Lähetä kaipaamallesi henkilölle terveiset elokuu 2023
Kaipuu jatkukoon...
(Popeda, Minä, sinä ja Mannerheim Lyrics)
"Jotenkin vaan elämä ajautuu
Koko ajan kauemmas
Ilman sua mä en tosiaan pärjää
Ilman sua oon kuin puolikas
Elämän äänetön osakas"
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Kommentit (25856)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt sattumalta täällä olis joku T
- niin sille terveisiäSama.
On tääl yks, mutta taidan olla väärä. T-naiselle kuitenkin laitoitte.
Parrakasta T-miestä ajattelin.
No yks sellainen löytyy. Luultavasti silti väärä.
Tai sitten oikea. Ratkeaa, kun kerrot, mistä päin kirjoittelet ;)
Pienestä P kylästä. Kuitenkin eri kuin se P paikkakunta, johon äsken viitattiin.
Jaahas. P-kirjaimella sen kylän nimeä ei saa mitenkään päin alkamaan, edes pienellä yrittämisellä. Harmi! Kiitos vastauksesta.
Millä kirjaimella olisit toivonut sen alkavan?
Eräs toinen T- miestä ikävöivä
Vierailija kirjoitti:
Mun T-naisella on sänki, mutta ei se haittaa.
No nyt! Kerrankin joku kaipaa mua!🥰 T. T-nainen
Lenkillä yritin miettiä, että mitähän moottoriöljyä laittaisi seuraavassa vaihdossa autoon, mutta eihän siitä mitään tullut, ajattelin vain sinua 💕
-J
Niin onnellinen tuosta ihanasta miehestä. 🧡&🧡
Jos ja kun nähdään, niin kertoisit, että kaipasit.
Vierailija kirjoitti:
Ehdin nähdä Mangustille suunnatun kommentin - oot suloinen. Oon tainnut sanoakin sen joskus...?
Kyllä, mutta et irl.
Enkä minäkään ole ääneen ikävääni julistellut, vaikka aina vaan niin tunnenkin.
Tiedä sitten syksymmällä, jos siellä jossain nähdään ja olet se joksi sua täällä luulen..
Ketä kaipaat, kerrotko?
Vierailija kirjoitti:
Jos ja kun nähdään, niin kertoisit, että kaipasit.
Sun pitäis tulla puolitiehen vastaan. Onnistuisko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen raskauteen ja synnytykseen liittyy paljon sellaista, mikä on eläinkunnassa poikkeuksellista. 🤰🤱
Miten nää raskausjutut liittyy kaipaukseen mitenkään. Yöks! Menkää muualle haihattelemaan raskauksianne. Olen itsekin nainen, mut kuulostaa jo tosi typerälle
Jos kaivatun ja rakastetun kanssa haluaa olla yhdessä ja olla perhe niin eikö siihen tuommoinenkin asia saattaisi kuulua?
Mikä siinä sitten olisi se typeryys?
Kannattaa lukea tän ketjun otsikko uudelleen. Raskaushaaveiluille on sitten ihan omat ketjut
Onko ihminen ollut silloin liian kauan aikaa yksin, jos pelkkä ajatus emotionaalisesta ja fyysisestä läheisyydestä saa mielen hieman sekaisin ja sisälle syntyy sellainen kauhun, pelon, heikkouden ja epävarmuuden tunne? Onko tää "normaalia" pitkän aikaa yksin eläneille ihmisille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen raskauteen ja synnytykseen liittyy paljon sellaista, mikä on eläinkunnassa poikkeuksellista. 🤰🤱
Miten nää raskausjutut liittyy kaipaukseen mitenkään. Yöks! Menkää muualle haihattelemaan raskauksianne. Olen itsekin nainen, mut kuulostaa jo tosi typerälle
Jos kaivatun ja rakastetun kanssa haluaa olla yhdessä ja olla perhe niin eikö siihen tuommoinenkin asia saattaisi kuulua?
Mikä siinä sitten olisi se typeryys?Kannattaa lukea tän ketjun otsikko uudelleen. Raskaushaaveiluille on sitten ihan omat ketjut
Kaivatulle sellaisia terveisiä että jos vauvakuumetta olisi niin voitaisiin harrastaa sitä yhdessä.
Ihan alusta loppuun - rakkaudellisesti, syvällisesti - hartaasti
Vierailija kirjoitti:
Onko ihminen ollut silloin liian kauan aikaa yksin, jos pelkkä ajatus emotionaalisesta ja fyysisestä läheisyydestä saa mielen hieman sekaisin ja sisälle syntyy sellainen kauhun, pelon, heikkouden ja epävarmuuden tunne? Onko tää "normaalia" pitkän aikaa yksin eläneille ihmisille?
On normaalia, kuulostaa tutulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ihminen ollut silloin liian kauan aikaa yksin, jos pelkkä ajatus emotionaalisesta ja fyysisestä läheisyydestä saa mielen hieman sekaisin ja sisälle syntyy sellainen kauhun, pelon, heikkouden ja epävarmuuden tunne? Onko tää "normaalia" pitkän aikaa yksin eläneille ihmisille?
On normaalia, kuulostaa tutulle.
Ei mulle ainakaan :D
Vierailija kirjoitti:
Onko ihminen ollut silloin liian kauan aikaa yksin, jos pelkkä ajatus emotionaalisesta ja fyysisestä läheisyydestä saa mielen hieman sekaisin ja sisälle syntyy sellainen kauhun, pelon, heikkouden ja epävarmuuden tunne? Onko tää "normaalia" pitkän aikaa yksin eläneille ihmisille?
Ei ole ollut liian kauan yksin vaan ihan sopivasti.
Tunne on ihan asiaankuuluva, normaali ja suotava.
Vierailija kirjoitti:
Onko ihminen ollut silloin liian kauan aikaa yksin, jos pelkkä ajatus emotionaalisesta ja fyysisestä läheisyydestä saa mielen hieman sekaisin ja sisälle syntyy sellainen kauhun, pelon, heikkouden ja epävarmuuden tunne? Onko tää "normaalia" pitkän aikaa yksin eläneille ihmisille?
Ihmettelen vain näitä niin ristiriitaisia tuntemuksia, joita minulla välillä on. Kun on ollut kauan aikaa yksin, niin toisaalta sitä kaipaa jotain sosiaalista seuraa, ja hyvin läheistä ja rakasta ihmistä lähelleen, mutta taas toisaalta pelkkä ajatuskin henkisestä ja fyysisestä intiimiydestä kauhistuttaa ja saa koko kehon kavahtamaan koko asiaa. En ymmärrä.
Kivien tehtävä ei ole parantaa 😇
Kaikki lähtee lapasesta ja alkaa alusta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ihminen ollut silloin liian kauan aikaa yksin, jos pelkkä ajatus emotionaalisesta ja fyysisestä läheisyydestä saa mielen hieman sekaisin ja sisälle syntyy sellainen kauhun, pelon, heikkouden ja epävarmuuden tunne? Onko tää "normaalia" pitkän aikaa yksin eläneille ihmisille?
Ihmettelen vain näitä niin ristiriitaisia tuntemuksia, joita minulla välillä on. Kun on ollut kauan aikaa yksin, niin toisaalta sitä kaipaa jotain sosiaalista seuraa, ja hyvin läheistä ja rakasta ihmistä lähelleen, mutta taas toisaalta pelkkä ajatuskin henkisestä ja fyysisestä intiimiydestä kauhistuttaa ja saa koko kehon kavahtamaan koko asiaa. En ymmärrä.
Normaaleja ajatuksia, sun täytyy käsitellä asiat. Älä missään nimessä väkisin tee asioita ainakaan tai olo pahenee. Nämä on tosi yksilöllisiä asioita. Epävarmuuksia, pelkoja jne.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki lähtee lapasesta ja alkaa alusta!
Päiväni murmelina
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ihminen ollut silloin liian kauan aikaa yksin, jos pelkkä ajatus emotionaalisesta ja fyysisestä läheisyydestä saa mielen hieman sekaisin ja sisälle syntyy sellainen kauhun, pelon, heikkouden ja epävarmuuden tunne? Onko tää "normaalia" pitkän aikaa yksin eläneille ihmisille?
Ihmettelen vain näitä niin ristiriitaisia tuntemuksia, joita minulla välillä on. Kun on ollut kauan aikaa yksin, niin toisaalta sitä kaipaa jotain sosiaalista seuraa, ja hyvin läheistä ja rakasta ihmistä lähelleen, mutta taas toisaalta pelkkä ajatuskin henkisestä ja fyysisestä intiimiydestä kauhistuttaa ja saa koko kehon kavahtamaan koko asiaa. En ymmärrä.
Ei siinä välttämättä sen kummempaa kuin mukavuusalueelta poistuminen pelottaa
Sivusta
Eikö hän halua?