Aikuiset lapset, jo omillanne asuvat, ettehän mene vanhempien luokse jouluksi niin sanotusti valmiiseen pöytään!

Juuri näin. Minusta on niin surullista katsoa kun aikuiset, jopa 50-vuotiaat menevät äidin passattavaksi. Selkeästi näkee että äiti on väsynyt mutta niin kiltti ettei valita(paitsi minulle rivien välistä).

Itsellä on sairas äiti, sairastellut jo 20 vuotta ja otin vanhemman paikan jo alle kolmikymppisenä. Ei tulisi mieleenkään passuuttaa äitiä.

Jotkut ovat vaan niin röyhkeitä ja itsekkäitä.

Vierailija kirjoitti:

Missä kaikki kokkaavat isät on tässä keskustelussa? Äidit raataa joulun keittiössä.. kai isät auttaa edes vähän? Vai onko isän tehtävä isännöidä ja kertoa hauskoja juttuja?

Isä kääntää sitten suurieleisesti kesällä mökillä grillissä pihviä.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin tykkään tehdä kaiken pikkuhiljaa itse, on rentouttavaa vastapainoa työelämälle. Tosin meille tulee vain kymmenkunta ihmistä joten kovin suurelle porukalle ei tarvitse tehdä. Teinit asuvat vielä kotona, isovanhemmat tulevat meille.

Äitini asuu lähellä ja käy meillä muutenkin usein, ja osallistuu valmisteluihin tuomalla ennen joulua esim. kalkkunarullan, mätejä, poronpaistia, juomia yms. Hän ei ole koskaan ollut ns. keittiöihmisiä joten tämä työnjako sopii meille hyvin kun haluaa kuitenkin osallistua.

Lapset kun lentävät pesästä ovat meille aina tervetulleita ja mielelläni heitä mahdollisine perheineen tuolloinkin passaan niin kauan kuin kunto vaan riittää. (Ja ymmärrän toki, jos haluavat viettää joulunsa muualla - ehkä sitten lennämme miehen kanssa etelän lämpöön... 😉)

Pointti tosiaan siis vaan siinä, että monet myös pitävät niistä jouluvalmisteluista ja tekevät ne mielellään ihan itse.

Mätejä? Ei hemmetti. Miksi ihmeessä kidutatte itseänne jouluna tuolla tavalla?

Nojoo, itse en passaa jouluna ketään, aikuiset lapset ovat tottakai tervetulleita, mutta niin että sovitaan kaikkien tuovan/tekevän jotain. Se on reiluinta, ihan olemme isänsä kanssa täysillä työelämässä ja jouluna haluamme myös ottaa rennosti. Mutta kivaa on jouluisin näin aina ollut, yhdessä tekeminen ja suunnittelu on mukavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä menen. Ei tarvitse kuulemma tuoda tai tehdä mitään. Vanhempani tykkäävät järjestää joulua ja heillä on siihen aikaakin. Itse yritän selvitä vuorotyöstä ja lastenhoidosta eikä ole aikaa tehdä mitään jouluvalmisteluja.

Oletko varma että oikeasti tykkäävät? Vai eivät vain kehtaa sanoa sinulle, että tekisit sinäkin jotakin? Kuulostat nimittäin jotenkin sellaiselta vuorotyö-lastenhoito-voivotteluinesi, että minulle kaikki heti valmiina, koska minä, minä, minulla on raskasta.

Tiesitkö että monilla on terve suhde omiin lapsiinsa ja osaavat esim puhua omista tunteistaan puolin ja toisin?

Palstalla on valtavasti ihmisiä, joilla on aivan omituiset suhteet vanhempiinsa. Tulee ilmi, kun lukee ihan mitä tahansa ketjua, jossa käsitellään aikuisten lasten suhteita vanhempiinsa.

Niinpä, ja sitten on väen väkisin yhdessä joulua vietettävä. Jonkinlaista näytelmää monella tämä joulunviettokin. Saapahan sitten mummot kehuskella ja samalla valitellakin toisilleen jälkeenpäin, miten raskasta oli jouluna kaikkia passata.

Vierailija kirjoitti:

En kehtaa sanoa että en jaksa laittaa joulua aikuisille lapsilleni. Haluan kuitenkin nähdä heitä ja viettää aikaa heidän ja lastenlasteni kanssa. Pelkään että muuten en näkisi ja tämä on hinta. Joskus olen ajatellut että mitä sitten kun en enää jaksa? Varmasti sitten yksinäisiä jouluja loppuun asti. Ehkä joku nopeasti käyttää joululounaalle kotonaan.

Tätä on tosi surullista seurata vierestä. Sulla on tosi ajattelemattomat ja itsekkäät lapset. Minulle on kunnia-asia hoitaa niin joulu kuin muutkin asiat äidilleni.

Vierailija kirjoitti:

Miksi täällä jatkuvasti paasataan että pienten lasten vanhemmilla on niin vaikeaa, että isovanhemmat siksi passaa joulun heille. Entä ne isovanhemman tarpeet? Ei varmasti ole helppoa kun keho vanhenee,tulee kipuja ja rajoitteita, yhteiskunnassa on paljon syrjiviä ja ikärasistisia rakenteita. Mutta näitä ei kukaan mieti, kun eihän isovanhemmilla ole tarpeita ja toiveita. He suorastaan rakastavat raatamista.

No jos ne isovanhemmat ovat jo eläkkeellä eikä nyt vielä mitään monisairaita, niin onhan heillä enemmän aikaa ihan rauhassa joulua laittaa ja valmistella kuin lapsiperheen vanhemmilla, jotka ovat viimeiseen asti töissä ennen joulua. Monelle isovanhemmalle ruuanlaitto muulloinkin kuin jouluna on kumminkin kohtuullisen helppo tapa auttaa lastensa perheitä. Esim. Oma äitini ei ollut mikään innokas lasten leikittäjä, mutta hän monesti teki meille arkisin laatikkoruokia yms. joista oli iso apu kiireisessä arjessa. Ja huom! Hän teki tämän ihan oma-aloitteisesti, ei häneltä tällaista pyydetty. Miksi ihmeessä monen tuntuu olevan vaikea käsittää, että isovanhemmat voivat auttaa lapsiaan ihan omasta halustaan, kun näkevät lapsiperheiden kiireen? Miksi se pitää nähdä hyväksikäyttönä?

En mene koska en ole ollut väleissä vanhempieni kanssa 2 vuoteen, ei enää kiukuttelua ei solvausta ei huutoa ei mitään sellaista että itku kurkussa paniikissa yhdessä kohdin,ihanaa! Saa viettää joulua tai olla viettämättä. Nytkun muutenkin ajatellut miten me länsimaalaiset ollaan tässä jouluasioissakin itsekkäitä ja omahyväisiä,kalliit lahjat ja syöminen niinkuin sioilla että ei ole ehtinyt nielaista edellistä suupalaa kun lisää pitää tunkea puhumattakaan siitä että monet ryyppää änkyräkänniin sitten tapellaan ja huudellaan,Suomalaiset on juoppoja! Hyvää joulua ja sitä rataa älkää toki välittäkö yksinäisistä,köyhistä ja sairaista pääasia että Teillä itsellänne on hauskaa ja on kalliita lahjoja ja paljon rahaa ja ennenkaikkea viinaa!!

Nojoo.

Meillä äiti rakastaa yli kaiken sellaista " minä viimeisillä voimillani"- uhrin roolia. Nyt kun koko syksy on sairasteltu, on soitellut parin päivän välein itkien, kun ei "päästetä auttamaan"

Jos päästetään, soittele kaikki tutut läpi ja kertoo kuinka väsynyt on, kun meitä pitää niin paljon auttaa. Sitten nämä tutut suhtautuvat meihin nihkeästi, kun lokkeillaan, ja laitetaan vanha ihminen raatamaan. Jos asia otetaan puheeksi kieltää, että olisi mitään kellekään avautunut. Ihan on vain maininnut, että oli meillä käymässä ja tiskasi siinä samalla.

Ottakaa huomioon, että se pihalla osaansa itkevä mummo on vain tarinan toinen puoli. Tosi moni vanhempi nainen kantaa katkeruutta siitä, että aina on joutunut tekemään yli oman jaksamiskyvyn. Nyt siitä roolista ei osata päästää irti, koska muiden ihmisten sympatia on se positiivinen huomio, joka on totuttu saamaan.

Vierailija kirjoitti:

Juuri näin. Minusta on niin surullista katsoa kun aikuiset, jopa 50-vuotiaat menevät äidin passattavaksi. Selkeästi näkee että äiti on väsynyt mutta niin kiltti ettei valita(paitsi minulle rivien välistä).

Itsellä on sairas äiti, sairastellut jo 20 vuotta ja otin vanhemman paikan jo alle kolmikymppisenä. Ei tulisi mieleenkään passuuttaa äitiä.

Jotkut ovat vaan niin röyhkeitä ja itsekkäitä.

No voi kyynel. Ei kaikki ole huonkuntoisia ja sairaita. Mun 74 ja 75 vanhemmat haluavat mut, siskon ja aikuisen lapseni käymään heillä. Vanhemmat ei tee itse ruokia. He vain lämmittävät ruoat.

Vierailija kirjoitti:

Nojoo.

Meillä äiti rakastaa yli kaiken sellaista " minä viimeisillä voimillani"- uhrin roolia. Nyt kun koko syksy on sairasteltu, on soitellut parin päivän välein itkien, kun ei "päästetä auttamaan"

Jos päästetään, soittele kaikki tutut läpi ja kertoo kuinka väsynyt on, kun meitä pitää niin paljon auttaa. Sitten nämä tutut suhtautuvat meihin nihkeästi, kun lokkeillaan, ja laitetaan vanha ihminen raatamaan. Jos asia otetaan puheeksi kieltää, että olisi mitään kellekään avautunut. Ihan on vain maininnut, että oli meillä käymässä ja tiskasi siinä samalla.

Ottakaa huomioon, että se pihalla osaansa itkevä mummo on vain tarinan toinen puoli. Tosi moni vanhempi nainen kantaa katkeruutta siitä, että aina on joutunut tekemään yli oman jaksamiskyvyn. Nyt siitä roolista ei osata päästää irti, koska muiden ihmisten sympatia on se positiivinen huomio, joka on totuttu saamaan.

On se kumma kun jotkut miehet ei tee mitään. Mun 70+ isä on aina osallistunut kotitöihin.

Vierailija kirjoitti:

Nojoo.

Meillä äiti rakastaa yli kaiken sellaista " minä viimeisillä voimillani"- uhrin roolia. Nyt kun koko syksy on sairasteltu, on soitellut parin päivän välein itkien, kun ei "päästetä auttamaan"

Jos päästetään, soittele kaikki tutut läpi ja kertoo kuinka väsynyt on, kun meitä pitää niin paljon auttaa. Sitten nämä tutut suhtautuvat meihin nihkeästi, kun lokkeillaan, ja laitetaan vanha ihminen raatamaan. Jos asia otetaan puheeksi kieltää, että olisi mitään kellekään avautunut. Ihan on vain maininnut, että oli meillä käymässä ja tiskasi siinä samalla.

Ottakaa huomioon, että se pihalla osaansa itkevä mummo on vain tarinan toinen puoli. Tosi moni vanhempi nainen kantaa katkeruutta siitä, että aina on joutunut tekemään yli oman jaksamiskyvyn. Nyt siitä roolista ei osata päästää irti, koska muiden ihmisten sympatia on se positiivinen huomio, joka on totuttu saamaan.

Juurikin tuo. Mun äiti kans paasaa kaikille kuinka paljon tekee ja auttaa. Tosin läheisimmät sukulaiset tietävät kyllä ettei se ole totta esim siskonsa. Äiti vaan rakastaa marttyyrin rooliaan ja sillä saamaansa huomiota. Sitten kun ei pääse auttamaan kuukausiin on surkeana ettei apu kelpaa. Jos auttaa jossakin pienessä jutussa kerran , niin laulaa ympäriinsä kuinka on niin paljon tehnyt eikä jaksaisi. .

Vierailija kirjoitti:

Meitä ei olla aikoihin kutsuttu kumpaankaan mummolaan jouluruoalle. Käymme siis molemmissa mummoloissa vain kahvilla joulun pyhinä. En tiedä miksi eivät enää kutsu. Ei ole siis mitään riitoja tms ollut. Minun vanhemmat ei kutsu ketään minun sisaruksiakaan ja miehen vanhemmat tarjoaa jouluruoan vain miehen siskon perheelle jotka kauempaa tulevat.

En toisaalta jaksa lähteä itse siihenkään että minä kutsuisin meille heidät syömään..työt ja arki kolmen lapsen kanssa (nuorin vasta 1v) uuvuttaa meitä vanhempia jo ihan riittävästi. Siispä syömme jouluruoat itse laitettuna vain oman perheen kesken.

Et tiedä miksi eivät kutsu, olisiko se jaksamisen ja rahan puute heilläkin. Kahvit riittää, jokainen voi syödä jaksamisen ja budjetin mukaan kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille saa tulla valmiiseen pöytään lapset ja lapsenlapset ja heidän puolisonsa. Osataan avata suu sitten kun homma ei enää toimi. Mutta niin kauan kuin toimii niin nautin siitä, että saan järjestää suuren sukujoulun jossa on valmis pöytä vieraille.

Joo sitä niin ajattelee että toki se on helppoa sitten avata suu ja ilmoittaa että me 8 (+miniän/vävyn sukulaiset) tulemmekin sitten jouluna teille! Kierrätetään järjestelyvastuuta!

Kunnes ajattelen sitä miten pitkät työpäivät, raskaat työmatkat, arki 2-3 lapsen kanssa jne on oikeasti väsyttävää ja heidänkin pitäisi saada nauttia levosta ja joulurauhasta. Sitten ei enää kehtaakaan ehdottaa sellaista.

Tästä syystä toivoisin että kutsu tulisi lasten perheiltä

Suu vain auki niin ymmärtävät. Ei kukaan ajatuksiq lue, varsinkaan nykypäivänä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi täällä jatkuvasti paasataan että pienten lasten vanhemmilla on niin vaikeaa, että isovanhemmat siksi passaa joulun heille. Entä ne isovanhemman tarpeet? Ei varmasti ole helppoa kun keho vanhenee,tulee kipuja ja rajoitteita, yhteiskunnassa on paljon syrjiviä ja ikärasistisia rakenteita. Mutta näitä ei kukaan mieti, kun eihän isovanhemmilla ole tarpeita ja toiveita. He suorastaan rakastavat raatamista.

No jos ne isovanhemmat ovat jo eläkkeellä eikä nyt vielä mitään monisairaita, niin onhan heillä enemmän aikaa ihan rauhassa joulua laittaa ja valmistella kuin lapsiperheen vanhemmilla, jotka ovat viimeiseen asti töissä ennen joulua. Monelle isovanhemmalle ruuanlaitto muulloinkin kuin jouluna on kumminkin kohtuullisen helppo tapa auttaa lastensa perheitä. Esim. Oma äitini ei ollut mikään innokas lasten leikittäjä, mutta hän monesti teki meille arkisin laatikkoruokia yms. joista oli iso apu kiireisessä arjessa. Ja huom! Hän teki tämän ihan oma-aloitteisesti, ei häneltä tällaista pyydetty. Miksi ihmeessä monen tuntuu olevan vaikea käsittää, että isovanhemmat voivat auttaa lapsiaan ihan omasta halustaan, kun näkevät lapsiperheiden kiireen? Miksi se pitää nähdä hyväksikäyttönä?

Monella isovanhemmalla on itselläkin muistissa se lapsiperheajan kiire, ja siksikin mielellään auttavat. Oma äitini on harmissaan ettei pysty olemaan apuna niin paljon kuin haluaisi, kun ei asu ihan lähellä ja käy vielä töissä. Itse kun sai aikanaan paljon apua eläkkeellä olevalta anopiltaan. Äitini ei ole kodinhengetär joten apu ei ole kokkaamista, mutta hän on loistava lasten kanssa ja hoitaa heitä mielellään. Anoppi taas on huippu ruuanlaittaja ja tykkää siitä, häneltä saadaan usein ruokaa mukaan kun käydään kylässä. Rahaakin anopilla ja apella on, velat maksettu ja hyvät työpaikat, joten ostavat mieluusti vähän kalliimpia lahjoja. Ei olla vaadittu, ihan itse haluavat ostaa.

Kaikki jotka valittaa lastensa itsekkyyttä voi kyllä katsoa peiliin ja miettiä, että itsepä kasvatin. Ei minulle ole tullut mieleenkään mennä tyhjin käsin äidin palveltavaksi, kun on jo pienestä pitäen otettu mukaan kotitöihin. Itsestäänselvää että osallistun näin aikuisenakin, en odota täyttä palvelua. Mutta mitä nyt kavereilta kuulee niin kaikki vanhemmat ei odota/ole odottaneet edes teini-ikäisten laittavan tikkua ristiin yhteisen hyvän eteen, tuskin mikään yllätys ettei ne lapset sitten aikuisenakaan tajua.

Minä järjestin kaksi kertaa sukujoulun. Kukaan ei tuonut mitään, siis mitään muassaan.

Äitini istui marttyyrinä kun hänen diabetestaan ei huomioitu tarpweksi. Tästä on nyt maristu 15 vuotta.

Eikä myöskään auttanut missään.

Pyysimme että ei turhia. lahjoja lapsille. Ei isoja, ei ei-ikätasoisia, ei vaatetta, ei möykkääviä lahjoja. Kärrättiin huusholli täyteen kaiken maailman moskaa.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen kovasti vanhuksia, jotka eivät halua viettää joulua lasten ja lastenlasten kanssa. Ymmärrän joskus, mutta jos on tapana möllöttä yksin niin onkosta jotain vikaa suhteissa?

Meillä syyt miksi jotkut ei mukana joulunvietossa: osa ulkomailla ja yhden vei jehovat.

Kaikki vanhat eivät enää yksinkertaisesti jaksa,siinä yksi syy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen kovasti vanhuksia, jotka eivät halua viettää joulua lasten ja lastenlasten kanssa. Ymmärrän joskus, mutta jos on tapana möllöttä yksin niin onkosta jotain vikaa suhteissa?

Meillä syyt miksi jotkut ei mukana joulunvietossa: osa ulkomailla ja yhden vei jehovat.

Kaikki vanhat eivät enää yksinkertaisesti jaksa,siinä yksi syy.

Miksi muka kaikkien aikuisten vanhemmat olisivat juuri vanhoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen kovasti vanhuksia, jotka eivät halua viettää joulua lasten ja lastenlasten kanssa. Ymmärrän joskus, mutta jos on tapana möllöttä yksin niin onkosta jotain vikaa suhteissa?

Meillä syyt miksi jotkut ei mukana joulunvietossa: osa ulkomailla ja yhden vei jehovat.

Kaikki vanhat eivät enää yksinkertaisesti jaksa,siinä yksi syy.

Miksi muka kaikkien aikuisten vanhemmat olisivat juuri vanhoja?

Minäkin olin alle viisikymppisenä aikuisten lasten vanhempi enkä mikään harvinaisuus. Lapsetkin tein reilusti aikuisena eli olin kolmekymppisenä kahden lapsen äiti.