Te naiset jotka ette halua omia lapsia niin mikä siihen on syynä?

Niin mihin niitä lapsia niinku tarvii?

Vierailija kirjoitti:

Lapsiviha on yleistynyt yhteiskunnassa. Viimeinen suomalainen syntyy vuonna 2045.

Ja hyvä niin.

Saanpahan venäjä vallattua Suomen ilman sotaa kun vastassa vaan vanhuksia. Hyvä niin tämä ei ole hyvä yhteiskunta vaan rasistinen ja itsekäs, vihamielinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Paskavaippa on ollut sinullakin, eikä se normaalissa ihmisessä herätä suuria tunteita."

Ei ehkä, mutta silti en sellaiseen vapaaehtoisesti halua koskea.

Jotenkin huvittavaa miten täällä vedetään herneet ja muut palkokasvit juurineen nenään kun suuri osa naisista nykyisin uskaltaa jo ääneen sanoa että äitiys ei ole tavoite eikä elämänfehtävä itselle.

Miksi toisen valinta on niin äärimmäisen vaikea hyväksyä? Kukaan ei ole sanomassa ettette saisi toteuttaa elämänne tarkoitusta, hyväksykää kuitenkin se, että se ei ole läheskään kaikkien naisten elämän tarkoitus.

Mietin että jos toisen valinnat ja elämäntapa noin valtavasti triggeröi, olisi paikallaan miettiä miksi?

Mietin myös mikä tarve ylipäätään tätäkin asiaa on tentata? 

Helppohan se on vapaamatkustaa. Jos paskavaippa herättää noin paljon tunteita, niin soisi omatunnon soimaavan, kun niihin SUN paskavaippoihin voi jonkun lapsi joutua koskemaan, kun olet vanha, vaikka et mitään ole yhteiskunnan eteen tehnyt.

Nyt mamma hengitä, käy vaikka happihyppelyllä välillä! :D En ole se jolle vastaat, mutta missä kukaan sanoi että paskavaippa herättää paljon tunteita? Kun sanoi ettei halua sellaiseen vapaaehtoisesti koskea? Tiesitkö, että ne jotka meidän velojenkin paskavaipat aikanaan vaihtaa (jos sellaiseen tulee olemaan tarvetta), tekevät työtään vapaaehtoisesti ja saavat siitä palkkaa? Tässä ketjussahan mammelit  nimenomaan kilvan huutavat miten lapset tehdään vanhuuden turvaksi. Sinä siis odotat lapsesi vaihtavan vaippasi velvollisuudentunteesta.

En halua, että lapseni joutuvat koskemaan teidän lapsettomien paskavaippoihin, kun ette mitään ole yhteiskunnalle antaneetkaan. Ikävä ajatus oikeastaan, että kukaan joutuu.

Me maksetaan verorahoilla sinun räkänokkiesi koulut ja terveydenhuollot, ole siis hyvä vain.

Ja se on aika yksi hailee mitä sinä haluat. Kannattaa nyt jo valmistautua siihen, ettet sinä voi lapsesi loppuikää kulkea hänen perässään työpaikkaa myöten kertomassa mitä työtehtäviä haluat hänen hoitavan ja mitä et. :D

Tässä kommentissa tulee mainiosti esille lapsettomien asenne lapsia kohtaan, toki en muuta odottanutkaan. Lapseni eivät ole hoitoalalla, siihen on syynsä. Esimerkiksi se, että hoitajia ei riitä ja yksi syy siihen on lapsettomat jotka eivät kanna karttaan kekoon.

En vai? MIksi sitten maksan veroja?

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista, että tätä kysytään aina implikoiden, että lasten hankkiminen olisi jotenkin oletus jokaiselle. Täten lapsettomuuteen pitäisi olla syy.

Mikäs on oma syysi sille, että hankit lapsia? Miksi ihmeessä pilaat elämäsi ilman mitään järkevää syytä? Miten selität vanhemmillesi sen, jos/kun lapsestasi kasvaa rikollinen?

Niin kuin viimemmäksi tämä vaimontappaja ja sitten se kirkonpolttaja, osasikohan äiti aavistaa synnytyksensä hetkellä, että muutaman vuosikymmenen jälkeen näistä pojista tulee karmeita rikollisia? Kukaan teistäkään äideistä ei tiedä, mitä teidän nyt pienet lapsenne tekevät esimerkiksi 45 tai 60 vuoden kuluttua. Tai nämä vartijapojut, parikymppiset luonnevikaiset kiduttajat, miten ovat käyttäytyneet äitiensä kanssa joulupöydässä muutaman viime vuoden aikana? Rauhallista joulua, äiti? Maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto? Miten jo parikymppiset osaavat olla näin julmia, ei kai vain kasvatuksessa ole menty noin täysin pieleen????

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsiviha on yleistynyt yhteiskunnassa. Viimeinen suomalainen syntyy vuonna 2045.

Ja hyvä niin.

Joo, kun katsoo noita parikymppisiä "vartija"pojuja, niin näin täytyy sanoa. Varsinaista kasvatusta ovat nekin saaneet, hyi olkoon!

Vierailija kirjoitti:

Te jotka halusitte omia lapsia niin mikä siihen on syynä? Tämä minua kiinnostaa enemmän, koska oikeasti hyviä syitä lisääntyä on paljon vähemmän.

Minulla on kaksi lasta, joista toinen on vauva ja toinen taapero eli aika työlästä vaihetta tässä eletään. Ja mielestäni asiallinen "miksi halusitte lapsia" on ihan hyvä ja mielenkiintoinen kysymys, vaikka syitä on varmasti yhtä monta kuin vanhempia.

Minulla ei ole ollut vahvaa vauvakuumetta koskaan, mutta kuitenkin ajatus parista lapsesta on aina ollut jossain alitajunnassa. En olisi tehnyt lapsia ilman niistä tasavertaisesti huolehtivaa isää. En todellakaan tahtoisi ja jaksaisi olla yksinhuoltaja. Olen rauhaa kaipaava introvertti, joka rakastaa työtään ja harrastuksiaan. Ja onhan tämä lapsellisuus kuormittavaa ja välillä kaipaisin töihin lepäämään... Pärjään sillä, etten suorita vanhemmuutta liian raskaasti. Leluja ja pölyä on monesti siellä sun täällä. Ja tietysti myös puolison panoksella: hän se meistä kokkaa enemmän ja mahdollistaa myös sen, että pääsen toisinaan harrastamaan.

No mutta miksi siis hankimme lapsia... Jotenkin tulevaisuutta miettiessämme lapset olivat siinä mukana. Hankimme kodin, jossa oli tilaa lapsillemme. Pihalla oli pieni leikkimökki ja mietimme, miten tuunaisimme siitä lapsillemme hauskemman. Mietimme miten lasten kanssa pääsisimme taas nauttimaan jouluista täynnä lasten iloa lahjoista ja joulupukista jne. Ja vaikka arjessa on nyt huomattavasti enemmän hommaa, on siinä myös juuri tuota ihanaa lasten iloa joulupukista ja puhallettavasta uima-altaasta. Lisäksi kiintymys ja rakkaus omiin lapsiin on suuri, minkä takia heidän erinomaisuudestaan jaksaa olla loputtoman innostunut.

Mielestäni lapsien hankinta ei ole itsekästä tai epäitsekästä, vaikka toki lapsia hankittuaan onkin pakko laittaa lasten hyvinvointi omansa edelle (mutta tämäkin kohtuudella eli oma jaksaminen huomioiden). Ja kuten muutama lapseton nainen on kommentoinut, olisin minäkin mieluummin isä kuin äiti. Raskaus ja synnytys ovat rankkoja hommia enkä tajua niiden glorifiointia. En minäkään "halua pilata kroppaani", ja onneksi raskaus&synnytys ei ole mikään lopullinen ulkonäön ja terveyden tuhooja, mutta toipuminen vie aikaa. Eikä siihen tosiaan saa riittävästi apua neuvolasta tms. Jälkitarkastus on pelkkä vitsi. Kaikki voidaan kuitata vaan luonnollisena ja naisena olemiseen kuuluvana. Siihen päälle sitten vielä se loputon ulkopuolelta tuleva arvostelu ja kovat vaatimukset siitä, mitä "äidin" pitäisi olla ja tehdä.

Tiivistettynä: ymmärrän etteivät kaikki vanhemmuuteen, etenkään äitiyteen, halua ryhtyä. Toisaalta itse ryhdyin, enkä ole haasteista huolimatta katunut. Tai no, muuttunut kroppa harmittaa, mutta uskon saavani sen taas kuntoon. Lapsistani olen onnellinen.

Teidän velojen äideillä on ollut kyllä karmea elämä. Ajatelkaas, ovat jopa joutuneet vaihtamaan paskavaippoja ja uhranneet koko elämänsä. Lisäksi ovat epähygieenisiä sikoja ja kasvattaneet teitä räkänokkia, eivätkä siinäkään ole onnistuneet, koska kaikki lapset ovat potentiaalisia rikollisia, tekin. Sääliksi käy.

Ootte kyllä palstan häiriintyneintä sakkia heittämällä.

Katkeria ihmisiä on lapsettomissa ja lapsellista näköjään. Minä en tosiaan ymmärrä, miksi joku hyökkää kimppuun, jos toinen tekee erilaisen ratkaisun elämässään. Minä sain jo nuorena lapsia suunnittelematta, enkä voisi olla tyytyväisempi. Joku toinen päättää ettei koskaan halua lapsia, eikä voisi olla päätökseensä tyytyväisempi. Ei sillä ole väliä hankitko lapsia vai et, kunhan olet päätöksesi tyytyväinen. Kumpikin vaihtoehto voi olla hyvä.

Pääsyy on, etten yksinkertaisesti halua. En pidä lapsista. En ole koskaan pitänyt. Syynä on myös se, ettei minusta olisi äidiksi. Minulla on monenlaisia terveysongelmia, sekä fyysisiä että henkisiä. Tragikoomista on, että olen saanut kahdenlaisia kommentteja tällä samaisella palstalla: älä lisäänny, ja olet itsekkyyden huipentuma koska et hanki lapsia. Vaikea olisi olla mieliksi. Onneksi en koe tarvetta olla.

Vierailija kirjoitti:

Teidän velojen äideillä on ollut kyllä karmea elämä. Ajatelkaas, ovat jopa joutuneet vaihtamaan paskavaippoja ja uhranneet koko elämänsä. Lisäksi ovat epähygieenisiä sikoja ja kasvattaneet teitä räkänokkia, eivätkä siinäkään ole onnistuneet, koska kaikki lapset ovat potentiaalisia rikollisia, tekin. Sääliksi käy.

Ootte kyllä palstan häiriintyneintä sakkia heittämällä.

Nyt meni tunteisiin. Taitaa pelottaa oman lapsen tulevaisuus potentiaalisena ihmistenhakkaajana, puolison tappajana ja kirkonpolttajana. Tulikin epävarma olo omista kasvatustaidoistaan. Jaa jaa, semmost se on, näillä lapsellisilla.

Vierailija kirjoitti:

Teidän velojen äideillä on ollut kyllä karmea elämä. Ajatelkaas, ovat jopa joutuneet vaihtamaan paskavaippoja ja uhranneet koko elämänsä. Lisäksi ovat epähygieenisiä sikoja ja kasvattaneet teitä räkänokkia, eivätkä siinäkään ole onnistuneet, koska kaikki lapset ovat potentiaalisia rikollisia, tekin. Sääliksi käy.

Ootte kyllä palstan häiriintyneintä sakkia heittämällä.

Minä olen pikkulapsesta asti saanut äidiltäni kuulla, että olen pilannut hänen elämänsä, ja että hänen suurin toiveensa on, etten olisi syntynyt.

Neljän perhe kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te jotka halusitte omia lapsia niin mikä siihen on syynä? Tämä minua kiinnostaa enemmän, koska oikeasti hyviä syitä lisääntyä on paljon vähemmän.

Minulla on kaksi lasta, joista toinen on vauva ja toinen taapero eli aika työlästä vaihetta tässä eletään. Ja mielestäni asiallinen "miksi halusitte lapsia" on ihan hyvä ja mielenkiintoinen kysymys, vaikka syitä on varmasti yhtä monta kuin vanhempia.

Minulla ei ole ollut vahvaa vauvakuumetta koskaan, mutta kuitenkin ajatus parista lapsesta on aina ollut jossain alitajunnassa. En olisi tehnyt lapsia ilman niistä tasavertaisesti huolehtivaa isää. En todellakaan tahtoisi ja jaksaisi olla yksinhuoltaja. Olen rauhaa kaipaava introvertti, joka rakastaa työtään ja harrastuksiaan. Ja onhan tämä lapsellisuus kuormittavaa ja välillä kaipaisin töihin lepäämään... Pärjään sillä, etten suorita vanhemmuutta liian raskaasti. Leluja ja pölyä on monesti siellä sun täällä. Ja tietysti myös puolison panoksella: hän se meistä kokkaa enemmän ja mahdollistaa myös sen, että pääsen toisinaan harrastamaan.

No mutta miksi siis hankimme lapsia... Jotenkin tulevaisuutta miettiessämme lapset olivat siinä mukana. Hankimme kodin, jossa oli tilaa lapsillemme. Pihalla oli pieni leikkimökki ja mietimme, miten tuunaisimme siitä lapsillemme hauskemman. Mietimme miten lasten kanssa pääsisimme taas nauttimaan jouluista täynnä lasten iloa lahjoista ja joulupukista jne. Ja vaikka arjessa on nyt huomattavasti enemmän hommaa, on siinä myös juuri tuota ihanaa lasten iloa joulupukista ja puhallettavasta uima-altaasta. Lisäksi kiintymys ja rakkaus omiin lapsiin on suuri, minkä takia heidän erinomaisuudestaan jaksaa olla loputtoman innostunut.

Mielestäni lapsien hankinta ei ole itsekästä tai epäitsekästä, vaikka toki lapsia hankittuaan onkin pakko laittaa lasten hyvinvointi omansa edelle (mutta tämäkin kohtuudella eli oma jaksaminen huomioiden). Ja kuten muutama lapseton nainen on kommentoinut, olisin minäkin mieluummin isä kuin äiti. Raskaus ja synnytys ovat rankkoja hommia enkä tajua niiden glorifiointia. En minäkään "halua pilata kroppaani", ja onneksi raskaus&synnytys ei ole mikään lopullinen ulkonäön ja terveyden tuhooja, mutta toipuminen vie aikaa. Eikä siihen tosiaan saa riittävästi apua neuvolasta tms. Jälkitarkastus on pelkkä vitsi. Kaikki voidaan kuitata vaan luonnollisena ja naisena olemiseen kuuluvana. Siihen päälle sitten vielä se loputon ulkopuolelta tuleva arvostelu ja kovat vaatimukset siitä, mitä "äidin" pitäisi olla ja tehdä.

Tiivistettynä: ymmärrän etteivät kaikki vanhemmuuteen, etenkään äitiyteen, halua ryhtyä. Toisaalta itse ryhdyin, enkä ole haasteista huolimatta katunut. Tai no, muuttunut kroppa harmittaa, mutta uskon saavani sen taas kuntoon. Lapsistani olen onnellinen.

Ah niin, tässä kommentissa tiivistyy se naisen osa tässä elämässä: tärkeintä on kroppa, muulla ei niin väliä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teidän velojen äideillä on ollut kyllä karmea elämä. Ajatelkaas, ovat jopa joutuneet vaihtamaan paskavaippoja ja uhranneet koko elämänsä. Lisäksi ovat epähygieenisiä sikoja ja kasvattaneet teitä räkänokkia, eivätkä siinäkään ole onnistuneet, koska kaikki lapset ovat potentiaalisia rikollisia, tekin. Sääliksi käy.

Ootte kyllä palstan häiriintyneintä sakkia heittämällä.

Minä olen pikkulapsesta asti saanut äidiltäni kuulla, että olen pilannut hänen elämänsä, ja että hänen suurin toiveensa on, etten olisi syntynyt.

:(

Koska maailmassa on miljoonia kiinnostavampia asioita kuin lastenhoiti ja perhe-elämä, siksi. N60

Tuolla ylempänä oli hyvä kysymys:

Mihin niitä lapsia tarvitsee? Miksi sellainen pitäisi synnyttää tähän maailmaan?

Miehen lapset ovat enemmän kuin tarpeeksi. Melkein äiti minusta on heille kuitenkin tullut. Mies jäi leskeksi ennen kuin tapasimme, ja olin tosi nuori, kun menimme yksiin. Kaksi nuorinta lasta ei muista oikeaa äitiään, mutta olen silti "Etunimi" heille myös. Rakastan ihan kuin omiani, jokaista heistä.

En ymmärrä tuota äitien paasaamista siitä, että on teidätkin tähän maailmaan synnytetty. Ensinnäkin, minä en pyytänyt syntyä tänne. Olin vain nopein siittiö. Toiseksi, mun äiti tykkää lapsista, myös mun veljeni lapsista. Minä en lasta halua.

Vierailija kirjoitti:

Teidän velojen äideillä on ollut kyllä karmea elämä. Ajatelkaas, ovat jopa joutuneet vaihtamaan paskavaippoja ja uhranneet koko elämänsä. Lisäksi ovat epähygieenisiä sikoja ja kasvattaneet teitä räkänokkia, eivätkä siinäkään ole onnistuneet, koska kaikki lapset ovat potentiaalisia rikollisia, tekin. Sääliksi käy.

Ootte kyllä palstan häiriintyneintä sakkia heittämällä.

Joo, kieltämättä. Uskon, että äitini elämä olisi ollut paljon tasapainoisempi ja ehkä eri tavoin parempi  ilman meitä lapsia. Ei olisi mennyt fyysinen ja psyykkinen terveys ainakaan sen takia, että piti lisääntyä. Hänen todennäköisyytensä pudota täysin työelämän rattaista (äitiyslomien vuoksi näin kävi) olisi ollut hyvin paljon pienempi ja hän olisi ehkä edelleen työelämässä pitkän uran jälkeen.

Yksi syistäni olla hankkimatta lapsia on nimenomaan tuo, etten halua toistaa äitini elämänkohtaloa edes vanhingossa. Etukäteen ei voi tietää, onko sittenkään valmis ja mitä lapsien hankinnan jälkeen käy omalle elämälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teidän velojen äideillä on ollut kyllä karmea elämä. Ajatelkaas, ovat jopa joutuneet vaihtamaan paskavaippoja ja uhranneet koko elämänsä. Lisäksi ovat epähygieenisiä sikoja ja kasvattaneet teitä räkänokkia, eivätkä siinäkään ole onnistuneet, koska kaikki lapset ovat potentiaalisia rikollisia, tekin. Sääliksi käy.

Ootte kyllä palstan häiriintyneintä sakkia heittämällä.

Nyt meni tunteisiin. Taitaa pelottaa oman lapsen tulevaisuus potentiaalisena ihmistenhakkaajana, puolison tappajana ja kirkonpolttajana. Tulikin epävarma olo omista kasvatustaidoistaan. Jaa jaa, semmost se on, näillä lapsellisilla.

Tekin olette potentiaalisia ihmistenhakkaajia, puolison tappajia ja kirkonpolttajia, ainakin mitä omiin sanomisiinne tulee. Eipäs nyt siirrellä maalitolppia.