Lue keskustelun säännöt.
En haluakaan psykologiksi enää
17.12.2022 |
Se oli aina tavoitteeni, päämääräni. Lapsena sanoin, että minusta tulee psykologi. Minulla ei lukion jälkeen ollut jaksamista lukea valintakokeisiin ja todistuksella en sisään olisi päässyt. Hain sairaanhoitajaksi, kun ajattelin hakevani sitten psykoterapeutiksi, jos psykologin koulutukseen en pääsekään. Ostin nyt psykologian valmennuskurssin ja ajattelin, että nyt yritän oikeasti. Mutta vihaan hoitajan ammattia. Se, että kuuntelisin päiväkausia ihmisten turhanpäiväistä valitusta niin en tiedä keksinkö mitään kauheampaa. En halua auttaa ihmisiä. Ihmiset ovat hirveitä ja vihaan heitä. Haluaisin tehdä jotain täysin päinvastaista.
Samalla minusta tuntuu hirveältä. Ennen vastasin ammatinvalintatesteissä haluavani ehdottomasti auttaa ihmisiä. Nykyään valitsen siinä kohdassa sen oksennusemojin.
Enkä tiedä mitä nyt haluaisin tehdä.
Kommentit (48)
Oma toiveammattini oli psykoterapeutti, mutta opiskelin ensin psykologiksi ja vasta sitten psykoterapeutiksi. Tehtyäni psykologin työtä viitisen vuotta ja psykoterapeutin työtä reilu kymmenen vuotta tulin toisiin ajatuksiin. Näin monenlaista psykoterapeuttia ja myös todella hyviä, mutta paljon huonoja jos näin voi sanoa, ja jotenkin se vaikutti omaan motivaationi tosi paljon ja motivaationi mureni kokonaan. Nyt teen ihan muuta työtä ja olen tosi iloinen, että uskalsin vaihtaa alaa ihan kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnittelut. Se on erinomainen asia, että olet havainnut ettet sovi siihen ammattiin josta olet haaveillut. Ihmiset sopivat eri ammatteihin ja joskus se mistä on haaveillut ei olekaan hyväksi itselle. Varsinkin psykoterapeutin ammatti on vaativa, eikä sovi todellakaan useille sen opiskelleille koska siinä ei riitä se että opiskelee ammatin vaan pitää olla hereillä omasta psyykestään mitä monetkaan eivät ole.
Vierailija kirjoitti:
Oma toiveammattini oli psykoterapeutti, mutta opiskelin ensin psykologiksi ja vasta sitten psykoterapeutiksi. Tehtyäni psykologin työtä viitisen vuotta ja psykoterapeutin työtä reilu kymmenen vuotta tulin toisiin ajatuksiin. Näin monenlaista psykoterapeuttia ja myös todella hyviä, mutta paljon huonoja jos näin voi sanoa, ja jotenkin se vaikutti omaan motivaationi tosi paljon ja motivaationi mureni kokonaan. Nyt teen ihan muuta työtä ja olen tosi iloinen, että uskalsin vaihtaa alaa ihan kokonaan.
Hassua, omat urahaaveeni ja -polkuni ovat menneet aivan samoja raiteita. Tosin ehdin tehdä psykoterapeutin työtä 30 vuotta, mutta sen avauduttua yhä laajemmalle joukolle halukkaita, huomasin että osa koulutukseen hakeutuvia ei ehkä ollut aivan sopiva psykoterapeutiksi. Lienet huomannut saman?
Itse toimin nykyään vieläkin psykoterapeuttina muutamalle asiakkaalle, mutta työurani teen hieman enemmän näköalapaikalla samalla alalla toimien.
Vierailija kirjoitti:
Oma toiveammattini oli psykoterapeutti, mutta opiskelin ensin psykologiksi ja vasta sitten psykoterapeutiksi. Tehtyäni psykologin työtä viitisen vuotta ja psykoterapeutin työtä reilu kymmenen vuotta tulin toisiin ajatuksiin. Näin monenlaista psykoterapeuttia ja myös todella hyviä, mutta paljon huonoja jos näin voi sanoa, ja jotenkin se vaikutti omaan motivaationi tosi paljon ja motivaationi mureni kokonaan. Nyt teen ihan muuta työtä ja olen tosi iloinen, että uskalsin vaihtaa alaa ihan kokonaan.
Aika moni psykoterapeutti on hoitamassa omaa psyykeään, joka on todella epäreilua asiakkaita kohtaan.
Mulla oli myös valtavia jaksamisingelmia, kun olin lähtenyt alalle juuri tuolla auttamisen halu motivaatiolla. Se karsiutui koulutuksen myötä ja muuttui kuntoutus näkökulmaksi.
Mutta ei psykoterapeutin työ ole auttamista eikä missään merkityksessä puolesta tekemistä. Siinä opetetaan taitoja. Koulutuksessa opetetaan rajaamaan, keskeyttämään tai hyödyntämään itseään toistava uhripuhe. Se muuttaa oman näkökulman, kun tiedät että et ole ratkaisemassa ongelmaa, eikä sun tarvi toimittaa likasangon virkaa. Psykoterapiaan ei pitäisi päästä kenenkään, jolla ei ole itsereflektion kykyä. Vahinkoja tietysti sattuu lausuntoja tekeville lääkäreille, mutta yleensä he huomaavat onko potilas kyvykäs hyötymään terapiasta. Omalla tutustumiskäynnillä tätä voit testata ihan itse uuden asiakkaan kanssa. Jos tämänkin seulan läpi pääsee asiakas, joka ei kykene kuin valittamaan, päättyy terapia viimeistään vuoden jälkeen, sillä Kelalle ei ole mitään tuloksia raportoitavaksi, eikä Kela maksa kenellekään pelkästä märehtimisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli myös valtavia jaksamisingelmia, kun olin lähtenyt alalle juuri tuolla auttamisen halu motivaatiolla. Se karsiutui koulutuksen myötä ja muuttui kuntoutus näkökulmaksi.
Mutta ei psykoterapeutin työ ole auttamista eikä missään merkityksessä puolesta tekemistä. Siinä opetetaan taitoja. Koulutuksessa opetetaan rajaamaan, keskeyttämään tai hyödyntämään itseään toistava uhripuhe. Se muuttaa oman näkökulman, kun tiedät että et ole ratkaisemassa ongelmaa, eikä sun tarvi toimittaa likasangon virkaa. Psykoterapiaan ei pitäisi päästä kenenkään, jolla ei ole itsereflektion kykyä. Vahinkoja tietysti sattuu lausuntoja tekeville lääkäreille, mutta yleensä he huomaavat onko potilas kyvykäs hyötymään terapiasta. Omalla tutustumiskäynnillä tätä voit testata ihan itse uuden asiakkaan kanssa. Jos tämänkin seulan läpi pääsee asiakas, joka ei kykene kuin valittamaan, päättyy terapia viimeistään vuoden jälkeen, sillä Kelalle ei ole mitään tuloksia raportoitavaksi, eikä Kela maksa kenellekään pelkästä märehtimisestä.
No arvaapa kuinka moni vetää perässään näitäkin asiakkaita, koska Kelakorvaus...? Raportit ovat kuitenkin vain raportteja....
Kaffebulla kirjoitti:
Hoitoala ei ole sinulle, Ap. Etsi joku ala jossa ei tarvita empatiakykyä.
Sulla ei oo minkäänlaista empatiakykyä. Juurihan ap sanoi, että on jo kasvanut huonoissa oloissa, eikä halua jatkaa aikuisena samaa polkua. Mutta sairaanhoitajana joutuu jatkuvasti kohtaamaan henkisestä ja fyysisesti väkivaltaisia ihmisiä.
On paljon ammatteja joissa ei tarvitse olla tekemissä (sairaiden) ihmisten kanssa. Hae yliopistoon opiskelemaan teoreettisia aineita.