Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Suomessa kynttilät olivat harvinaisia vielä 1800-luvullakin. Mitä ihmettä? :O
20.12.2022 |
Katselin tubettajan videota jossa näin kertoi. Jotain kämäsiä naurislamppuja ja päreitä väkerrelty, jotta on nähty jotain niissä vielä kämäsemmissä savupirteissä.
Miksi Suomi on ollut noin surkean köyhä maa? Mikä täällä on oikein mättänyt?
Kommentit (89)
Olen joskus miettinyt samaa nähtyäni Sikstuksen kappelin tai Kölnin tuomiokirkon.
No onhan meilläkin Turun linna ja Kerimäen suuri puukirkko, mutta jotenkin taloudellisesti jälkeenjääneeltä kansalta me olemme aina vaikuttaneet.
Poikkeilin kesällä Berliinin teknisessä museossa ja Egyptiläisessä museossa ja vieraltuani paikkakuntani kotiseutumuseossa, huomiotani kiinnittivät rukin lavat ja tuohivirsut ja kontti, ties miltä vuodelta ja ero oli aika silmiinpistävä :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän kaikki maat kehity samaa tahtia, vaikka lähietäisyydellä ollaankin.
"Ehei, sota ei todellakaan käy syyksi Suomen köyhyyteen ja kämäsyyteen."
No, kerro, miksi olimme niin köyhiä, jos sodilla ei ollut mitään tekoa ko. asian kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa suurin ongelma oli maatalouden jälkeenjääneisyys. Tuottavuus oli äärimmäisen kehnoa verrattuna moneen muuhun maahan. Maatalous ei elättänyt maalla asuvia, mutta teollistuminenkin oli pahasti jälkijunassa muuhun Eurooppaan nähden eikä vetänyt maaseudun ylimääräväestöä. Siitä seurasi ryysyläisyyttä, köyhyyttä ja nälkäkuolemia.
Kylmyys. Vehnälajikeet ei geneetisesti optimoitu Suomen oloihin. Viljanviljely vaikeaa jo Keskisessä Suomessa joskin isot järvet autoivat ilmastollaan. Savimaata oli vaikea kyntää jopa hevosella ja auralla eli sopiva matalousmaa uupui. Kaikki liikkuva tapettiin syötäväksi. Metst tuhottiin kaskeamalla. jne...
Vierailija kirjoitti:
Suomi ollut tosiaan historiallisesti Venäjän ja Ruotsin puristuksessa, niiden selkeä alusmaa. 7 veljestäkin kertoo siitä, että maaseudun jullikoilla ei ollut 1800-luvulla sivistyksestä vielä tietoakaan, sitä pelättiin...
Paitsi että juuri 1800-luvun Suomella oli oma autonomia ja kotimaan asuiista päätettiiin itse. Ei voi syyttää Venäjää ja Ruotsia joistain sen ajan päätjien mokista, kuten nälkäkatastrofista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
1800-luvulla kynttilät olivat tosi kalliita kansan rahavaroihin nähden. Juttu ei edes koskenut pelkästään Suomea. Keski-Euroopan kaupungeissa kehittyi kahvilakulttuuri juuri siksi, että ihmiset hakeutuivat talvi-iltoina kylmistä ja pimeistä asunnoistaan paikkoihin missä on valoa.
Jotenkin kuvaavaa että Suomessa on silloinkin kökötetty mieluummin päivä ulkona hangessa perheen kesken odottamassa kun savupirtti lämpiää ja sitten menty sinne pimeään mökkiin köhimään keskenään.
ap
Missäs olit hissan tunneilla? Suomessa oli nälkävuodet 1860-luvulla ja täällä ihan konkreettisesti kuoltiin nälkään. Suomen väestöstä kuoli parissa vuodessa kahdeksan prosenttia. Taustalla olivat sodat ja lisäksi katovuodet, jotka johtuivat sääoloista.
Kyllä siinä kynttilät olivat pienin murhe. Suomessahan perinteisesti poltettiin päreitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ryysyrannan Jooseppi on realistinen kuvaus suomalaisista vähän aikaa sitten.
Vierailija kirjoitti:
Suomi oli järkyttävän köyhä, ei mitenkään verrattavissa Länsi-Eurooppaan. Esim. ero keskiverto elämään samaan aikaan Tanskassa on ihan järkyttävä. Ylemmän keskiluokan normaali elämä Britanniassa oli sellaista, että suurimnassa osassa Suomessa kukaan ei voinut kuvitella vastaavaa edes villeimmissä mielikuvissa.
Kun tuli paha katovuosi, Suomessa arviolta 100 000 ihmistä kuoli nälkään. Mitään omavaraisuutta ei tosiaan ollut ja maatalous oli myös sen ajan mittareilla todella tuottamatonta. Kaikki ei ole vqin sitä, että ollaan niin Pohjoisessa, vaan myös huonoa politiikkaa (ei varmuusvarastoja, ei haluttu ostaa muualta) .
Mistähän aikakaudesta puhut? Britanniassa 1800-luku olo suurimmalle osalle kansaa kurjaa aikaa. Teollinen vallankumouskin tapahtui työläisten selkänahasta. Lapset työskentelivät kaivoksissa ja kulkivat paljain jaloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus miettinyt samaa nähtyäni Sikstuksen kappelin tai Kölnin tuomiokirkon.
No onhan meilläkin Turun linna ja Kerimäen suuri puukirkko, mutta jotenkin taloudellisesti jälkeenjääneeltä kansalta me olemme aina vaikuttaneet.
Poikkeilin kesällä Berliinin teknisessä museossa ja Egyptiläisessä museossa ja vieraltuani paikkakuntani kotiseutumuseossa, huomiotani kiinnittivät rukin lavat ja tuohivirsut ja kontti, ties miltä vuodelta ja ero oli aika silmiinpistävä :-)
Et sitten vieraillut pienen saksalaispaikkakunnan kotiseutumuseossa?
Neanderthalensis kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa suurin ongelma oli maatalouden jälkeenjääneisyys. Tuottavuus oli äärimmäisen kehnoa verrattuna moneen muuhun maahan. Maatalous ei elättänyt maalla asuvia, mutta teollistuminenkin oli pahasti jälkijunassa muuhun Eurooppaan nähden eikä vetänyt maaseudun ylimääräväestöä. Siitä seurasi ryysyläisyyttä, köyhyyttä ja nälkäkuolemia.
Kylmyys. Vehnälajikeet ei geneetisesti optimoitu Suomen oloihin. Viljanviljely vaikeaa jo Keskisessä Suomessa joskin isot järvet autoivat ilmastollaan. Savimaata oli vaikea kyntää jopa hevosella ja auralla eli sopiva matalousmaa uupui. Kaikki liikkuva tapettiin syötäväksi. Metst tuhottiin kaskeamalla. jne...
Juuri tämän takia Turku on aina ollut henkisesti ja tahallisesti rikasta seutua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katovuosina oli myös se ongelma että ihmiset olivat hyvin ennakkoluuloisia muuta kuin viljasta tehtyä ruokaa kohtaan. Yritettiin valistaa mm. sienien keräämiseen ja säilömiseen mutta ei se onnistunut.
Kalastamaan tottuneet yhteisöt pysyivät parhaimmin hengissä. Kalakannat kun eivät hävinneet minnekään.
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus miettinyt samaa nähtyäni Sikstuksen kappelin tai Kölnin tuomiokirkon.
No onhan meilläkin Turun linna ja Kerimäen suuri puukirkko, mutta jotenkin taloudellisesti jälkeenjääneeltä kansalta me olemme aina vaikuttaneet.
Poikkeilin kesällä Berliinin teknisessä museossa ja Egyptiläisessä museossa ja vieraltuani paikkakuntani kotiseutumuseossa, huomiotani kiinnittivät rukin lavat ja tuohivirsut ja kontti, ties miltä vuodelta ja ero oli aika silmiinpistävä :-)
Haha, tämähän se :D Onhan se myönnettävä että suomalaiset linnatkin on aika hellyttävän oloisia viritelmiä muiden maiden vastaaviin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1800-luvulla kynttilät olivat tosi kalliita kansan rahavaroihin nähden. Juttu ei edes koskenut pelkästään Suomea. Keski-Euroopan kaupungeissa kehittyi kahvilakulttuuri juuri siksi, että ihmiset hakeutuivat talvi-iltoina kylmistä ja pimeistä asunnoistaan paikkoihin missä on valoa.
Jotenkin kuvaavaa että Suomessa on silloinkin kökötetty mieluummin päivä ulkona hangessa perheen kesken odottamassa kun savupirtti lämpiää ja sitten menty sinne pimeään mökkiin köhimään keskenään.
ap
Miten pihalla oikein olet? Luuletko että jotkut köyhät maalaiset tai työläiset eurooppalaiskaupungeissa liittivät illat kahvia kahvisalongeissa? Onko Euroopan historia lainkaan tuttua?
Vierailija kirjoitti:
1800-luvulla kynttilät olivat tosi kalliita kansan rahavaroihin nähden. Juttu ei edes koskenut pelkästään Suomea. Keski-Euroopan kaupungeissa kehittyi kahvilakulttuuri juuri siksi, että ihmiset hakeutuivat talvi-iltoina kylmistä ja pimeistä asunnoistaan paikkoihin missä on valoa.
Keski-Euroopan kylä olivat myös rakenteeltaan hyvin erilaisia. Siellä noudatettiin sarkajakoa. Eli pellot olivat kaikilla samoilla kohdilla, jokainen viljeli niistä omaa osaansa. Talot olivat sitten tiiviissä kylämäisessä kylässä. Suomessa isojaon myötä kylät rikkoontuivat ja talot rakennettiin omien peltojen yhteyteen kauaksi toisistaan. Näin jäivät kaikki yhteisön palvelut muodostumatta, ei ollut paikkaa pitää kahvilaa, tai kapakkaa, majataloa. Maaseudun tulot jäivät pelkkään maatalouteen eikä lisätuloja tullut mistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kynttilät vaati talia. Mistä kansalla olisi ollut niin paljon talia?
No mistä sitä oli muissa maissa ilmestynyt? Koko Eurooppahan poltteli kynttilöitä ja fiilisteli savupiippuisilla takoillaan ja uuneillaan. Suomessa sen sijaan köhittiin hormittomissa savupirteissä ja väkerrettiin jotain naurislamppuja. On ollut kyllä kämästä touhua.
ap
Tämähän on pötyä. Ei muuallakaan ollut varaa poltella kynttilöitä, jos oli rahvasta. Ja nähtiin nälkää ja elettiin puutteessa. Mistä olet saanut päähäsi, että Suomi olisi ainoa maa jossa oli köyhyyttä???
Riippuu mihin verrataan. Verrattuna sen ajan kehittyneisiin maihin, Suomi oli umpiköyhä ja takapajuinen. Ei 1800-luvulla Tanskassa tai Englannissa mitään päreitä polteltu (ei tosin ollut enää metsiäkään).
Mutta maihin, joihin itseämme vertaamme oli todellakin tavallisella ihmisellä varaa ostaa kynttilöitä. Jos vaikka käyt museoissa huomaat, että Suomen 1800-luku olisi noiden maiden 1600-luku rahvaan arjen kannalta.
Aloittajaa suosittelen tutustumaan historiaan. Kannattaa myös huomata, että muissakaan maissa köyhillä tuskin oli varaa kynttilöihin.
Muistaako kukaan muutama vuosi sitten esitettyä brittiläistä aikamatka-ohjelmaa? Siinä tavallinen perhe siirtyi elämään aina viikko kerrallaan yhtä vuosikymmentä. Aloittivstkohan 1920-luvulta? Joka tapauksessa ensimmäiset viikot elivät ilman jääkaappia tai muitakaan sähkölaitteita. Sarjasta huomasi hyvin, miten kehitys Suomessa on ollut jäljessä heistä. Noille taisi tulla mikroaaltouuni jo 70-luvulla, kun meillä se yleistyi vasta 90-luvulla.
Suomea ei olisi pitänyt asuttaa. Olisi ok saamelaisten naama tyyliin Grönlanti.
Alue: Aihe vapaa
Tämähän on pötyä. Ei muuallakaan ollut varaa poltella kynttilöitä, jos oli rahvasta. Ja nähtiin nälkää ja elettiin puutteessa. Mistä olet saanut päähäsi, että Suomi olisi ainoa maa jossa oli köyhyyttä???