Lue keskustelun säännöt.
Miten sairaalasta pääsee kotiin sellainen henkilö, jolla ei ole mitään mukana
26.12.2022 |
Voisin kuvitella että tällaista tapahtuu aika useinkin. Yksin asuva henkilö alkaa tuntea esimerkiksi kovaa rintakipua ja kykenee juuri ja juuri soittamaan hätäkeskukseen ja pyytämään apua, mutta ambulanssin tullessa luultavasti ei ole enää siinä kunnossa, että pystyisi ensihoitajille kertomaan, missä esim kotiavaimet ja rahat ovat, (ja pahimmassa tapauksessa, jos näin tapahtuu öiseen aikaan, päällä on vain yövaatteet). ja ensihoitajat tuskin alkavat omatoimisesti niitä etsimään, kun mahdollisesti hengenvaarassa olevat potilas pitää saada kiireesti sairaalaan
Mutta mitäs sitten tapahtuu, kun tällaisen potilaan pitäisi lähteä kotiin sairaalasta, meinaan voi olla aika hankala tilanne, jos lähistöllä ei esim asu ketään sukulaista tai tuttavaa, jota voisi pyytää hakemaan kotoa rahaa ja avaimet (ja pahimmassa tapauksessa jopa vaatteet).
Kommentit (199)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalityöntekijä hommaa vaatteet, sairaaloissa on tietynlainen 'sosiaalivaatevarasto'. Tai sitten vaan kotiutetaan sairaalavatteissa.
Sosiaalityöntekijä hommaa myös oven auki, isännöitsijän/huoltoyhtiön kautta.
Onko sosiaalityöntekijällä aikaa alkaa selvittää jokaisen taloyhtiön huoltoyhtiötä tai etsiä isännöitsijän numeroa? Jos vaikka potilaan omaisella on vara-avain, mutta ei olla nyt puheväleissä..
Ei jokaisella potilaalla ole läheiseksi merkittynä henkilöä jonka kanssa tämä ei ole puhe väleissä. Ja vaikka olisikin miksi yhteiskunta olisi siitä vastuussa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarpeen vaatiessa sairaalavaatteet päällä pääsee kotiin. Potilas itse soittaa vaikka lukkosepän/huollon avaamaan oven. Tai mitä keksiikään. Ei kai se sairaalan vastuulla ole järjestää kodin käytännön asioita, jos potilas on lähtiessä järjissään ja terve. Terveen paikka ei ole sairaalassa, jos nyt sattuukin kotiavaimet olemaan kotona. Toinen asia, jos pitää kotiuttaa huonomuistinen vanhus, niin sit otetaan yhteyttä hänen kotona käyvään hoitajaan, että vanhus on kotiutumassa.
No kyllä sairaalasta kotiutettavasta tiettyyn pisteeseen saakka sairaala on vastuussa.
Niin tiettyyn pisteeseen. Mut jos potilas on jääräpää, eikä viitsi soittaa vaikka omaiselle, jolla ois avain. Eikä suostu maksamaan huollolle oven avauksesta, kun hänet on tuotu " väkisin" tajuttomana sairaalaan ja ambulanssi ei ottanu avaimia.
No, teet mitä teet. Olet terve nyt, heippa.
No onko tuollainen henkilö sitten kotiutuskuntoinen? Jos ihminen käyttäytyy noin, hän on luultavasti dementoitunut tai psyykkisesti sairas.
Suuri osa lähtee sairaalasta mielellään kotiin. Toki on niitä jotka laitostuneet tai laiskistuneet😚
Vara-avaimet on hyvä jättää jollekin läheiselle ihan jo siltä varalta, että itse unohtaa avaimet kotiin tai hukkaa ne.
Sairaalasta ei heitetä ketään alasti pakkaseen. Se olisi heitteillejättö. Jos tulee sairaalaan anbulanssilla, on oikeutettu kelataksikyytiin. Ellei ole omaa hakijaa. Potilas tietysti niin kyetessään hoitaa itse omat asiansa.
Tietoihisi on merkitty lähin omainen. Voit tarkistaa omakannasta, kuka on merkitty lähimmäksi omaiseksesi. Häneen voidaan ottaa tarvittaessa yhteyttä. Tämän lähimmän omaisen on tietysti hyvä tietää että hän on se, johon otetaan hätätilanteessa yhteyttä. Tälle ihmiselle voisi jättää vaikka ne vara-avaimet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalityöntekijä hommaa vaatteet, sairaaloissa on tietynlainen 'sosiaalivaatevarasto'. Tai sitten vaan kotiutetaan sairaalavatteissa.
Sosiaalityöntekijä hommaa myös oven auki, isännöitsijän/huoltoyhtiön kautta.
Onko sosiaalityöntekijällä aikaa alkaa selvittää jokaisen taloyhtiön huoltoyhtiötä tai etsiä isännöitsijän numeroa? Jos vaikka potilaan omaisella on vara-avain, mutta ei olla nyt puheväleissä..
Ei jokaisella potilaalla ole läheiseksi merkittynä henkilöä jonka kanssa tämä ei ole puhe väleissä. Ja vaikka olisikin miksi yhteiskunta olisi siitä vastuussa?
Minkä takia sosiaalityöntekijä olis vastuussa soittaa isännöitsijälle/huoltoyhtiölle jos potilas päättää itse olla ottamatta yhteyttä, vaikka ois bestis isännöitsijän kanssa.? Sitä tässä ajan takaa, ei kai sosiaalityöntekijä ala selvittelemään kaikkien kotiasioita kun potilas lähtee ilman avaimia ja päättää jurona olla tekemättä mitään mikä maksaa oven avauksen takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarpeen vaatiessa sairaalavaatteet päällä pääsee kotiin. Potilas itse soittaa vaikka lukkosepän/huollon avaamaan oven. Tai mitä keksiikään. Ei kai se sairaalan vastuulla ole järjestää kodin käytännön asioita, jos potilas on lähtiessä järjissään ja terve. Terveen paikka ei ole sairaalassa, jos nyt sattuukin kotiavaimet olemaan kotona. Toinen asia, jos pitää kotiuttaa huonomuistinen vanhus, niin sit otetaan yhteyttä hänen kotona käyvään hoitajaan, että vanhus on kotiutumassa.
No kyllä sairaalasta kotiutettavasta tiettyyn pisteeseen saakka sairaala on vastuussa.
Niin tiettyyn pisteeseen. Mut jos potilas on jääräpää, eikä viitsi soittaa vaikka omaiselle, jolla ois avain. Eikä suostu maksamaan huollolle oven avauksesta, kun hänet on tuotu " väkisin" tajuttomana sairaalaan ja ambulanssi ei ottanu avaimia.
No, teet mitä teet. Olet terve nyt, heippa.No onko tuollainen henkilö sitten kotiutuskuntoinen? Jos ihminen käyttäytyy noin, hän on luultavasti dementoitunut tai psyykkisesti sairas.
Suuri osa lähtee sairaalasta mielellään kotiin. Toki on niitä jotka laitostuneet tai laiskistuneet😚
Kaikkien psyykkisesti sairaiden tai dementiituneuden oikea hoitopaikka on sairaala?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä avaimet ja rahat huolehditaan mukaan.
Jos ei ole, sairaalan sosiaalityöntekijä auttaa huoltoyhtiön, poliisin yms järjestämisessä, kuka sitten tarvitaan.
Ja sairaalasta saa kotiutumisvaatteet jos omia ei ole säilynyt.
Jonkinlainen tyylikäs tuulipuku?
Mä pidin omatoimisesti sairaalapaidan päällä kun kotiuduin liian kylmään säähän. Tai siis se oli oman paidan alla. En tiennyt, että sieltä olis voinut pyytää varavaatettakin. Takki ei tullut meinaan mukaan, kun ambulanssilla lähdettiin yöllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalityöntekijä hommaa vaatteet, sairaaloissa on tietynlainen 'sosiaalivaatevarasto'. Tai sitten vaan kotiutetaan sairaalavatteissa.
Sosiaalityöntekijä hommaa myös oven auki, isännöitsijän/huoltoyhtiön kautta.
Onko sosiaalityöntekijällä aikaa alkaa selvittää jokaisen taloyhtiön huoltoyhtiötä tai etsiä isännöitsijän numeroa? Jos vaikka potilaan omaisella on vara-avain, mutta ei olla nyt puheväleissä..
Ei jokaisella potilaalla ole läheiseksi merkittynä henkilöä jonka kanssa tämä ei ole puhe väleissä. Ja vaikka olisikin miksi yhteiskunta olisi siitä vastuussa?
Minkä takia sosiaalityöntekijä olis vastuussa soittaa isännöitsijälle/huoltoyhtiölle jos potilas päättää itse olla ottamatta yhteyttä, vaikka ois bestis isännöitsijän kanssa.? Sitä tässä ajan takaa, ei kai sosiaalityöntekijä ala selvittelemään kaikkien kotiasioita kun potilas lähtee ilman avaimia ja päättää jurona olla tekemättä mitään mikä maksaa oven avauksen takia.
Ei sairaalat ole vankiloita. Kyllä niistä on lupa lähteä ilmoittamatta kenellekään.
Sitten on niitä tilanteita että kotiutuminen ei onnistu sosiaalisten syiden takia eli esim. sen vuoksi että potilas/asiakas ilmoittaa että hänellä ei ole avainta. Tuossa kohtaan mukaan tulee se sosiaalityöntekijä jonka tehtävä on hoitaa näitä sosiaalisia ongelmia ja selvittää esim. se miten potilas pääsee kotiin jos hänellä ei ole avainta. Toisinaan myös (sairaan)hoitajat joutuu selvittelemään näitä pienempiä sosiaalisia ongelmia jos yksikössä ei esim. ole omaa sosiaalihoitaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä avaimet ja rahat huolehditaan mukaan.
Jos ei ole, sairaalan sosiaalityöntekijä auttaa huoltoyhtiön, poliisin yms järjestämisessä, kuka sitten tarvitaan.
Ei minun isälleni ainakaan huolehdittu mukaan avaimia, rahaa eikä edes kenkiä.
Minä kyllä toin ne sitten hänelle sairaalaan, mutta eivät ambulanssikuskit sitä voineet mitenkään etukäteen arvata.
Minä sain sairaskohtauksen ja makasin yön lattialla , aamulla sain puhelimen keikutettua sohvapöydältä laittialle ja soitin lanssin. Kuuluvalla äänellä kysyttiin ennen sairaalaan lähtöä onko kotiavaimet , lompakko ja puhelin mukana. Ja myös tarkistettiin että ne on. Kiitän heitä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän ne sossut auta tässäkin asiassa.
Asun yksin. Olen maatalouslomittaja.
Jouduin työtapaturmaan, jossa jouduin tajuttomana ambulanssilla sairaalaan. Päällä oli työvaatteet, jotka jouduttiin leikkaamaan päältä. Tapahtumapaikalle, eli maatilalle jossa työskentelin, jäi auto, kotiavaimet, puhelin ja omat päällysvaatteet kenkineen. Sairaalasta sain soittaa ja selvittää missä omaisuuteni sijaitsi viikon sairaalassaolon jälkeen. Ihana tilallinen oli lukinnut autoni ja piti puhelintani ladattuna ja oli siihen vastaillut aina kun se oli soinut ja olivat lomatoimiston, eli työnantajani, kanssa sopineet, että toimittaa auton ja tavarani kotiini sitten kun niitä kaipailen.
Kotiuduin taksilla sairaalavaatteissa ja kotona odotti se tilallinen autoni, omaisuuteni ja ruokakassin kanssa. Kävi vielä apteekissa ja varmisti, että pärjään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei hätätapauksessa mitään lompakkoa tai avaimia aleta etsimään. Sairaalaan tullessa sun omaisiin otetaan yhteyttä ja kerrotaan tilanne. Jos heille ei ole vara-avaimia niin he taas puolestaan ottavat yhteyttä vuokranantajaan tai isännöitsijään. He tuovat sinulle osastolle ne mitä tarvitset. Jos omaisia ei ole niin sairaalassa on oma sosiaalityöntekijä joka auttaa. Myös vaatetus järjestyy ja kyyti kotiin on pääsääntöisesti kelataksilla, joten julkisissa liikenteessä ei tarvitse matkustaa kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Jos kotoa voi lähteä yövaatteissa miksi sinne ei voisi myös palata samoissa vaatteissa?
Minä nukun alasti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalityöntekijä hommaa vaatteet, sairaaloissa on tietynlainen 'sosiaalivaatevarasto'. Tai sitten vaan kotiutetaan sairaalavatteissa.
Sosiaalityöntekijä hommaa myös oven auki, isännöitsijän/huoltoyhtiön kautta.
Ei ole omakotitalossa isännöitsijää tai huoltoyhtiötä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni jo , no ikää 47😂
Mutta eteisessä on reppu jossa lappu ambulanssihlöä varten. Vaatteita hieman siinä sisällä. Puhkassa tiedot säännöllisistä lääkkeistä joita käytän.
Enää ei puutu kuin kuolinsiivous ja edunvalvontavaltuutus jälkikasvulle😂
Lappu, lista eteisen oveen siis yllättäviä tilanteita varten. Siitäpähän tavaavat, kun itse olen taju kankaallaTämä on kyllä jo sairasta.
Eo tosiaankaan ole. Mulla on sairaus jonka vuoksi tulee välillä äkkilähtöjä hoitoon ja usein joudun jäämään niillä reissuilla pidemmäksi aikaa osastolle, viikoiksi. Mulla on aina ns.sairaalareppu valmiina eteisen naulakossa jos lähtö tulee pika-aikataululla. Ei tarvitse ensimmäisenä omaisille soittaa tuomaan tavaroita, etenkin kun lähin sairaala on liki 100km päässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalityöntekijä hommaa vaatteet, sairaaloissa on tietynlainen 'sosiaalivaatevarasto'. Tai sitten vaan kotiutetaan sairaalavatteissa.
Sosiaalityöntekijä hommaa myös oven auki, isännöitsijän/huoltoyhtiön kautta.
Ei ole omakotitalossa isännöitsijää tai huoltoyhtiötä
No sitten kannattaa miettiä kenelle luottaa vara-avaimen. Muussa tapauksessa sitten lukkoseppä paikalle kun joskus kotiudut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalityöntekijä hommaa vaatteet, sairaaloissa on tietynlainen 'sosiaalivaatevarasto'. Tai sitten vaan kotiutetaan sairaalavatteissa.
Sosiaalityöntekijä hommaa myös oven auki, isännöitsijän/huoltoyhtiön kautta.
Ei ole omakotitalossa isännöitsijää tai huoltoyhtiötä
Ja siksipä se vara-avain jätetään jollekin luotettavalle ihmiselle, tai kun sellaista ei ilmeisesti kenelläkään täällä ole, niin piilotetaan vaikka kiven alle pihamaalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalityöntekijä hommaa vaatteet, sairaaloissa on tietynlainen 'sosiaalivaatevarasto'. Tai sitten vaan kotiutetaan sairaalavatteissa.
Sosiaalityöntekijä hommaa myös oven auki, isännöitsijän/huoltoyhtiön kautta.
Ja kotiutuminen taksilla (taksikortti joka peritään takaisin sairaalalaskun yhteydessä) tai sitten kela-taksilla niin että joku (omainen) maksaa potilaan omavastuuosuuden.
Taksista saa ihan laskunkin, jos etukäteen on sovittu niin. Ei sitä kyytiä tarvitse siinä samalla hetkellä maksaa kun kotipihalle astuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kotoa voi lähteä yövaatteissa miksi sinne ei voisi myös palata samoissa vaatteissa?
Bussillako?
Ja hankala odotella taksia sairaalan aulassa: Pelkkä yöpuku päällä, paljain jaloin: ei sukkia, ei kenkiä, ei päällystakkia. Ei mitään.
Kuljettaja hakee noudettavan suoraan osastolta. Itse lähdin syksyllä niin että päällä oli sairaalan housut, paita, sukat, tossut ja aamutakki. Mukana myös viltti. Kuski kärrää pyörätuolilla osastolta suoraan autolle ja autoon saa viilennystä tai lämmitystä tarpeen mukaan.
On. Ja enemmän aikaa kuluu KELAn virkailijoiden kanssa.