Te naiset jotka ette halua omia lapsia niin mikä siihen on syynä?
Mitä vanhempasi ajattelee kun et jatka sukua?
Jos olisit halunut perustaa perheen etkä saanut lapsia niin mikä siihen johti?
Kommentit (5304)
En halua omia lapsia, koska en halua omia lapsia. Muiden mielipiteet eivät kiinnosta eivätkä vaikuta.
Paljon eri syitä, mikään niistä ei kuulu sinulle. Käytä mielikuvitustasi ja järkeäsi, jos sinulla sellaisia on lainkaan. Ja mitä mieltä mun vanhemmat on... Eipä sekään kuulu sinulle.
Ap:n ja kaltaistensa epähienotunteisten pitäisi takoa tyhjään kaaliinsa käsitteet *yksityisasia / *yksityiselämä.
Miesten huono taso ja työelämän vaativuus.
4 lapsen äiti:
on aivan luonnollista/normaalia, että kaikki eivät halua lapsia
asia ei kuulu kenellekään muulle, ei edes vanhemmille
Mies ei suostu adoptioon.
Vaan haluaa biologisen lapsen. Mutta helppohan hänen on ku ei tarvii olla raskaana 9kk ja synnyttää sitä lasta.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eläinlajit pyrkivät lisääntymään. Se on normaalia biologiaa. Joka ei tämmöistä tarvetta tunne on jotenkin poikkeava.
Eläimet eivät pyri lisääntymään, vaan parittelemaan. Eläimet eivät parittele ajatuksella tehdäänpä yhdessä pikku vasa. Se, että juuri parittelun seurauksena syntyy poikasia, on eläimille hämärän peitossa. Vain kaikkein älykkäimmät voisivat minusta MAHDOLLISESTI tajuta syy-yhteyden (esim karhut, kädelliset, elefantit). Vaikkakin tämä tutkija teilaa senkin: https://web.uri.edu/quadangles/100-do-animals-know-that-sex-makes-babie…
Halu paritella on toki ihmisilläkin (vaikkakaan ei huom kaikilla). Mutta kun me ihmiset muuten haluamme aina tehdä pesäeroa muista eläimistä sen suhteen miten älykkäitä ja sivistyneitä olemme, miksi haluaisimme taannuttaa itsemme vaistojen ja viettien tasolle juuri parittelun suhteen? Miksi ottaisimme juuri ja vain tässä asiassa mallia muista eläimistä? Että hupsista, oho, tästä tulikin lapsi. Eihän puhdas viettielämä ole kai muidenkaan elämänalueiden osalta toivottavaa yhteiskunnassa? (Esim muksitaan työkaveria naamaan, kun huvittaa tms.) Toisin kuin eläimillä, jälkikasvun hankkiminen on ihmisen kohdalla tietoista toimintaa, ei viettien ohjaamaa, nykyään siksikin että ehkäisy on keksitty. Me TIEDÄMME, mitä seksistä voi seurata. Miksi emme siis voisi hyödyntää aivokapasiteettiamme pohtiaksemme sitä, milloin lasten hankkiminen on toivottua tai järkevää - ja onko se juuri minulle ollenkaan oikea ratkaisu?
Lisääntyminen on geeneihin aikojen saatossa ohjelmoitunut monistumisen keino. Se on tavallaan yliyksilöllinen tapa, jolla elämä itse jatkaa olemassaoloaan. Siitä ei minusta kuitenkaan voi johtaa sitä päätelmää, että se olisi jokin velvollisuus yksittäisen ihmisen joka tapauksessa ainutkertaisessa elämässä.
Koska naisen elämä loppuu kun lapsi syntyy. Sen jälkeen hänellä ei ole enää edes nimeä, hän on pelkkä äiti, eikä ikinä enää mitään omaa, hän on vain lapsia ja miestä palveleva orja. En ikinä halunnut elää niin, ja olen joka päivä onnellinen oikeasta päätöksestä.
Yksinäiset katkerat vela-akat taas lempiaiheessaan😆🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eläinlajit pyrkivät lisääntymään. Se on normaalia biologiaa. Joka ei tämmöistä tarvetta tunne on jotenkin poikkeava.
Eläimet eivät pyri lisääntymään, vaan parittelemaan. Eläimet eivät parittele ajatuksella tehdäänpä yhdessä pikku vasa. Se, että juuri parittelun seurauksena syntyy poikasia, on eläimille hämärän peitossa. Vain kaikkein älykkäimmät voisivat minusta MAHDOLLISESTI tajuta syy-yhteyden (esim karhut, kädelliset, elefantit). Vaikkakin tämä tutkija teilaa senkin: https://web.uri.edu/quadangles/100-do-animals-know-that-sex-makes-babie…
Halu paritella on toki ihmisilläkin (vaikkakaan ei huom kaikilla). Mutta kun me ihmiset muuten haluamme aina tehdä pesäeroa muista eläimistä sen suhteen miten älykkäitä ja sivistyneitä olemme, miksi haluaisimme taannuttaa itsemme vaistojen ja viettien tasolle juuri parittelun suhteen? Miksi ottaisimme juuri ja vain tässä asiassa mallia muista eläimistä? Että hupsista, oho, tästä tulikin lapsi. Eihän puhdas viettielämä ole kai muidenkaan elämänalueiden osalta toivottavaa yhteiskunnassa? (Esim muksitaan työkaveria naamaan, kun huvittaa tms.) Toisin kuin eläimillä, jälkikasvun hankkiminen on ihmisen kohdalla tietoista toimintaa, ei viettien ohjaamaa, nykyään siksikin että ehkäisy on keksitty. Me TIEDÄMME, mitä seksistä voi seurata. Miksi emme siis voisi hyödyntää aivokapasiteettiamme pohtiaksemme sitä, milloin lasten hankkiminen on toivottua tai järkevää - ja onko se juuri minulle ollenkaan oikea ratkaisu?
Lisääntyminen on geeneihin aikojen saatossa ohjelmoitunut monistumisen keino. Se on tavallaan yliyksilöllinen tapa, jolla elämä itse jatkaa olemassaoloaan. Siitä ei minusta kuitenkaan voi johtaa sitä päätelmää, että se olisi jokin velvollisuus yksittäisen ihmisen joka tapauksessa ainutkertaisessa elämässä.
Tuossa paskassa esseessä taas yksi syy miksi teiltä tädeiltä pitäisi ottaa se pöytäkone pois🤦🏻
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eläinlajit pyrkivät lisääntymään. Se on normaalia biologiaa. Joka ei tämmöistä tarvetta tunne on jotenkin poikkeava.
Eläimet eivät pyri lisääntymään, vaan parittelemaan. Eläimet eivät parittele ajatuksella tehdäänpä yhdessä pikku vasa. Se, että juuri parittelun seurauksena syntyy poikasia, on eläimille hämärän peitossa. Vain kaikkein älykkäimmät voisivat minusta MAHDOLLISESTI tajuta syy-yhteyden (esim karhut, kädelliset, elefantit). Vaikkakin tämä tutkija teilaa senkin: https://web.uri.edu/quadangles/100-do-animals-know-that-sex-makes-babie…
Halu paritella on toki ihmisilläkin (vaikkakaan ei huom kaikilla). Mutta kun me ihmiset muuten haluamme aina tehdä pesäeroa muista eläimistä sen suhteen miten älykkäitä ja sivistyneitä olemme, miksi haluaisimme taannuttaa itsemme vaistojen ja viettien tasolle juuri parittelun suhteen? Miksi ottaisimme juuri ja vain tässä asiassa mallia muista eläimistä? Että hupsista, oho, tästä tulikin lapsi. Eihän puhdas viettielämä ole kai muidenkaan elämänalueiden osalta toivottavaa yhteiskunnassa? (Esim muksitaan työkaveria naamaan, kun huvittaa tms.) Toisin kuin eläimillä, jälkikasvun hankkiminen on ihmisen kohdalla tietoista toimintaa, ei viettien ohjaamaa, nykyään siksikin että ehkäisy on keksitty. Me TIEDÄMME, mitä seksistä voi seurata. Miksi emme siis voisi hyödyntää aivokapasiteettiamme pohtiaksemme sitä, milloin lasten hankkiminen on toivottua tai järkevää - ja onko se juuri minulle ollenkaan oikea ratkaisu?
Lisääntyminen on geeneihin aikojen saatossa ohjelmoitunut monistumisen keino. Se on tavallaan yliyksilöllinen tapa, jolla elämä itse jatkaa olemassaoloaan. Siitä ei minusta kuitenkaan voi johtaa sitä päätelmää, että se olisi jokin velvollisuus yksittäisen ihmisen joka tapauksessa ainutkertaisessa elämässä.
Tuossa paskassa esseessä taas yksi syy miksi teiltä tädeiltä pitäisi ottaa se pöytäkone pois🤦🏻
No niin jonne, takaisin Ylikselle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eläinlajit pyrkivät lisääntymään. Se on normaalia biologiaa. Joka ei tämmöistä tarvetta tunne on jotenkin poikkeava.
Eläimet eivät pyri lisääntymään, vaan parittelemaan. Eläimet eivät parittele ajatuksella tehdäänpä yhdessä pikku vasa. Se, että juuri parittelun seurauksena syntyy poikasia, on eläimille hämärän peitossa. Vain kaikkein älykkäimmät voisivat minusta MAHDOLLISESTI tajuta syy-yhteyden (esim karhut, kädelliset, elefantit). Vaikkakin tämä tutkija teilaa senkin: https://web.uri.edu/quadangles/100-do-animals-know-that-sex-makes-babie…
Halu paritella on toki ihmisilläkin (vaikkakaan ei huom kaikilla). Mutta kun me ihmiset muuten haluamme aina tehdä pesäeroa muista eläimistä sen suhteen miten älykkäitä ja sivistyneitä olemme, miksi haluaisimme taannuttaa itsemme vaistojen ja viettien tasolle juuri parittelun suhteen? Miksi ottaisimme juuri ja vain tässä asiassa mallia muista eläimistä? Että hupsista, oho, tästä tulikin lapsi. Eihän puhdas viettielämä ole kai muidenkaan elämänalueiden osalta toivottavaa yhteiskunnassa? (Esim muksitaan työkaveria naamaan, kun huvittaa tms.) Toisin kuin eläimillä, jälkikasvun hankkiminen on ihmisen kohdalla tietoista toimintaa, ei viettien ohjaamaa, nykyään siksikin että ehkäisy on keksitty. Me TIEDÄMME, mitä seksistä voi seurata. Miksi emme siis voisi hyödyntää aivokapasiteettiamme pohtiaksemme sitä, milloin lasten hankkiminen on toivottua tai järkevää - ja onko se juuri minulle ollenkaan oikea ratkaisu?
Lisääntyminen on geeneihin aikojen saatossa ohjelmoitunut monistumisen keino. Se on tavallaan yliyksilöllinen tapa, jolla elämä itse jatkaa olemassaoloaan. Siitä ei minusta kuitenkaan voi johtaa sitä päätelmää, että se olisi jokin velvollisuus yksittäisen ihmisen joka tapauksessa ainutkertaisessa elämässä.
Tuossa paskassa esseessä taas yksi syy miksi teiltä tädeiltä pitäisi ottaa se pöytäkone pois🤦🏻
No niin jonne, takaisin Ylikselle!
Toistaiseksi aion kirjoittaa, koska sitä ei ole Suomen shar*a-laissa kielletty. 😘
Samaistut siis lisääntymisvietteinesi koiraan? Ok, velat elävät ja valitsevat toisin, mikä sekin on ok. Ps. aloitit koiruudet, jotka myöhemmin kiellät ja väität velojen aloittaneen haukkumaan sinua koiraksi + muita harhoja.