Lue keskustelun säännöt.
Osaako joku kansantaloutta? Selittäkää, mitä haittaa sähkön hintakatosta voi olla!
19.12.2022 |
En kysy spekulaatioita, vaan oikeasti heiltä, jotka taloutta ymmärtävät. Hintakatossa on riski talouden kannalta, mutta mikä?
Kommentit (48)
Siis ei siinä ole kuin kaksi sangennhelposti tajuttavaa riskiä.
1) jos valtio maksaa erotuksen,
nostaa velkaa/veroja.
2) vaikka tilanne on köyhän sähkölämmittäjän kannalta kohtuullinen, ei hintojen vaihtelu enää ohjaa kulutuskäyttäytymistä. Silloin kun sähkönon niukinta, olisi hinnat tapissa. Varakaskin yrittäisi silloin olla lataamatta Teslaa tai lämmittämättä uima-allasta ja normaalituloinen lykkäisi pyykinpesua. Nyt jos hinta rajoitetaan pariinkymmeneen senttiin, ei kulutus muutu => siirrytään sähkökatkoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, teoriassa jos oletetaan, että sähkön hinta on samalla se taloutta ohjaava talouden näkymätön käsi, niin sähkön hinta ei enää hintakaton myötä ohjaa ihmisiä toimimaan "oikein". Korkea hinta on siis merkki siitä, että jotain asiaa on vähän, joten sen tuotteen kulutus-tarjontakäyrän pitäisi johtaa asian käytön vähenemiseen.
Ja toisaalta hintakatto voi ajaa yhtiöt tilanteeseen, jossa sähköpulan hetkellä ei ole kannattavaa käynnistää varavoimalaitosta, koska sen käynnistämiskulut on suuret eikä voittoja tule
T:KTM
En ihan ymmärrä. Jos sähkön hintakatto olisi vaikka 20 c, olisi se silti neljä kertaa kalliimpaa, kuin vanha. Totta ihmeessä se ohjaisi säästämään sähköä.
Rikkaat tai eivät säästäisi vaikka hinta olisi mitä.
Se ero 20c ja 70c välillä on todennäköisesti se merkitsevä, meneekö pienyrittäjä konkurssiin vai ei.
Näyttää kun taas oltaisiin "pelastamassa pankkeja" eikä ihmisiä, kuten 90-luvun lamassa. Silloin meni konkurssiin todella paljon yrityksiä, mitkä ei koskaan palanneet, ja työ sitten vain valui jonnekin halpamaihin.
Eri
Hintakatto pitäisi toteuttaa muuttuvana, ts minimimäärä sähköä on takuuhintaista ja ylimenevältä osalta voi veloittaa enemmän. Minimäärässä huomioidaan tietysti lämmitysmuoto. Lisäksi tulisi rajoittaa sähkönmyyjien voittomarginaalia siten, että jos hinta ylittää tietyn rajan, ei kuluttajahintaan saa lisätä kustannuksia suurempaa marginaalia. Näin vahingoitetaan markkinaa mahdollisimman vähän.
Tuossa suoraviivaisessa hintakatossa on tosiaan se ongelma, ettei kannusta kulutuksen hillitsemiseen eikä tarjonnan lisäämiseen. Lisäksi se tulee tarkoittamaan että hintakattoa alempia hintoja ei nähdä, tuotantokustannuksista riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Siis ei siinä ole kuin kaksi sangennhelposti tajuttavaa riskiä.
1) jos valtio maksaa erotuksen,
nostaa velkaa/veroja.
2) vaikka tilanne on köyhän sähkölämmittäjän kannalta kohtuullinen, ei hintojen vaihtelu enää ohjaa kulutuskäyttäytymistä. Silloin kun sähkönon niukinta, olisi hinnat tapissa. Varakaskin yrittäisi silloin olla lataamatta Teslaa tai lämmittämättä uima-allasta ja normaalituloinen lykkäisi pyykinpesua. Nyt jos hinta rajoitetaan pariinkymmeneen senttiin, ei kulutus muutu => siirrytään sähkökatkoihin.
20 senttiä ei ole halpa hinta, vaan järkyttävän kiva, joka nelinkertaistaa sähkölaskut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hinta ei sitten enää välttämättä vaikuta kysyntää alentavasti suurituloisilla. Kauniit kehoitukset säästää sähköä tuskin tehoavat, vaan hinta lienee paras rajoitin lukaalien sähkönkulutukseen. Jos kulutus ei laske toivotusti, seurauksena on sähkökatkoja.
Oikeasti ottaa päähän jos hintakatto tulee huhtikuussa voimaan. Mitä hyötyä siitän silloin enää on? Nämä nykyiset kansanedustajat saa keväällä kaikki tippua eduskunnasta. Varsinkin ministerit, ovat niin saamatonta porukkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
HIntakattoon pitäisi liittää sähkönmyyntikielto ulkomaille tai käy niin että me saamme "halpaa sähköä" 4h/vrk ja olemme loppuajan pitkissä sähkökatkoissa, kun on kannattavampaa myydä sähköä ulkomaille. Tosin ydinvoimalan jatkuvat ongelmat käyttöönotossa viittaavat siihen, että näin tämä on suunniteltukin. Suomi ajetaan alas sellaisena, mihin olemme tottuneet.
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä. Jos sähkön hintakatto olisi vaikka 20 c, olisi se silti neljä kertaa kalliimpaa, kuin vanha. Totta ihmeessä se ohjaisi säästämään sähköä.
Rikkaat tai eivät säästäisi vaikka hinta olisi mitä.
Se ero 20c ja 70c välillä on todennäköisesti se merkitsevä, meneekö pienyrittäjä konkurssiin vai ei.
Näyttää kun taas oltaisiin "pelastamassa pankkeja" eikä ihmisiä, kuten 90-luvun lamassa. Silloin meni konkurssiin todella paljon yrityksiä, mitkä ei koskaan palanneet, ja työ sitten vain valui jonnekin halpamaihin.
Eri
Et siis ymmärrä, että on niin suurituloisia, joille tuo nelinkertainen ei ole merkittävästi korkeampi hinta? Mutta että jossain kohtaa heilläkin on se kipurajansa? Ja että näiden kaikkein rikkaimpien kulutus ei ole yhdentekevää, koska heillä se sähkönkulutus on myös todennäköisesti suurinta, kun pitää lämmittää kartanot ja uima-altaat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hinnan tai vuokran sääntely johtaa ajan kuluessa tarjonnan vähentymiseen. Esim. meillä oli aikanaan voimassa asuntojen vuokrasaantely, joka piti vuokria käypiä vuokria selvästi alhaisemmalla tasolla johtaen siihen, että markkinoilla ei ollut riittävästi vuokra-asuntoja tarjolla.
Hintakattoa ei tämä vuoksi kannata laittaa sähkölle, koska se väistämättä johtaa tilanteeseen, jossa sähkön tarjonta vähenee. Se siis johtaa helposti tilanteeseen, jossa ihmisille ei ole tarjolla sähköä lainkaan.
Hinnan sääntely on tulella leikkimistä taloustieteellisesti, ja siinä prosessissa voi palaa muutkin kuin pelkät kädet.
Siinä yhdessä pilapiiroksessa oli aika yksinkertainen rautalankamalli.
Lähiöbaarin oluen hinta on vaikka 9€. Valtio on asettanut tuopille hintakaton 5€. Sillä elämäntapatyöttömällä on nippanappa se 5€ ostaa tuoppi, josta valtio maksaa erotuksen 4€ lähiöbaarin pitäjälle. Työpäivän päätteeksi yrityksen x työntekijät lähtee kaljalle ja hyväpalkkainen pomo huutaa jo ovelta 100 tuoppia. Ja taas sinä, minä ja elämätapatyötön maksaa erotuksen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hintakatto kannustaa tuhlaamaan sähköä. Onneksi itselläni on vielä melkein vuoden edullinen määräaikainen sopimus.
Tuo 20 senttiä voisi olla sopiva katto, se vielä kannustaisi sähkön säästämiseen. Jos mennään sen alle, niin sitten alkavat sähkökatkot ja muut toimitusvaikeudet.
Ja kyllähän joikaisen pitäisi omalla pienellä tai suurella osalla osallistua itsekin tämän kriisin hoitoon, ettei kaikkea työnnetä niiden niskaan, jotka jo maksavat veroina monen laskut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä tämä käsitys on tullut, että valtio maksaisi erotuksen? Eihän siinä ole mitään "erotusta", kun tuotantokulut on samat kuin aiemmin, eli voittoa tulee silti, vaikka olisi 20 sentin hintakatto. Ainoa seuraus on se, että sähköfirman pomo saisi jatkossa pienemmät bonukset.
No jos sähkön hintakatto määritellään 20c/kwh, niin tuskin siinä nyt mitään kulutusjuhlia syntyy. Kysymys on enemmänkin fortumin tappioista ja siitä, että kellä ne maksatetaan
Vierailija kirjoitti:
Hinta ei sitten enää välttämättä vaikuta kysyntää alentavasti suurituloisilla. Kauniit kehoitukset säästää sähköä tuskin tehoavat, vaan hinta lienee paras rajoitin lukaalien sähkönkulutukseen. Jos kulutus ei laske toivotusti, seurauksena on sähkökatkoja.
Omakotiasujat muodostavat n. 30 % Suomen väestöstä. Päälle ne muutamat sähkölämmitteiset rivitalot. Lopuilla sähkön hinta voi kyllä tuntua lompakossa, muttei ole deal breaker, vaan raha on yksinkertaisesti muusta kulutuksesta poissa. Ja kulutussähköä voi säästää oikeasti 5-10 %. Paljon vähemmän kuin mitä säätilat vaikuttavat sähkönkulutukseen. Esimerkiksi meillä kaukolämpötalossa kulutus kaksinkertaistuu kykenemättä asialle tekemään mitään, kun pakkanen on -15 °C.
Paljon enemmän liiketalous tuhlaa. Meidänkin organisaatiossa on varmaan toista tuhatta tietokonetta 24/7 tarpeettomasti päällä sammuttamisen tai lepotilan sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Siinä yhdessä pilapiiroksessa oli aika yksinkertainen rautalankamalli.
Lähiöbaarin oluen hinta on vaikka 9€. Valtio on asettanut tuopille hintakaton 5€. Sillä elämäntapatyöttömällä on nippanappa se 5€ ostaa tuoppi, josta valtio maksaa erotuksen 4€ lähiöbaarin pitäjälle. Työpäivän päätteeksi yrityksen x työntekijät lähtee kaljalle ja hyväpalkkainen pomo huutaa jo ovelta 100 tuoppia. Ja taas sinä, minä ja elämätapatyötön maksaa erotuksen...
Sinällään oikein ja hyvä esimerkki mutta paremmin nykytilannetta kuvaisi se että se ennen 5 euroa maksanut tuoppi maksaisi hintakaton kanssa enää "vain" 20 euroa. Ei olisi silloinkaan tungosta baarissa. Ihan sama onko sen tuopin hinta 70 euroa vai 20 euroa tuopilta niin kallista se on kummassakin tapauksessa.
Hwletin hullua meininkiä. Kuka luulee MIKÄ elättää Suomen? Yritykset ovat riippuvaisia sähköstä ja vihreä idiotismi ajaa ne alas. 97 %::s laskenalisesti Suomen Valtion verotuloista tulee yrityksiltä. Nyt vihreäsiirtymä tappaa sen.
Neanderthalensis kirjoitti:
Hwletin hullua meininkiä. Kuka luulee MIKÄ elättää Suomen? Yritykset ovat riippuvaisia sähköstä ja vihreä idiotismi ajaa ne alas. 97 %::s laskenalisesti Suomen Valtion verotuloista tulee yrityksiltä. Nyt vihreäsiirtymä tappaa sen.
Vastoin yleistä kaäsitystä yritysmaailma ei mitenkään erityisesti vastusta vihreää siirtymää. Hyvin monet yritykset näkevät siinä enemmän bisnesmahdollisuuksia kuin uhkia.
Fortumin omistaa suureksi osaksi Suomen valtio ja kunnat omistavat omat sähköyhtiönsä. Eli valtio ja kunnat menettävät tuloja, jos tulee hintakatto. Se taas lisää velanottoa tai vähentää saamapuolella olevien etuja.