Lue keskustelun säännöt.
En aio hoitaa ikääntyneiden vanhempieni asioita - muita?
27.12.2022 |
Otsikko on hieman provosoiva, mutta kuvaava. Havahduin tähän asiaan vastikään, kun useammalla itseäni vähän vanhemmalla tuttavalla on nyt ollut huolta vanhempiensa asumisjärjestelyistä ja terveydentilasta. Vanhempien haurastuminen ja kuolema ovat monelle heistä suuri surun aihe. Itselläni on se tilanne, että olen ottanut tietoisesti etäisyyttä vanhempiini. Isäni on erittäin rajaton ja raskas ihminen. Hänen jäljiltään olen saanut tehdä hartiavoimin töitä, jotta olen ylipäätään päässyt kiinni ns. normaaliin työ- ja perhe-elämään. Yksi konkreettinen esimerkki on, että hän yrittää edelleen painostaa minua kouluttautumaan ammatteihin, joista hänelle olisi hyötyä, vaikka olen liki nelikymppinen ja vakituisessa työssä. Jos hänen oikkuihinsa ei suostu, hän syytää kamalia loukkauksia, jotka kätevästi unohtaa hetken päästä. Äitini on normaalimpi, mutta hän säälii isää tämän vaikean lapsuuden vuoksi, eikä näe miten isä on oikeasti läpeensä itsekäs ja manipuloiva tunnesyöppö. Koska vanhempani ovat yhdessä, minun on pitänyt etäännyttää välejäni myös äitiin ihan oman mielenterveyteni vuoksi. Vanhempani ovat kohta 75-vuotiaita ja monisairaita, ja olen aistivinani että he alkavat kohta ripustautua minuun, jos vain annan sen tapahtua. Tämä on poissuljettu vaihtoehto, sillä siitä kärsisivät minun itseni lisäksi oma perheeni.
Onko jollain palstalaisella ollut samanlaista tilannetta? Kerroitko ratkaisustasi esim. omille tuttavillesi, joilla itsellään on hyvä suhde vanhempiinsa? Oletko kohdannut ulkopuolisilta tai esim. terveydenhuollosta ihmettelyä? Oletko pitänyt ratkaisuasi oikeana myös vanhemman kuoleman jälkeen? Suritko vanhempaasi vai oliko hänen kuolemansa vapauttavaa? Miten olet pärjäillyt sen asian kanssa, ettei sinulla tule koskaan olemaan tervettä suhdetta ainoisiin vanhempiisi? Tällaisia mietin tänään.
Kommentit (233)
Ei ymmärrystä ap:lle. Itse autoin molempia vanhempia. Enkä kadu. Ei hekään aina helppoja.
Tottakai sen tajuan että omat rajat pitää asettaa ja puolensa pitää. Mutta hylätä ei saa, se on julmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokoomus leikkaa ansiosidonnaista ja vie omaisilta auton eli valtio hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Sellaisen vanhuuden itse saat, millaisen omille vanhemmillesi jaat, niin makaat kuin petaat.
Kerrothan, millainen logiikka tässä on mielestäsi takana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaisen vanhuuden itse saat, millaisen omille vanhemmillesi jaat, niin makaat kuin petaat.
Kerrothan, millainen logiikka tässä on mielestäsi takana?
Tuossa on logiikkans uhkailu ja kiristys, juuri tuota ne lapsiaan kaltoinkohdelleet boomerikäiset hokee yrittäen painostaa aikuiset lapset hoitamaan.
Jos on ollut kaltoinkohteleva vanhempi ja traumatisoiva lapsuus, ei ole yhtään mitään syytä auttaa vanhempia. Siis ainottakaan. Edes lähimmäisenrakkaus tai valvollisuus ei kelpaa syyksi. Ne lapsenpieksäjät ansaitsee yksinäisen vanhuutensa. Sillä, heillä olisi aikanaan ollut mahdollisuus valita toisin. He silti valitsivat kaltoinkohtelun. Se on tietoinen VALINTA.
Vierailija kirjoitti:
Hankit heille edunvalvojan joka hoitaa heidän asiansa. Minullakin on se kokemus että ne ihmiset, jotka eivät ole ottaneet riesaakseen ikääntyviä vanhempiaan, ovat paljon onnellisempia kuin ne, jotka ovat onnettomuudekseen ottaneet. .
Ilman rakkautta siinä ei olekaan mieltä. Itse hoidan vuorotellen veljeni kanssa 97-vuotiasta isääni. En löydä itsestäni sellaista kovuutta, että astuisin syrjään tästä. Omatuntoni ei antaisi minulle rauhaa enkä voisi olla onnellinen. Mutta mulla on ollutkin hyvät vanhemmat. Eri asia jos on ollut pahat vanhemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta hylätä ei saa, se on julmaa.
-Olen valmis antamaan anteeksi vanhoja juttuja mutta ymmärrän joka haluaa hylätä jos kokemukset tarpeeksi traumaattisia. En voi moittia toisia.
Suomalaiset ovat kyllä harvinaisen kylmää sakkia. Briteissä ja Jenkeissä ja etelän maissa huolehditaan suvun vanhemmasta väestä ja monesti muuttavatkin jälkipolven lähelle asumaan tai jopa saman katon alle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaiset ovat kyllä harvinaisen kylmää sakkia. Briteissä ja Jenkeissä ja etelän maissa
-Ehkä. Kyllä suomalaiset ovat vähemmän perhekeskeisiä mitä monet muut. Jos on kohdeltu kaltoin niin huolehditaanko myös silloin? Näistähän tässä oli etupäässä puhe.
Luin vain aloituksen, en kommentteja. Mulla on ollut hyvin samankaltaisesti toimineet vanhemmat kuin ap:lla. Kuitenkin kaikesta huolimatta olen huolehtinut heistä, toki oman jaksamiseni rajoissa eli en ole uhrannut elämääni. Kun näin otsikon, itseasiassa kuvittelin, että ap olisi kokenut vakavampaakin kaltoinkohtelua ja yllätyin, että se oli "vain" samaa, mitä meilläkin.
Isäni eli se vaikeampi vanhempani on kuollut. Viimeisinä vuosina selvitimme välimme ja annoin hänelle anteeksi. Kuitenkin on niin, että isän kuoleman jälkeen elämäni on helpompaa.
Tunnen pari ihmistä, jotka on katkaisseet välinsä samalla tavalla vaikeisiin vanhempiinsa. Olen huomannut, että vanhempien kuoltua heidän on ollut paljon vaikeampi päästä siitä yli kuin minun. Mä oletan, että etsimällä rajat ja säilyttämällä yhteyden mä olen tullut enemmän sinuiksi sen kanssa, millainen se ihmissuhde on ollut. Kun taas näille tuntemilleni ihmisille ne kokemukset tulevat kerta rysäyksellä sitten käsittelyyn, kun vanhemmat kuolevat. Eikä mitään vastauksi voi enää saada eikä kysymyksiä esittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut väkivaltahakkaaja vanhemmat ovat sitä läpi elämänsä. Mua mukiloidaan aikuisenakin, väkivalta el todellakaan loppunut lapsuuteen. Aikuisiällä oli näitä ikäviä välikohtauksia niin monta että en sinne mene. Ukko 70+ iältään ja iso ja vahva ja entistäkin aggressiivisempi. Vanhemmiten vähäisetkin estot ja jarrut katosi ja tirvaisee lättyyn varoittamatta, syyksi riittää ihan se että lapsi on eri mieltä jostain tai ei heti tottele kun hän käskyttää ja komentaa.
Arvaa haluaako kukaan lapsista enää käydä? (Kaikki naisia, pienikokoisia, emme siis pärjää hyökkäyksen tullen fyysisestk).
Mä haluan olla hengissä. Siksi en mene tuonne. Siellä ei tiedä pääseekö missä kunnossa pois.
Vierailija kirjoitti:
Ei ymmärrystä ap:lle. Itse autoin molempia vanhempia. Enkä kadu. Ei hekään aina helppoja.
Tottakai sen tajuan että omat rajat pitää asettaa ja puolensa pitää. Mutta hylätä ei saa, se on julmaa.
Entä lapsesi? Elämässä joutuu tekemään valintoja, kun ei voi olla kahdessa paikassa yhtäaikaa, eli lukemassa lapselle iltasatua ja samaan aikaan vahtimassa hänen dementoitunutta mummoaan.
Kumman sinä valitsisit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hallelujaa omat vanhempani asuvat satojen kilometrien päässä ja ihan omasta tahdostaan.
Elävät sitten vanhuutensakin miten haluvat, kuten ovat aina tehneetkin.
Ei kannata hoitaa. Vihdoinkin on aika tasata tilit
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata hoitaa. Vihdoinkin on aika tasata tilit
Aamen. Sinä sen sanoit.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa muuten tuo perinnöllä kiristäminen on yllättävän yleistä. Minullakin vanhemmat - hyvin vaikeat ja luonnevikaiset - ovat ensin yli 40v kiristäneet perinnöllä ja sitten viimein teki just tollasen testamentin missä kaikki menee yhdelle ja muille ei edes lakiosaa.
En usko että tuo on laillinen, mutta toki siihen testamenttiin saa kirjoittaa mitä haluaa. Lakiosan ohittamiseen ei ole mitään syytä olemassa.
Lakiosan saa joka tapauksessa, kunhan sen vaatii. Jos ei vaadi, perintö menee testamentin mukaisesti.
Kun joku nostaa keskustelun aiheeksi sen, pitäisikö toimintakykyisten isovanhempien edes joskus auttaa lastenlasten kanssa, on ketju pullollaan viestejä että he ovat osansa tehneet, ei ole mitään velvollisuutta auttaa missään tilanteessa, heidän kuulu saada nauttia vapaudestaan.
Kuitenkin monet nyt eläköityneet nauttivat täysin rinnoin omien vanhempiensa lastenhoitoavusta. Monet viettivät kokonaisia kesiä mummolassa jopa.
Mitäs teette lapsia jos ette jaksa hoitaa -mantraa täällä viljellään. Nyt sitten pitäisi olla näitä hyveellisiä vanhuksia auttamassa pyyteettömästi vaikka itsellä painaa päälle samaan aikaan omat vaihdevuodet, teinit tai omat pienet lastenlapset.
Näille sanoisin mielelläni: mitäs menit vanhenemaan ja raihnaistumaan. Oma valinta, katsos. Nauti nyt vapaudestasi.
Ei voi verrata muihin maihin joissa suku pitää huolen eikä hylkää. Nyt neli-viiskymppisten naisten - joille ei mummojen apuja suotu omien lastensa suhteen - pitäisi jälleen kerran uhrata kaikki omastaan, nyt vanhemmilleen kaiken muun päälle?!!
Ei onnistu. Kukin hoitaa itse. Tämän he sanoivat omalle tyttärelleen joka pyysi apua sairaalanpediltä lastenhoitoon. Sama heille nyt. Vapautta vaativat, nyt saavat.
Kyllä se lasten apu vanhuusvuosina hyvin pitkälle ansaitaan aiemmassa elämässä. Jos ei ole itse ollut hyvä vanhempi ja auttanut lapsia niin ei ole mitään oikeutta olla apua vailla myöhemmin. Itse ajattelen näin.
Vierailija kirjoitti:
Kun joku nostaa keskustelun aiheeksi sen, pitäisikö toimintakykyisten isovanhempien edes joskus auttaa lastenlasten kanssa, on ketju pullollaan viestejä että he ovat osansa tehneet, ei ole mitään velvollisuutta auttaa missään tilanteessa, heidän kuulu saada nauttia vapaudestaan.
Kuitenkin monet nyt eläköityneet nauttivat täysin rinnoin omien vanhempiensa lastenhoitoavusta. Monet viettivät kokonaisia kesiä mummolassa jopa.
Mitäs teette lapsia jos ette jaksa hoitaa -mantraa täällä viljellään. Nyt sitten pitäisi olla näitä hyveellisiä vanhuksia auttamassa pyyteettömästi vaikka itsellä painaa päälle samaan aikaan omat vaihdevuodet, teinit tai omat pienet lastenlapset.
Näille sanoisin mielelläni: mitäs menit vanhenemaan ja raihnaistumaan. Oma valinta, katsos. Nauti nyt vapaudestasi.
Ei voi verrata muihin maihin joissa suku pitää huolen eikä hylkää. Nyt neli-viiskymppisten naisten - joille ei mummojen apuja suotu omien lastensa suhteen - pitäisi jälleen kerran uhrata kaikki omastaan, nyt vanhemmilleen kaiken muun päälle?!!
Ei onnistu. Kukin hoitaa itse. Tämän he sanoivat omalle tyttärelleen joka pyysi apua sairaalanpediltä lastenhoitoon. Sama heille nyt. Vapautta vaativat, nyt saavat.
Loistava kiteytys.
Mun eläkeläis vanhemmat (70/77v) hoidatti meidät lapset kaikilla sukulaisilla. Tädit, enot ja molemmat isovanhemmat hoitivat monta kertaa VIIKOSSA ja kaikki koulujen lomat. Siis joka viikonloppu mummoloissa, koulujen lomat munmoloissa ja törkeintä kaikista, vanhempien OMA kesäloma oltiin mummoilla ja vanhemmat vietti vuosiloman KAHDESTAAN.
Kun tulivat itse isovanhemmiksi sanoivat heti että kertaakaan emme sitten auta vaikka olisi mikä hätä ja emme aio muutenkaan alkaa osallistumaan sillä ELÄMME ITSELLEMME.
Ja niin ovat eläneet, ei ole kertaakaan sekunnin vertaa hoitaneet lapsiamme, eivät leikkineet, eivät vierailleet, eivät käyneet synttäreillä, ehkä 2-3 krt vuodessa puhelu ja siinä kaikki.
Mun vanhemmat sai satoja tuhansia tunteja apua itse aikanaan lastensa hoitoon ja vastineeksi auttoivat nolla sekuntia.
Ovat muutenkin itsekkäimmä ja röyhkeimmät ihmiset mitä tunnen, siis niin omahyväiset ja jumalasta seuraavat omasta mielestään.
Olivat huonot ja itsekkäät ja täysin epäiöonnistuneet vanhemmat. Eivät ole koskaan auttaneet minua missään, tukeneet missään, olleet edes elämässä mukana ylipäätään.
En löydä PIENINTÄKÄÄN halua auttaa noita vastenmielisiä ahneita riistäjiä. Ja en todellakaan aio auttaa. Ihan se ja sama jos joku nyt luulee että olen itsekäs. Se todellinen itsekäs röyhkimys on ihan joku muu.
Suuret ikäluokat on se ihmiskunnan historian ensimmäinen sukupolvi joka riisti ja ryösti itsekkäästi resurssit itselleen sekä edeltävältä ja seuraavalta sukupolvelta, eli ovat hyppyyttäneet vanhempansa ja lapsensa heitä palvelemaan ja auttamaan.
Samalla tuhosivat maapallon.
Riistivät luonnonvarat.
Ahnehtivat eläkepajatson täysin itselleen.
Voittivat koko pyramidihuijaus-yhteiskunnan edut itselleen.
Ei tule tuota sukupolvea ikävä, hirvein ihmiskunnan historiassa.
Itse asiassa näytän erittäin hyvää mallia lapsilleni sillä etten ole tekemisissä vanhempieni kanssa. Jos olisin, lapseni näkisivät miten isäni pahoinpitelee minut aina kun tapaamme. Miten mulle soitetaan uhkailusoittoja. Miten minua alistetaan ja kiristetään ja painostetaan. Miten jatkuvasti haukutaan ja arvostellaan. Miten jatkuvasti on väkivallan uhka ja pelko päällä.
Mietipä nyt kahdesti kumpi on lapsilleni parempi malli? Se että otan tuon paskan niskaan ja altistan lapseni sille? Ja aiheutan trauman lapsillenikin? Ei helvetti että olet tyhmä jos näin ajattelet.
Suurin viisaus on opettaa lapsille se että PASKAA KOHTELUA EI PIDÄ SIETÄÄ. Se oppi kantaa elämässä pidemmälle kuin se että koko ajan alistuu kaltoinkohtelulle ja turpaansaamiselle.