Miten teillä kävisi jos perheenäiti ei tekisikään tästä päivästä eteenpäin mitään joulun eteen?
Kommentit (120)
Kuusi olisi marketin pihalta (nyt itse kaadettu).
Ruuat valmiina ( niin nytkin).
Lahjana vain rahaa, jokunen arpa (nyt muutakin)
Sauna ja olut (nyt vain sauna ja pari olutta).
Haudalla käyminen (niin nytkin).
On meillä ollut sellainenkin joulu että äiti oli sairas. Me käytiin iskän kanssa kaupasta ostamassa valmiita jouluruokia ja kuusi. Sitten me koristeltiin kuusi ja iskä lämmitti ruuat pöytään.
Meillä käy niin kuin muinakin vuosina, eli menemme appivanhemmille syömään. Muuta en joulun eteen tee.
Niin kuin tähänkin asti, mies hoitaa joulun A->Ö ja kaikki siltä väliltä, viihtyy niin metsässä kuin keittiössä ja siinä välissä hoitaa lapsen lapsille pukkikeikat. Leipominen ei ole hänen juttu mutta ruuan tekeminen onnistuu kyllä ja ei ole siis kokki ammatiltaan. Joten minä pääsen joulunakin helpolla keittiössä, minulla on pieni "porttikielto" keittiöön, kuulema olen vain jaloissa turhaan.
Kaikki tarvittava on tehty. Lahjat hankittu ja paketoitu ja pakattu autoon. Koti pika-siivottu juuri äsken (siis ihan perus viikkosiivous, jopa normaalia hutaistumpi). Torttuja ja pipareita on väkerretty jo aiemmin (ja syöty pois).
Nyt sauna lämpeää, mies vielä jotain lihaa ja kalaa savustaa jouluviemiseksi, aamulla ajaa autoa, kun mennään anoppilaan. Tapanina ajaa autoa kun mennään sieltä mun vanhempien luo.
Siellä mun kyllä pitää jo jotain tehdä, mun äiti kilahtaa, jos kukaan ei auta ruuan esillelaitossa ja tiskeissä. Tulis aika ikävä loppujoulu.
Anoppilassa mun ei odoteta tekevän mitään, ei niillä kateta pöytää tai välitetä tiskeistä. Paitsi yleensä juuri minä hössötän ja puuhaan siellä, eli ne ois vaan iloisia jos makaisin sohvanpohjalla pari päivää kuten muutkin. :D
Vierailija kirjoitti:
Niin kuin tähänkin asti, mies hoitaa joulun A->Ö ja kaikki siltä väliltä, viihtyy niin metsässä kuin keittiössä ja siinä välissä hoitaa lapsen lapsille pukkikeikat. Leipominen ei ole hänen juttu mutta ruuan tekeminen onnistuu kyllä ja ei ole siis kokki ammatiltaan. Joten minä pääsen joulunakin helpolla keittiössä, minulla on pieni "porttikielto" keittiöön, kuulema olen vain jaloissa turhaan.
Meillä aika sama juttu. Leivon, mutta mies paistaa kinkut ja hirvenlihat, tekee rosollit ja salaatit. Yhdessä koristellaan huomenna kuusi lasten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Eihän semmoinen unelma nyt vaan käy että voisi viettää joulun rennosti ilman hössötystä. Ja ei kukaan jaksa katsella sitä katkeraa naista kun ei taaskaan mennyt kaikki niin kuin hän halusi
Mielenkiintoista, anopin jouluraivoa vuosia seuranneena, tyttärestään on tulossa samanlainen. Haluaa itse marttyyrinä tuhisten ja huokaillaan tehdä asioita, joita kukaan ei ole edes vailla, mutta kun ne pitää olla, koska lapsuuden kodissakin oli. Pitäisi auttaa, mutta ei kerrota mitä ja pitäisi osata lukea ajatuksia. Asiat voi tehdä oikein vain hänen haluamallaan tavalla, vaikka lopputulos olisi täydellinen. Jos se on väärin tehty, on se pilalla.
Nautin joulun laittamisesta, enkä todellakaan aijo uhriutua vaikka rankkaa onkin. Ennen joulua on hektistä ja paljon pitää nähdä vaivaa siivoamiseen, ruuanlaittoon ja lahjoihin, mutta jouluaattona kaikki tämä palkitaan. Herkuttelemme, avaamme lahjoja ja syömme hyvin. Nautin joulusta ja joulun tunnelmasta, olen erittäin kiitollinen että minulla on lapsia ja saan nauttia heidän ilostaan. Se on kaiken vaivan arvoista.
Jos tulisi sellainen tilanne, että en laittaisi joulua, niin mies osaisi todellakin laittaa joulun. Ja laittaisikin. Ahkera ja hyvä mies.
Mepä lapset siitä 10-15v tehtiin joulu siitä eteenpäin ihan itse. Ei siinä muu auttanu. Ja kaikilla oli hyvä mieli.
Ei olisijoulua. Mies söisi sipsiä ja katsoisi televisiosta mitä vaan. Lapset itkisivät. Konkreettisesti koronavuoden joulu osoitti tämän. Mies oli täysin avuton kun emme pystyneetkään sairauden vuoksi menemään jouluksi mummolaan. Sen jälkeen olen nähnyt hänet lapsen kaltaisena.
Kinkku puuttuisi ja joulutortut. Muut on nakitettu meille muille seurueen jäsenille.
Vierailija kirjoitti:
Ei olisijoulua. Mies söisi sipsiä ja katsoisi televisiosta mitä vaan. Lapset itkisivät. Konkreettisesti koronavuoden joulu osoitti tämän. Mies oli täysin avuton kun emme pystyneetkään sairauden vuoksi menemään jouluksi mummolaan. Sen jälkeen olen nähnyt hänet lapsen kaltaisena.
Kenen lapset itkee ja miksi?
Eikö mies päässyt lasten kanssa edes mummolaan?
Ei muutosta. Koti on jo siivottu (yhdessä) ja koristeltu. Ruuasta vastaa mies. Joulupukinkin mies on hommannut.
Muutama lahja lapsille. Ruokana kaupan valmisruokaa tai makaronimössöä. Ei olisi koristeita, leivonnaisia tai herkkuja. Kuusesta en tiedä olisiko. Todennäköisesti menisi vanhemmilleen passattavaksi.
Tämä äiti on töissä. Järjestelin joulua etukäteen, nyt mies hoitaa loput hommat. Varmasti onnistuu
Mies1975 kirjoitti:
Älä sitten tee. Parempi sekin kuin oman äitini uhoaminen tyyliin "sitten kun t a pan itseni niin loppuu teidän passaaminen!" Ilmeni aina juuri joulun aikaan jotta lapsilla olisi mahdollisimman paha mieli. Toki muutenkin. Onneksi koki tosi paskamaisen lopun vuonna 2010 eikä ollut i tsari.
Äitisi oli väsynyt ja olisiko tullut mieleen auttaa sitä äitiä. Todella rumasti puhut äidistäsi.
Vierailija kirjoitti:
Mies1975 kirjoitti:
Älä sitten tee. Parempi sekin kuin oman äitini uhoaminen tyyliin "sitten kun t a pan itseni niin loppuu teidän passaaminen!" Ilmeni aina juuri joulun aikaan jotta lapsilla olisi mahdollisimman paha mieli. Toki muutenkin. Onneksi koki tosi paskamaisen lopun vuonna 2010 eikä ollut i tsari.
Puhut niin rumasti äidistäsi, että epäilen hänen tosiaankin olleen uhri.
Tuon miehen kommentti tuntuu vähän pahalta. Hänelle on selvästi jäänyt paha olo lapsuuden joulusta. Varmaan ei ollut mukavaa kuulla sellaisia uhkauksia äidin suusta. Mahtoiko äiti olla sairas? Puhuiko hän tuollaisia pienessä maistissa? Ehkä vain oli lopen uupunut jouluaattona. Oletan, että hän sentään teki jotain perheen joulun eteen. Kiittikö joku joskus häntä siitä, että kuitenkin oli laittanut joulua lapsille? Oma äitini ei tehnyt paljon mitään joulun eteen, oli kyllä kokopäivätyössä ja yh.
Vierailija kirjoitti:
Ei olisijoulua. Mies söisi sipsiä ja katsoisi televisiosta mitä vaan. Lapset itkisivät. Konkreettisesti koronavuoden joulu osoitti tämän. Mies oli täysin avuton kun emme pystyneetkään sairauden vuoksi menemään jouluksi mummolaan. Sen jälkeen olen nähnyt hänet lapsen kaltaisena.
Tienaako se mies hyvin vai miksi roikut siinä vaikka halveksit sitä?
Vietettäis varmaan kylpyläjoulu tai lähdettäis laivalle.