Miksi helsinki oli 100-vuotta sitten paljon vauraamman näköinen kuin nykyisin? Mikä meni pieleen?

Vierailija kirjoitti:

Ei 100-vuotta vaan 100 vuotta. Miten vuonna 2022 on vielä ihmisiä, jotka ei tätä osaa oikein?

Peli on jo menetetty, kun tätä virhettä näkee "toimittajienkin" teksteissä. :(

Ja esim. lapseni opettaja, joka siis on vastuussa äidinkielen opetuksesta, kirjoittaa wilma-viesteihin kellonajat näin: 09:45 ja päivämäärät näin: 14.12 ja ihan joka kerta.

Tuleehan viesti perille, mutta pistää silmään kyllä. Jos tietäisi miten ne oikeasti menee niin luulisi käyttävän sitä tapaa.

Kumma kun muualla Euroopassa on osattu säilyttää vanhoja keskustoja eikä ole purettu kuten Suomessa.

Ei ollut silloin vielä maailma kylässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sata vuotta sitten moni perhe asui yhden huoneen asunnossa, lukuisine lapsineen. Ei ollut välttämättä juoksevaa vettä, ei sähköjä, pihalla ehkä taloyhtiön yleinen sauna. Keskustassa kyllä revittiin surutta vanhaa ja rakennettiin uutta, Helsinki kun oli aikaisemmin ollut paljolti täynnä pieniä puuhökkeleitä.

Asuntopula oli kova, 1920-luvulla laitettiin pystyyn hätäasuntoja Suvilahden vanhoilla kasarmeille, missä eri perheet erotettiin pelkillä naruille ripustetuilla lakanoilla toisistaan. Ei lämmitystä, ei yksityisyyttä, ei oikein mahdollisuutta kokata ja peseytyminenkin hankalaa. Oli katujengejä, jossa hyvinkin nuoret lapset joutuivat pahoille teille. Huono-osasimmat kerjäsivät, ja kaikkialla oli töitä tekeviä lapsia.

Mainoksia kyllä oli paljonkin, esim. tupakkaa ja saippuaa mainostettiin ahkerasti. Elokuvateattereitakin oli. Ihmisillä alkoi pikkuhiljaa olla parempi elintaso, tosin työläisillä ei välttämättä kovin hääppöinen:

No ei se ero nykyhetkeen ole niin suuri kuin kuvittelet: monet asuvat nykyisinkin ahtaasti, yksityisyyttä ei ole huonon äänieristyksen takia tai naapurin parveke on melkein omassa ikkunassa kiinni, katujengejä on nytkin ja lämmityksen, valaistuksen ja vedensaannin suhteen tilanne voi olla tänä talvena kiikun kaakun. 

Älä nyt viitsi. Vaatimattomintakaan nykyajan vuokra-asuntoa ei voi verrata 1900-luvun alun vuokrakasarmeihin. Suomessa on lähtökohtaisesti sähköt, lämmitys ja juokseva vesi jokaikisessä asunnossa, ellei omasta halustaan halua asua jossain mummonmökissä. Se, että kuluvana talvena saattaa olla sähkökatkoja, on poikkeustilanne, ei normaaliarkea.

Sen lisäksi, että osalla keskustelijoista on hyvin hatara käsitys historiasta, näyttäisi sellainen olevan myös globaalista elintasosta. Suomessa, puutteista huolimatta, on maailman mittakaavassa todella korkea elintaso. Maailmassa on maita, joissa köyhät elävät edelleen niin kuin Suomessa sata vuotta sitten.

Tuohon aikaan ihmisillä oli sikojakin kaupungissa.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki ryhtyi menemään päin persettä, kun kokoomus otettiin hallitukseen. Sitä ennen Kekkonen hallitsi, punamulta johti ja veroja maksettiin.

Suomi otti Neuvostoliitolta perseeseen silloin urakalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kieltämättä näyttää melkoiselta idylliltä nykyisiin katukuviin verrattuna. Vaan en silti haluaisi palata aikakoneella takaisin tuohon aikaan. Olimme osa Venäjää silloin.

Mitä vuotta sinä elät? 100 vuotta sitten 1922 olimme lujasti itsenäisiä, mutta juuri selvinneet kansalaissodasta.

Ei silloin menty kuvaamaan köyhiä ihmisiä, paitsi ehkä jotkut taidemaalarit. Eikä ensinkään rumia rötisköjä. Silloin työntekijöillä oli aikaa näperrellä kaikenlaisia koristeita, kun ei tullut valmiit elementit tehtailta.

Nuo kuvat, mitä ap linkkasi tänne, olivat vuodelta 1908, jolloin olimme vielä Venäjän alaisia.

Helsingissä köyhät asuivat Sörkassa, jossa asuttiin rähjäisissä puutaloissa. Rikollisten ja lestinheittäjien keskellä. Eipä ollut idyllistä tietoakaan. Paremmissa kerrostaloissakin oli puulämmitys eikä hissiä tai omia kylpyhuoneita tai vessoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauniit rakennukset on historiassa rakennettu pitkälti samalla tavalla kuin Qatarin jalkapallostadionit: köyhiä työläisiä riistämällä. 1800- ja 1900-luvulla kaupunkeihin muutti valtavasti köyhää väkeä maaseudulta, ja rikkaat tehtaanomistajat sekä rakennuttajat saattoivat teettää töitä mielensä mukaan, kun kaikille töille oli ottajia. Töitä tehtiin 12 tuntia päivässä kuutena päivänä viikossa, ja raskaasta työstä ansaitsi sen verran, että saattoi vuokrata nurkan jaetusta huoneesta ja ostaa ruoaksi puuroryynejä.

Onpa sinulla erikoinen käsitys siitä, että kauniiden talojen rakentaminen vaatisi orjia. Ei vaadi vaan laadukasta suunnittelua ja tyylitajua. Ja erityisesti niiden vanhojen talojen säilyttäminen vaatii sitä, että osaa arvostaa vanhaa.

Kauniiden talojen, jos sillä tarkoitetaan 1900-luvun puoliväliä edeltäneitä tyylejä, rakentaminen on todellakin vaatinut enemmän aikaa ja vaivaa kuin 1900-luvun puolivälin jälkeinen rakentaminen. Eivät koristekaiverrukset ja muut yksityiskohdat itsestään seiniin ilmesty. Tuolle ajalle on myös leimallista valtavat tuloerot. Kauniit, tilavat rakennukset oli rikkaille, köyhät asuivat laitakaupungilla hökkeleissä. Jos oli köyhän näköinen, ei ollut mitään asiaa keskustan ravintoloihin tai kauppoihin, ei sillä, että köyhällä olisi ollut niihin varaakaan. Jopa hoidetut puistoalueet, kuten Esplanadi, oli varattu ylemmille yhteiskuntaluokille. Kyllähän historialliset rakennukset ja puistot ovat kauniita, mutta ei tämä ole mikään syy ummistaa silmiään tosiasioilta.

On myös yleisesti tiedossa, että esimerkiksi 1960-70-luvuilla oli tarve saada nopeasti asuntoja maalta kaupunkiin muuttaville sekä esimerkiksi toimistorakennuksia työelämän modernisoituessa, ja kiire on syy, miksi tuon ajan talot ovat sellaisia kuin ovat. Syy ei ole se, että arkkitehdit ja rakennuttajat olisivat yhtäkkiä muuttuneet laiskoiksi tai tieten tahtoen halunneet rumia rakennuksia. Uusi rakennustyyli edusti yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvoinnin lisääntymistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauniit rakennukset on historiassa rakennettu pitkälti samalla tavalla kuin Qatarin jalkapallostadionit: köyhiä työläisiä riistämällä. 1800- ja 1900-luvulla kaupunkeihin muutti valtavasti köyhää väkeä maaseudulta, ja rikkaat tehtaanomistajat sekä rakennuttajat saattoivat teettää töitä mielensä mukaan, kun kaikille töille oli ottajia. Töitä tehtiin 12 tuntia päivässä kuutena päivänä viikossa, ja raskaasta työstä ansaitsi sen verran, että saattoi vuokrata nurkan jaetusta huoneesta ja ostaa ruoaksi puuroryynejä.

Onpa sinulla erikoinen käsitys siitä, että kauniiden talojen rakentaminen vaatisi orjia. Ei vaadi vaan laadukasta suunnittelua ja tyylitajua. Ja erityisesti niiden vanhojen talojen säilyttäminen vaatii sitä, että osaa arvostaa vanhaa.

Älä kiertele. Tänä päivänä saman mitä silloinkin: rahaa sen verran että kuuluu sinne 1% rikkaimpien joukkoon.

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä köyhät asuivat Sörkassa, jossa asuttiin rähjäisissä puutaloissa. Rikollisten ja lestinheittäjien keskellä. Eipä ollut idyllistä tietoakaan. Paremmissa kerrostaloissakin oli puulämmitys eikä hissiä tai omia kylpyhuoneita tai vessoja.

Koko sörnäinen ja suur kallion alue on aina ollut sclummia. Ja on nyt ja jatkossakin. Ahtaat kurjat asunnot ja köyhää väkeä oli ja on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo julkisivujen koristeet teki koristemestarien oppilaat, ilmaiseksi, ja mestari otti siitä maksun asiakkaalta kisällien saadessa opetella työtään mestarin ohjauksessa. Vähän sama kuin nykyisin ammattikoulun sijaan oppilaat laitettaisiin ensimmäiseksi 15 vuoden ajaksi ilmaiseksi töihin YIT:lle tai Skanskalle tekemään kivitaloja, jotta sitten isona voivat alkaa vastaaviksi mestareiksi ja saada jopa palkkaa työstään.

Aina joku ruikuttaa ettei ole enää kaunista arkkitehtuuria. Niin, kun kukaan ei sitä ilmaiseksi tule veistämään. Myöskään kukaan ei halua maksaa sitä nykysummaa koristeleikatuista ikkunankarmeista, minkä puuseppä pyytäisi. Kumma juttu.

Koristekaiverrusta melkein mihin materiaaliin vain voisi nykyään tehdä koneellisesti, ja todella halvalla, luultavasti halvemmalla kuin käsin vuonna 1900.

Eihän siihen tarvitsekaan kuin lämpimän tuotantohallin, cnc-jyrsimen ja ihmisen, joka osaa 3D-mallintaa sille cnc:lle sen ajouran, jolla esine laitteella syntyy. Kellä vaan on varaa palkata itselleen oma mallintaja, ei ne kai laskuta kuin jotain 300e/h noista cnc koodaustöistä.

Niin mitä yrititkään sanoa?

Että tuollaisten koristeiden tekeminen olisi nykyään paljon halvempaa kuin vuonna 1900, kun ne voisi tehdä koneellisesti eikä käsityönä. Varmaan on jokin kalliskin tapa tehdä niitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei 100-vuotta vaan 100 vuotta. Miten vuonna 2022 on vielä ihmisiä, jotka ei tätä osaa oikein?

Peli on jo menetetty, kun tätä virhettä näkee "toimittajienkin" teksteissä. :(

Ja esim. lapseni opettaja, joka siis on vastuussa äidinkielen opetuksesta, kirjoittaa wilma-viesteihin kellonajat näin: 09:45 ja päivämäärät näin: 14.12 ja ihan joka kerta.

Tuleehan viesti perille, mutta pistää silmään kyllä. Jos tietäisi miten ne oikeasti menee niin luulisi käyttävän sitä tapaa.

Niinpä. Harvinaisempia nuo mokat olivat viime vuosituhannella.

Tuolloin kaduilta puuttuivat myös lihavat katukuvaa rumentamasta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kieltämättä näyttää melkoiselta idylliltä nykyisiin katukuviin verrattuna. Vaan en silti haluaisi palata aikakoneella takaisin tuohon aikaan. Olimme osa Venäjää silloin.

Mitä vuotta sinä elät? 100 vuotta sitten 1922 olimme lujasti itsenäisiä, mutta juuri selvinneet kansalaissodasta.

Ei silloin menty kuvaamaan köyhiä ihmisiä, paitsi ehkä jotkut taidemaalarit. Eikä ensinkään rumia rötisköjä. Silloin työntekijöillä oli aikaa näperrellä kaikenlaisia koristeita, kun ei tullut valmiit elementit tehtailta.

Nuo kuvat, mitä ap linkkasi tänne, olivat vuodelta 1908, jolloin olimme vielä Venäjän alaisia.

Kaikki puhuvat mitä sattuu. :D Jos puhutaan otsikon mukaisesti 100 vuoden takaisesta v. 1922 Helsingistä, aika oli toinen kuin linkitettyjen v. 1908 kuvien Helsinki (mm. Venäjän vallan alta itsenäisen maan pääkaupungiksi). -eri

Oltiin osa mahtavaa Venähän keisarikuntaa. Itsenäisen Suomen tie on on ollut alamäkeen.

Sano ny vielä samaan hengenvetoon että miks ei nykyisinkin mentäs hevosilla vaan. Kehä3:kin olis tukossa hevosista aina ja vois varata 2 viikkoa aikaa kun matkustaa vaikka Rovaniemeltä Helsinkiin. Mielummin minä hevosella menisin kun kenenkään tuntemattoman kanssa kimppakyydillä.

Vierailija kirjoitti:

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Tokio ja Jerusalem järkyttävän köyhiä.

Kaikki tiedämme mikä on mennyt pieleen, mutta siitä ei saa puhua.

Hys hys vaan. Kaikki ongelmat katosivat kun leikitään ettei niitä ole.

...tai voihan siinä käydä niinkin että ongelmat pahenevat kun niille ei uskalleta tehdä mitään.

Tämänhetkinen linjaus on, että pidetään vaan tiukasti päät pensaassa. Ongelmat tulevat siksi vain pahenemaan entisestään.

Hienosti ollaan sössitty hyvä hyvinvointivaltio.

Vierailija kirjoitti:

Oltiin osa mahtavaa Venähän keisarikuntaa. Itsenäisen Suomen tie on on ollut alamäkeen.

Haha 🤣

Venäjällä on monin verroin suuremmat ongelmat ja paskesmpi tilanne. Niin olisi tälläkin ilman itsenäisyyttä.