Kuinka usein nainen jättää kiinnostuksensa ilmaisematta?
Olen joskus miettinyt, kun minusta usein kiinnostuu lähinnä sellaiset sosiaaliset hölöttävät bimbonaiset, vaikka itse en mielestäni heitä vastaava persoona olekaan. Onko heillä sitten vain enemmän uskallusta lähestyä luonteensa puolesta, tiedä sitten.
Siksi kysynkin, että kuinka usein naiset jättää kiinnostuksensa ilmaisematta ihan lähinnä vain rohkeuden puuttuessa?
Kommentit (46)
Omalta kohdaltani voin sanoa, etä aina. Tai sitten kukaan ei koskaan ole ollut kiinnostunut minusta.
Myönnettäköön, että omalla kohdallani useimmiten, koska kiinnostuksen avoin näyttäminen tuntuisi jotenkin liian nololta. Vaikka en koe olevani muutoin mitenkään sosiaalisesti rajoittunut, niin tällaisissa asioissa olen kai vähän ujo ja kömpelö.
No minun mokiani taas varmaan. Kyllä ne arat ilmaisevat ja ihan suoraan. Yksi pisti jopa äitinä puhemieheksi. Oli porukan kaverin vaimo.
Itsekin tätä miehenä kysyn, että entä jos nainen on kiinnostunut miehestä (ovat vaikka työkavereita ja päivittäin tekemisissä), niin jos juttu luistaa miehen kanssa, niin jääkö mahdollinen kiinnostus silti ilmaisematta? Meneekö silti siinä raja,vaikka juttu luistaakin? Miehenä on kova kynnys ottaa se askel tuollaisessa tilanteessa, sillä jos onkin arvioinut tilanteen väärin, niin saattaa ruveta työpaikan naisväen keskuudessa liikkumaan paskanjauhantaa, että se tyyppi ahdistelee naisia.
Melko usein. Kolmekymppiseksi saakka en ollut saanut yhtään aloitetta naisilta, mutta jälkeen päin olen saanut kuulla olleeni häkellyttävän usean naisen kiinnostuksen kohde.
Vanhemmiten olen saanut naisilta aloitteita muutaman kerran.
Outo kysymys. Kuinka usein missä ajassa, per henkilö vai mitä?
Mä jätin kiinnostukseni ilmaisematta tällä viikolla monta kymmentä kertaa.
T. sinkkunainen
Joka kerta koska kokemus on osoittanut, että miehestä ei ole kuin pilaamaan elämäsi. Vaikka miten kivan oloinen on, niin tutustuessa sieltä kuitenkin ilmenee kaikkea synkeää paskaa ja vaikeuksia pahimmillaan vuosiksi, joten ei. Olkoon siellä missä on, jonkun muun murheena.
Vierailija kirjoitti:
Itsekin tätä miehenä kysyn, että entä jos nainen on kiinnostunut miehestä (ovat vaikka työkavereita ja päivittäin tekemisissä), niin jos juttu luistaa miehen kanssa, niin jääkö mahdollinen kiinnostus silti ilmaisematta? Meneekö silti siinä raja,vaikka juttu luistaakin? Miehenä on kova kynnys ottaa se askel tuollaisessa tilanteessa, sillä jos onkin arvioinut tilanteen väärin, niin saattaa ruveta työpaikan naisväen keskuudessa liikkumaan paskanjauhantaa, että se tyyppi ahdistelee naisia.
Minulla ainakin jää. Ei siitä, että juttu luistaa hyvin, vielä useinkaan pysty päättelemään, että mies olisi muutenkin kiinnnostunut, kuin vain heittämään juttua. Siis jos jos se juttelu on hyvin geneerisellä tasolla.
Jos mulle tulee miehestä fiilis että tuon haluan, silloin osoitan kiinnostukseni, huolimatta siitä että olen todella ujo. Oletuksena tietysti, että tilanne niin sallii. Kaksi kertaa on tullut tuo fiilis ja toisen kerran oli helppoa ilmaista kiinnostus, koska kyseessä oli deittisovelluksen kautta tavattu mies. Toiselle miehelle sitten jäi ilmaisematta, koska siinä tilanteessa en olisi mitenkään voinut fiksusti lähestyä. Tämä jälkimmäinen mies oli minulle tuntematon.
Jätän käytännössä aina kiinnostukseni ilmaisematta, jos mies ei näytä osoittavan minuun kiinnostusta ensin. Säästän molemmat nololta tilanteelta. Ne kerrat, kun olen elämäni varrella ottanut riskin, on miehen ystävällinen kiinnostus muuttunut etäisyyden otoksi. Olen nätti ja kiva, ja moni näistäkin miehistä on ilmaissut, ettei käsitä, miten vielä olen sinkku. Ystävänä kyllä suosittu. Toki näillä ystävä-miehillä on ollut tiedossa, että etsin parisuhdetta tositarkoituksella ja haluan lapsia, tämä on luultavasti ollut iso turn-off.
Vierailija kirjoitti:
Joka kerta koska kokemus on osoittanut, että miehestä ei ole kuin pilaamaan elämäsi. Vaikka miten kivan oloinen on, niin tutustuessa sieltä kuitenkin ilmenee kaikkea synkeää paskaa ja vaikeuksia pahimmillaan vuosiksi, joten ei. Olkoon siellä missä on, jonkun muun murheena.
Vai että joka kerta. Vähän veikkaan, että sinusta itsestäsi kuoriutuu niin rasittava persoona, joka tuon aiheuttaa.
Olin ottamassa loparit työpaikasta ja samaan syssyyn sitten laitoin eräälle työkaverinaiselle viestiä, missä tein selväksi kiinnostukseni. No rukkasethan siinä tuli, mikä ei ollut enää kauhea juttu kun muutenkin olin häipymässä. Varmasti alkoi juttu siellä naispiireissä vähintään liikkumaan ja olisi saanut asiasta kuulla jatkossa enempivähempi piruilevaan sävyyn työkavereilta.
Syntymä on kuolemantuomio, mutta on se sen arvoista että joku sitten hoitaa vanhana.
Vierailija kirjoitti:
Olin ottamassa loparit työpaikasta ja samaan syssyyn sitten laitoin eräälle työkaverinaiselle viestiä, missä tein selväksi kiinnostukseni. No rukkasethan siinä tuli, mikä ei ollut enää kauhea juttu kun muutenkin olin häipymässä. Varmasti alkoi juttu siellä naispiireissä vähintään liikkumaan ja olisi saanut asiasta kuulla jatkossa enempivähempi piruilevaan sävyyn työkavereilta.
Niin ja unohtui mainita, että tuota ennen nainen oli mielestäni näyttänyt selkeästi kiinnostuksen merkkejä. Opinpahan taas, ettei niihin kuvittelemiinsa merkkeihin kannata luottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka kerta koska kokemus on osoittanut, että miehestä ei ole kuin pilaamaan elämäsi. Vaikka miten kivan oloinen on, niin tutustuessa sieltä kuitenkin ilmenee kaikkea synkeää paskaa ja vaikeuksia pahimmillaan vuosiksi, joten ei. Olkoon siellä missä on, jonkun muun murheena.
Vai että joka kerta. Vähän veikkaan, että sinusta itsestäsi kuoriutuu niin rasittava persoona, joka tuon aiheuttaa.
Enköhän minä tiedä mitä teen ja miten asiat menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin ottamassa loparit työpaikasta ja samaan syssyyn sitten laitoin eräälle työkaverinaiselle viestiä, missä tein selväksi kiinnostukseni. No rukkasethan siinä tuli, mikä ei ollut enää kauhea juttu kun muutenkin olin häipymässä. Varmasti alkoi juttu siellä naispiireissä vähintään liikkumaan ja olisi saanut asiasta kuulla jatkossa enempivähempi piruilevaan sävyyn työkavereilta.
Niin ja unohtui mainita, että tuota ennen nainen oli mielestäni näyttänyt selkeästi kiinnostuksen merkkejä. Opinpahan taas, ettei niihin kuvittelemiinsa merkkeihin kannata luottaa.
Mitä merkkejä? Olen kuullut miehiltä omituisia selityksiä siitä miksi muka olin kiinnostunut heistä heidän mielestään.
Miehen tehtävä kaikki aloitteet joka kerta. Miehen pidettävät yhteyttä, miehen ehdotettava treffejä ja tekemistä, miehen tehtävä aloite seksiin, miehen tehtävä aloite tapaamiseen, miehen soitettava ensin, miehen onnääytettävä kiinnostus ja silti nainen voi olla kuin ei kiinnosta pätkääkään vaan pitää miestä löysässä hirressä.
Pääsääntöisesti jättää ilmaisematta, tai ilmaisu on äärimmäisen hienovarainen. Esimerkiksi vaimo ilmaisi kohtalokasta rakastumista ensi silmäyksellä kahdella lyhyellä vilkaisulla.
Eiköhän ole aika selvää että ulospäinsuuntautuneet, sosiaaliset ihmiset ilmaisevat kiinnostuksensa matalammalla kynnyksellä kuin päinvastaiset.