Lue keskustelun säännöt.
Jokainen suomalainen korkeakouluopiskelija koulutetaan ruotsinkielisiä palvelevaksi virkamieheksi. Onko tässä mitään järkeä?
Kommentit (97)
Tein ruotsin kurssin tänä syksynä. Kyllä oli helpot 4 opintopistettä. Koe oli lähinnä vitsi. Ryhmätehtävät olivat kivoja kun oli kivat ryhmäläiset ja kiva opettaja. En kokenut oikeuksiani poljettavan sillä, että se kurssi piti suorittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tein ruotsin kurssin tänä syksynä. Kyllä oli helpot 4 opintopistettä. Koe oli lähinnä vitsi. Ryhmätehtävät olivat kivoja kun oli kivat ryhmäläiset ja kiva opettaja. En kokenut oikeuksiani poljettavan sillä, että se kurssi piti suorittaa.
mvh,
RKP:n puoluetoimiston joulupäivystäjä
En ymmärrä yhtään tätä näkemystä, että lisäoppi ja sivistys voisi missään tilanteessa olla huono asia.
Ns. virkamiesruotsi on tosiaan vain yksi kurssi kymmenien joukossa, jonka kyllä jokainen peruskoulussa ruotsia opiskellut läpäisee helposti. Se ei varmasti vie keneltäkään opiskeluresurssia oman aineensa kursseilta, enkä usko sen olevan myöskään yliopiston tasolla mikään järisyttävä kustannuserä.
Suomen historia on ruotsalainen. Toisen kielen asema on varmasti vuosien saatossa heikentynyt ja tarve ruotsin osaamiselle vähentynyt.
Mutta voiko jonkun mielestä todellakin olla jotain haittaa siitä, että korkeakoulututkinnon suorittanut kertaa ruotsin osaamistaan? Miksi? Siis ellei syyksi lasketa ihan vain h u r r i- tai herravihaa?
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä yhtään tätä näkemystä, että lisäoppi ja sivistys voisi missään tilanteessa olla huono asia.
Ns. virkamiesruotsi on tosiaan vain yksi kurssi kymmenien joukossa, jonka kyllä jokainen peruskoulussa ruotsia opiskellut läpäisee helposti. Se ei varmasti vie keneltäkään opiskeluresurssia oman aineensa kursseilta, enkä usko sen olevan myöskään yliopiston tasolla mikään järisyttävä kustannuserä.
Suomen historia on ruotsalainen. Toisen kielen asema on varmasti vuosien saatossa heikentynyt ja tarve ruotsin osaamiselle vähentynyt.
Mutta voiko jonkun mielestä todellakin olla jotain haittaa siitä, että korkeakoulututkinnon suorittanut kertaa ruotsin osaamistaan? Miksi? Siis ellei syyksi lasketa ihan vain h u r r i- tai herravihaa?
Suomen historia on myös venäläinen. Miksi venäjää ei opiskella samalla tavalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi helpompaa jos ruotsinkielinen sanoo englanniksi jotain, vaikka sisä-suomessa, jossa ei yleensä edes kuule kieltä.
Asun Keski-Savossa ja kyllä me tehdään paljon projekteja Ruotsiin, Norjaan ja Suomen rannikkoalueille. Ei se kielitaito ole näissäkään hommissa ainakaan haitaksi.
Koulussa ruotsi oli minulle vielä hankalaa, mutta kun asui vuoden Norjassa ja toisen Ruotsissa niin sitä oppii väkisinkin jos ei ole aivan tollo tai asennevammainen. Nyt olen ajatellut, että jos olisi aikaa, niin voisin mennä takaisin jonkun koulun penkille opiskelemaan jompaa kumpaa kunnolla.
Jännä, että meillä pohjoismaisessa organisaatiossa työkieli on englanti. EI kukaan ole vielä kysynyt ruotsin taidosta. Varmaan siksi, että mukana ei ole yhtään suomenruotsalaista!
Det beror bara på att ni inte kan och de andra vet det. Nordbor har det bra tillsammans. Synd att fennona inte ingår i gemenskapen. Med er talas det engelska och sedan är ni utanför. Är det vettigt då ni är 4,5 milj. och vi 25 milj.?
Ruotsi, tanska ja norja eivät ole samoja kieliä, joten ihan turha laskea niitä yhtään.
Mietipä, paljonko on saksankielisiä? Jos edes osa voisi opiskella pakkoruotsin tilalla saksaa...
Varför byter ni i det fallet inte engelskan mot tyska? Inom EU har flera än 100 milj. invånare tyska som modersmål, medan de som har engelska som modersmål är färre än de 4,5 milj. som har finska som modersmål. Engelskan och finskan är sammanlagt färre än mängden svenskar, medan tyskan och svenskan sammanlagt är nästan 1/3 av EU.
För den som konstaterar att norska, danska och svenska inte är samma språk kan det konstateras att i Finland, Sverige, Norge och Danmark kan den bildade delen av folken svenska.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä yhtään tätä näkemystä, että lisäoppi ja sivistys voisi missään tilanteessa olla huono asia.
Ns. virkamiesruotsi on tosiaan vain yksi kurssi kymmenien joukossa, jonka kyllä jokainen peruskoulussa ruotsia opiskellut läpäisee helposti. Se ei varmasti vie keneltäkään opiskeluresurssia oman aineensa kursseilta, enkä usko sen olevan myöskään yliopiston tasolla mikään järisyttävä kustannuserä.
Suomen historia on ruotsalainen. Toisen kielen asema on varmasti vuosien saatossa heikentynyt ja tarve ruotsin osaamiselle vähentynyt.
Mutta voiko jonkun mielestä todellakin olla jotain haittaa siitä, että korkeakoulututkinnon suorittanut kertaa ruotsin osaamistaan? Miksi? Siis ellei syyksi lasketa ihan vain h u r r i- tai herravihaa?
Miten voit perustella sitä, että virkamiespakkoruotsi on ainoa pakkoaine, joka on määrätty ihan kaikille opintoalasta riippumatta? Ei se, että joskus satoja vuosia sitten ruotsalaiset tekivät jotain, voi olla perustelu näin massiivisille pakkoaineelle, jonka suorittamatta jättäminen estää jokaisen valmistumisen!
Jokaisen maa historia on käytännössä myös jonkin toisen maan historiaa. Silti muissa maissa ei pakoteta opiskelaan näitä maan historiaan liittyvien maiden kieliä, ainakaan näin järjettömässä laajuudessa kuin meillä (ala-aste, yläaste, lukio, ammattikoulu, AMK, yliopisto).
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä yhtään tätä näkemystä, että lisäoppi ja sivistys voisi missään tilanteessa olla huono asia.
Ns. virkamiesruotsi on tosiaan vain yksi kurssi kymmenien joukossa, jonka kyllä jokainen peruskoulussa ruotsia opiskellut läpäisee helposti. Se ei varmasti vie keneltäkään opiskeluresurssia oman aineensa kursseilta, enkä usko sen olevan myöskään yliopiston tasolla mikään järisyttävä kustannuserä.
Suomen historia on ruotsalainen. Toisen kielen asema on varmasti vuosien saatossa heikentynyt ja tarve ruotsin osaamiselle vähentynyt.
Mutta voiko jonkun mielestä todellakin olla jotain haittaa siitä, että korkeakoulututkinnon suorittanut kertaa ruotsin osaamistaan? Miksi? Siis ellei syyksi lasketa ihan vain h u r r i- tai herravihaa?
Tällähän voisit perustella ihan minkä tahansa pakkoainee, koska ei mistään lisäopista ole haittaa....
Silti ei ole esim. pakkolatinaa, pakkopitsinnypläystä, pakkomusiikinteoriaa jne. ehtona korkeakoulusta valmistumiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä yhtään tätä näkemystä, että lisäoppi ja sivistys voisi missään tilanteessa olla huono asia.
Ns. virkamiesruotsi on tosiaan vain yksi kurssi kymmenien joukossa, jonka kyllä jokainen peruskoulussa ruotsia opiskellut läpäisee helposti. Se ei varmasti vie keneltäkään opiskeluresurssia oman aineensa kursseilta, enkä usko sen olevan myöskään yliopiston tasolla mikään järisyttävä kustannuserä.
Suomen historia on ruotsalainen. Toisen kielen asema on varmasti vuosien saatossa heikentynyt ja tarve ruotsin osaamiselle vähentynyt.
Mutta voiko jonkun mielestä todellakin olla jotain haittaa siitä, että korkeakoulututkinnon suorittanut kertaa ruotsin osaamistaan? Miksi? Siis ellei syyksi lasketa ihan vain h u r r i- tai herravihaa?
Suomen historia on myös venäläinen. Miksi venäjää ei opiskella samalla tavalla?
I språkförsöket för exklusivt finnar var det den största önskan. Exakt 100 % valde svenska och 0 % ryska. Det ryska oket förklarar en del av alla avigheter i Finland, men ni borde nog ha sluppit den sista för över 50 år sedan. Varför har det inte skett?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä yhtään tätä näkemystä, että lisäoppi ja sivistys voisi missään tilanteessa olla huono asia.
Ns. virkamiesruotsi on tosiaan vain yksi kurssi kymmenien joukossa, jonka kyllä jokainen peruskoulussa ruotsia opiskellut läpäisee helposti. Se ei varmasti vie keneltäkään opiskeluresurssia oman aineensa kursseilta, enkä usko sen olevan myöskään yliopiston tasolla mikään järisyttävä kustannuserä.
Suomen historia on ruotsalainen. Toisen kielen asema on varmasti vuosien saatossa heikentynyt ja tarve ruotsin osaamiselle vähentynyt.
Mutta voiko jonkun mielestä todellakin olla jotain haittaa siitä, että korkeakoulututkinnon suorittanut kertaa ruotsin osaamistaan? Miksi? Siis ellei syyksi lasketa ihan vain h u r r i- tai herravihaa?
Miten voit perustella sitä, että virkamiespakkoruotsi on ainoa pakkoaine, joka on määrätty ihan kaikille opintoalasta riippumatta? Ei se, että joskus satoja vuosia sitten ruotsalaiset tekivät jotain, voi olla perustelu näin massiivisille pakkoaineelle, jonka suorittamatta jättäminen estää jokaisen valmistumisen!
Jokaisen maa historia on käytännössä myös jonkin toisen maan historiaa. Silti muissa maissa ei pakoteta opiskelaan näitä maan historiaan liittyvien maiden kieliä, ainakaan näin järjettömässä laajuudessa kuin meillä (ala-aste, yläaste, lukio, ammattikoulu, AMK, yliopisto).
Orkar inte läsa allt du skriver men det enda tvångsspråket i Finland är finskan. Från barnsben till graven dras vi med eländet bland svagt begåvade "Suomessa" o.s.v. dillen. Landet är fullt av dem.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä yhtään tätä näkemystä, että lisäoppi ja sivistys voisi missään tilanteessa olla huono asia.
Ns. virkamiesruotsi on tosiaan vain yksi kurssi kymmenien joukossa, jonka kyllä jokainen peruskoulussa ruotsia opiskellut läpäisee helposti. Se ei varmasti vie keneltäkään opiskeluresurssia oman aineensa kursseilta, enkä usko sen olevan myöskään yliopiston tasolla mikään järisyttävä kustannuserä.
Suomen historia on ruotsalainen. Toisen kielen asema on varmasti vuosien saatossa heikentynyt ja tarve ruotsin osaamiselle vähentynyt.
Mutta voiko jonkun mielestä todellakin olla jotain haittaa siitä, että korkeakoulututkinnon suorittanut kertaa ruotsin osaamistaan? Miksi? Siis ellei syyksi lasketa ihan vain h u r r i- tai herravihaa?
Suomen historia on myös venäläinen. Miksi venäjää ei opiskella samalla tavalla?
I språkförsöket för exklusivt finnar var det den största önskan. Exakt 100 % valde svenska och 0 % ryska. Det ryska oket förklarar en del av alla avigheter i Finland, men ni borde nog ha sluppit den sista för över 50 år sedan. Varför har det inte skett?
Miksi valehtelet, kun tiedät ihan hyvin mitä tässä oli taustalla? RKP vesitti kokeilun alkuperäisen idean niin, että kokeiluun osallistuvat eivät olisikaan saaneet vapautusta pakkoruotsista seuraavilla kouluasteilla. Se nimenomaan oli alunperin tarkoitus, mutta koska vapautusta ei saanutkaan, ei koko kokeilussa ollut enää mitään järkeä.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä yhtään tätä näkemystä, että lisäoppi ja sivistys voisi missään tilanteessa olla huono asia.
Ns. virkamiesruotsi on tosiaan vain yksi kurssi kymmenien joukossa, jonka kyllä jokainen peruskoulussa ruotsia opiskellut läpäisee helposti. Se ei varmasti vie keneltäkään opiskeluresurssia oman aineensa kursseilta, enkä usko sen olevan myöskään yliopiston tasolla mikään järisyttävä kustannuserä.
Suomen historia on ruotsalainen. Toisen kielen asema on varmasti vuosien saatossa heikentynyt ja tarve ruotsin osaamiselle vähentynyt.
Mutta voiko jonkun mielestä todellakin olla jotain haittaa siitä, että korkeakoulututkinnon suorittanut kertaa ruotsin osaamistaan? Miksi? Siis ellei syyksi lasketa ihan vain h u r r i- tai herravihaa?
Panos vs hyöty koko opiskeluiden (yläaste, lukio, amk/yliopisto) ajalta ruotsin osalta auttamattomasti surkein. Esim minulla, pitkät mafyken lukiolaisella ruotsista oli viidenneksi eniten kursseja aikoinaan, ja hyöty yhtä förlåt-viskipulloa lukuunottamatta tasan nolla.
Oi jospa olisin saanut laittaa ne kaikki tunnit B-saksaan - kielen jonka sain sittemmin jossain määrin haltuun kansalaisopiston/Volksschilen kursseilla ja ahkeralla keikkailulla saksankieliseen Keski-Eurooppaan (asuenkin siellä kaksi vuotta - jo yläasteella päätin että joskus vielä duunin & asun Saksassa...)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En itse näe Ruotsin opiskelussa mitään pahaa. Suomi on pieni maa ja pieni kieli, ja tarvitsemme läheisiä liittolaisia. Skandinaavisen kielen osaaminen on ja asema Suomessa on ihan turvallisuuskysymys. Mitä läheisimmiksi skandinaavit meidät kokevat, sitä paremmassa turvassa olemme itänaapurilta.
Niitä siteitä ei kannata heikentää.
Mitäpä jos ruotsalaiset opiskelisivat suomea? En näe mitään järkeä tällaisessa suomalaisia alistavassa asetelmassa. Ja eihän pakkoruotsin avulla mitään tanskaa ymmärretä.
Kaikki osaavat Ruotsissa englantia. Se on myös puolustusyhteistyön kieli jo nyt, Naton myötä entistä vahvemmin.
Pakkoruotsille oli ehkä paikkansa joskus 50 vuotta sitten, mutta ei todellakaan enää tänä päivänä.
Jessus vilket skit. Just sådana som du sätter sigillen på Finlands undergång som ett västland.
Meinaatko että ilman ruotsia ei suomalaiset voi pärjätä? Jeesus mikä urpå.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä yhtään tätä näkemystä, että lisäoppi ja sivistys voisi missään tilanteessa olla huono asia.
Ns. virkamiesruotsi on tosiaan vain yksi kurssi kymmenien joukossa, jonka kyllä jokainen peruskoulussa ruotsia opiskellut läpäisee helposti. Se ei varmasti vie keneltäkään opiskeluresurssia oman aineensa kursseilta, enkä usko sen olevan myöskään yliopiston tasolla mikään järisyttävä kustannuserä.
Suomen historia on ruotsalainen. Toisen kielen asema on varmasti vuosien saatossa heikentynyt ja tarve ruotsin osaamiselle vähentynyt.
Mutta voiko jonkun mielestä todellakin olla jotain haittaa siitä, että korkeakoulututkinnon suorittanut kertaa ruotsin osaamistaan? Miksi? Siis ellei syyksi lasketa ihan vain h u r r i- tai herravihaa?
Panos vs hyöty koko opiskeluiden (yläaste, lukio, amk/yliopisto) ajalta ruotsin osalta auttamattomasti surkein. Esim minulla, pitkät mafyken lukiolaisella ruotsista oli viidenneksi eniten kursseja aikoinaan, ja hyöty yhtä förlåt-viskipulloa lukuunottamatta tasan nolla.
Oi jospa olisin saanut laittaa ne kaikki tunnit B-saksaan - kielen jonka sain sittemmin jossain määrin haltuun kansalaisopiston/Volksschilen kursseilla ja ahkeralla keikkailulla saksankieliseen Keski-Eurooppaan (asuenkin siellä kaksi vuotta - jo yläasteella päätin että joskus vielä duunin & asun Saksassa...)
Volksschile, piti sanomani Volkshochschule
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi helpompaa jos ruotsinkielinen sanoo englanniksi jotain, vaikka sisä-suomessa, jossa ei yleensä edes kuule kieltä.
Asun Keski-Savossa ja kyllä me tehdään paljon projekteja Ruotsiin, Norjaan ja Suomen rannikkoalueille. Ei se kielitaito ole näissäkään hommissa ainakaan haitaksi.
Koulussa ruotsi oli minulle vielä hankalaa, mutta kun asui vuoden Norjassa ja toisen Ruotsissa niin sitä oppii väkisinkin jos ei ole aivan tollo tai asennevammainen. Nyt olen ajatellut, että jos olisi aikaa, niin voisin mennä takaisin jonkun koulun penkille opiskelemaan jompaa kumpaa kunnolla.
Mitä yrität sanoa tällä? Tarviiko kaikkien suomalaisten opiskella ruotsia, koska sinun tilanteesi on mikä on?
Tollo tai asennevammainen. Sinulla on melkoinen asenne ihmisiä kohtaan, jos eivät elä sinun käsityskykysi mukaan.
Niin, minusta jos asut vuoden Ruotsissa ja teet töitä ruotsalaisten kanssa etkä opi meidän koulupohjalla ruotsia, on joko päässä tai asenteessa jotain vikaa tai sitten molemmissa. Tavis ruotsalaiset on loppujen lopuksi aivan ok jengiä, niin kauan kun ei puhuta jääkiekosta.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä yhtään tätä näkemystä, että lisäoppi ja sivistys voisi missään tilanteessa olla huono asia.
Ns. virkamiesruotsi on tosiaan vain yksi kurssi kymmenien joukossa, jonka kyllä jokainen peruskoulussa ruotsia opiskellut läpäisee helposti. Se ei varmasti vie keneltäkään opiskeluresurssia oman aineensa kursseilta, enkä usko sen olevan myöskään yliopiston tasolla mikään järisyttävä kustannuserä.
Suomen historia on ruotsalainen. Toisen kielen asema on varmasti vuosien saatossa heikentynyt ja tarve ruotsin osaamiselle vähentynyt.
Mutta voiko jonkun mielestä todellakin olla jotain haittaa siitä, että korkeakoulututkinnon suorittanut kertaa ruotsin osaamistaan? Miksi? Siis ellei syyksi lasketa ihan vain h u r r i- tai herravihaa?
Jos asenteesi on tuollainen niin varmasti kannatat että suomeen pakolliseksi kolmanneksi kieleksi alkuperäinen havaijin kieli. Luonnollisesti verovaroista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi helpompaa jos ruotsinkielinen sanoo englanniksi jotain, vaikka sisä-suomessa, jossa ei yleensä edes kuule kieltä.
Asun Keski-Savossa ja kyllä me tehdään paljon projekteja Ruotsiin, Norjaan ja Suomen rannikkoalueille. Ei se kielitaito ole näissäkään hommissa ainakaan haitaksi.
Koulussa ruotsi oli minulle vielä hankalaa, mutta kun asui vuoden Norjassa ja toisen Ruotsissa niin sitä oppii väkisinkin jos ei ole aivan tollo tai asennevammainen. Nyt olen ajatellut, että jos olisi aikaa, niin voisin mennä takaisin jonkun koulun penkille opiskelemaan jompaa kumpaa kunnolla.
Mitä yrität sanoa tällä? Tarviiko kaikkien suomalaisten opiskella ruotsia, koska sinun tilanteesi on mikä on?
Tollo tai asennevammainen. Sinulla on melkoinen asenne ihmisiä kohtaan, jos eivät elä sinun käsityskykysi mukaan.Niin, minusta jos asut vuoden Ruotsissa ja teet töitä ruotsalaisten kanssa etkä opi meidän koulupohjalla ruotsia, on joko päässä tai asenteessa jotain vikaa tai sitten molemmissa. Tavis ruotsalaiset on loppujen lopuksi aivan ok jengiä, niin kauan kun ei puhuta jääkiekosta.
Tavisruotsalaiset puhuvat mielellään englantia suomalaisten kanssa ja itse asiassa suurin osa heistä ei ole edes kuullut meidän pakkoruotsista. Ja moni ei edes tiedä suomenruotsalaisista, vaan pitävät heitä ruotsia huonosti ääntävinä suomenkielisinä suomalaisina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä yhtään tätä näkemystä, että lisäoppi ja sivistys voisi missään tilanteessa olla huono asia.
Ns. virkamiesruotsi on tosiaan vain yksi kurssi kymmenien joukossa, jonka kyllä jokainen peruskoulussa ruotsia opiskellut läpäisee helposti. Se ei varmasti vie keneltäkään opiskeluresurssia oman aineensa kursseilta, enkä usko sen olevan myöskään yliopiston tasolla mikään järisyttävä kustannuserä.
Suomen historia on ruotsalainen. Toisen kielen asema on varmasti vuosien saatossa heikentynyt ja tarve ruotsin osaamiselle vähentynyt.
Mutta voiko jonkun mielestä todellakin olla jotain haittaa siitä, että korkeakoulututkinnon suorittanut kertaa ruotsin osaamistaan? Miksi? Siis ellei syyksi lasketa ihan vain h u r r i- tai herravihaa?
Suomen historia on myös venäläinen. Miksi venäjää ei opiskella samalla tavalla?
I språkförsöket för exklusivt finnar var det den största önskan. Exakt 100 % valde svenska och 0 % ryska. Det ryska oket förklarar en del av alla avigheter i Finland, men ni borde nog ha sluppit den sista för över 50 år sedan. Varför har det inte skett?
Miksi valehtelet, kun tiedät ihan hyvin mitä tässä oli taustalla? RKP vesitti kokeilun alkuperäisen idean niin, että kokeiluun osallistuvat eivät olisikaan saaneet vapautusta pakkoruotsista seuraavilla kouluasteilla. Se nimenomaan oli alunperin tarkoitus, mutta koska vapautusta ei saanutkaan, ei koko kokeilussa ollut enää mitään järkeä.
Varför ljuger du? Alla finnar kunde fritt välja OCH bära konsekvenserna av sina val. Då finskspråkiga föräldrar är inte är sådana dillen som de + 70 år språkhetsarna, valde alla svenska och ingen ryska. Alla är nöjda, utom de daijjuna som gnällde om saken för redan 30 år sedan och gjorde det till sin livsuppgift. Partiet Blå moronnääs tog svenskans förintelse som sin huvuduppgift. Det finska folket har nu avlägsnat partiet från mängden riksdagspartier. Hur känns det? När begriper ni at ni helt enkelt har fel?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä yhtään tätä näkemystä, että lisäoppi ja sivistys voisi missään tilanteessa olla huono asia.
Ns. virkamiesruotsi on tosiaan vain yksi kurssi kymmenien joukossa, jonka kyllä jokainen peruskoulussa ruotsia opiskellut läpäisee helposti. Se ei varmasti vie keneltäkään opiskeluresurssia oman aineensa kursseilta, enkä usko sen olevan myöskään yliopiston tasolla mikään järisyttävä kustannuserä.
Suomen historia on ruotsalainen. Toisen kielen asema on varmasti vuosien saatossa heikentynyt ja tarve ruotsin osaamiselle vähentynyt.
Mutta voiko jonkun mielestä todellakin olla jotain haittaa siitä, että korkeakoulututkinnon suorittanut kertaa ruotsin osaamistaan? Miksi? Siis ellei syyksi lasketa ihan vain h u r r i- tai herravihaa?
Tällähän voisit perustella ihan minkä tahansa pakkoainee, koska ei mistään lisäopista ole haittaa....
Silti ei ole esim. pakkolatinaa, pakkopitsinnypläystä, pakkomusiikinteoriaa jne. ehtona korkeakoulusta valmistumiselle.
Pakko musiikki on huono koska se on universaali kieli eli hyödyllinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En itse näe Ruotsin opiskelussa mitään pahaa. Suomi on pieni maa ja pieni kieli, ja tarvitsemme läheisiä liittolaisia. Skandinaavisen kielen osaaminen on ja asema Suomessa on ihan turvallisuuskysymys. Mitä läheisimmiksi skandinaavit meidät kokevat, sitä paremmassa turvassa olemme itänaapurilta.
Niitä siteitä ei kannata heikentää.
Mitäpä jos ruotsalaiset opiskelisivat suomea? En näe mitään järkeä tällaisessa suomalaisia alistavassa asetelmassa. Ja eihän pakkoruotsin avulla mitään tanskaa ymmärretä.
Kaikki osaavat Ruotsissa englantia. Se on myös puolustusyhteistyön kieli jo nyt, Naton myötä entistä vahvemmin.
Pakkoruotsille oli ehkä paikkansa joskus 50 vuotta sitten, mutta ei todellakaan enää tänä päivänä.
Jessus vilket skit. Just sådana som du sätter sigillen på Finlands undergång som ett västland.
Meinaatko että ilman ruotsia ei suomalaiset voi pärjätä? Jeesus mikä urpå.
Var det så det stod i den citerade texten eller förvränger fenno igen?
Mitä yrität sanoa tällä? Tarviiko kaikkien suomalaisten opiskella ruotsia, koska sinun tilanteesi on mikä on?
Tollo tai asennevammainen. Sinulla on melkoinen asenne ihmisiä kohtaan, jos eivät elä sinun käsityskykysi mukaan.