Te naiset jotka ette halua omia lapsia niin mikä siihen on syynä?
Mitä vanhempasi ajattelee kun et jatka sukua?
Jos olisit halunut perustaa perheen etkä saanut lapsia niin mikä siihen johti?
Kommentit (5302)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua että joku määrittelee itsensä sen perusteella onko hänellä lapsia vai ei, ja vielä erikseen sen perusteella haluaako hän lapsia tällä hetkellä vai ei.
Tuohan on sama kun määrittelisi itsensä vanhemmaksi, ja katsoisi ainoastaan sitä kautta maailmaa. Teen näin koska olen äiti/isä, minä äitinä/isänä olen tätä mieltä jne.
Vielä hauskempaa on se että määritellään itsensä sitä kautta mitä itsellä ei ole, ja mitä itse ei halua. Minä en halua moottorikelkkaa, joten määrittelen itseni vapaaehtoisesti moottorikelkattomaksi, ja lähden kaikkeen keskusteluun siitä pisteestä.
:D
No näin juuri. Naurettavaa :D minulla on vapaus koska minulla ei ole moottorikelkkaa enkä sellaista riesakseni haluakaan, ne joilla on moottorikelkka eivät voi ymmärtää miten kivaa on kun ei ole moottorikelkkaa :D ja kaikki me ollaan kuitenkin eletty elämää ilman moottorikelkkaa. Siis ihan pelleilyä nuo vela hommat. Pitää vaan keksiä jotain selitystä sille elämänsä tyhjiölle.
Onko moottorikelkka sama kuin lapsi? Meneppä vielä kouluun, se on peruskoulu-pohjalta ponnistaminen just tätä tasoa.
Ai jaa, minusta se moottorikelkka oli oikein onnistunut vertaus ja vertausten käyttäminen yleensä kertoo hyvästä hahmotuskyvystä. Oletettu koulutustaso taas ei ollut millään tavalla asiassa relevantti.
- Ei myöskään moottorikelkkaa
Minä en halua koskaan koiraa, en ole koskaan tuntenut tarvetta hoivata koria, ne jotka niitä haluaa riesakseen niin hankkikoon. Minä määrittelen itseni vapaaehtoisesti koirattomaksi, eli olen veko. Ihan hassuja olette
Vierailija kirjoitti:
Hassua että joku määrittelee itsensä sen perusteella onko hänellä lapsia vai ei, ja vielä erikseen sen perusteella haluaako hän lapsia tällä hetkellä vai ei.
Tuohan on sama kun määrittelisi itsensä vanhemmaksi, ja katsoisi ainoastaan sitä kautta maailmaa. Teen näin koska olen äiti/isä, minä äitinä/isänä olen tätä mieltä jne.
Vielä hauskempaa on se että määritellään itsensä sitä kautta mitä itsellä ei ole, ja mitä itse ei halua. Minä en halua moottorikelkkaa, joten määrittelen itseni vapaaehtoisesti moottorikelkattomaksi, ja lähden kaikkeen keskusteluun siitä pisteestä.
:D
Eikai sen kautta itseä ensisijaisesti määritellä, moni ei mieti aktiivisesti asiaa ennen kuin tulee esille keskustelussa. Mutta jos joku kysyy lapsiasioista, niin kyllä sitä mielummin vastaa totuudenmukaisesti, että en halua, en koe itselleni merkitykselliseksi. Kuin että en saanut tai jotain muuta omaan elämään liittymätöntä. Tälle "en halua lapsia" joku on sitten keksinyt tällaisen termin, ehkä erottaakseen sen olosuhteiden tuomasta lapsettomuudesta tai jotain. Sehän siinä onkin hauskaa, etteivät muut kysele miksi et halua moottorikelkkaa, vaikka heillä sellainen olisi. Jos kysyisikin, yleensä ymmärretään kun sanoo ettei kiinnosta. Ihan voi vaan sanoa kuten asia on, eikä tälle tarvitse antaa nimeä tai etsiä syytä siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua että joku määrittelee itsensä sen perusteella onko hänellä lapsia vai ei, ja vielä erikseen sen perusteella haluaako hän lapsia tällä hetkellä vai ei.
Tuohan on sama kun määrittelisi itsensä vanhemmaksi, ja katsoisi ainoastaan sitä kautta maailmaa. Teen näin koska olen äiti/isä, minä äitinä/isänä olen tätä mieltä jne.
Vielä hauskempaa on se että määritellään itsensä sitä kautta mitä itsellä ei ole, ja mitä itse ei halua. Minä en halua moottorikelkkaa, joten määrittelen itseni vapaaehtoisesti moottorikelkattomaksi, ja lähden kaikkeen keskusteluun siitä pisteestä.
:D
Eikai sen kautta itseä ensisijaisesti määritellä, moni ei mieti aktiivisesti asiaa ennen kuin tulee esille keskustelussa. Mutta jos joku kysyy lapsiasioista, niin kyllä sitä mielummin vastaa totuudenmukaisesti, että en halua, en koe itselleni merkitykselliseksi. Kuin että en saanut tai jotain muuta omaan elämään liittymätöntä. Tälle "en halua lapsia" joku on sitten keksinyt tällaisen termin, ehkä erottaakseen sen olosuhteiden tuomasta lapsettomuudesta tai jotain. Sehän siinä onkin hauskaa, etteivät muut kysele miksi et halua moottorikelkkaa, vaikka heillä sellainen olisi. Jos kysyisikin, yleensä ymmärretään kun sanoo ettei kiinnosta. Ihan voi vaan sanoa kuten asia on, eikä tälle tarvitse antaa nimeä tai etsiä syytä siihen.
Eli määrittelee itsensä velaksi, ettei vaan kukaan luule hänen kärsivän lapsettomuudesta. Ihan ku olisitte jotenki parempia ku he jotka eivät saa lasta vaikka haluaisivat. Ollaan ihan vaan ihmisiä, jotkut meistä on onnekkaita ja saavat perillisiä ja sitten on toiset jotka eivät niitä saa. Piste. Totuushan se on.
Musta lapsia haluaa eniten ne, jotka kokee äitiyden jotenkin ammattina, eivätkä ole kovin korkeasti koulutettuja. Korkeasti kouluttuneilla naisilla, joilla on hyvä palkka, on muitakin tarkoituksia elämässä ja varaa elää, miten haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua että joku määrittelee itsensä sen perusteella onko hänellä lapsia vai ei, ja vielä erikseen sen perusteella haluaako hän lapsia tällä hetkellä vai ei.
Tuohan on sama kun määrittelisi itsensä vanhemmaksi, ja katsoisi ainoastaan sitä kautta maailmaa. Teen näin koska olen äiti/isä, minä äitinä/isänä olen tätä mieltä jne.
Vielä hauskempaa on se että määritellään itsensä sitä kautta mitä itsellä ei ole, ja mitä itse ei halua. Minä en halua moottorikelkkaa, joten määrittelen itseni vapaaehtoisesti moottorikelkattomaksi, ja lähden kaikkeen keskusteluun siitä pisteestä.
:D
No näin juuri. Naurettavaa :D minulla on vapaus koska minulla ei ole moottorikelkkaa enkä sellaista riesakseni haluakaan, ne joilla on moottorikelkka eivät voi ymmärtää miten kivaa on kun ei ole moottorikelkkaa :D ja kaikki me ollaan kuitenkin eletty elämää ilman moottorikelkkaa. Siis ihan pelleilyä nuo vela hommat. Pitää vaan keksiä jotain selitystä sille elämänsä tyhjiölle.
Jos saa aikansa ja koko elämänsä sujumaan ja täyttymään muilla jutuilla ilman lapsia niin olemme kyllä tyhjiöstä hyvin kaukana. +60 jo eikä ole ikinä tyhjiöö. Odotamme innolla sitä mahdollista tyhjiöö.🤭
Sisimmässäsi tiedät sen tyhjiön, valitettavasti. Olen pahoillani puolestasi, onneksi kuulostaa siltä että olet parhaasi yrittänyt ja pärjätä tuskasi kanssa. Ikävää, että elämäsi meni noin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua että joku määrittelee itsensä sen perusteella onko hänellä lapsia vai ei, ja vielä erikseen sen perusteella haluaako hän lapsia tällä hetkellä vai ei.
Tuohan on sama kun määrittelisi itsensä vanhemmaksi, ja katsoisi ainoastaan sitä kautta maailmaa. Teen näin koska olen äiti/isä, minä äitinä/isänä olen tätä mieltä jne.
Vielä hauskempaa on se että määritellään itsensä sitä kautta mitä itsellä ei ole, ja mitä itse ei halua. Minä en halua moottorikelkkaa, joten määrittelen itseni vapaaehtoisesti moottorikelkattomaksi, ja lähden kaikkeen keskusteluun siitä pisteestä.
:D
Eikai sen kautta itseä ensisijaisesti määritellä, moni ei mieti aktiivisesti asiaa ennen kuin tulee esille keskustelussa. Mutta jos joku kysyy lapsiasioista, niin kyllä sitä mielummin vastaa totuudenmukaisesti, että en halua, en koe itselleni merkitykselliseksi. Kuin että en saanut tai jotain muuta omaan elämään liittymätöntä. Tälle "en halua lapsia" joku on sitten keksinyt tällaisen termin, ehkä erottaakseen sen olosuhteiden tuomasta lapsettomuudesta tai jotain. Sehän siinä onkin hauskaa, etteivät muut kysele miksi et halua moottorikelkkaa, vaikka heillä sellainen olisi. Jos kysyisikin, yleensä ymmärretään kun sanoo ettei kiinnosta. Ihan voi vaan sanoa kuten asia on, eikä tälle tarvitse antaa nimeä tai etsiä syytä siihen.
Eli määrittelee itsensä velaksi, ettei vaan kukaan luule hänen kärsivän lapsettomuudesta. Ihan ku olisitte jotenki parempia ku he jotka eivät saa lasta vaikka haluaisivat. Ollaan ihan vaan ihmisiä, jotkut meistä on onnekkaita ja saavat perillisiä ja sitten on toiset jotka eivät niitä saa. Piste. Totuushan se on.
Sitten on heitä, jotka eivät halua lapsia. Piste ja huutomerkki. Totuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te jotka halusitte omia lapsia niin mikä siihen on syynä? Tämä minua kiinnostaa enemmän, koska oikeasti hyviä syitä lisääntyä on paljon vähemmän.
Voisin vastata tähän. Minä tiesin jo ihan pikkutytöstä asti, että haluan lapsia. Leikin nukeilla ja suunnittelin nimiä tuleville lapsilleni. Aikustuttuani tietysti tajusin, ettei lapsia noin vain tehdä. Ensin piti löytää mies. Kun oikea mies löytyi, olin 28-vuotias. Vauvakuume oli valtava: aivan tunsin kuinka koko kroppa huusi äitiyttä. Sitä on vaikea selittää ellei ole itse kokenut, tarve tuntui tulevan syvältä biologiasta tai evoluution historiasta. Ei siinä mitään syytä tai järkeilyä ollut mukana, ihan puhdas biologinen vietti.
Sain sitten 2 lasta, raskaudet ja synnytykset olivat helppoja. Äitinä oli ja on ihana olla. Nyt lapset ovat jo aikuisia, mutta välimme ovat lämpimät.
Äitiys on ollut minulle enintä mitä elämä voi tarjota. Vaikka olen saanut pitkän ja onnellisen avioliiton, kauniin kodin, hienon uran työelämässä ja matkustanut ja harrastanut paljon.
N54
Sama mulla: voimakas sisäsyntyinen tarve saada lapsia. Ja totta on, että lapsissa on paljon työtä, mutta mulle ei mikään maailmassa ole tuonut niin paljon onnea kuin äitiys ja pienet lapset. Ymmärrän silti ihan hyvin, että jotkut eivät vain koe tarvetta saada lapsia. Eli miksemme vain hyväksyisi sitä, että me ihmiset olemme erilaisia.
Kiva kuulla teidän ajatuksia ketkä lapsia halusivat ja saivat. Mielestäni jokainen päättäköön itse miten toimii ja mikä itselle parhainta on, myös lapsien saamisen osalta. Itselläni ei ole koskaan ollut tunnetta että omia lapsia haluan ja se että jään lapsettomaksi on todellakin ok sekä tukee paremmin omaa jaksamistani. Olen silti mielelläni mukana ystävieni ja heidän lapsien elämässä, ja minusta on ihanaa että hekin ottavat ilolla minut mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Musta lapsia haluaa eniten ne, jotka kokee äitiyden jotenkin ammattina, eivätkä ole kovin korkeasti koulutettuja. Korkeasti kouluttuneilla naisilla, joilla on hyvä palkka, on muitakin tarkoituksia elämässä ja varaa elää, miten haluaa.
Minustakin tuntuu että äityis on biologinen kutsu jota ei voi välttää, se on naisessa sisäisesti.
Vierailija kirjoitti:
https://www.is.fi/oulun-seutu/art-2000007722049.html
Oulun laulava tenorityrannipoliisi Petrus Schroderus kohduttomana määräisi kohdullisten elämänvalinnoista.
Sössinyt omassakin elämässään monet asiat, mutta kova tarve sanella muidenkin yksityiselämä oman etunsa ja mielensä mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua että joku määrittelee itsensä sen perusteella onko hänellä lapsia vai ei, ja vielä erikseen sen perusteella haluaako hän lapsia tällä hetkellä vai ei.
Tuohan on sama kun määrittelisi itsensä vanhemmaksi, ja katsoisi ainoastaan sitä kautta maailmaa. Teen näin koska olen äiti/isä, minä äitinä/isänä olen tätä mieltä jne.
Vielä hauskempaa on se että määritellään itsensä sitä kautta mitä itsellä ei ole, ja mitä itse ei halua. Minä en halua moottorikelkkaa, joten määrittelen itseni vapaaehtoisesti moottorikelkattomaksi, ja lähden kaikkeen keskusteluun siitä pisteestä.
:D
No näin juuri. Naurettavaa :D minulla on vapaus koska minulla ei ole moottorikelkkaa enkä sellaista riesakseni haluakaan, ne joilla on moottorikelkka eivät voi ymmärtää miten kivaa on kun ei ole moottorikelkkaa :D ja kaikki me ollaan kuitenkin eletty elämää ilman moottorikelkkaa. Siis ihan pelleilyä nuo vela hommat. Pitää vaan keksiä jotain selitystä sille elämänsä tyhjiölle.
Jos saa aikansa ja koko elämänsä sujumaan ja täyttymään muilla jutuilla ilman lapsia niin olemme kyllä tyhjiöstä hyvin kaukana. +60 jo eikä ole ikinä tyhjiöö. Odotamme innolla sitä mahdollista tyhjiöö.🤭
Sisimmässäsi tiedät sen tyhjiön, valitettavasti. Olen pahoillani puolestasi, onneksi kuulostaa siltä että olet parhaasi yrittänyt ja pärjätä tuskasi kanssa. Ikävää, että elämäsi meni noin.
Hae apua, heti! Et ole terve mieleltäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta lapsia haluaa eniten ne, jotka kokee äitiyden jotenkin ammattina, eivätkä ole kovin korkeasti koulutettuja. Korkeasti kouluttuneilla naisilla, joilla on hyvä palkka, on muitakin tarkoituksia elämässä ja varaa elää, miten haluaa.
Minustakin tuntuu että äityis on biologinen kutsu jota ei voi välttää, se on naisessa sisäisesti.
Ei ole kaikissa naisissa ja onneksi ei tarvitse ollakaan. Harmi, että sinä olet vastannut tähän kutsuun, kuulostat aika epävakaalta=lapset kärsii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua että joku määrittelee itsensä sen perusteella onko hänellä lapsia vai ei, ja vielä erikseen sen perusteella haluaako hän lapsia tällä hetkellä vai ei.
Tuohan on sama kun määrittelisi itsensä vanhemmaksi, ja katsoisi ainoastaan sitä kautta maailmaa. Teen näin koska olen äiti/isä, minä äitinä/isänä olen tätä mieltä jne.
Vielä hauskempaa on se että määritellään itsensä sitä kautta mitä itsellä ei ole, ja mitä itse ei halua. Minä en halua moottorikelkkaa, joten määrittelen itseni vapaaehtoisesti moottorikelkattomaksi, ja lähden kaikkeen keskusteluun siitä pisteestä.
:D
No näin juuri. Naurettavaa :D minulla on vapaus koska minulla ei ole moottorikelkkaa enkä sellaista riesakseni haluakaan, ne joilla on moottorikelkka eivät voi ymmärtää miten kivaa on kun ei ole moottorikelkkaa :D ja kaikki me ollaan kuitenkin eletty elämää ilman moottorikelkkaa. Siis ihan pelleilyä nuo vela hommat. Pitää vaan keksiä jotain selitystä sille elämänsä tyhjiölle.
Jos saa aikansa ja koko elämänsä sujumaan ja täyttymään muilla jutuilla ilman lapsia niin olemme kyllä tyhjiöstä hyvin kaukana. +60 jo eikä ole ikinä tyhjiöö. Odotamme innolla sitä mahdollista tyhjiöö.🤭
Sisimmässäsi tiedät sen tyhjiön, valitettavasti. Olen pahoillani puolestasi, onneksi kuulostaa siltä että olet parhaasi yrittänyt ja pärjätä tuskasi kanssa. Ikävää, että elämäsi meni noin.
Hae apua, heti! Et ole terve mieleltäsi.
No hei trolleja. Kaikki elää kuten haluaa ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua että joku määrittelee itsensä sen perusteella onko hänellä lapsia vai ei, ja vielä erikseen sen perusteella haluaako hän lapsia tällä hetkellä vai ei.
Tuohan on sama kun määrittelisi itsensä vanhemmaksi, ja katsoisi ainoastaan sitä kautta maailmaa. Teen näin koska olen äiti/isä, minä äitinä/isänä olen tätä mieltä jne.
Vielä hauskempaa on se että määritellään itsensä sitä kautta mitä itsellä ei ole, ja mitä itse ei halua. Minä en halua moottorikelkkaa, joten määrittelen itseni vapaaehtoisesti moottorikelkattomaksi, ja lähden kaikkeen keskusteluun siitä pisteestä.
:D
Eikai sen kautta itseä ensisijaisesti määritellä, moni ei mieti aktiivisesti asiaa ennen kuin tulee esille keskustelussa. Mutta jos joku kysyy lapsiasioista, niin kyllä sitä mielummin vastaa totuudenmukaisesti, että en halua, en koe itselleni merkitykselliseksi. Kuin että en saanut tai jotain muuta omaan elämään liittymätöntä. Tälle "en halua lapsia" joku on sitten keksinyt tällaisen termin, ehkä erottaakseen sen olosuhteiden tuomasta lapsettomuudesta tai jotain. Sehän siinä onkin hauskaa, etteivät muut kysele miksi et halua moottorikelkkaa, vaikka heillä sellainen olisi. Jos kysyisikin, yleensä ymmärretään kun sanoo ettei kiinnosta. Ihan voi vaan sanoa kuten asia on, eikä tälle tarvitse antaa nimeä tai etsiä syytä siihen.
Eli määrittelee itsensä velaksi, ettei vaan kukaan luule hänen kärsivän lapsettomuudesta. Ihan ku olisitte jotenki parempia ku he jotka eivät saa lasta vaikka haluaisivat. Ollaan ihan vaan ihmisiä, jotkut meistä on onnekkaita ja saavat perillisiä ja sitten on toiset jotka eivät niitä saa. Piste. Totuushan se on.
Ei tietenkään mitenkään parempia, tunnen myötätuntoa heitä kohtaan jotka sellaisen henkilökohtaisen surun kohtaavat. Mutta se ei ole minun kokemukseni, enkä voi tai halua sanoa tietäväni miltä heistä tuntuu. Emme ole samassa tilanteessa.
Saan silti tuntea itsekin mitä tunnen, eikä sitä poista se, että joku toinen saa siitä onnen, toiselle se on suru, minulle se on hyvin vähän. Kaikilla on oikeus kokemukseensa, ilman että toinen on toista arvokkaampi. Ei minunkaan tarvitse mitään feikata, jos kysytään oikein. Ei ole mitään syytä. Ei näitä asioita tarvitse arvottaa, kullakin oma mielensä ja tunteensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta lapsia haluaa eniten ne, jotka kokee äitiyden jotenkin ammattina, eivätkä ole kovin korkeasti koulutettuja. Korkeasti kouluttuneilla naisilla, joilla on hyvä palkka, on muitakin tarkoituksia elämässä ja varaa elää, miten haluaa.
Minustakin tuntuu että äityis on biologinen kutsu jota ei voi välttää, se on naisessa sisäisesti.
Niin sinusta tuntuu eli on sinun oma tunne, ei mikään tosiasia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua että joku määrittelee itsensä sen perusteella onko hänellä lapsia vai ei, ja vielä erikseen sen perusteella haluaako hän lapsia tällä hetkellä vai ei.
Tuohan on sama kun määrittelisi itsensä vanhemmaksi, ja katsoisi ainoastaan sitä kautta maailmaa. Teen näin koska olen äiti/isä, minä äitinä/isänä olen tätä mieltä jne.
Vielä hauskempaa on se että määritellään itsensä sitä kautta mitä itsellä ei ole, ja mitä itse ei halua. Minä en halua moottorikelkkaa, joten määrittelen itseni vapaaehtoisesti moottorikelkattomaksi, ja lähden kaikkeen keskusteluun siitä pisteestä.
:D
No näin juuri. Naurettavaa :D minulla on vapaus koska minulla ei ole moottorikelkkaa enkä sellaista riesakseni haluakaan, ne joilla on moottorikelkka eivät voi ymmärtää miten kivaa on kun ei ole moottorikelkkaa :D ja kaikki me ollaan kuitenkin eletty elämää ilman moottorikelkkaa. Siis ihan pelleilyä nuo vela hommat. Pitää vaan keksiä jotain selitystä sille elämänsä tyhjiölle.
Jos saa aikansa ja koko elämänsä sujumaan ja täyttymään muilla jutuilla ilman lapsia niin olemme kyllä tyhjiöstä hyvin kaukana. +60 jo eikä ole ikinä tyhjiöö. Odotamme innolla sitä mahdollista tyhjiöö.🤭
Sisimmässäsi tiedät sen tyhjiön, valitettavasti. Olen pahoillani puolestasi, onneksi kuulostaa siltä että olet parhaasi yrittänyt ja pärjätä tuskasi kanssa. Ikävää, että elämäsi meni noin.
Hae apua, heti! Et ole terve mieleltäsi.
Ei koskaan ole tervettä "tietää" (/haluta määrätä) muiden ihmisten yksityiselämä heitä itseään paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.is.fi/oulun-seutu/art-2000007722049.html
Oulun laulava tenorityrannipoliisi Petrus Schroderus kohduttomana määräisi kohdullisten elämänvalinnoista.
Sössinyt omassakin elämässään monet asiat, mutta kova tarve sanella muidenkin yksityiselämä oman etunsa ja mielensä mukaan.
Näähän yleensä liittyy toisiinsa. Defenssimekanismi, ei tarvitse tarkastella itseä tai kyseenalaistaa omia valintoja. Toimii kuin junan vessa.
Kaikki olemme tärkeitä tälle yhteiskunnalle, ja toivottavasti olemme omassa elässämme saaneet tehdä itse omat päätöksemme. Turhaa tällainen väittely, että mikä elämässä on tärkeintä, kun se meille jokaiselle on eri asia. Onnea ja iloa kaikille!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmiksi päätyneet ihmiset ovat äksyjä, väsyneitä, itsekkäitä ja heillä on hirveä tarve puuttua toisten elämään väittämällä, että lisääntyminen on elämän tarkoitus. Ei muuten ole.
Lisäksi vanhemmat eivät arvosta edes itseään. Nähdään ettei omalla elämällä ole merkitystä ilman jälkikasvua.
Kuka nyt tuollaista elämää haluaisi.
Ei olla sen parempia kuin esim. virukset. Elämän tarkoitus on luoda lisää elämää, aivan kuten virukset joilla ei ole muuta tarkoitusta kuin lisääntyä, on ihmisenkin perimmäinen syy täällä oloon lisääntyminen.
Se vaan on totuus, että vasta kun saa oman lapsen ymmärtää mitä on rakkaus ja miksi olemme tässä maailmassa. Saada kasvattaa pieni ihminen aikuiseksi, ei sen suurempaa onnea ole.
Kyllä ihminen eroaa viruksista hyvin monella tapaa. Meillä on esimerkiksi hyvin monimutkainen kulttuuri ja pystymme ajattelemaan sekä mennyttä, tulevaa että nykyhetkeä.
Se on hyvin surullista, jos elämä typistyy pelkkään lisääntymiseen, onneksi on toisenlaistakin ajattelua. Eihän me kehityttäisi mihinkään, jos oltaisiin jääty eläimen tasolle ihan vaan lisääntymään.
Pelkkää soopaa tuo "sitten vasta ymmärrät rakkaudesta" -höpötys. Kyllä minä teen hyvin paljon muita mielekkäämpiä asioita kuin hoidan toista ihmistä. Minulla on elämänmittainen ilo, onni, rakkaus ja merkitys elämälleni. Mitäs sinä teet kun se lapsi lähtee elämään omaa elämää? Seuraat vierestä, kun toinen elää? Hankippa kuule ihan oma elämä.
Voi kultapieni, ei se ole joko tai, ei omasta elämästä tarvitse luopua kun saa lapsia. Niin on vääristynyt kuva lapsettomilla meidän vanhempien maailmasta. Meillä on kaikki mitä lapsettomilla ja vielä elämän tarkoitus ja suurin lahja siihen päälle. Olen pahoillani, että sinulta se puuttuu.
Sulta puuttuu se tärkein eli vapaus. En ole pahoillani sun puolesta, itseppä tuota halusit.
Miksi vanhemmilta puuttuisi vapaus? Meillä on ihan yhtä paljon tunteja päivässä kuin muillakin. Jokainen päättää itse miten tuntinsa käyttää. Vapaus voi merkitä eri asiaa eri ihmisille.
LOL, no sinä hoidat niitä lapsia ja fasilitoit heidän elämää.
LOL ja se tarkoittaa minulle vapautta, koska saan elää omanlaistani elämää ja koen että elämälläni on tarkoitus
Surullista ja myös itsekästä, että tarvitset toisen ihmisen tuomaan sinulle elämäntarkoituksen. Et itsenäsi riitä? Minä riitän
Toivon että tuo uskomuksesi kantaa sinua ja tuo sinulle rauhan
Tätäkään lapselliset eivät koskaan pysty ymmärtämään eikä kokemaan. Että elämässä voi ja on tarkoitus ilman, että tarvitsee sen vuoksi jälkeläinen tehdä. Että ihan oma kapasiteetti riittää. Tätä ei voi ymmärtää muut kuun sen kokeneet eli velat. Lapselliset eivät pysty ymmärtämään, eivätkä koskaan tule kokemaan. Jäävät ulkopuolelle, niinkuin monessa muussakin asiassa.
Olin itsekin vela. Kunnes lopulta uskalsin hankkia lapsen. Ja nyt vasta olen oikeasti onnellinen.
Mikä tuo uskallus-juttu on? Onko monellakin esteenä pelko ja uskallus, sen voittaminen, eikä muu pohdinta asian ympärillä? Toki monella näin voi olla. Mutta ei kaikilla. Monet uskaltavat ottaa riskiä, uhkapelata, muttei se tarkoita että se kannattaisi. Jos muut perusteet pitävät, ei uskalluksen puutteen pidä antaa tietenkään torpata asiaa. Täytyy katsoa kokonaisuutta. Mutta jos kyse on muista syistä, ei ole järkeä toteuttaa vain jotta voittaa itsensä. Siihen riittää ilmaisutaidon kurssi tai laskuvarjohyppy.
On monella, ja itsellänikin olisi jos nyt pitäisi asiaa pohtia. Onneksi ei tarvitse, kun omat on jo aikuisia.
Sääliksi käy niitä joilla on halu perheeseen, mutta korona/sota/elinkustannusten nousu/työpaikan puute/kumppanin puute/epäluottamus muita ihmisiä,tulevaisuutta kohtaan jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmiksi päätyneet ihmiset ovat äksyjä, väsyneitä, itsekkäitä ja heillä on hirveä tarve puuttua toisten elämään väittämällä, että lisääntyminen on elämän tarkoitus. Ei muuten ole.
Lisäksi vanhemmat eivät arvosta edes itseään. Nähdään ettei omalla elämällä ole merkitystä ilman jälkikasvua.
Kuka nyt tuollaista elämää haluaisi.
Ei olla sen parempia kuin esim. virukset. Elämän tarkoitus on luoda lisää elämää, aivan kuten virukset joilla ei ole muuta tarkoitusta kuin lisääntyä, on ihmisenkin perimmäinen syy täällä oloon lisääntyminen.
Se vaan on totuus, että vasta kun saa oman lapsen ymmärtää mitä on rakkaus ja miksi olemme tässä maailmassa. Saada kasvattaa pieni ihminen aikuiseksi, ei sen suurempaa onnea ole.
Kyllä ihminen eroaa viruksista hyvin monella tapaa. Meillä on esimerkiksi hyvin monimutkainen kulttuuri ja pystymme ajattelemaan sekä mennyttä, tulevaa että nykyhetkeä.
Se on hyvin surullista, jos elämä typistyy pelkkään lisääntymiseen, onneksi on toisenlaistakin ajattelua. Eihän me kehityttäisi mihinkään, jos oltaisiin jääty eläimen tasolle ihan vaan lisääntymään.
Pelkkää soopaa tuo "sitten vasta ymmärrät rakkaudesta" -höpötys. Kyllä minä teen hyvin paljon muita mielekkäämpiä asioita kuin hoidan toista ihmistä. Minulla on elämänmittainen ilo, onni, rakkaus ja merkitys elämälleni. Mitäs sinä teet kun se lapsi lähtee elämään omaa elämää? Seuraat vierestä, kun toinen elää? Hankippa kuule ihan oma elämä.
Voi kultapieni, ei se ole joko tai, ei omasta elämästä tarvitse luopua kun saa lapsia. Niin on vääristynyt kuva lapsettomilla meidän vanhempien maailmasta. Meillä on kaikki mitä lapsettomilla ja vielä elämän tarkoitus ja suurin lahja siihen päälle. Olen pahoillani, että sinulta se puuttuu.
Sulta puuttuu se tärkein eli vapaus. En ole pahoillani sun puolesta, itseppä tuota halusit.
Miksi vanhemmilta puuttuisi vapaus? Meillä on ihan yhtä paljon tunteja päivässä kuin muillakin. Jokainen päättää itse miten tuntinsa käyttää. Vapaus voi merkitä eri asiaa eri ihmisille.
LOL, no sinä hoidat niitä lapsia ja fasilitoit heidän elämää.
LOL ja se tarkoittaa minulle vapautta, koska saan elää omanlaistani elämää ja koen että elämälläni on tarkoitus
Surullista ja myös itsekästä, että tarvitset toisen ihmisen tuomaan sinulle elämäntarkoituksen. Et itsenäsi riitä? Minä riitän
Toivon että tuo uskomuksesi kantaa sinua ja tuo sinulle rauhan
Tätäkään lapselliset eivät koskaan pysty ymmärtämään eikä kokemaan. Että elämässä voi ja on tarkoitus ilman, että tarvitsee sen vuoksi jälkeläinen tehdä. Että ihan oma kapasiteetti riittää. Tätä ei voi ymmärtää muut kuun sen kokeneet eli velat. Lapselliset eivät pysty ymmärtämään, eivätkä koskaan tule kokemaan. Jäävät ulkopuolelle, niinkuin monessa muussakin asiassa.
Olin itsekin vela. Kunnes lopulta uskalsin hankkia lapsen. Ja nyt vasta olen oikeasti onnellinen.
Mikä tuo uskallus-juttu on? Onko monellakin esteenä pelko ja uskallus, sen voittaminen, eikä muu pohdinta asian ympärillä? Toki monella näin voi olla. Mutta ei kaikilla. Monet uskaltavat ottaa riskiä, uhkapelata, muttei se tarkoita että se kannattaisi. Jos muut perusteet pitävät, ei uskalluksen puutteen pidä antaa tietenkään torpata asiaa. Täytyy katsoa kokonaisuutta. Mutta jos kyse on muista syistä, ei ole järkeä toteuttaa vain jotta voittaa itsensä. Siihen riittää ilmaisutaidon kurssi tai laskuvarjohyppy.
On monella, ja itsellänikin olisi jos nyt pitäisi asiaa pohtia. Onneksi ei tarvitse, kun omat on jo aikuisia.
Sääliksi käy niitä joilla on halu perheeseen, mutta korona/sota/elinkustannusten nousu/työpaikan puute/kumppanin puute/epäluottamus muita ihmisiä,tulevaisuutta kohtaan jne.
Miten voi olla näin vaikeaa sisäistää/tajuta: "Te naiset jotka ette halua omia lapsia?" -> Muilta ei nyt kysytä.
Jos saa aikansa ja koko elämänsä sujumaan ja täyttymään muilla jutuilla ilman lapsia niin olemme kyllä tyhjiöstä hyvin kaukana. +60 jo eikä ole ikinä tyhjiöö. Odotamme innolla sitä mahdollista tyhjiöö.🤭