Lue keskustelun säännöt.
Te naiset jotka ette halua omia lapsia niin mikä siihen on syynä?
Mitä vanhempasi ajattelee kun et jatka sukua?
Jos olisit halunut perustaa perheen etkä saanut lapsia niin mikä siihen johti?
Kommentit (5302)
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan halunnut lapsia, ja nyt on muutenkin hyvä todeta, että voi vapaasti hyvällä omallatunnolla lentomatkustaa, kun ei ole osallistunut tuon maailman suurimman hilijalanjäljen, lasten, tuottamiseeen.
Minä matkustan kahdesti vuodessa lentokoneella lasteni kanssa. Ei ongelmaa. Voi teitä mahoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yli 85% niistä pareista jotka ovat päättäneet olla lapsettomia, katuvat tätä päätöstä kun ikää tulee niin paljon ettei nainen enää voi saada lasta (lähde Social Science and Medicine). Näiden parien eroprosentti on myös huomattavasti korkeampi kuin lapsellisten parien kohdalla. Tämä johtuu siitä, että mies vaihtaa nuorempaan naiseen kenen kanssa voi toteuttaa myöhemmin nousseen perhehaaveensa. Lapsettomuus on täten lähes 100% varmuudella päätös jota pari tulee katumaan mitä vanhemmaksi elää.
Mikä ihanne tuo avioliitossa ja suhteessa pysyminen on? Jos on kysymys aikuisista ihmisistä ilman lapsia, miksi ei saisi erota ja vaikka vaihtaa parempaan, jos siltä tuntuu? Ei aikuisia ihmisiä tarvitse holhota. Ei pitkä suhde ole välttämättä mikään onnellisuuden mittari. Ihmiset elää nykyään lähes sata vuotta. Useissa suhteissa ja useita kertaa eronneet voi ihan onnellisia ihmisiä. Vaihtelu virkistää! Miksi tällaista kristillis- kepulaista yhteiskunnan normia tyrkytetään kaikille? Tarkoitus on varmaan pohjimmiltaan pitää ihmiset aisoissa ja estää sinkkuja vokottelemasta perheellisiä pitämällä yllä sitä ajattelua, että ero olisi epäonnistuminen ja ei- toivottu asia. Aikuiset ihmiset eroaa siksi, että haluaa.
Perintötekijät. 4 lasta, kaikilla sama geenimuunnos. 3 sisaruksella kaikilla lapsia, kaikilla sama.
Minä jätän väliin.
Korkeintaan lahjasoluilla
Vierailija kirjoitti:
"Raskaus ja synnytys muuttavat kehoa peruuttamattomasti, ja jonkinasteiset synnytysvauriot ovat verrattain yleisiä, vakavat toki harvinaisempia. Tuskin näistä puhutaan kahvipöydässä."
Niin no, missähän näistä sitten puhutaan? Käsittääkseni juuri synnyttäneet naiset paljolti keskenään, kahvipöydässä tai illanistujaisissa tai missä äidit nyt tapaavat. Ja tutkimustietoakin on. Kukin saa tietysti olla hankkimatta lapsia, mutta on hyvä erottaa mikä on faktaa ja mikä pelkoa.
"Uuden vertailun mukaan pahan repeämän synnytyksessä saa vain 0,6 prosenttia suomalaisnaisista, mikä on selvästi alle OECD-maiden keskiarvon. (YLE)
Kerro se mun synnytysvaurioille.
Vierailija kirjoitti:
"Raskaus ja synnytys muuttavat kehoa peruuttamattomasti, ja jonkinasteiset synnytysvauriot ovat verrattain yleisiä, vakavat toki harvinaisempia. Tuskin näistä puhutaan kahvipöydässä."
Niin no, missähän näistä sitten puhutaan? Käsittääkseni juuri synnyttäneet naiset paljolti keskenään, kahvipöydässä tai illanistujaisissa tai missä äidit nyt tapaavat. Ja tutkimustietoakin on. Kukin saa tietysti olla hankkimatta lapsia, mutta on hyvä erottaa mikä on faktaa ja mikä pelkoa.
"Uuden vertailun mukaan pahan repeämän synnytyksessä saa vain 0,6 prosenttia suomalaisnaisista, mikä on selvästi alle OECD-maiden keskiarvon. (YLE)
En todellakaan puhu alapäästäni ihmisille, en edes toisille naisille. Harvalle miehellekään. Ehkä sinä puhut peräpukamista. eturauhas- ja erektiovaivoistasi miestovereillesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää on mahtava.
Oikean rakkauden mankuminen kun on niin epäitsekästä...
Et edes tajua kuinka hyvä ajatus on olla hankkimatta lasta, koska tietäisi olevansa todella huono äiti 🤣
Tiedän useita naisia ja myös pareja, jotka jäävät lapsettomiksi tai aikovat tehdä niin.
Syinä terveys, aiemmassa suhteessa koettu väkivalta, ei haluta omaa p*skaa lapsuutta eteenpäin, ei ole löytynyt sopivaa kumppania.
Suomessa myös on ihan jumalaton kyttääminen, mutta mitään apua et välttämättä saa. Yhteisöjä ei ole.
(Miehilläkin on aikaraja, s*ittiöiden mutaatiot lisääntyvät huomattavasti 34 vuoden iässä. Miehen elintavat 2 kk ennen vaikuttavat myös laatuun.
Nainen taas on hedelmällisin nuorena, teini-iästä kaksikymppiseen.
Eli molemmille paras aika olisi noin 20-30 v pyöreästi. Etenkin jos haluaa monta lasta.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen ei elämää hallitse, vaikka niin tyhmyydessään luulee. Onnellisuutta ei saavuta itsekkyydellä.
Ei lapset automaattisesti rakasta vanhempiansa. En minäkään rakasta omiani. En edes oikeastaan pidä heistä enkä sisaruksistanikaan. Lapsen pyyteetön rakkaus on myytti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
(Miehilläkin on aikaraja, s*ittiöiden mutaatiot lisääntyvät huomattavasti 34 vuoden iässä. Miehen elintavat 2 kk ennen vaikuttavat myös laatuun.
Tämä on totta! On ihan puppua, että kaikki toiselle kierrokselle lähteneet viiniä kiskoneet ja sikareita tuprutelleet keskivartalolihavat papparaiset tuosta vaan saisivat aikaan uuden lapsikatraan.
En edes tiedä miksi vastaan tähän mutta menkööt.
En halua lapsia. Piste.
En ole koskaan pitänyt lapsista, he eivät ole merkinneet eivätkä merkitse minulle mitään. Ei missään positiivisessa mielessä ainakaan, totta kai he toisivat avaltavasti ylimääräistä vaivaa, rahanmenoa, sitoisivat ja estäisivät elämästä jne. Ja kaikkea sitä en elämääni missään nimessä halua.
En vihaa lapsia enkä inhoa, en vain pidä kuten en pidä makaronilaatikosta josta hyvin moni pitää.
Jospa kerran, edes yhden kerran nämä jankuttajat kertosivat miksi se on heille niin jumalattoman vaikea paikka että on naisia jotka todellakaan eivät halua jälkikasvua? Voisiko edes yksi astua esiin ja kertoa? Epäilenpä.
Miksi me jotka haluamma elää lapsettomina emme saisi nauttia elämästämme? Minkä osan se teiltä vie? Miten se teidän elämäänne vaikuttaa, hankaloittaa? Kertokaa nyt ihmeessä! Minulle on yks hailee montako pentua tehtailette, ne on teidän harteillanne ei minun. Jokainen tehkööt elämälleen mitä tahtovat, minäkin teen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pissavehje menee pilalle ja hanaviinimammojen kanssa on kiva vetää kännit joka pe ja la.
Ehkä jossain wt-amispiireissä noin. Ei koske normaaleja aikuisia ihmisiä.
Eipä lapset ole ennenkään kännäämistä estäneet. Jos kovasti haluaa kännätä, niin parempi olla hankkimatta lapsia tietenkin, ei mitään vastuutonta tuossa. Mutta jos taas lapsia on siunaantunut niin olisi hyvä vastuun ja toisista välittämisen vuoksi jättää vähemmälle. Mutta jos virhearvio syntyy, voivat vanhemmat kuitenkin saada kaiken koska lapset kantavat tässä seuraukset, niin kova ja raskas on vanhemman vastuu. Niin suuri se on, että vaikuttaa jalolta ja voimalliselta vaikka esiintyisi vain puheissa ja kuvailuissa. Vaikka sen väkevyys heiluttaisi vain huulia. Sen edessä voi joutua vähän lieventävää ottamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan halunnut lapsia, ja nyt on muutenkin hyvä todeta, että voi vapaasti hyvällä omallatunnolla lentomatkustaa, kun ei ole osallistunut tuon maailman suurimman hilijalanjäljen, lasten, tuottamiseeen.
Minä matkustan kahdesti vuodessa lentokoneella lasteni kanssa. Ei ongelmaa. Voi teitä mahoja.
On räikeitä moniongelmia, esim tuon viljelemäsi ohisektorin herjan " m a h o n " ymmärtämättömyys. Vela = ei halua lapsia & ei lisäänny, vaikka pystyisi kyllä halutessaan, mutta ei halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihminen ei elämää hallitse, vaikka niin tyhmyydessään luulee. Onnellisuutta ei saavuta itsekkyydellä.
Päinvastoin. Oman elämänsä kapteeni hallitsee. Onnellisuutta ei tule (itselle) muita alati miellyttävänä tahdottomana kynnysmattona, joka osaa vain tanssia muiden pillin mukaan.
En keksi mitään syytä miksi haluaisin lapsia.En ole koskaan halunnut lapsia, en myöskään pidä lapsista. Haluan vaan elää yksin. Mulla eristäytynyt ja estynyt pesoonallisuus. Enkä halua että lapselle periytyisi mun ongelmat, suvussa myös paljon skitsofreniaa yms. Mulla kaksi koiraa, ne on mun lapsia.
En koskaan ole haaveillut äitiydestä, vaikka viihdynkin kovin lasten kanssa ja olen myös työskennellyt koulussa ja lastenhoitajana. Minulla on lapsuuden traumojen takia epävakautta ja taipumusta masennukseen ja impulsiivisuuteen, enkä haluaisi asettaa lasta asemaan, jossa hän joutuu potentiaalisesti kärsimään käytöksestäni. Olen luultavasti neuroepätyypillinen, ja lapsen saamisen kuormitus pelottaa.
Toisaalta olen viime aikoina huomannut ajatusteni muuttuvan - ehkä joku päivä? Olen huomannut, että loppujen lopuksi pinnani on lähes loputon lasten seurassa, ja osaan jostain syystä olla paljon kärsivällisempi kuin aikuisten kanssa. Olen nyt 30-vuotias, korkeasti koulutettu ja luova ihminen, jolla ei kuitenkaan ole vielä vakaata uraa. Haluan vähintään vahvan pohjan omalle uralle ja identiteetille, ennen kuin ryhdyn äitiyteen. Nykyinen kumppanini on arvaamaton ja räjähtelevä, ja tässä eroa suunnitellessani olen myös pohtinut miten turvallisemman kumppanin läsnäolo arjessa saattaisi mahdollistaa äitiyden. Kaikkein mieluiten hankkisin lapsen yksin.
Ei ole koskaan tuntunut siltä, että haluaisin lapsia.
Vierailija kirjoitti:
En edes tiedä miksi vastaan tähän mutta menkööt.
En halua lapsia. Piste.
En ole koskaan pitänyt lapsista, he eivät ole merkinneet eivätkä merkitse minulle mitään. Ei missään positiivisessa mielessä ainakaan, totta kai he toisivat avaltavasti ylimääräistä vaivaa, rahanmenoa, sitoisivat ja estäisivät elämästä jne. Ja kaikkea sitä en elämääni missään nimessä halua.
En vihaa lapsia enkä inhoa, en vain pidä kuten en pidä makaronilaatikosta josta hyvin moni pitää.
Jospa kerran, edes yhden kerran nämä jankuttajat kertosivat miksi se on heille niin jumalattoman vaikea paikka että on naisia jotka todellakaan eivät halua jälkikasvua? Voisiko edes yksi astua esiin ja kertoa? Epäilenpä.
Miksi me jotka haluamma elää lapsettomina emme saisi nauttia elämästämme? Minkä osan se teiltä vie? Miten se teidän elämäänne vaikuttaa, hankaloittaa?
Haluavat tietysti jakaa/monistaa kurjuutensa ja KOSTAA oman elämättömän ja itselle epämieluisalla tavalla muita mielistellen eletyn (tai elämättä jätetyn!) elämänsä.
Siihen on syynä se, etten halua lapsia enkä lapsellisen lapsellista elämää tai mitään mikä siihen millään tavalla liittyy.
Noudatan omassa elämässäni vain omaa tahtoani ja omia kriteereitäni ja näin on närhen ne (vaikka kuinka kiukuttaisi).
Turha myöskään jaanata mitään mutkumatkuyhyy -jaanauksia, sillä elämästäni ei silti puutu mitään (muuta kuin lapset).
Eipä ne lapset välttämättä käy, vaikka niitä olisikin.