Lue keskustelun säännöt.
Mies haukkuu aina kaikki mitä annan lahjaksi
23.12.2022 |
Ensinnäkin sille on hirveän vaikea ostaa mitään koska se itse ostaa aina heti mitä haluaa/tarvitsee. Ostamiani vaatteita ei käytä, partavesistä/dödöistä käy vain joku tietty.
Kaikessa on myös aina jotain mitä mies kommentoi negatiivisesti. Esim. kylpylä-/ravintola/tms lahjakorteissa on aina se "vika" että mies väittää että ostan ne itselleni... Leffalippuja hänellä taas on sarjalippuina niin paljon, että osa vanhenee kun ei ehdi käyttää. Kirjoja hän ei lue.
Pohjanoteeraus on se, että mies edelleen valittaa säännöllisesti (yleensä jouluisin) siitä että juuri tavattuamme ostin hänelle kaksi samanlaista mukia synttärilahjaksi mökille. Mies oli kertonut juovansa teetä... Näistä mukeista, joita juoksin ympäri kauppoja silloin etsimättä, hän jaksaa valittaa, että ostin ne "itselleni" hänen mökilleen. Siis 10+ vuoden jälkeen! Taidan seuraavan kerran mökillä heittää ne kalliolta alas!!
Kommentit (79)
Tuollaiselle moukalle ostaisin aina vaan kirjan.
Paitsi nyt voisin laittaa Ukrainan puolustukseen vaikka tonnin ja sanoisin että se olisi hänen lahjansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina voit antaa ikävälle miehelle kortin, jossa kerrot käyttäneesi lahjarahat hyvään tarkoitukseen.
Keksi sopiva lahjoituskohde.
Vierailija kirjoitti:
Aina voit antaa ikävälle miehelle kortin, jossa kerrot käyttäneesi lahjarahat hyvään tarkoitukseen.
Keksi sopiva lahjoituskohde.
Kortti tietenkin kirjekuoreen, nimi päälle ja sitten kuusen alle.
Olet niin hyvä ihminen. Ei sulle voi tuosta pahasti sanoa.
Minä otin aluksi sen linjan ettei lahjoja. En halua itsekään lahjoja, koska mieluummin ostan itse sen mitä tarvitsen. Mies kuitenkin vaatimalla vaati lahjoja, joten minä vaadin tarkat toiveet. Näillä mennään. (Suhteemme on hyvä. Tämä lahja-asia on meidän vakavin riitamme.)
Vierailija kirjoitti:
Aina voit antaa ikävälle miehelle kortin, jossa kerrot käyttäneesi lahjarahat hyvään tarkoitukseen.
Keksi sopiva lahjoituskohde.
Tää on hyvä ehdotus.
Korttiin kirjoitat, että ostit vuohen Afrikkaan nimissänsä.
Naureskelet sitten mielessäsi vaan, kun se on täyttä kusetusta hehhehehee
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toisenlainen lahja - vuohi Afrikkaan. Olisko hyvä? Kehtaisko valittaa?
Miten niin kehtaisiko valittaa? Tuohan on todella typerä lahja eikä saaja siitä mitään kostu.
"Halusin lahjoittaa rahaa Afrikkaan, niin keksinpä tehdä sen sinun nimissäsi, niin nyt et sitten saa tänä vuonna ollenkaan lahjaa."
Vierailija kirjoitti:
Aina voit antaa ikävälle miehelle kortin, jossa kerrot käyttäneesi lahjarahat hyvään tarkoitukseen.
Keksi sopiva lahjoituskohde.
En ymmärrä, miten tämmöinen olisi lahja miehelle.
Ennemminkin itsellesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen myös kirjan antamista lahjaksi.
Osta antikvariaatista joku semmonen kukkien kasvatus kirja. Otsikolla Näin esikasvatat kesäkukat.
Tai kirjaston poistomyynnistä euron maksava nevöhöödin elämänkerta.
Et ois jatkanut muki jupakan jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ex-mies ei yhtäkkiä enää antanut mitään syntymäpäivä- tai joululahjaksi. Pelkkä lämmin halaus olisi minulle riittänyt ja sen hän tiesikin, mutta päätti satuttaa tokaisemalla tuskastuneesti, että onnea nyt sitten, ja jouluna osti muille läheisilleen lahjoja jättäen minut ilman. Parin joulun jälkeen en enää itsekään hankkinut hänelle mitään. Hän oli sitten yllättynyt, kun ei saanutkaan mitään ja minä availin sukulaisiltani saamiani paketteja. Syntymäpäivänään toimin samoin kuin hän. Seuraavana jouluna sitten puhui hyvissä ajoin, mitä aikoo hankkia minulle, mutta eihän se enää mitään pyytetöntä muistamista ollut vaan varmistamista, että ei itse jäisi ilman vastalahjaa. Kummallista vallankäyttöä, mutta onnistui satuttamaan.
Seuraava miesystävä osoittautui myöhemmin alkoholistiksi, joka ilmeisesti laskeskeli, montako kaljaa jää ilman, jos hankkisi minulle jotain lahjaksi. Oli kätevämpää unohtaa syntymäpäiväni, valmistujaiseni ja joulut, jotta rahat säästyisivät alkoholiin. Surullisinta ehkä se, että minulle olisi riittänyt lahjaksi kimppu villikukkia tai luonnon kivi, jotka eivät olisi maksaneet mitään.
Että sellaiset miehet sitten itsellesi valitsit... Minulle ei tulisi mieleenkään olla minkään juopon kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina voit antaa ikävälle miehelle kortin, jossa kerrot käyttäneesi lahjarahat hyvään tarkoitukseen.
Keksi sopiva lahjoituskohde.Tää on hyvä ehdotus.
Korttiin kirjoitat, että ostit vuohen Afrikkaan nimissänsä.
Naureskelet sitten mielessäsi vaan, kun se on täyttä kusetusta hehhehehee
Voit jopa nimellisesti lahjoittaa vaikka 5 euroa jonnekin tai olla lahjoittamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna sille jokin huumorijuttu, joka sivuaa tai koskee tota sen käytöstä.
Suihinotto olisi varmasti hyvä lahja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en antaisi mitään. Yksinkertaista.
Millaisia lahjoja se mies on sulle ostanut?
Älä osta sille mitään. Osta itsellesi jotain mieluista. Sitten näytät sen miehelle ja kerrot että ostit itsellesi lahjan miehen lahjaan varatuilla rahoilla, koska toisin kuin hän, niin sinä et ole kiittämätön paska ja nyt on vihdoin iloisia niin lahjan antaja kuin saajakin. Sitten hymyilet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä vaimot tietää, mistä mies tykkää. Naisystävät luulevat niiden tykkäävän vain heistä.
Miesten kanssa ei tarvi olla kovin luova.
Mies vaan pelaa mobiilipelejä ja juo kaljaa. Keksi siinä sitten mieluinen lahja. Ja ei, en osta kaljaa sille.
Osta parempi näytönohjain tai ultranopea hiiri. Kaikkiko täytyy opettaa!
Itse en ainakaan ostaisi mitään peleihin liittyvää aikuiselle miehelle.
Jaa'a, ehkä kysyisin mitä haluaa, ja jos en saisi vastausta, niin kertoisin, että turha sitten itkeä lahjoista, jos ei saa suutaan auki.
Toki ihan yleisesti en ymmärrä lahjoista vinkumista, jos ne ei ole selkeästi vittuilu mielessä ostettu.
Tuosta voisi kehkeytyä vuosittainen hupailuhetki, kun paketoit jotain todella miestäsi ärsyttävää lahjaksi.
Saisit hyvät naurut jouluisin.
Lahjavinkkejä:
- sukat koossa 37
- hiuspinnejä
- tiskirätti
- muki jossa lukee emännän muki
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ex-mies ei yhtäkkiä enää antanut mitään syntymäpäivä- tai joululahjaksi. Pelkkä lämmin halaus olisi minulle riittänyt ja sen hän tiesikin, mutta päätti satuttaa tokaisemalla tuskastuneesti, että onnea nyt sitten, ja jouluna osti muille läheisilleen lahjoja jättäen minut ilman. Parin joulun jälkeen en enää itsekään hankkinut hänelle mitään. Hän oli sitten yllättynyt, kun ei saanutkaan mitään ja minä availin sukulaisiltani saamiani paketteja. Syntymäpäivänään toimin samoin kuin hän. Seuraavana jouluna sitten puhui hyvissä ajoin, mitä aikoo hankkia minulle, mutta eihän se enää mitään pyytetöntä muistamista ollut vaan varmistamista, että ei itse jäisi ilman vastalahjaa. Kummallista vallankäyttöä, mutta onnistui satuttamaan.
Seuraava miesystävä osoittautui myöhemmin alkoholistiksi, joka ilmeisesti laskeskeli, montako kaljaa jää ilman, jos hankkisi minulle jotain lahjaksi. Oli kätevämpää unohtaa syntymäpäiväni, valmistujaiseni ja joulut, jotta rahat säästyisivät alkoholiin. Surullisinta ehkä se, että minulle olisi riittänyt lahjaksi kimppu villikukkia tai luonnon kivi, jotka eivät olisi maksaneet mitään.
Että sellaiset miehet sitten itsellesi valitsit... Minulle ei tulisi mieleenkään olla minkään juopon kanssa.
Tarkennetaan sitten, että ex-mies antoi lahjoja 15 vuoden ajan. Olisi pitänyt olla melkoinen meedio, jotta olisi tiennyt, että 16. jouluna sitten käytös muuttuu. Toinen tapaus taas oli aluksi etäsuhde, jolloin en nähnyt hänen arkisia tottumuksiaan alkoholin kanssa. Luuletko, että olisin ryhtynyt juopon kanss olemaan, jos asia olisi ollut heti selvä? Lue uudestaan: "osoittautui myöhemmin alkoholistiksi".
Ex-mies ei yhtäkkiä enää antanut mitään syntymäpäivä- tai joululahjaksi. Pelkkä lämmin halaus olisi minulle riittänyt ja sen hän tiesikin, mutta päätti satuttaa tokaisemalla tuskastuneesti, että onnea nyt sitten, ja jouluna osti muille läheisilleen lahjoja jättäen minut ilman. Parin joulun jälkeen en enää itsekään hankkinut hänelle mitään. Hän oli sitten yllättynyt, kun ei saanutkaan mitään ja minä availin sukulaisiltani saamiani paketteja. Syntymäpäivänään toimin samoin kuin hän. Seuraavana jouluna sitten puhui hyvissä ajoin, mitä aikoo hankkia minulle, mutta eihän se enää mitään pyytetöntä muistamista ollut vaan varmistamista, että ei itse jäisi ilman vastalahjaa. Kummallista vallankäyttöä, mutta onnistui satuttamaan.
Seuraava miesystävä osoittautui myöhemmin alkoholistiksi, joka ilmeisesti laskeskeli, montako kaljaa jää ilman, jos hankkisi minulle jotain lahjaksi. Oli kätevämpää unohtaa syntymäpäiväni, valmistujaiseni ja joulut, jotta rahat säästyisivät alkoholiin. Surullisinta ehkä se, että minulle olisi riittänyt lahjaksi kimppu villikukkia tai luonnon kivi, jotka eivät olisi maksaneet mitään.