Miksi helsinki oli 100-vuotta sitten paljon vauraamman näköinen kuin nykyisin? Mikä meni pieleen?

Ei tarvinnut mennä kuin hieman sen (silloin varsin pienen) keskustan ulkopuolelle niin talot olivat monesti sellaisia hökkeileitä että kukaan ei sellaisissa enää olisi asunut.

Muut maksoivat meidän koristeet. Nyt me maksetaan muiden.

Joo, olivathan ne keskustan julkisivut komeita mutta kun meni sisäpihoille niin siellä oli rivissä huusseja ja tunkiot haisivat.

Ap on sekä oikeassa että väärässä. 60-luvulla Helsingin keskustasta purettiin paljon kauniita taloja. Tilalle rakennettiin ankeita toimistolaatikoita. Näin pilattiin mm. Mannerheimintien alkupää. Helsingin yliopiston lähistöltä purettiin historiallisesti arvokkaita rakennuksia. Makkaratalo pilasi Rautatientorin ympäristön.

Mitä tulee kaupungin siisteyteen, ennen ei ollut paremmin ja Pitkänsillan pohjoispuolella ja Punavuoressa elettiin todella ahtaasti ja ankeissa oloissa.

Aloitus on hyvä esimerkki historian romantisoinnista. Arkkitehtuuri oli nykyistä yksityiskohtaisempaa, sillä edullista työvoimaa oli helposti saatavilla, kun työntekijöillä ei ollut sellaisia oikeuksia kuin nykyään. Nykyään, kun on laissa määritellyt työajat ja ala- sekä ammattikohtaiset palkat, on mietittävä tarkemmin, mihin rakennustyöntekijöiden työtunnit käytetään.

Ulkoiseen olemukseen panostettiin enemmän ja pukeutuminen oli muodollisempaa, mutta saattoi olla niin, että köyhä omisti vain yhden tai kaksi vaatekertaa. Kaduilla oli kerjäläisiä, kaupustelijoita ja prostituoituja, mutta heitä harvemmin näkee valokuvissa. Köyhät asuivat hirvittävissä loukoissa, kaikista köyhimmät vuokrakasarmeissa, joissa perheellä saattoi olla vain kankaan kappaleilla naapureista erotettu muutaman neliön tila.

Silloin ei makseltu roskajoukolle keskiluokan elintasoa. Saivat asua niissä Kallion yksiöissä koko sukunsa kanssa ihan rauhakseen ja parempi väki kaunisti kaupunkiaan Pitkänsillan eteläpuolella. 

Nuo julkisivujen koristeet teki koristemestarien oppilaat, ilmaiseksi, ja mestari otti siitä maksun asiakkaalta kisällien saadessa opetella työtään mestarin ohjauksessa. Vähän sama kuin nykyisin ammattikoulun sijaan oppilaat laitettaisiin ensimmäiseksi 15 vuoden ajaksi ilmaiseksi töihin YIT:lle tai Skanskalle tekemään kivitaloja, jotta sitten isona voivat alkaa vastaaviksi mestareiksi ja saada jopa palkkaa työstään.

Aina joku ruikuttaa ettei ole enää kaunista arkkitehtuuria. Niin, kun kukaan ei sitä ilmaiseksi tule veistämään. Myöskään kukaan ei halua maksaa sitä nykysummaa koristeleikatuista ikkunankarmeista, minkä puuseppä pyytäisi. Kumma juttu.

Nuo kuvat ovat selvästi yli 100 vuotta vanhoja, eivät vuodelta 1922. 1900?

Vierailija kirjoitti:

Nuo julkisivujen koristeet teki koristemestarien oppilaat, ilmaiseksi, ja mestari otti siitä maksun asiakkaalta kisällien saadessa opetella työtään mestarin ohjauksessa. Vähän sama kuin nykyisin ammattikoulun sijaan oppilaat laitettaisiin ensimmäiseksi 15 vuoden ajaksi ilmaiseksi töihin YIT:lle tai Skanskalle tekemään kivitaloja, jotta sitten isona voivat alkaa vastaaviksi mestareiksi ja saada jopa palkkaa työstään.

Aina joku ruikuttaa ettei ole enää kaunista arkkitehtuuria. Niin, kun kukaan ei sitä ilmaiseksi tule veistämään. Myöskään kukaan ei halua maksaa sitä nykysummaa koristeleikatuista ikkunankarmeista, minkä puuseppä pyytäisi. Kumma juttu.

Koristekaiverrusta melkein mihin materiaaliin vain voisi nykyään tehdä koneellisesti, ja todella halvalla, luultavasti halvemmalla kuin käsin vuonna 1900.

Kaikki ryhtyi menemään päin persettä, kun kokoomus otettiin hallitukseen. Sitä ennen Kekkonen hallitsi, punamulta johti ja veroja maksettiin.

Vierailija kirjoitti:

Nuo julkisivujen koristeet teki koristemestarien oppilaat, ilmaiseksi, ja mestari otti siitä maksun asiakkaalta kisällien saadessa opetella työtään mestarin ohjauksessa. Vähän sama kuin nykyisin ammattikoulun sijaan oppilaat laitettaisiin ensimmäiseksi 15 vuoden ajaksi ilmaiseksi töihin YIT:lle tai Skanskalle tekemään kivitaloja, jotta sitten isona voivat alkaa vastaaviksi mestareiksi ja saada jopa palkkaa työstään.

Aina joku ruikuttaa ettei ole enää kaunista arkkitehtuuria. Niin, kun kukaan ei sitä ilmaiseksi tule veistämään. Myöskään kukaan ei halua maksaa sitä nykysummaa koristeleikatuista ikkunankarmeista, minkä puuseppä pyytäisi. Kumma juttu.

Ei nykyarkkitehtuuriin kuulu koristemaalaus. Eikä varsinkaan niihin 60-ja 70-luvun toimistolaatikoihin, joita rakennettiin purettujen ihanien jugend-talojen tilalle.

Kauniit rakennukset on historiassa rakennettu pitkälti samalla tavalla kuin Qatarin jalkapallostadionit: köyhiä työläisiä riistämällä. 1800- ja 1900-luvulla kaupunkeihin muutti valtavasti köyhää väkeä maaseudulta, ja rikkaat tehtaanomistajat sekä rakennuttajat saattoivat teettää töitä mielensä mukaan, kun kaikille töille oli ottajia. Töitä tehtiin 12 tuntia päivässä kuutena päivänä viikossa, ja raskaasta työstä ansaitsi sen verran, että saattoi vuokrata nurkan jaetusta huoneesta ja ostaa ruoaksi puuroryynejä.

Vielä 50-luvulla saattoi duunarin hellahuoneessa asua koko perhe, usein sitten vielä työtänetsiviä sukulaisia maalta. Kaupungit vetivät äärimmäisen matalapalkkaista renkiä, piiskaa ja tehdastyöläisten, mutta asuntoihin oli pitkät jonot.

Sata vuotta sitten verot ja asumiskulut pystyi maksamaan alle kahden kuukauden palkalla mutta koko jäljellämoleva palkka meni ruokaan. Ruoka oli niukkaa ja yksipuolista duunarilla. Peseytymään pääsi viikottain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo julkisivujen koristeet teki koristemestarien oppilaat, ilmaiseksi, ja mestari otti siitä maksun asiakkaalta kisällien saadessa opetella työtään mestarin ohjauksessa. Vähän sama kuin nykyisin ammattikoulun sijaan oppilaat laitettaisiin ensimmäiseksi 15 vuoden ajaksi ilmaiseksi töihin YIT:lle tai Skanskalle tekemään kivitaloja, jotta sitten isona voivat alkaa vastaaviksi mestareiksi ja saada jopa palkkaa työstään.

Aina joku ruikuttaa ettei ole enää kaunista arkkitehtuuria. Niin, kun kukaan ei sitä ilmaiseksi tule veistämään. Myöskään kukaan ei halua maksaa sitä nykysummaa koristeleikatuista ikkunankarmeista, minkä puuseppä pyytäisi. Kumma juttu.

Koristekaiverrusta melkein mihin materiaaliin vain voisi nykyään tehdä koneellisesti, ja todella halvalla, luultavasti halvemmalla kuin käsin vuonna 1900.

Noiden vanhojen koristeellisuuksien idea oli juuri se että niillä näytettiin että on varaa. Puoli-ilmainen kaiverrustyö nykyaikana olisi vain kitchiä, ei minkään varakkuuden tai hyvän maun osoitus.

Vierailija kirjoitti:

Sata vuotta sitten moni perhe asui yhden huoneen asunnossa, lukuisine lapsineen. Ei ollut välttämättä juoksevaa vettä, ei sähköjä, pihalla ehkä taloyhtiön yleinen sauna. Keskustassa kyllä revittiin surutta vanhaa ja rakennettiin uutta, Helsinki kun oli aikaisemmin ollut paljolti täynnä pieniä puuhökkeleitä.

Asuntopula oli kova, 1920-luvulla laitettiin pystyyn hätäasuntoja Suvilahden vanhoilla kasarmeille, missä eri perheet erotettiin pelkillä naruille ripustetuilla lakanoilla toisistaan. Ei lämmitystä, ei yksityisyyttä, ei oikein mahdollisuutta kokata ja peseytyminenkin hankalaa. Oli katujengejä, jossa hyvinkin nuoret lapset joutuivat pahoille teille. Huono-osasimmat kerjäsivät, ja kaikkialla oli töitä tekeviä lapsia.

Mainoksia kyllä oli paljonkin, esim. tupakkaa ja saippuaa mainostettiin ahkerasti. Elokuvateattereitakin oli. Ihmisillä alkoi pikkuhiljaa olla parempi elintaso, tosin työläisillä ei välttämättä kovin hääppöinen:

No ei se ero nykyhetkeen ole niin suuri kuin kuvittelet: monet asuvat nykyisinkin ahtaasti, yksityisyyttä ei ole huonon äänieristyksen takia tai naapurin parveke on melkein omassa ikkunassa kiinni, katujengejä on nytkin ja lämmityksen, valaistuksen ja vedensaannin suhteen tilanne voi olla tänä talvena kiikun kaakun. 

Vierailija kirjoitti:

Noi kauheet rumat purettiin ja laitettiin hienoa betonia tilalle. Ja tiiviisti, koska kaupunki.

Osan noista kauheen rumista purki meidän puolesta toi itänaapuri 40-luvulla. Et ihan kaikkia ei itse tuhottu.

Vierailija kirjoitti:

Aloitus on hyvä esimerkki historian romantisoinnista. Arkkitehtuuri oli nykyistä yksityiskohtaisempaa, sillä edullista työvoimaa oli helposti saatavilla, kun työntekijöillä ei ollut sellaisia oikeuksia kuin nykyään. Nykyään, kun on laissa määritellyt työajat ja ala- sekä ammattikohtaiset palkat, on mietittävä tarkemmin, mihin rakennustyöntekijöiden työtunnit käytetään.

Ulkoiseen olemukseen panostettiin enemmän ja pukeutuminen oli muodollisempaa, mutta saattoi olla niin, että köyhä omisti vain yhden tai kaksi vaatekertaa. Kaduilla oli kerjäläisiä, kaupustelijoita ja prostituoituja, mutta heitä harvemmin näkee valokuvissa. Köyhät asuivat hirvittävissä loukoissa, kaikista köyhimmät vuokrakasarmeissa, joissa perheellä saattoi olla vain kankaan kappaleilla naapureista erotettu muutaman neliön tila.

Kyllä keskustan kauniiden tilojen purkaminen ja rumien rakentaminen tilalle oli ihan puhtaasti rakennusliikkeiden ahneudesta johtuvaa eikä sillä ole mitään tekemistä työläisten oikeuksien kanssa.

Suomessa ei ole arvostettu vanhaa, vaan 60-ja 70-luvulla moni kaupunki koki arkkitehtonisen täystuhon. Kauniit talot purettiin, ja halpaa elementtiroskaa rakennettiin tilalle. Täällä ei ole arvostusta kauneudelle ja rakennuskulttuurille.

Nythän Mannerheimintieltä halutaan purkaa yksi tällainen laatikkokammotus Forumin vierestä, joka rakennettiin puretun kauniin talon tilalle 60-luvulla. Tilalle ollaan laittamassa samankaltaisia toimistokammotusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo julkisivujen koristeet teki koristemestarien oppilaat, ilmaiseksi, ja mestari otti siitä maksun asiakkaalta kisällien saadessa opetella työtään mestarin ohjauksessa. Vähän sama kuin nykyisin ammattikoulun sijaan oppilaat laitettaisiin ensimmäiseksi 15 vuoden ajaksi ilmaiseksi töihin YIT:lle tai Skanskalle tekemään kivitaloja, jotta sitten isona voivat alkaa vastaaviksi mestareiksi ja saada jopa palkkaa työstään.

Aina joku ruikuttaa ettei ole enää kaunista arkkitehtuuria. Niin, kun kukaan ei sitä ilmaiseksi tule veistämään. Myöskään kukaan ei halua maksaa sitä nykysummaa koristeleikatuista ikkunankarmeista, minkä puuseppä pyytäisi. Kumma juttu.

Koristekaiverrusta melkein mihin materiaaliin vain voisi nykyään tehdä koneellisesti, ja todella halvalla, luultavasti halvemmalla kuin käsin vuonna 1900.

Eihän siihen tarvitsekaan kuin lämpimän tuotantohallin, cnc-jyrsimen ja ihmisen, joka osaa 3D-mallintaa sille cnc:lle sen ajouran, jolla esine laitteella syntyy. Kellä vaan on varaa palkata itselleen oma mallintaja, ei ne kai laskuta kuin jotain 300e/h noista cnc koodaustöistä.

Niin mitä yrititkään sanoa?

Tuohon aikaan luokkaerot olivat vielä suuremmat kuin nykyään. Köyhälistö asui kaupunkien laitamilla eikä siis ollut katukuvassa. 

Vierailija kirjoitti:

Kauniit rakennukset on historiassa rakennettu pitkälti samalla tavalla kuin Qatarin jalkapallostadionit: köyhiä työläisiä riistämällä. 1800- ja 1900-luvulla kaupunkeihin muutti valtavasti köyhää väkeä maaseudulta, ja rikkaat tehtaanomistajat sekä rakennuttajat saattoivat teettää töitä mielensä mukaan, kun kaikille töille oli ottajia. Töitä tehtiin 12 tuntia päivässä kuutena päivänä viikossa, ja raskaasta työstä ansaitsi sen verran, että saattoi vuokrata nurkan jaetusta huoneesta ja ostaa ruoaksi puuroryynejä.

Onpa sinulla erikoinen käsitys siitä, että kauniiden talojen rakentaminen vaatisi orjia. Ei vaadi vaan laadukasta suunnittelua ja tyylitajua. Ja erityisesti niiden vanhojen talojen säilyttäminen vaatii sitä, että osaa arvostaa vanhaa.