Lue keskustelun säännöt.
Jokainen suomalainen korkeakouluopiskelija koulutetaan ruotsinkielisiä palvelevaksi virkamieheksi. Onko tässä mitään järkeä?
Kommentit (97)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä yhtään tätä näkemystä, että lisäoppi ja sivistys voisi missään tilanteessa olla huono asia.
Ns. virkamiesruotsi on tosiaan vain yksi kurssi kymmenien joukossa, jonka kyllä jokainen peruskoulussa ruotsia opiskellut läpäisee helposti. Se ei varmasti vie keneltäkään opiskeluresurssia oman aineensa kursseilta, enkä usko sen olevan myöskään yliopiston tasolla mikään järisyttävä kustannuserä.
Suomen historia on ruotsalainen. Toisen kielen asema on varmasti vuosien saatossa heikentynyt ja tarve ruotsin osaamiselle vähentynyt.
Mutta voiko jonkun mielestä todellakin olla jotain haittaa siitä, että korkeakoulututkinnon suorittanut kertaa ruotsin osaamistaan? Miksi? Siis ellei syyksi lasketa ihan vain h u r r i- tai herravihaa?
Panos vs hyöty koko opiskeluiden (yläaste, lukio, amk/yliopisto) ajalta ruotsin osalta auttamattomasti surkein. Esim minulla, pitkät mafyken lukiolaisella ruotsista oli viidenneksi eniten kursseja aikoinaan, ja hyöty yhtä förlåt-viskipulloa lukuunottamatta tasan nolla.
Oi jospa olisin saanut laittaa ne kaikki tunnit B-saksaan - kielen jonka sain sittemmin jossain määrin haltuun kansalaisopiston/Volksschilen kursseilla ja ahkeralla keikkailulla saksankieliseen Keski-Eurooppaan (asuenkin siellä kaksi vuotta - jo yläasteella päätin että joskus vielä duunin & asun Saksassa...)
Ruotsin opiskelun vaatimuksia on jo kevennetty. Ja siitä huolimatta suomalaisten kielitaito sen kun kapenee, koska englanti dominoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miettikää. Jokaista suomenruotsalaista kohti pakkoruotsitetaan 19 palvelijaa! Oliko tällaista määrää palvelijoita edes röyhkeimmillä siirtomaaherroilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä yhtään tätä näkemystä, että lisäoppi ja sivistys voisi missään tilanteessa olla huono asia.
Ns. virkamiesruotsi on tosiaan vain yksi kurssi kymmenien joukossa, jonka kyllä jokainen peruskoulussa ruotsia opiskellut läpäisee helposti. Se ei varmasti vie keneltäkään opiskeluresurssia oman aineensa kursseilta, enkä usko sen olevan myöskään yliopiston tasolla mikään järisyttävä kustannuserä.
Suomen historia on ruotsalainen. Toisen kielen asema on varmasti vuosien saatossa heikentynyt ja tarve ruotsin osaamiselle vähentynyt.
Mutta voiko jonkun mielestä todellakin olla jotain haittaa siitä, että korkeakoulututkinnon suorittanut kertaa ruotsin osaamistaan? Miksi? Siis ellei syyksi lasketa ihan vain h u r r i- tai herravihaa?
Panos vs hyöty koko opiskeluiden (yläaste, lukio, amk/yliopisto) ajalta ruotsin osalta auttamattomasti surkein. Esim minulla, pitkät mafyken lukiolaisella ruotsista oli viidenneksi eniten kursseja aikoinaan, ja hyöty yhtä förlåt-viskipulloa lukuunottamatta tasan nolla.
Oi jospa olisin saanut laittaa ne kaikki tunnit B-saksaan - kielen jonka sain sittemmin jossain määrin haltuun kansalaisopiston/Volksschilen kursseilla ja ahkeralla keikkailulla saksankieliseen Keski-Eurooppaan (asuenkin siellä kaksi vuotta - jo yläasteella päätin että joskus vielä duunin & asun Saksassa...)
Ruotsin opiskelun vaatimuksia on jo kevennetty. Ja siitä huolimatta suomalaisten kielitaito sen kun kapenee, koska englanti dominoi.
Miten niin kevennetty? Muutama vuosi sitten pakkoruotsi aikaistettiin ala-asteelle ja nyt hallitus päätti lisätä pakkoruotsin tunteja peruskouluun.
Eihän kyseessä ole mikään muu kuin suomenruotsalaisten vallan osoittaminen. Alamaiset pakotetaan opiskelemaan hallitsijan kieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä yhtään tätä näkemystä, että lisäoppi ja sivistys voisi missään tilanteessa olla huono asia.
Ns. virkamiesruotsi on tosiaan vain yksi kurssi kymmenien joukossa, jonka kyllä jokainen peruskoulussa ruotsia opiskellut läpäisee helposti. Se ei varmasti vie keneltäkään opiskeluresurssia oman aineensa kursseilta, enkä usko sen olevan myöskään yliopiston tasolla mikään järisyttävä kustannuserä.
Suomen historia on ruotsalainen. Toisen kielen asema on varmasti vuosien saatossa heikentynyt ja tarve ruotsin osaamiselle vähentynyt.
Mutta voiko jonkun mielestä todellakin olla jotain haittaa siitä, että korkeakoulututkinnon suorittanut kertaa ruotsin osaamistaan? Miksi? Siis ellei syyksi lasketa ihan vain h u r r i- tai herravihaa?
Panos vs hyöty koko opiskeluiden (yläaste, lukio, amk/yliopisto) ajalta ruotsin osalta auttamattomasti surkein. Esim minulla, pitkät mafyken lukiolaisella ruotsista oli viidenneksi eniten kursseja aikoinaan, ja hyöty yhtä förlåt-viskipulloa lukuunottamatta tasan nolla.
Oi jospa olisin saanut laittaa ne kaikki tunnit B-saksaan - kielen jonka sain sittemmin jossain määrin haltuun kansalaisopiston/Volksschilen kursseilla ja ahkeralla keikkailulla saksankieliseen Keski-Eurooppaan (asuenkin siellä kaksi vuotta - jo yläasteella päätin että joskus vielä duunin & asun Saksassa...)
Ruotsin opiskelun vaatimuksia on jo kevennetty. Ja siitä huolimatta suomalaisten kielitaito sen kun kapenee, koska englanti dominoi.
Voisi vähentää kaventumista kun se näennäishelpotus lukiossa eli kirjoituspakon poiston lisäksi ne pakolliset ruotsin kurssit poistettaisiin myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä yhtään tätä näkemystä, että lisäoppi ja sivistys voisi missään tilanteessa olla huono asia.
Ns. virkamiesruotsi on tosiaan vain yksi kurssi kymmenien joukossa, jonka kyllä jokainen peruskoulussa ruotsia opiskellut läpäisee helposti. Se ei varmasti vie keneltäkään opiskeluresurssia oman aineensa kursseilta, enkä usko sen olevan myöskään yliopiston tasolla mikään järisyttävä kustannuserä.
Suomen historia on ruotsalainen. Toisen kielen asema on varmasti vuosien saatossa heikentynyt ja tarve ruotsin osaamiselle vähentynyt.
Mutta voiko jonkun mielestä todellakin olla jotain haittaa siitä, että korkeakoulututkinnon suorittanut kertaa ruotsin osaamistaan? Miksi? Siis ellei syyksi lasketa ihan vain h u r r i- tai herravihaa?
Panos vs hyöty koko opiskeluiden (yläaste, lukio, amk/yliopisto) ajalta ruotsin osalta auttamattomasti surkein. Esim minulla, pitkät mafyken lukiolaisella ruotsista oli viidenneksi eniten kursseja aikoinaan, ja hyöty yhtä förlåt-viskipulloa lukuunottamatta tasan nolla.
Oi jospa olisin saanut laittaa ne kaikki tunnit B-saksaan - kielen jonka sain sittemmin jossain määrin haltuun kansalaisopiston/Volksschilen kursseilla ja ahkeralla keikkailulla saksankieliseen Keski-Eurooppaan (asuenkin siellä kaksi vuotta - jo yläasteella päätin että joskus vielä duunin & asun Saksassa...)
Ruotsin opiskelun vaatimuksia on jo kevennetty. Ja siitä huolimatta suomalaisten kielitaito sen kun kapenee, koska englanti dominoi.
Voisi vähentää kaventumista kun se näennäishelpotus lukiossa eli kirjoituspakon poiston lisäksi ne pakolliset ruotsin kurssit poistettaisiin myös.
Yksi pakkoruotsittajien perusvalehan on se, että katsokaa nyt kun lukiosta poistettiin ruotsi, niin ei muiden kielten opiskelu kuitenkaan lisääntynyt...
Unohtavat vaan sen, että pakollisten kurssien määrä ei vähentynyt mihinkään, vaikka kirjoituspakko poistui, eli ei tullut yhtään tuntia lisää tilaa muille kielille.
Vierailija kirjoitti:
Eihän kyseessä ole mikään muu kuin suomenruotsalaisten vallan osoittaminen. Alamaiset pakotetaan opiskelemaan hallitsijan kieli.
Katselen tässä juuri Tove- elokuvaa. Jossain kohtaa sanottiin, että oksentaa mieluummin kuin puhuu suomea.
Olenkin aina inhonnut muumeja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyse on pahimpien kansallisfundamentalistien karsinnasta virastopalveluammatteihin, joita suoritetaan/suojellaan virkavastuulla. Virkavastuuta ei voi antaa kenen tahansa haltuun väärinkäytettäväksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Mutta täytyy olla karsinta keinoja ettei kuka tahansa Manu pääse leivän syrjään virkamieheksi vaan tyytyväisenä rassaa autot ja leikkaa nurmikot.
Esim. Helsingin yliopiston lääketieteelliseen ohjelmaa pääsee alle 5% suomenkielisistä hakijoista kun taas ruotsinkieliseen yli 10% hakijoista.
Aloituspaikkoja suomenkieliseen oli esim. vuonna 2018, 108 kpl kun taas ruotsinkieliseen oli 37kpl!
Ruotsinkieliseen oli myös yli 10 pistettä alemmat pääsyrajat. He siis pääsevät huomattavasti heikommilla tiedoilla opiskelemaan lääketiedettä Helsingin yliopistoon kuin suomenkieliset!Noin kolmannes suomenkielisistä pääsee korkeakouluihin kun taas ruotsinkielisistä puolet, joten onko siis ihme, jos "reinot ja "ainot" päätyvät puunailemaan Gunillan ja Bertilin nurmikoita ja rassailemaan näiden autoja?
Eräältä ministeriltä kysyttiin, mitä mieltä hän on tästä ruotsinkielisten suosimisesta yliopistohaussa, niin hän vastasi siihen, että se ei ole oikein ja asiaan pitää puuttua.
Sitten hän joutui RKP:n puhutteluun ja seuraavana päivänä korjasi lausuntoaan, että tässä käytännössä ei olekaan mitään väärää.
Meillä on pokkaa paheksua banaanitasavaltojen korruptiota, vaikka meillä on tällaista...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jahas, taas Igorit yrittää nostaa vihaa vähemmistöä kohtaan kuten se yks ukko Saksassa 30-luvulla.
Tää on jännää suomenruotsalaisilla. Jos kritisoi pakkoruotsia, niin ekat reaktiot ovat "pitääkö meidän muuttaa Ruotsiin?" tai "koska meidät uunitetaan?"
Hyvin on sfp aivopessyt kannattajansa.
Ja jos jokainen ei lukisi pakkoruotsia joka ainoalla kouluasteella ala-asteelta yliopistoon saakka, niin sitten itketään ja uhriudutaan, että kuka sen dementoiyuneen mummon kanssa sitten kommunikoi vanhainkodissa?
Niitä "dementoituneita mummoja" käytetään pelkkinä tekosyinä koko kansan pakkoruotsittamiseen ja röyhkeän suomenruotsalaisen vallan ylläpitoon.
kumma, että muiden kielivähemmistöjen mummeista ei kanneta samaa huolta?
Vierailija kirjoitti:
En ole virkamies, mutta töissä pitäisi palvella ( jopa suomenkielisiä) virkamiehiä ruotsiksi. Yllättäen kahdeksan vuoden kouluruotsi ja yliopiston pakollinen kurssi ei riitä siihen, että pystyisin kommunikoimaan ruotsiksi ammattimaisesti. Hyvin käytetty aika ja raha minunkin ruotsin opintoihin. (M:n kuitenkin kirjoitin pitkästä ruotsista.)
Det är inte vårt fel att du lider av attitydproblem och är dunkku. Bra att jag inte längre betalar för sådana som dig. Kraven på svenska i Finland är på tok för låga.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Mutta täytyy olla karsinta keinoja ettei kuka tahansa Manu pääse leivän syrjään virkamieheksi vaan tyytyväisenä rassaa autot ja leikkaa nurmikot.
Esim. Helsingin yliopiston lääketieteelliseen ohjelmaa pääsee alle 5% suomenkielisistä hakijoista kun taas ruotsinkieliseen yli 10% hakijoista.
Aloituspaikkoja suomenkieliseen oli esim. vuonna 2018, 108 kpl kun taas ruotsinkieliseen oli 37kpl!
Ruotsinkieliseen oli myös yli 10 pistettä alemmat pääsyrajat. He siis pääsevät huomattavasti heikommilla tiedoilla opiskelemaan lääketiedettä Helsingin yliopistoon kuin suomenkieliset!Noin kolmannes suomenkielisistä pääsee korkeakouluihin kun taas ruotsinkielisistä puolet, joten onko siis ihme, jos "reinot ja "ainot" päätyvät puunailemaan Gunillan ja Bertilin nurmikoita ja rassailemaan näiden autoja?
Eräältä ministeriltä kysyttiin, mitä mieltä hän on tästä ruotsinkielisten suosimisesta yliopistohaussa, niin hän vastasi siihen, että se ei ole oikein ja asiaan pitää puuttua.
Sitten hän joutui RKP:n puhutteluun ja seuraavana päivänä korjasi lausuntoaan, että tässä käytännössä ei olekaan mitään väärää.
Meillä on pokkaa paheksua banaanitasavaltojen korruptiota, vaikka meillä on tällaista...
Räkna gärna upp fem andra bananstater utöver Finland, där lagstiftningen träder i kraft retroaktivt.
Viikissä virkamiesruotsi oli kanssa ihan naurettava. Kukaan ei osannut mitään ja ne pari tehtävää tehtiin google translatella. Suomen kaksikielisyys on surkea vitsi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viikissä virkamiesruotsi oli kanssa ihan naurettava. Kukaan ei osannut mitään ja ne pari tehtävää tehtiin google translatella. Suomen kaksikielisyys on surkea vitsi
Mutta ihan jäätävän kallis vitsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä yhtään tätä näkemystä, että lisäoppi ja sivistys voisi missään tilanteessa olla huono asia.
Ns. virkamiesruotsi on tosiaan vain yksi kurssi kymmenien joukossa, jonka kyllä jokainen peruskoulussa ruotsia opiskellut läpäisee helposti. Se ei varmasti vie keneltäkään opiskeluresurssia oman aineensa kursseilta, enkä usko sen olevan myöskään yliopiston tasolla mikään järisyttävä kustannuserä.
Suomen historia on ruotsalainen. Toisen kielen asema on varmasti vuosien saatossa heikentynyt ja tarve ruotsin osaamiselle vähentynyt.
Mutta voiko jonkun mielestä todellakin olla jotain haittaa siitä, että korkeakoulututkinnon suorittanut kertaa ruotsin osaamistaan? Miksi? Siis ellei syyksi lasketa ihan vain h u r r i- tai herravihaa?
Panos vs hyöty koko opiskeluiden (yläaste, lukio, amk/yliopisto) ajalta ruotsin osalta auttamattomasti surkein. Esim minulla, pitkät mafyken lukiolaisella ruotsista oli viidenneksi eniten kursseja aikoinaan, ja hyöty yhtä förlåt-viskipulloa lukuunottamatta tasan nolla.
Oi jospa olisin saanut laittaa ne kaikki tunnit B-saksaan - kielen jonka sain sittemmin jossain määrin haltuun kansalaisopiston/Volksschilen kursseilla ja ahkeralla keikkailulla saksankieliseen Keski-Eurooppaan (asuenkin siellä kaksi vuotta - jo yläasteella päätin että joskus vielä duunin & asun Saksassa...)
Ruotsin opiskelun vaatimuksia on jo kevennetty. Ja siitä huolimatta suomalaisten kielitaito sen kun kapenee, koska englanti dominoi.
Voisi vähentää kaventumista kun se näennäishelpotus lukiossa eli kirjoituspakon poiston lisäksi ne pakolliset ruotsin kurssit poistettaisiin myös.
Yksi pakkoruotsittajien perusvalehan on se, että katsokaa nyt kun lukiosta poistettiin ruotsi, niin ei muiden kielten opiskelu kuitenkaan lisääntynyt...
Unohtavat vaan sen, että pakollisten kurssien määrä ei vähentynyt mihinkään, vaikka kirjoituspakko poistui, eli ei tullut yhtään tuntia lisää tilaa muille kielille.
Ni kan mindre och gnäller. Det ser inte bra ut för Finland.
Itseasiassa, RKP: tä ei kiinnosta, osaako joku pekka ruotsia vain ei. Heitä kiinnostaa vain se, että virkamiesruotsi säilyy ja takaa sen että heidän "pikku-kultamussunsa" pääsevät jatkossakin parhaille, päättäjänpaikoille ohi fiksumman ja pätevämmän pekan. Ja pekka saa syyttää tästä ihan vain itseään, koska ei tehnyt ruotsin kielen opiskelun eteen tarpeeksi kun luuli, "ettei musta koskaan tule virkamiestä".
Suomenruotsalaiset ovat jo kuin syntyneet korkeisiin virkoihin, koska jo alkujaan kaksikielisinä he hallitsevat kummatkin kielet.
Näin he pääsevät jatkossakin päättämään asioistamme. Eikö olekin hienoa?
Aivan järkyttävää pelleilyä. Tehkää nyt uusi eduskunta sitten jotain, että saadaan Ruotsi vapaaehtoiseksi. Ruotsin opiskelu korkeakouluissa on täydellistä pelleilyä. Ei missään nimessä jatkoon. Ei ole tätä päivää. Juna meni jo.
Ei se yliopiston viiden opintopisteen kurssi kyllä paljon opettanut.
Järjetöntä että meillä on pakkoruotsi. Harva sitä kuitenkaan oikeasti tarvitsee.
En ole virkamies, mutta töissä pitäisi palvella ( jopa suomenkielisiä) virkamiehiä ruotsiksi. Yllättäen kahdeksan vuoden kouluruotsi ja yliopiston pakollinen kurssi ei riitä siihen, että pystyisin kommunikoimaan ruotsiksi ammattimaisesti. Hyvin käytetty aika ja raha minunkin ruotsin opintoihin. (M:n kuitenkin kirjoitin pitkästä ruotsista.)