Lue keskustelun säännöt.
Varatusta tykkääminen
25.12.2022 |
Miksi täältä poistettiin ketju, jossa kerroin yrittäväni päästä eroon varattuun kohdistuvista kielletyistä tunteista? Miksi tästä aiheesta ei saa keskustella? Luulisi, että se olisi kaikkien osapuolten etu saada vinkkejä miten tällaiset ongelmat saa kuriin.
Kommentit (955)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selvästi on juuri kyseessä joku ystäväpariskunta ja AP:n ystävä jota on käytetty hyväksi samalla tässä. Ja epäilenpä että lapsia saattaa olla kuviossa myös. Onkohan AP yrittänyt saada ystävänsä mielen muuttumaan miehen suhteen että saisi sen itselleen. AP ihmisenä vaikuttaa miten se nyt sanotaan, lievästi sanottuna itsekkäältä mutta aika narsistiselta.. viitaten myös tuohon kun suuttuu näistä osasta kommentista mitkä taisi osua oikeaan sekä näyttely täällä tuntemattomienkin kesken parempaa kuin todellisuudessa, mitäköhän näyttelyä se on tosi elämässä.. Kyllä ihmiset alkaa spekuloimaan jos ei kerro tarinan oikeaa laitaa.
Enhän minä ole suuttunut. Pikemminkin pidän spekulointeja huvittavana. Tietysti täällä saa tarinoita keksiä jos se piristää jonkun päivää.
Jos nyt ihan vakavissaan ollaan, niin minusta netissä on tervettä pitää tietyt rajat siinä mitä itsestään antaa. Ei täällä tarvitse kaikkea elämästään jakaa vaikka aloituksen on tehnytkin.
-Ap
Tietysti voi mutta et myöskään voi saada aitoja oikeita mielipiteitä jos mielipiteiden antajat eivät tiedä koko totuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
!!! kirjoitti:
Mä olin ihastunut varattuun mieheen, en tosin kovin palavasti. Hommat eteni kuitenkin siihen pisteeseen, että käytiin pari kertaa syömässä, suudeltiin ja semmoista. Sitten se totuus löi päin näköä, kun mies alkoi puhua hotellihuoneista ja selitellä, mitä kaikkea minun pitäisi sanoa tai tehdä, ettei jäätäisi kiinni.
Miksi minä, sinkkunainen, tekisin elämästäni tahallani niin vaikeaa, kun vapaitakin miehiä on? Into, ihastus ja arvostuskin kuoli realismin tieltä.
Edelleen mies laittelee viestejä, mutta olen vetänyt rajan. Kaveruutta enempää ei ole eikä tule.
Se siis auttoi ainakin minua: sain mitä halusin vain tajutakseni, etten halua koko kuviota enkä niin kaksinaamaista miestä.
Hienoa! Olet hyvä ihminen. Arvostan.
Ap on mies. Älkää ruokkiko trollia.
Vierailija kirjoitti:
Ap on mies. Älkää ruokkiko trollia.
Mistä sä tiedät, että ap on trolli ja mies?
Vierailija kirjoitti:
Ap on mies. Älkää ruokkiko trollia.
Niin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap on mies. Älkää ruokkiko trollia.
Ihan mielenkiinnosta, mikä logiikka tuossa on takana? Mihin trolli pyrkisi tällä keskustelulla? Ja miksi nimenomaan mies?
-Ap
Vierailija kirjoitti:
!!! kirjoitti:
Mä olin ihastunut varattuun mieheen, en tosin kovin palavasti. Hommat eteni kuitenkin siihen pisteeseen, että käytiin pari kertaa syömässä, suudeltiin ja semmoista. Sitten se totuus löi päin näköä, kun mies alkoi puhua hotellihuoneista ja selitellä, mitä kaikkea minun pitäisi sanoa tai tehdä, ettei jäätäisi kiinni.
Miksi minä, sinkkunainen, tekisin elämästäni tahallani niin vaikeaa, kun vapaitakin miehiä on? Into, ihastus ja arvostuskin kuoli realismin tieltä.
Edelleen mies laittelee viestejä, mutta olen vetänyt rajan. Kaveruutta enempää ei ole eikä tule.
Se siis auttoi ainakin minua: sain mitä halusin vain tajutakseni, etten halua koko kuviota enkä niin kaksinaamaista miestä.
Hienoa! Olet hyvä ihminen. Arvostan.
Huomautan, että kommentoimasi viestin ensimmäisessä lauseessa todettiin, ettei henkilö ollut ollut kovin palavasti ihastunut. Helppo se on silloin pysyä vahvana. Enemmän minä arvostaisin sellaisen ihmisten uhrausta, joka heittää elämän suurelta rakkaudelta tuntuvan ihmisen menemään siksi että se on moraalitonta. Sehän on se valinta, jonka eteen monet ns. väärin valinneet on joutuneet. Ei se, uhrataanko omat arvot ja omatunto pelkän tämän viikon tusinaihastuksen tähden.
Tai no, arvostaisin sellaisen ihmisen luonteenlujuutta, en välttämättä järjenkäyttöä.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
!!! kirjoitti:
Mä olin ihastunut varattuun mieheen, en tosin kovin palavasti. Hommat eteni kuitenkin siihen pisteeseen, että käytiin pari kertaa syömässä, suudeltiin ja semmoista. Sitten se totuus löi päin näköä, kun mies alkoi puhua hotellihuoneista ja selitellä, mitä kaikkea minun pitäisi sanoa tai tehdä, ettei jäätäisi kiinni.
Miksi minä, sinkkunainen, tekisin elämästäni tahallani niin vaikeaa, kun vapaitakin miehiä on? Into, ihastus ja arvostuskin kuoli realismin tieltä.
Edelleen mies laittelee viestejä, mutta olen vetänyt rajan. Kaveruutta enempää ei ole eikä tule.
Se siis auttoi ainakin minua: sain mitä halusin vain tajutakseni, etten halua koko kuviota enkä niin kaksinaamaista miestä.
Hienoa! Olet hyvä ihminen. Arvostan.
Huomautan, että kommentoimasi viestin ensimmäisessä lauseessa todettiin, ettei henkilö ollut ollut kovin palavasti ihastunut. Helppo se on silloin pysyä vahvana. Enemmän minä arvostaisin sellaisen ihmisten uhrausta, joka heittää elämän suurelta rakkaudelta tuntuvan ihmisen menemään siksi että se on moraalitonta. Sehän on se valinta, jonka eteen monet ns. väärin valinneet on joutuneet. Ei se, uhrataanko omat arvot ja omatunto pelkän tämän viikon tusinaihastuksen tähden.
Tai no, arvostaisin sellaisen ihmisen luonteenlujuutta, en välttämättä järjenkäyttöä.
-Ap
Jos et edelleenkään suostu kertomaan tarinaa, kuka mies on ja miksi hänen kanssaan oleminen olisi moraalitonta, et saa spekulointia kummempia vastauksia. Jos kukaan ei tiedä asiasta paitsi sinä ja mies, kuinka kukaan voisi teidät täällä tunnistaa?
Sinulla ei luonteenlujuutta tunnu olevan, kun vuositolkulla olet ihastunut varattuun mieheen etkä tee mitään tunteidesi kuolettamiseksi. Koska paljonkin olisi tehtävissä. Vaikea myöskään uskoa, että kyseessä olisi elämäsi rakkaus, koska silloin olisit jo toiminut ajat sitten.
En voi arvostaa käytöstäsi. Anna varatun olla ja elää onnellisena vaimonsa kanssa, jota hän tuntuu rakastavan. Etsi itsellesi vapaa mies.
Ihmettelen vähän tuollaista et on vahvojakin mielipiteitä mikä on sallittua ja mikä ei mutta kuitenkin itselleen näyttää sallivan ihme perusteluilla vaikka mitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
!!! kirjoitti:
Mä olin ihastunut varattuun mieheen, en tosin kovin palavasti. Hommat eteni kuitenkin siihen pisteeseen, että käytiin pari kertaa syömässä, suudeltiin ja semmoista. Sitten se totuus löi päin näköä, kun mies alkoi puhua hotellihuoneista ja selitellä, mitä kaikkea minun pitäisi sanoa tai tehdä, ettei jäätäisi kiinni.
Miksi minä, sinkkunainen, tekisin elämästäni tahallani niin vaikeaa, kun vapaitakin miehiä on? Into, ihastus ja arvostuskin kuoli realismin tieltä.
Edelleen mies laittelee viestejä, mutta olen vetänyt rajan. Kaveruutta enempää ei ole eikä tule.
Se siis auttoi ainakin minua: sain mitä halusin vain tajutakseni, etten halua koko kuviota enkä niin kaksinaamaista miestä.
Hienoa! Olet hyvä ihminen. Arvostan.
Huomautan, että kommentoimasi viestin ensimmäisessä lauseessa todettiin, ettei henkilö ollut ollut kovin palavasti ihastunut. Helppo se on silloin pysyä vahvana. Enemmän minä arvostaisin sellaisen ihmisten uhrausta, joka heittää elämän suurelta rakkaudelta tuntuvan ihmisen menemään siksi että se on moraalitonta. Sehän on se valinta, jonka eteen monet ns. väärin valinneet on joutuneet. Ei se, uhrataanko omat arvot ja omatunto pelkän tämän viikon tusinaihastuksen tähden.
Tai no, arvostaisin sellaisen ihmisen luonteenlujuutta, en välttämättä järjenkäyttöä.
-Ap
Jos et edelleenkään suostu kertomaan tarinaa, kuka mies on ja miksi hänen kanssaan oleminen olisi moraalitonta, et saa spekulointia kummempia vastauksia. Jos kukaan ei tiedä asiasta paitsi sinä ja mies, kuinka kukaan voisi teidät täällä tunnistaa?
Sinulla ei luonteenlujuutta tunnu olevan, kun vuositolkulla olet ihastunut varattuun mieheen etkä tee mitään tunteidesi kuolettamiseksi. Koska paljonkin olisi tehtävissä. Vaikea myöskään uskoa, että kyseessä olisi elämäsi rakkaus, koska silloin olisit jo toiminut ajat sitten.
En voi arvostaa käytöstäsi. Anna varatun olla ja elää onnellisena vaimonsa kanssa, jota hän tuntuu rakastavan. Etsi itsellesi vapaa mies.
Itse asiassa olen kyllä tehnyt aika hiton paljon niiden tunteiden kuolettamisen eteen. Arvostaa ei toki tarvitse, en minä mitään sympatiaa tai synninpäästöä tältä ketjulta hakenut vaan enemmänkin omien ajatusten selventämistä itselle. Varmaan selittää senkin, miksi en koe tarvetta selittää tänne jokaista yksityiskohtaa. Eihän tätä kukaan voi minulle ratkaista.
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen vähän tuollaista et on vahvojakin mielipiteitä mikä on sallittua ja mikä ei mutta kuitenkin itselleen näyttää sallivan ihme perusteluilla vaikka mitä.
Aika harvassa on varmaan ihmiset, joille kaikki on ok tai mikään ei ole. Jokaisella ihmisellä on omat rajansa ja käsityksensä oikeasta ja väärästä. Minun rajani vaan menee eri kohdassa kuin sinun. Ja riittävän painavin perustein voin tiettyyn pisteeseen asti niitä omiakin rajojani venyttää. En ole niin epäitsekäs, että laittaisin moraalin oman onnellisuuteni edelle. Minä väitän että loppupeleissä hyvin harva on, vaikka muuta haluaisi itselleen uskotellakin. Minusta sellainen on oikeastaan aika tekopyhää.
-Ap
No. Jos olet henkilö joka yritti puolisoani kun oma ei ollut niin kiinnostava niin fakta vain on, ettet myöskään sinä ole kiinnostava eikä siten myöskään puolisoni ole kiinnostunut sinusta.
En jaksa lukea viestiketjua, eikä sillä ole edes väliä. Vain sillä on, että pitkään yhdessä olleiden selkeästi rakastuneiden ihmisten väliin ei pääse mikään. Väliin ei pääse ystävyys , alastomuus, ei pyrkiminen samalle aaltopituudelle, ei mikään. Et pääse sinne vaikka kuinka yrittäisit luikerrella eri suunnista väliin. Näin se vain menee.
Vierailija kirjoitti:
No. Jos olet henkilö joka yritti puolisoani kun oma ei ollut niin kiinnostava niin fakta vain on, ettet myöskään sinä ole kiinnostava eikä siten myöskään puolisoni ole kiinnostunut sinusta.
En jaksa lukea viestiketjua, eikä sillä ole edes väliä. Vain sillä on, että pitkään yhdessä olleiden selkeästi rakastuneiden ihmisten väliin ei pääse mikään. Väliin ei pääse ystävyys , alastomuus, ei pyrkiminen samalle aaltopituudelle, ei mikään. Et pääse sinne vaikka kuinka yrittäisit luikerrella eri suunnista väliin. Näin se vain menee.
En minä jotenkin näe rakastumista ylipäänsä kilpailuna paremmuudesta tai kiinnostavuudesta. Ihminen voi olla monella tapaa upea ja kiinnostava ja jäädä silti ilman vastarakkautta. Tai olla tylsä ja mitätön ja tulla silti rakastetuksi. Omanarvontunto kannattaa laittaa tukevampiin kantimiin.
Enkä hetkeäkään usko että olet kyseisen henkilön vaimo. Hän luultavasti heivaisi miehen sekunnissa ulkoruokintaan jos tietäisi. Sen sijaan, että voitonriemuisena hehkuttaisi pitäneensä itsellään pettäjän.
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No. Jos olet henkilö joka yritti puolisoani kun oma ei ollut niin kiinnostava niin fakta vain on, ettet myöskään sinä ole kiinnostava eikä siten myöskään puolisoni ole kiinnostunut sinusta.
En jaksa lukea viestiketjua, eikä sillä ole edes väliä. Vain sillä on, että pitkään yhdessä olleiden selkeästi rakastuneiden ihmisten väliin ei pääse mikään. Väliin ei pääse ystävyys , alastomuus, ei pyrkiminen samalle aaltopituudelle, ei mikään. Et pääse sinne vaikka kuinka yrittäisit luikerrella eri suunnista väliin. Näin se vain menee.En minä jotenkin näe rakastumista ylipäänsä kilpailuna paremmuudesta tai kiinnostavuudesta. Ihminen voi olla monella tapaa upea ja kiinnostava ja jäädä silti ilman vastarakkautta. Tai olla tylsä ja mitätön ja tulla silti rakastetuksi. Omanarvontunto kannattaa laittaa tukevampiin kantimiin.
Enkä hetkeäkään usko että olet kyseisen henkilön vaimo. Hän luultavasti heivaisi miehen sekunnissa ulkoruokintaan jos tietäisi. Sen sijaan, että voitonriemuisena hehkuttaisi pitäneensä itsellään pettäjän.
-Ap
Mutta et voi mitenkään tietää varmasti. Tiedä vaikka mies olisi kertonut vaimolleen teistä ja päättivät korjata suhteensa. Siksi et ole miehestä enää kuullut.
Siksi sinäkään et uskalla kertoa vaimolle, koska pelkäät sinulle jäävän luu käteen joka tapauksessa. Nyt voit ainakin leikkiä parempaa ihmistä ja olla kertomatta, koska "ei ole sinun asiasi". Oikeasti pelkäät pariskunnan valitsevan silti toisensa.
Enhän minä ole suuttunut. Pikemminkin pidän spekulointeja huvittavana. Tietysti täällä saa tarinoita keksiä jos se piristää jonkun päivää.
Jos nyt ihan vakavissaan ollaan, niin minusta netissä on tervettä pitää tietyt rajat siinä mitä itsestään antaa. Ei täällä tarvitse kaikkea elämästään jakaa vaikka aloituksen on tehnytkin.
-Ap