Ateisti, miksi vietät joulua?

Nykyaikana Vappu ei ole kirkollinen juhlapyhä, ja näin on ollut tilanne vuosikymmet. En vieläkään saanut vastausta siihen, miksi se yht' äkkiä olisikin kristillinen juhla kaikkien näiden vuosien jälkeen.



Nyt en kyllä ymmärrä teidän logiikkaa, siis Joulu on alun alkaen ollut pakanoiden juhlapyhä, johon kristityt tälläsivät oman juhlansa, ja kas, siitä tuli kristillinen juhlapyhä. " Pakanoista" viis.

Vappu on ollut teidän mukaansa alkujaan kristillistä juhlaa, jota on ehkä jo vuosisatoja vietetty ei-kristillisenä juhlana. Mutta tässä tapauksessa perinteillä onkin väliä ja nyt se sitten on taas kirkollinen juhlapyhä? Taas " pakanoista" viis!



Mielestäni on aika merkillistä, että oli juhlapyhällä minkälaiset juuret, aatteet tai perinteet tahansa, joidenkin kirkonihmisten mielestä siitä voi tehdä kirkollisen juhlapyhän ja näillä eväillä sitä on sitten kaikkien vietettävä? Ja ne jotka ei usko, ei sitten vietä..



t, 259

Vierailija:

Mielestäni on aika merkillistä, että oli juhlapyhällä minkälaiset juuret, aatteet tai perinteet tahansa, joidenkin kirkonihmisten mielestä siitä voi tehdä kirkollisen juhlapyhän ja näillä eväillä sitä on sitten kaikkien vietettävä? Ja ne jotka ei usko, ei sitten vietä..

t, 259

Jos katolista kirkkoa ajattelee, niillä on niin paljon pyhimyksiä, että varmaan joka päivästä saa kritillisen juhlapävän sen-ja-sen muistoksi. Ja kalenteriin on pantu nimipäiviä heidän mukaansa.

Miettikääs sitä " ateistit" .. oletteko te oikeita ateisteja edes?

Muslimien ysm. uskonto kieltää viettämästä joulua. Minulla ei ole uskontoa joka sitä kieltäisi. Tässä on jo sivujen ajan jankutettu sitä, että EMME VIETÄ KRISTILLISTÄ JOULUA. Kaikilla on omat perinteet, jotka ei ole millään lailla kytköksissä jeesukseen vaan suomalaisuuteen..

Vierailija:

No miksikä esim. muslimit, hindut, buddalaiset, jehovan todistajat EIVÄT vietä joulua jos se EI ole uskonnollinen juhla?

Miettikääs sitä " ateistit" .. oletteko te oikeita ateisteja edes?

Niin, varmaan joku teeskentelee olevansa ateisti, vaikka " oikeasti" uskoisikin jumalaan...

Ketju olisi voinut olla ihan mielenkiintoinen, mutta ap on pilannut sen... trollaamalla.

Vierailija:

Nykyaikana Vappu ei ole kirkollinen juhlapyhä, ja näin on ollut tilanne vuosikymmet. En vieläkään saanut vastausta siihen, miksi se yht' äkkiä olisikin kristillinen juhla kaikkien näiden vuosien jälkeen.

Nyt en kyllä ymmärrä teidän logiikkaa, siis Joulu on alun alkaen ollut pakanoiden juhlapyhä, johon kristityt tälläsivät oman juhlansa, ja kas, siitä tuli kristillinen juhlapyhä. " Pakanoista" viis.

Vappu on ollut teidän mukaansa alkujaan kristillistä juhlaa, jota on ehkä jo vuosisatoja vietetty ei-kristillisenä juhlana. Mutta tässä tapauksessa perinteillä onkin väliä ja nyt se sitten on taas kirkollinen juhlapyhä? Taas " pakanoista" viis!

Mielestäni on aika merkillistä, että oli juhlapyhällä minkälaiset juuret, aatteet tai perinteet tahansa, joidenkin kirkonihmisten mielestä siitä voi tehdä kirkollisen juhlapyhän ja näillä eväillä sitä on sitten kaikkien vietettävä? Ja ne jotka ei usko, ei sitten vietä..

t, 259

Nykyaikana joulu on kirkollinen eikä pakanallinen juhlapyhä ja näin tilanne on ollut vuosisatoja, joten... Useimmat eivät vietä vappua kristityin menoin (näkyy kyllä hyvin katukuvasta), mutta ei meillä rällästetä viinan kanssa silloin. Kyllä meillä uskonnollisuus näkyy vapun vietossa siinä mielessä, että kirkossa käydään.

Ja edelleen, ota selvää pakanan ja ateistin erosta!! En ole " kieltämässä" mitenkään pakanoiden sydäntalven juhlan viettoa, vaan ihmettelen ateistin intoa viettää juhlaa, jossa ylistetään korkeampia voimia.

-ap-

ap on



a) yksinkertainen

b) trolli

c) molempia



Itse vastaan b.

Vierailija:[i)



Niin, varmaan joku teeskentelee olevansa ateisti, vaikka " oikeasti" uskoisikin jumalaan...



Ketju olisi voinut olla ihan mielenkiintoinen, mutta ap on pilannut sen... trollaamalla.

[/quote]

-no joo siis heidän uskonto kieltää koska joulu on uskonnollinen juhla! siitä ei pääse yli eikä ympäri! te siis ette usko jumalaan mutta vietätte uskonnoliseen palvontaan liityviä muotomenoja?!

-267

voin oikein hyvin viettää joulua ominen tapoineni, joihin ei kuulu kristityt tavat sen paremmin kuin pakanalliset. mitään palvontamenoja ei harrateta.

Vierailija:

Vierailija:[i)

Niin, varmaan joku teeskentelee olevansa ateisti, vaikka " oikeasti" uskoisikin jumalaan...

Ketju olisi voinut olla ihan mielenkiintoinen, mutta ap on pilannut sen... trollaamalla.

-no joo siis heidän uskonto kieltää koska joulu on uskonnollinen juhla! siitä ei pääse yli eikä ympäri! te siis ette usko jumalaan mutta vietätte uskonnoliseen palvontaan liityviä muotomenoja?!

-267

Joillekin joulu on täysin uskonnoton juhla. Jotkut pystyvät juhlimaan joulua täysin vailla uskontoa. Sillä, että sen alkuperä on uskontoon liittyvä, ei ole merkitystä. Silläkään ei ole merkitystä, että jotkut juhlinnan ilmenemismuodoista saattavat olla alkuaan uskonnollisia. Ja vielä, huomatkaa tämä:

Vastaus voi olla tosi, vaikka se olisikin kuulijan mielestä järjetön.

Pystyttekö ymmärtämään tämän?

Ap:n kysymys on ihan samaa sarjaa

Vierailija:

Nykyaikana joulu on kirkollinen eikä pakanallinen juhlapyhä ja näin tilanne on ollut vuosisatoja, joten... Useimmat eivät vietä vappua kristityin menoin (näkyy kyllä hyvin katukuvasta), mutta ei meillä rällästetä viinan kanssa silloin. Kyllä meillä uskonnollisuus näkyy vapun vietossa siinä mielessä, että kirkossa käydään.

Ja edelleen, ota selvää pakanan ja ateistin erosta!! En ole " kieltämässä" mitenkään pakanoiden sydäntalven juhlan viettoa, vaan ihmettelen ateistin intoa viettää juhlaa, jossa ylistetään korkeampia voimia.

-ap-

En ole pakana sen enempää kuin kristittykään enkä vietä sen enempää mitään pakanallista talven juhlaa kuin kristillistäkään, vaan vietän omien juurieni ja perintöni mukaista joulua. Hiljentymistä, rauhaa, yhdessäoloa. Ilman, että sitä tehtäisiin kenenkään kunniaksi.

Vielä kerran: SINÄ ylistät jouluna korkeimpia voimia, fine. Se, että luterilainen kirkko ylistää jouluna jumalaa ei ole yhtäsuuri kuin että kaikki sitä ylistävät, ei sinun ylistämisesi tee siitä koko kansan ylistämistä. Mihinkään uskominen ei liity minun jouluuni mitenkään, ei pakanuuteen sen enempää kuin jumalaan. Tätä kysyt, mutta et halua kuitenkaan ymmärtää vastaustani. Se, että en halua kristillisillä tavoin viettää jouluani ei estä minua viettämästä joulua siten kun haluan. Edelleen ketään ylistämättä, se on sinun tulkintasi joulusta, ei minun.

Tämä on TÄYSIN sama asia mitä itse toteat vapusta: ette ryyppää vaan käytte kirkossa eli ette toimi valtaväestön tavoin! Tuohon voisin todeta, että ei käy, koska vappu on tällä hetkellä virallisesti työn päivä, työväen juhla. Miksi sitä juhlit, käy kirkossa joku muu päivä. Ymmärrätkö kupletin juonen? Kuten joku jo totesikin, sama päivä, eri bileet!

t, 259

Vierailija:

En ole pakana sen enempää kuin kristittykään enkä vietä sen enempää mitään pakanallista talven juhlaa kuin kristillistäkään, vaan vietän omien juurieni ja perintöni mukaista joulua. Hiljentymistä, rauhaa, yhdessäoloa. Ilman, että sitä tehtäisiin kenenkään kunniaksi.

Vielä kerran: SINÄ ylistät jouluna korkeimpia voimia, fine. Se, että luterilainen kirkko ylistää jouluna jumalaa ei ole yhtäsuuri kuin että kaikki sitä ylistävät, ei sinun ylistämisesi tee siitä koko kansan ylistämistä. Mihinkään uskominen ei liity minun jouluuni mitenkään, ei pakanuuteen sen enempää kuin jumalaan. Tätä kysyt, mutta et halua kuitenkaan ymmärtää vastaustani. Se, että en halua kristillisillä tavoin viettää jouluani ei estä minua viettämästä joulua siten kun haluan. Edelleen ketään ylistämättä, se on sinun tulkintasi joulusta, ei minun.

Tämä on TÄYSIN sama asia mitä itse toteat vapusta: ette ryyppää vaan käytte kirkossa eli ette toimi valtaväestön tavoin! Tuohon voisin todeta, että ei käy, koska vappu on tällä hetkellä virallisesti työn päivä, työväen juhla. Miksi sitä juhlit, käy kirkossa joku muu päivä. Ymmärrätkö kupletin juonen? Kuten joku jo totesikin, sama päivä, eri bileet!

t, 259

No, kyllä meillä vappuna pidetään yo-lakkia päässä ja ostetaan ilmapalloja. Eli kyllä toimimme pääpiirteissään kuten valtaväestö. Hillitön ryyppääminen ei taida kuitenkaan olla valtaväestön tapa juhlistaa vappua.

-ap-

No miksikä esim. muslimit, hindut, buddalaiset, jehovan todistajat EIVÄT vietä joulua jos se EI ole uskonnollinen juhla?

Miettikääs sitä " ateistit" .. oletteko te oikeita ateisteja edes?

No sitähän tässä on toitotettu, että joulu on paitsi uskonnollinen juhla, myös länsimainen kulttuurillinen juhla. Ja noiden mainitsemiesi uskontojen edustajat tulevat yleensä kulttuureistä, joissa joulua ei tunneta tai ei vietetä.

Sen lisäksi osa uskonnoista kieltää muiden kuin uskonnon omien juhlien juhlimisen (islam, JT:t), vaikka ko. uskonnon harjoittaja asuisikin länsimaissa.

Tämä ateisti ainakin nauttii joulun vapaapäivistä, pimeimmän ajan tunnelmasta, kynttilänvalosta ja rakkaiden seurasta. Saatan jopa käydä joulukirkossa, jos joku uskovainen perheenjäsen kaipaa seuraa. Kirkko on kaunis paikka, laulut tuovat muistoja ja pappien puheissakin on hyvä sanoma, jos suodattaa sen uskonnollisen puolen ohi korvien.

Poimin siis pullat rusinasta, kun oma elämänkatsomus ei sitä mitenkään rajoita. Ja jos sillä saa vielä tuollaisen rasittavan ap:n kiusaantumaan, mikäs sen parempi.

Meillä muuten vietetään pääsiäistäkin. Ja juhannusta.

ne ovat kaikki johonkin uskonnolliseen uskomukseen liittyviä, esim. joulupukki ym. Googlatkaa neitistä, siellä on tietoa asiasta.



Tätähän vois verrat esim. siihen että joku viettää vaikka Suomen itsenäisyyspäivänä sinivalkoisin lipuin ja muun asiaan kuuluvan hörhelöin juhlaa, mutta väittää ettei ole ollenkaan isänmaalinen ja itseasiassa juhlii muuten vaan tms. Ei sitä kukaan uskois. Kömpelö vertaus et sori siitä...

ap sanoi ymmärtävänsä kristittyjä ja pakanoita, jotka joulun aikaan viettävät uskonnollista juhlaa. Mikseivät yhtä hyvin ateistit voi siihen aikaan viettää uskonnotonta juhlaa? On juhlimiseen muitakin hyviä syitä kuin uskonto.



Ajankohdaksi joulun aika sopii hyvin, koska silloin muillakin on juhlat menossa ja suurimmalla osalla on lomapäiviä. Sitä paitsi se sydäntalven juhla, jotka pakanat juhlivat, sopii yhtä lailla ateisteillekin. Pakanoiden keskitalveen liittyy uskonnollista mytologiaa, mutta vuodenkierto sinänsä koskettaa meitä kaikkia uskonnosta riippumatta - talvi on yhtä pitkä ja pimeä niin kristitylle, pakanalle kuin ateistillekin.



Joku perusteli, että koska tiettyjen uskontojen edustajat eivät juhli joulua, se selvästi on uskonnollinen juhla. Monille ihmisillehän joulu onkin uskonnollinen juhla. Virallinen joulu, joka näkyy ja kuuluu kaupoissa ja mediassa yms. on myös selvästi kristillinen. Ateistilla ei kuitenkaan ole mitään syytä olla juhlimatta joulun aikaan, jos hän haluaa juhlia joulun aikaan (juhlistaen vaikkapa vanhoja perinteitä ja tuoden valoa pimeään talveen), sillä ateistilla ei ole jumalaa, joka saattaisi vetää herneen nenäänsä väärään aikaan tapahtuvasta juhlimisesta. Erilaisilla uskonnoilla sen sijaan on tapana ottaa kantaa siihen, mitä sopii juhlia ja milloin ja niihin uskovat varmasti haluavat seurata näitä ohjeita ja usein myös tehdä selvän pesäeron kristittyihin ja pakanoihin olemalla juhlimatta joulun aikaan.

Ei TODELLAKAAN mitään uskonnollista huuhaata liity meidän jouluun.

Vierailija:

Vierailija:

No, kyllä meillä vappuna pidetään yo-lakkia päässä ja ostetaan ilmapalloja. Eli kyllä toimimme pääpiirteissään kuten valtaväestö. Hillitön ryyppääminen ei taida kuitenkaan olla valtaväestön tapa juhlistaa vappua.

-ap-

siinä, että käytte kirkossa. Veikkaan, että aika harvan vappuperinteisiin kuuluu kirkko.

259

Nimitys ' joulu' : Olen ihmetellyt, miksi pohjolan kielissä ' Christmas' (=Kristus messu) kääntyy sanaksi ' joulu' , joka ei tunnu edes merkitsevän mitään. Syy olikin yksinkertainen. Nimitys tulee vanhemmasta Jule-juhlasta, josta se on lainasanana siirtynyt suomen kieleen.



Tonttulakin esikuva lienee saturnaalien juhlapäivällisillä käytetty hiippalakki.



Lahjojen antaminen periytyy niin ikään saturnaaleista.



Joulukuusen alkuperä periytyy saturnaalien auringonpäivän vietosta, sillä ikivihreillä kasveilla muistutettiin kevään tulosta ja valon voittamisesta, koska ne selviävät vihreinä pimeän ajan yli. Ikivihreät puut ovat olleet ikuisen elämän symboleita jo egyptiläisten ja kiinalaisten muinaisissa perinteissä. Puunpalvonta (vrt. tekstimme Jer. 10:2-4) säilyi kristinuskon valloituksen jälkeen Skandinaviassa, jossa talo ja lato koristeltiin uutena vuotena ikivihreillä paholaisen poispelottamiseksi. Suomessa varsinaisella joulukuusella on melko nuori perinne. Joulukuusi perinne tuli 1800-luvulla Suomeen Saksasta Viron kautta. Joulukuusi yleistyi koko kansan tapana vasta koulujen kuusijuhlan ansiosta 1920-luvulla.



Myös muut ikivihreät ' joulunkasvit' , kuten joulutähti ja hyasintti, muistuttavat valon voittamisesta ja kevään tulosta. Toki joulutähti nähdään kristillisen perinteen valossa myös Kristuksen tähtenä ja valontuojana.



Joulutulet ovat periytyneet joko saturnaalien ulkotulista tai germaanisesta joulupölkystä, joka poltettiin jouluaaton ja joulupäivän aikana. Pölkyn äärellä tehtiin ennustuksia ja sen katsottiin olevan suojauksena pahoja henkiä vastaan.



Joulukynttilät periytyvät auringonpäivästä ja valonjuhlasta. Ne muistuttavat kevään valon paluusta. Niitä käytettiin auringon voiman symboleina pimeyden henkien torjumisessa.



Jouluateriaan kuuluu Pohjoismaissa joulukinkku, joka alunperin oli luultavimmin Odinin porsas, joka syötiin Odinin kuolleille sankareille järjestämissä pidoissa. Suomessa kinkku kuului alunperin kekrin viettoon. Sika-ateria perinne voidaan jäljittää toki aina roomalaisten saturnaaleihin saakka.

Johannes Kastaja oli noin puoli vuotta vanhempi kuin Jeesus (Luuk. 1:26)



Johanneksen isä Sakarias palveli Abian pappisosastossa (Luuk. 1:5). Hänen pappistehtävänsä velvoitti hänet palvelemaan temppelissä vuosittain yhden viikon sekä kolmen viikon jakson kolmen suuren juhlan aikana. Abian pappisosasto oli järjestyksessä kahdeksas, joten hänen palveluvuoronsa oli kahdeksannella viikolla (1. Aik. 24:10). Juutalaisessa kuukalenterissa vuosi vaihtuu maalis-huhtikuun taitteen tietämissä. Täten kahdeksas palveluviikko sijoittuu meidän gregoriaanisessa kalenterissamme kesäkuun alkuun.



Elisabet tuli raskaaksi Sakariaan temppelipalvelusviikon jälkeen. (Luuk. 1:23-24)



Tämä tarkoittaa sitä, että Johannes Kastaja olisi syntynyt maaliskuun puolivälin tietämillä.



Ja koska Jeesuksen sikiäminen ajoitettiin puoli vuotta myöhemmäksi, on hän tällöin syntynyt syyskuun puolivälin tietämillä.



Tällöin Jeesuksen syntymä ajoittuisi lehtimajajuhlan tuntumaan, jolloin myös Jerusalemin ympäristö olisi täynnä juhlavieraita niin kuin nykyäänkin.



Lehtimajajuhlan suosio kasvoi juutalaisten keskuudessa pakkosiirtolaisuuden ajan jälkeen ja Jeesuksen aikaan mennessä lehtimaja juhla oli yksi kolmesta suuresta juhlasta, joiden aikaan Jerusalemin ympäristö tiettävästi täyttyi pyhiinvaeltajista.



Edellä oleva laskelma on toki summittainen arvio ja sekin nojaa oletukseen, että temppelin pappisvuorot noudattivat Jeesuksen aikana edelleen samaa Aikakirjassa kuvattua järjestelmää. Mutta loogisinta olisi ajoittaa Jeesuksen syntymä alku-syksyyn.