch, vaikka ne ympärillä olevat ihmiset eivät sitä ymmärtäisikään: hoikka, koulutettu, ikäistään nuoremman näköinen, ei mitään kroonisia sairauksia, ei addiktioita, luottotiedot kunnossa, ei penniäkään velkaa, ei lapsia tai ex-puolisoja vastuksina, vapaa lähtemään mihin vain ja milloin vain, osaan asua niin maalla kuin kaupungissa jne. Monella on paljon huonompi tilanne. 

Sunkin kannattaa miettiä sitä, että vaikka nykyisissä sosiaalisissa ympyröissäsi sinua ei rakastettais, niin jossain muualla sua voidaan arvostaa paljonkin. Älä siis nähättele yhtään itseäsi, vaan ryhdy valmistelemaan tarvittavia toimenpiteitä ympyröidesi muuttamiseksi nykyisestä.

Vaikka olis kuinka catch, se ei takaa rakkautta ja toisaalta ihan tavallinen pulliainen voi löytää rakkauden. Ihminen ei ole ikään kuin esine, että kun täyttää tietyt kriteerit, niin kemiat heti kohtaavat. Voi täyttää kaikki toiveet ja silti ei vaan herätä mitään ja joku toinen herättää palavan roihun, vaikka olisi toiveiden suhteen aivan eri paria.

Niin ,että älkää ikinä odottako miltään suhteelta yhtään mitään, kun jossain vaiheessa  jompikumpi kyllästyy tai  ihan mitä vaan paitsi onnellinen pitkä suhde odotettavissa. eihän nykyään pidä tyytyä mihinkään tai kehenkään vaan aina vaan uutta etsimään kun jossain on sen parempi tai mitä ikinä lie...

itse etsin pitkää sitoutumista kestävää kumppania..

sivusta paasasin

Joo tuo paasaaminen on aina hyvä merkki 👍

Juu, minä sentään myönnän sen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pekalle suukkoja 😘😘

Keneltä..? 🤔😘

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun silmään läski on pahempi, kun tatuoinnit!

Ja varsinkin iso maha.

Hyvää illan jatkoa😊

Sulla on tatuointeja?

Ei ole.

Huh. Eli vielä on pikkusen toivoa.

On meitä naisia vielä, jotka olemme hyvin luonnollisia.

Eikä, kun isoa mahaa voivottelin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nää pari viimeistä vuotta on saaneet mut lopullisesti menettämään uskoni rakkauteen. Tai ainakaan rakkauden mahdollisuuteen omalla kohdallani.

Noin mäkin olen ajatellut, mutta nyt olen havahtunut siihen, että vika ei ole minussa, vaan se on niissä naisissa, jotka eivät edes ole sinut itsensä kanssa. He suorittavat elämäänsä eivätkä tiedä mitä haluavat. Neljääkymmentä lähestyvät täti-ihmiset eivät tiedä, haluavatko "vielä lapsia" vai eivät. Sen he tietävät, että pitää olla siistiä ja ihanaa - mitä ikinä se sitten onkaan. He havahtuvat sitten, kun on jo liian myöhäistä.

Olen päätynyt siihen, että olen pyörinyt viimeiset vuodet aivan vääränlaisten ihmisten seurassa. Se on johtanut negatiiviseen minäkuvaan. Oikeasti olen catch, vaikka ne ympärillä olevat ihmiset eivät sitä ymmärtäisikään: hoikka, koulutettu, ikäistään nuoremman näköinen, ei mitään kroonisia sairauksia, ei addiktioita, luottotiedot kunnossa, ei penniäkään velkaa, ei lapsia tai ex-puolisoja vastuksina, vapaa lähtemään mihin vain ja milloin vain, osaan asua niin maalla kuin kaupungissa jne. Monella on paljon huonompi tilanne. 

Sunkin kannattaa miettiä sitä, että vaikka nykyisissä sosiaalisissa ympyröissäsi sinua ei rakastettais, niin jossain muualla sua voidaan arvostaa paljonkin. Älä siis nähättele yhtään itseäsi, vaan ryhdy valmistelemaan tarvittavia toimenpiteitä ympyröidesi muuttamiseksi nykyisestä.

No niinpä. Vika on tosiaan varmaan lähtökohtaisesti minussa, koska olen nainen. Se on tosiaan totta, että on tullut aika valmistella toimenpiteitä ympyröiden muuttamiseksi. Käytännössä se tarkoittaa avioeroa. Raskas prosessi tulossa. Huomaatko, mä en ole mikään catch. Mulla on lapsia ja kohta varmaan ex-puoliso, enkä oo ihan tosta vaan vapaa lähtemään minne vaan. En taida olla edes ikäistäni nuoremman näköinen, vaan ihan tavallinen keski-ikäinen tantta, joten ei taida enää rakkautta löytyä. Enkä tiedä haluaisinko edes, sen verran on luotto mennyt asiaan.

Sanon tänä yönä Jumalalle että antaa sut toiselle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nää pari viimeistä vuotta on saaneet mut lopullisesti menettämään uskoni rakkauteen. Tai ainakaan rakkauden mahdollisuuteen omalla kohdallani.

Noin mäkin olen ajatellut, mutta nyt olen havahtunut siihen, että vika ei ole minussa, vaan se on niissä naisissa, jotka eivät edes ole sinut itsensä kanssa. He suorittavat elämäänsä eivätkä tiedä mitä haluavat. Neljääkymmentä lähestyvät täti-ihmiset eivät tiedä, haluavatko "vielä lapsia" vai eivät. Sen he tietävät, että pitää olla siistiä ja ihanaa - mitä ikinä se sitten onkaan. He havahtuvat sitten, kun on jo liian myöhäistä.

Olen päätynyt siihen, että olen pyörinyt viimeiset vuodet aivan vääränlaisten ihmisten seurassa. Se on johtanut negatiiviseen minäkuvaan. Oikeasti olen catch, vaikka ne ympärillä olevat ihmiset eivät sitä ymmärtäisikään: hoikka, koulutettu, ikäistään nuoremman näköinen, ei mitään kroonisia sairauksia, ei addiktioita, luottotiedot kunnossa, ei penniäkään velkaa, ei lapsia tai ex-puolisoja vastuksina, vapaa lähtemään mihin vain ja milloin vain, osaan asua niin maalla kuin kaupungissa jne. Monella on paljon huonompi tilanne. 

Sunkin kannattaa miettiä sitä, että vaikka nykyisissä sosiaalisissa ympyröissäsi sinua ei rakastettais, niin jossain muualla sua voidaan arvostaa paljonkin. Älä siis nähättele yhtään itseäsi, vaan ryhdy valmistelemaan tarvittavia toimenpiteitä ympyröidesi muuttamiseksi nykyisestä.

Vaikka olis kuinka catch, se ei takaa rakkautta ja toisaalta ihan tavallinen pulliainen voi löytää rakkauden. Ihminen ei ole ikään kuin esine, että kun täyttää tietyt kriteerit, niin kemiat heti kohtaavat. Voi täyttää kaikki toiveet ja silti ei vaan herätä mitään ja joku toinen herättää palavan roihun, vaikka olisi toiveiden suhteen aivan eri paria.

Niin ,että älkää ikinä odottako miltään suhteelta yhtään mitään, kun jossain vaiheessa  jompikumpi kyllästyy tai  ihan mitä vaan paitsi onnellinen pitkä suhde odotettavissa. eihän nykyään pidä tyytyä mihinkään tai kehenkään vaan aina vaan uutta etsimään kun jossain on sen parempi tai mitä ikinä lie...

itse etsin pitkää sitoutumista kestävää kumppania..

sivusta paasasin

Joo tuo paasaaminen on aina hyvä merkki 👍

Juu, minä sentään myönnän sen

Ja aina paranee, kun vähän syyllistää kaupan päälle 😂

Vierailija kirjoitti:

Sanon tänä yönä Jumalalle että antaa sut toiselle

Vastaanotettu. En suostu antamaan toiselle.

Taas apatiavaihe menossa kaipauksen suhteen. Toivo ja usko lähteneet baariin, jättäneet sen yhden ikävöimään ja mitä siitä sitten tulee.

Tummahiuksiselta kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pekalle suukkoja 😘😘

Keneltä..? 🤔😘

Mistäpäpäin? 🤔

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nää pari viimeistä vuotta on saaneet mut lopullisesti menettämään uskoni rakkauteen. Tai ainakaan rakkauden mahdollisuuteen omalla kohdallani.

Noin mäkin olen ajatellut, mutta nyt olen havahtunut siihen, että vika ei ole minussa, vaan se on niissä naisissa, jotka eivät edes ole sinut itsensä kanssa. He suorittavat elämäänsä eivätkä tiedä mitä haluavat. Neljääkymmentä lähestyvät täti-ihmiset eivät tiedä, haluavatko "vielä lapsia" vai eivät. Sen he tietävät, että pitää olla siistiä ja ihanaa - mitä ikinä se sitten onkaan. He havahtuvat sitten, kun on jo liian myöhäistä.

Olen päätynyt siihen, että olen pyörinyt viimeiset vuodet aivan vääränlaisten ihmisten seurassa. Se on johtanut negatiiviseen minäkuvaan. Oikeasti olen catch, vaikka ne ympärillä olevat ihmiset eivät sitä ymmärtäisikään: hoikka, koulutettu, ikäistään nuoremman näköinen, ei mitään kroonisia sairauksia, ei addiktioita, luottotiedot kunnossa, ei penniäkään velkaa, ei lapsia tai ex-puolisoja vastuksina, vapaa lähtemään mihin vain ja milloin vain, osaan asua niin maalla kuin kaupungissa jne. Monella on paljon huonompi tilanne. 

Sunkin kannattaa miettiä sitä, että vaikka nykyisissä sosiaalisissa ympyröissäsi sinua ei rakastettais, niin jossain muualla sua voidaan arvostaa paljonkin. Älä siis nähättele yhtään itseäsi, vaan ryhdy valmistelemaan tarvittavia toimenpiteitä ympyröidesi muuttamiseksi nykyisestä.

Vaikka olis kuinka catch, se ei takaa rakkautta ja toisaalta ihan tavallinen pulliainen voi löytää rakkauden. Ihminen ei ole ikään kuin esine, että kun täyttää tietyt kriteerit, niin kemiat heti kohtaavat. Voi täyttää kaikki toiveet ja silti ei vaan herätä mitään ja joku toinen herättää palavan roihun, vaikka olisi toiveiden suhteen aivan eri paria.

Niin, jos ajattelee asiaa pelkästään himojensa orjana. Parinvalinta on kuitenkin yhtä paljon järki- kuin hormonihimokysymys. Jos valitsee pelkästään himojensa perusteella, niin ei sellainen kauan kestä, jos ne järkikriteerit eivät toteudu. Ei ihminen ole pelkästään viettiensä orjuudessa toimiva eläin. Voi olla vaikka kuinka himottava tyyppi, mutta ei kannata ryhtyä mihinkään, jos hänellä esim. on pahoja addiktioita tai elää velkavankeudessa tmv.

Tarkoitin palavalla roihulla rakkautta, en pelkkää seksuaalista vetoa. Rakkaus ei laadi listoja ominaisuuksista eikä piittaa järkisyistä, silti se voi toisinaan olla hyvin kestävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nää pari viimeistä vuotta on saaneet mut lopullisesti menettämään uskoni rakkauteen. Tai ainakaan rakkauden mahdollisuuteen omalla kohdallani.

Noin mäkin olen ajatellut, mutta nyt olen havahtunut siihen, että vika ei ole minussa, vaan se on niissä naisissa, jotka eivät edes ole sinut itsensä kanssa. He suorittavat elämäänsä eivätkä tiedä mitä haluavat. Neljääkymmentä lähestyvät täti-ihmiset eivät tiedä, haluavatko "vielä lapsia" vai eivät. Sen he tietävät, että pitää olla siistiä ja ihanaa - mitä ikinä se sitten onkaan. He havahtuvat sitten, kun on jo liian myöhäistä.

Olen päätynyt siihen, että olen pyörinyt viimeiset vuodet aivan vääränlaisten ihmisten seurassa. Se on johtanut negatiiviseen minäkuvaan. Oikeasti olen catch, vaikka ne ympärillä olevat ihmiset eivät sitä ymmärtäisikään: hoikka, koulutettu, ikäistään nuoremman näköinen, ei mitään kroonisia sairauksia, ei addiktioita, luottotiedot kunnossa, ei penniäkään velkaa, ei lapsia tai ex-puolisoja vastuksina, vapaa lähtemään mihin vain ja milloin vain, osaan asua niin maalla kuin kaupungissa jne. Monella on paljon huonompi tilanne. 

Sunkin kannattaa miettiä sitä, että vaikka nykyisissä sosiaalisissa ympyröissäsi sinua ei rakastettais, niin jossain muualla sua voidaan arvostaa paljonkin. Älä siis nähättele yhtään itseäsi, vaan ryhdy valmistelemaan tarvittavia toimenpiteitä ympyröidesi muuttamiseksi nykyisestä.

No niinpä. Vika on tosiaan varmaan lähtökohtaisesti minussa, koska olen nainen. Se on tosiaan totta, että on tullut aika valmistella toimenpiteitä ympyröiden muuttamiseksi. Käytännössä se tarkoittaa avioeroa. Raskas prosessi tulossa. Huomaatko, mä en ole mikään catch. Mulla on lapsia ja kohta varmaan ex-puoliso, enkä oo ihan tosta vaan vapaa lähtemään minne vaan. En taida olla edes ikäistäni nuoremman näköinen, vaan ihan tavallinen keski-ikäinen tantta, joten ei taida enää rakkautta löytyä. Enkä tiedä haluaisinko edes, sen verran on luotto mennyt asiaan.

Unohdat nyt, että suurimmalla osalla aikuisista ihmisistä on näitä niin kutsuttuja taakkoja.

Suurin osa myös elänyt sen verran itsekin, ettei toisen eletty elämä ole mörkö.

Netissä korostuu kokemattomien mielipiteet, mutta oikeasti sellaisia kokemattomia aikuisia on aika vähän.

Toivotaan tietysti, että jokaiselle löytyisi se itselle sopiva, mitä se sitten kenellekin on.

Eri

Lämpimät terveiset kaivatulle. Ottaisin ystävyyden mielihyvin vastaan, jos sellainen olisi joskus vielä tarjolla. n - n

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nää pari viimeistä vuotta on saaneet mut lopullisesti menettämään uskoni rakkauteen. Tai ainakaan rakkauden mahdollisuuteen omalla kohdallani.

Noin mäkin olen ajatellut, mutta nyt olen havahtunut siihen, että vika ei ole minussa, vaan se on niissä naisissa, jotka eivät edes ole sinut itsensä kanssa. He suorittavat elämäänsä eivätkä tiedä mitä haluavat. Neljääkymmentä lähestyvät täti-ihmiset eivät tiedä, haluavatko "vielä lapsia" vai eivät. Sen he tietävät, että pitää olla siistiä ja ihanaa - mitä ikinä se sitten onkaan. He havahtuvat sitten, kun on jo liian myöhäistä.

Olen päätynyt siihen, että olen pyörinyt viimeiset vuodet aivan vääränlaisten ihmisten seurassa. Se on johtanut negatiiviseen minäkuvaan. Oikeasti olen catch, vaikka ne ympärillä olevat ihmiset eivät sitä ymmärtäisikään: hoikka, koulutettu, ikäistään nuoremman näköinen, ei mitään kroonisia sairauksia, ei addiktioita, luottotiedot kunnossa, ei penniäkään velkaa, ei lapsia tai ex-puolisoja vastuksina, vapaa lähtemään mihin vain ja milloin vain, osaan asua niin maalla kuin kaupungissa jne. Monella on paljon huonompi tilanne. 

Sunkin kannattaa miettiä sitä, että vaikka nykyisissä sosiaalisissa ympyröissäsi sinua ei rakastettais, niin jossain muualla sua voidaan arvostaa paljonkin. Älä siis nähättele yhtään itseäsi, vaan ryhdy valmistelemaan tarvittavia toimenpiteitä ympyröidesi muuttamiseksi nykyisestä.

Vaikka olis kuinka catch, se ei takaa rakkautta ja toisaalta ihan tavallinen pulliainen voi löytää rakkauden. Ihminen ei ole ikään kuin esine, että kun täyttää tietyt kriteerit, niin kemiat heti kohtaavat. Voi täyttää kaikki toiveet ja silti ei vaan herätä mitään ja joku toinen herättää palavan roihun, vaikka olisi toiveiden suhteen aivan eri paria.

Niin, jos ajattelee asiaa pelkästään himojensa orjana. Parinvalinta on kuitenkin yhtä paljon järki- kuin hormonihimokysymys. Jos valitsee pelkästään himojensa perusteella, niin ei sellainen kauan kestä, jos ne järkikriteerit eivät toteudu. Ei ihminen ole pelkästään viettiensä orjuudessa toimiva eläin. Voi olla vaikka kuinka himottava tyyppi, mutta ei kannata ryhtyä mihinkään, jos hänellä esim. on pahoja addiktioita tai elää velkavankeudessa tmv.

Olet väärässä, lukuun ottamatta poissulkevia pahoja addiktioita. Nimenomaan kaikkista himottavimman kanssa pitää mennä yhteen.

Vierailija kirjoitti:

Tummahiuksiselta kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pekalle suukkoja 😘😘

Keneltä..? 🤔😘

Mistäpäpäin? 🤔

Keskeltä Suomea.

Lähetellääs niitä terveisiä.

💙

Päivä oli hikisen kuumaa, silti onnittelen itseäni - sain kaikki aikomani hommat tehtyä ja äsken kävin viilentävässä suihkussa.

Kaivatulle iltahalaus ja yön suukot - tulen viereesi ihan lähelle, kun unihiekat alkaa kutittamaan.🎨