Varatusta tykkääminen
Miksi täältä poistettiin ketju, jossa kerroin yrittäväni päästä eroon varattuun kohdistuvista kielletyistä tunteista? Miksi tästä aiheesta ei saa keskustella? Luulisi, että se olisi kaikkien osapuolten etu saada vinkkejä miten tällaiset ongelmat saa kuriin.
Kommentit (955)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No. Jos olet henkilö joka yritti puolisoani kun oma ei ollut niin kiinnostava niin fakta vain on, ettet myöskään sinä ole kiinnostava eikä siten myöskään puolisoni ole kiinnostunut sinusta.
En jaksa lukea viestiketjua, eikä sillä ole edes väliä. Vain sillä on, että pitkään yhdessä olleiden selkeästi rakastuneiden ihmisten väliin ei pääse mikään. Väliin ei pääse ystävyys , alastomuus, ei pyrkiminen samalle aaltopituudelle, ei mikään. Et pääse sinne vaikka kuinka yrittäisit luikerrella eri suunnista väliin. Näin se vain menee.En minä jotenkin näe rakastumista ylipäänsä kilpailuna paremmuudesta tai kiinnostavuudesta. Ihminen voi olla monella tapaa upea ja kiinnostava ja jäädä silti ilman vastarakkautta. Tai olla tylsä ja mitätön ja tulla silti rakastetuksi. Omanarvontunto kannattaa laittaa tukevampiin kantimiin.
Enkä hetkeäkään usko että olet kyseisen henkilön vaimo. Hän luultavasti heivaisi miehen sekunnissa ulkoruokintaan jos tietäisi. Sen sijaan, että voitonriemuisena hehkuttaisi pitäneensä itsellään pettäjän.
-Ap
Mutta et voi mitenkään tietää varmasti. Tiedä vaikka mies olisi kertonut vaimolleen teistä ja päättivät korjata suhteensa. Siksi et ole miehestä enää kuullut.
Siksi sinäkään et uskalla kertoa vaimolle, koska pelkäät sinulle jäävän luu käteen joka tapauksessa. Nyt voit ainakin leikkiä parempaa ihmistä ja olla kertomatta, koska "ei ole sinun asiasi". Oikeasti pelkäät pariskunnan valitsevan silti toisensa.
Ei se oikeastaan ole minulle edes tärkeää. Mies ei ole täällä, se on kaikki millä on tässä asiassa minulle väliä.
-Ap
Jos mies nyt vielä ottaisi yhteyttä ja haluaisikin sinut, ottaisitko hänet vielä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No. Jos olet henkilö joka yritti puolisoani kun oma ei ollut niin kiinnostava niin fakta vain on, ettet myöskään sinä ole kiinnostava eikä siten myöskään puolisoni ole kiinnostunut sinusta.
En jaksa lukea viestiketjua, eikä sillä ole edes väliä. Vain sillä on, että pitkään yhdessä olleiden selkeästi rakastuneiden ihmisten väliin ei pääse mikään. Väliin ei pääse ystävyys , alastomuus, ei pyrkiminen samalle aaltopituudelle, ei mikään. Et pääse sinne vaikka kuinka yrittäisit luikerrella eri suunnista väliin. Näin se vain menee.En minä jotenkin näe rakastumista ylipäänsä kilpailuna paremmuudesta tai kiinnostavuudesta. Ihminen voi olla monella tapaa upea ja kiinnostava ja jäädä silti ilman vastarakkautta. Tai olla tylsä ja mitätön ja tulla silti rakastetuksi. Omanarvontunto kannattaa laittaa tukevampiin kantimiin.
Enkä hetkeäkään usko että olet kyseisen henkilön vaimo. Hän luultavasti heivaisi miehen sekunnissa ulkoruokintaan jos tietäisi. Sen sijaan, että voitonriemuisena hehkuttaisi pitäneensä itsellään pettäjän.
-Ap
Mutta et voi mitenkään tietää varmasti. Tiedä vaikka mies olisi kertonut vaimolleen teistä ja päättivät korjata suhteensa. Siksi et ole miehestä enää kuullut.
Siksi sinäkään et uskalla kertoa vaimolle, koska pelkäät sinulle jäävän luu käteen joka tapauksessa. Nyt voit ainakin leikkiä parempaa ihmistä ja olla kertomatta, koska "ei ole sinun asiasi". Oikeasti pelkäät pariskunnan valitsevan silti toisensa.
Ei se oikeastaan ole minulle edes tärkeää. Mies ei ole täällä, se on kaikki millä on tässä asiassa minulle väliä.
-Ap
Jos mies nyt vielä ottaisi yhteyttä ja haluaisikin sinut, ottaisitko hänet vielä?
Luultavasti joo. Pitäisi varmaan olla enemmän itsekunnioitusta ja selkärankaa, mutta kun ei ole. Minä olen typerä ja heikko ja rakastunut. Kai se joskus menee ohi. Ja kun menee, niin kiitos ei enää ikinä.
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No. Jos olet henkilö joka yritti puolisoani kun oma ei ollut niin kiinnostava niin fakta vain on, ettet myöskään sinä ole kiinnostava eikä siten myöskään puolisoni ole kiinnostunut sinusta.
En jaksa lukea viestiketjua, eikä sillä ole edes väliä. Vain sillä on, että pitkään yhdessä olleiden selkeästi rakastuneiden ihmisten väliin ei pääse mikään. Väliin ei pääse ystävyys , alastomuus, ei pyrkiminen samalle aaltopituudelle, ei mikään. Et pääse sinne vaikka kuinka yrittäisit luikerrella eri suunnista väliin. Näin se vain menee.En minä jotenkin näe rakastumista ylipäänsä kilpailuna paremmuudesta tai kiinnostavuudesta. Ihminen voi olla monella tapaa upea ja kiinnostava ja jäädä silti ilman vastarakkautta. Tai olla tylsä ja mitätön ja tulla silti rakastetuksi. Omanarvontunto kannattaa laittaa tukevampiin kantimiin.
Enkä hetkeäkään usko että olet kyseisen henkilön vaimo. Hän luultavasti heivaisi miehen sekunnissa ulkoruokintaan jos tietäisi. Sen sijaan, että voitonriemuisena hehkuttaisi pitäneensä itsellään pettäjän.
-Ap
Mutta et voi mitenkään tietää varmasti. Tiedä vaikka mies olisi kertonut vaimolleen teistä ja päättivät korjata suhteensa. Siksi et ole miehestä enää kuullut.
Siksi sinäkään et uskalla kertoa vaimolle, koska pelkäät sinulle jäävän luu käteen joka tapauksessa. Nyt voit ainakin leikkiä parempaa ihmistä ja olla kertomatta, koska "ei ole sinun asiasi". Oikeasti pelkäät pariskunnan valitsevan silti toisensa.
Ei se oikeastaan ole minulle edes tärkeää. Mies ei ole täällä, se on kaikki millä on tässä asiassa minulle väliä.
-Ap
Jos mies nyt vielä ottaisi yhteyttä ja haluaisikin sinut, ottaisitko hänet vielä?
Luultavasti joo. Pitäisi varmaan olla enemmän itsekunnioitusta ja selkärankaa, mutta kun ei ole. Minä olen typerä ja heikko ja rakastunut. Kai se joskus menee ohi. Ja kun menee, niin kiitos ei enää ikinä.
-Ap
Etkä pelkäisi, että mies tekisi saman sinulle joku päivä? Hänhän pystyy siihen, sen olet nähnyt. Miten voisit luottaa häneen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No. Jos olet henkilö joka yritti puolisoani kun oma ei ollut niin kiinnostava niin fakta vain on, ettet myöskään sinä ole kiinnostava eikä siten myöskään puolisoni ole kiinnostunut sinusta.
En jaksa lukea viestiketjua, eikä sillä ole edes väliä. Vain sillä on, että pitkään yhdessä olleiden selkeästi rakastuneiden ihmisten väliin ei pääse mikään. Väliin ei pääse ystävyys , alastomuus, ei pyrkiminen samalle aaltopituudelle, ei mikään. Et pääse sinne vaikka kuinka yrittäisit luikerrella eri suunnista väliin. Näin se vain menee.En minä jotenkin näe rakastumista ylipäänsä kilpailuna paremmuudesta tai kiinnostavuudesta. Ihminen voi olla monella tapaa upea ja kiinnostava ja jäädä silti ilman vastarakkautta. Tai olla tylsä ja mitätön ja tulla silti rakastetuksi. Omanarvontunto kannattaa laittaa tukevampiin kantimiin.
Enkä hetkeäkään usko että olet kyseisen henkilön vaimo. Hän luultavasti heivaisi miehen sekunnissa ulkoruokintaan jos tietäisi. Sen sijaan, että voitonriemuisena hehkuttaisi pitäneensä itsellään pettäjän.
-Ap
Mutta et voi mitenkään tietää varmasti. Tiedä vaikka mies olisi kertonut vaimolleen teistä ja päättivät korjata suhteensa. Siksi et ole miehestä enää kuullut.
Siksi sinäkään et uskalla kertoa vaimolle, koska pelkäät sinulle jäävän luu käteen joka tapauksessa. Nyt voit ainakin leikkiä parempaa ihmistä ja olla kertomatta, koska "ei ole sinun asiasi". Oikeasti pelkäät pariskunnan valitsevan silti toisensa.
Ei se oikeastaan ole minulle edes tärkeää. Mies ei ole täällä, se on kaikki millä on tässä asiassa minulle väliä.
-Ap
Jos mies nyt vielä ottaisi yhteyttä ja haluaisikin sinut, ottaisitko hänet vielä?
Luultavasti joo. Pitäisi varmaan olla enemmän itsekunnioitusta ja selkärankaa, mutta kun ei ole. Minä olen typerä ja heikko ja rakastunut. Kai se joskus menee ohi. Ja kun menee, niin kiitos ei enää ikinä.
-Ap
Etkä pelkäisi, että mies tekisi saman sinulle joku päivä? Hänhän pystyy siihen, sen olet nähnyt. Miten voisit luottaa häneen?
Tietysti pelottaisi. Ihan varmasti tämä kaikki aiheuttaisi painolastia suhteeseen. Samoin kuin se, miten paljon hän on minua tähän asti jo satuttanut. Vaikea olisi luottaa enää siihenkään, ettei toinen vaan yhtäkkiä käännä kelkkaansa ja häivy. Mutta se on niin hiton harvinaista että joku tuntuu näin oikealta, että olisin ollut valmis katsomaan tämän loppuun asti. Tavallaan tuntuu, ettei minulla ole edes vaihtoehtoja.
-Ap
Kuulostaa kyllä siltä että yrität nyt vain unohtaa sen miehen. Tuossa on liian paljon jo nyt pielessä. Voisiko sitä terapiaa vielä harkita?
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa kyllä siltä että yrität nyt vain unohtaa sen miehen. Tuossa on liian paljon jo nyt pielessä. Voisiko sitä terapiaa vielä harkita?
Olen jo muutenkin terapiassa, mutta terapeutti ei jostain syystä ole tästä asiasta erityisen huolissaan.
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa kyllä siltä että yrität nyt vain unohtaa sen miehen. Tuossa on liian paljon jo nyt pielessä. Voisiko sitä terapiaa vielä harkita?
Olen jo muutenkin terapiassa, mutta terapeutti ei jostain syystä ole tästä asiasta erityisen huolissaan.
-Ap
Mikset vain pyydä miestä suoraan jättämään vaimonsa sun takia? Vai oletko jo tehnyt niin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa kyllä siltä että yrität nyt vain unohtaa sen miehen. Tuossa on liian paljon jo nyt pielessä. Voisiko sitä terapiaa vielä harkita?
Olen jo muutenkin terapiassa, mutta terapeutti ei jostain syystä ole tästä asiasta erityisen huolissaan.
-Ap
Mikset vain pyydä miestä suoraan jättämään vaimonsa sun takia? Vai oletko jo tehnyt niin?
En ainakaan noin suoraan. Koska pelkään pilaavani kaiken painostamalla. Minulla on päässä joku ajatus, että ehkä se vielä rakastuu minuun jos annan aikaa. Ja tätä kirjoittaessani tiedostan kyllä kirkkaasti miten typerä kuvitelma se on.
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa kyllä siltä että yrität nyt vain unohtaa sen miehen. Tuossa on liian paljon jo nyt pielessä. Voisiko sitä terapiaa vielä harkita?
Olen jo muutenkin terapiassa, mutta terapeutti ei jostain syystä ole tästä asiasta erityisen huolissaan.
-Ap
Mikset vain pyydä miestä suoraan jättämään vaimonsa sun takia? Vai oletko jo tehnyt niin?
En ainakaan noin suoraan. Koska pelkään pilaavani kaiken painostamalla. Minulla on päässä joku ajatus, että ehkä se vielä rakastuu minuun jos annan aikaa. Ja tätä kirjoittaessani tiedostan kyllä kirkkaasti miten typerä kuvitelma se on.
-Ap
No, eihän sulla sitten ole mitään menetettävää. Omalta kannaltasi parhaimmassa tapauksessa saat miehen itsellesi kun suoraan kysyt ja miehen vaimokin pääsee petturimiehestään eroon. Sitten taas pahimmassa tapauksessa mies ei halua sua, jolloin olet mennyt päätyyn asti teidän jutun suhteen eikä mitään jossiteltavaa enää jää.
Eikö se olisi kannaltasi kaikista parhain, voisit siirtyä elämässäsi eteenpäin (miehen kanssa tai ilman) eikä tarvitsisi roikkua tuollaisessa limbossa?
Uppista. Joko ap on viestinyt miehelle?
Vierailija kirjoitti:
Uppista. Joko ap on viestinyt miehelle?
No en, enkä aio. Jotenkin koin saaneeni tässä viime päivinä ahaa-elämyksen, että eihän tässä oikeasti ole enää mitään kysyttävää. Minä tiedän jo vastauksen. Minulle on jopa sanottu se. Minä vaan olen niin säälittävä ja tyhmä, että olen tulkinnut ne myöhemmät pienet armopalat joksikin muuksi kuin ne ovat, merkiksi siitä että on vielä toivoa. Oikeasti ne on olleet parhaimmillaan ystävällisyyttä ja pahimmillaan silkkaa sääliä.
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uppista. Joko ap on viestinyt miehelle?
No en, enkä aio. Jotenkin koin saaneeni tässä viime päivinä ahaa-elämyksen, että eihän tässä oikeasti ole enää mitään kysyttävää. Minä tiedän jo vastauksen. Minulle on jopa sanottu se. Minä vaan olen niin säälittävä ja tyhmä, että olen tulkinnut ne myöhemmät pienet armopalat joksikin muuksi kuin ne ovat, merkiksi siitä että on vielä toivoa. Oikeasti ne on olleet parhaimmillaan ystävällisyyttä ja pahimmillaan silkkaa sääliä.
-Ap
Mies on siis sanonut sinulle, ettei halua alkaa suhteeseen kanssasi? Ihan suoraan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa kyllä siltä että yrität nyt vain unohtaa sen miehen. Tuossa on liian paljon jo nyt pielessä. Voisiko sitä terapiaa vielä harkita?
Olen jo muutenkin terapiassa, mutta terapeutti ei jostain syystä ole tästä asiasta erityisen huolissaan.
-Ap
Mikset vain pyydä miestä suoraan jättämään vaimonsa sun takia? Vai oletko jo tehnyt niin?
En ainakaan noin suoraan. Koska pelkään pilaavani kaiken painostamalla. Minulla on päässä joku ajatus, että ehkä se vielä rakastuu minuun jos annan aikaa. Ja tätä kirjoittaessani tiedostan kyllä kirkkaasti miten typerä kuvitelma se on.
-Ap
En ole lukenut ketjusta muuta kuin tämän viimeisen sivun, joten en tiedä teidän tilannetta. Ajan antaminen voi olla joskus tarpeen. Itselläni oli suhde (varattuna varatun kanssa) ja suhteen piti olla vain pelkkää seksiä. Tietysti tunteita tuli molemmille, mutta koska ero tuolloin ei sopinut minulle, en pyytänyt miestäkään eroamaan. Mies kypsytteli eroaan vielä pari vuotta ja kun päätti lopulta erota, oli tilanne minullakin muuttunut. Yhdessä oltiin lopulta 35 onnellista vuotta, mieheni kuolemaan saakka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uppista. Joko ap on viestinyt miehelle?
No en, enkä aio. Jotenkin koin saaneeni tässä viime päivinä ahaa-elämyksen, että eihän tässä oikeasti ole enää mitään kysyttävää. Minä tiedän jo vastauksen. Minulle on jopa sanottu se. Minä vaan olen niin säälittävä ja tyhmä, että olen tulkinnut ne myöhemmät pienet armopalat joksikin muuksi kuin ne ovat, merkiksi siitä että on vielä toivoa. Oikeasti ne on olleet parhaimmillaan ystävällisyyttä ja pahimmillaan silkkaa sääliä.
-Ap
Mies on siis sanonut sinulle, ettei halua alkaa suhteeseen kanssasi? Ihan suoraan?
On sanonut, ettei voi lähteä syystä x.
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uppista. Joko ap on viestinyt miehelle?
No en, enkä aio. Jotenkin koin saaneeni tässä viime päivinä ahaa-elämyksen, että eihän tässä oikeasti ole enää mitään kysyttävää. Minä tiedän jo vastauksen. Minulle on jopa sanottu se. Minä vaan olen niin säälittävä ja tyhmä, että olen tulkinnut ne myöhemmät pienet armopalat joksikin muuksi kuin ne ovat, merkiksi siitä että on vielä toivoa. Oikeasti ne on olleet parhaimmillaan ystävällisyyttä ja pahimmillaan silkkaa sääliä.
-Ap
Mies on siis sanonut sinulle, ettei halua alkaa suhteeseen kanssasi? Ihan suoraan?
On sanonut, ettei voi lähteä syystä x.
-Ap
Onko syy vaikkapa taloudellinen vai liittyykö siihen tunteet vaimoa kohtaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uppista. Joko ap on viestinyt miehelle?
No en, enkä aio. Jotenkin koin saaneeni tässä viime päivinä ahaa-elämyksen, että eihän tässä oikeasti ole enää mitään kysyttävää. Minä tiedän jo vastauksen. Minulle on jopa sanottu se. Minä vaan olen niin säälittävä ja tyhmä, että olen tulkinnut ne myöhemmät pienet armopalat joksikin muuksi kuin ne ovat, merkiksi siitä että on vielä toivoa. Oikeasti ne on olleet parhaimmillaan ystävällisyyttä ja pahimmillaan silkkaa sääliä.
-Ap
Mies on siis sanonut sinulle, ettei halua alkaa suhteeseen kanssasi? Ihan suoraan?
On sanonut, ettei voi lähteä syystä x.
-Ap
Onko syy vaikkapa taloudellinen vai liittyykö siihen tunteet vaimoa kohtaan?
Sen voit sanoa ihan ilman pelkoa tunnistamisesta.
ap???
Veikkaan, että syynä on lapset.
Ei se oikeastaan ole minulle edes tärkeää. Mies ei ole täällä, se on kaikki millä on tässä asiassa minulle väliä.
-Ap