Mistä tunnistaa huippuälykkään lapsen?

Omia havaintoja omasta lapsuudesta. Aina oli tyhmä olo. Tuntui että kaikki muut ovat fiksumpia, taitavampia, varakkaampia ja saavuttavat kouluarvosanat helpommin. Tunne jatkui 13-vuotiaaksi saakka. Sitten huomasin että koulu on helppoa, osaan asioita ja ihmettelin miksi kaikki muut eivät osaa. Eivät osaa äidinkielen perusteita, loogista päättelyä ja monta muuta asiaa. Peruskoulutodistuksen keskiarvo 8,4. Koulu oli tylsää.

Tekun pääsykokeet heittämällä läpi. En mennyt silloin vaan vasta myöhemmin. Ammattikoulun todistuksen keskiarvo 4,5. Armeijassa P-kokeen arvo 9.  AMK-todistuksen keskiarvo 4,5. AMK- oli ensimmäinen koulu joka oli kiinnostava ja antoi edes vähän haastetta.

Aikuisena tein havainnon että joidenkin ihmisten kanssa on helppoa olla. Jotkut vaan on toisenlaisia. Ja niiden kanssa ei ole helppoa.

Itse luin lapsena paljon, kaiken mahdollisen. Myös nuorena aikuisena luin paljon. Seurasin aikuisten tekemisiä ja otin mallia. Olen aina ollut visuaaalisesti taitava hahmottamaan asioita ja ennakoimaan syy-seuraussuhteita. Musiikillisesti olen lahjaton ja fyysisesti kömpelö. Motorisesti heikko.

Eli oman kokemukseni perusteella en tekisi kovinkaan empiirisiä havaintoja lasten älykkyydestä. Enkä aina aikuistenkaan. Toki moni vanhempi haluaa että lapsi olisi älykäs, mutta joskus on kyse vain toiveajattelusta ja vanhemman oman egon pönkittämisestä.

Vierailija kirjoitti:

Tässä hyvä kuvaus mielestäni: https://lahjakkaatlapset.fi/mita-tarkoittaa-lahjakas-lapsi/tyypillista/

Tämän allekirjoitan täysin. Ihan kuin oma poikani, joka on pienestä pitäen ollut hyvä ihan kaikessa. Alkoi puhua ja kävellä vähän ennen 1-vuotissyntymäpäivää. Puolitoistavuotiaana puhui jo pitkiä lauseita. Hän oli pienenä tosi kiinnostunut esimerkiksi erilaisista logoista, autojen merkeistä yms. Emme koskaan opettaneet häntä lukemaan, mutta jossain vaiheessa vain huomasimme, että tämä meidän neljävuotiashan muuten osaa lukea. Alle kaksivuotiaana hämmästytti päiväkodin tätejä tunnistamalla eläinkirjasta sellaisiakin eksoottisia eläimiä, joita tädit itse eivät tunnistaneet. Koulussa on sujunut niin matikka, reaaliaineet, kielet kuin liikuntakin. Ehkä ainoa, mitä hän ei niin ole välittänyt kehittää on käden taidot, mutta pienenä oli kyllä hyvä myös piirtämään. Hän oli kouluikäiseksi saakka myös molempikätinen. Teki siis asiat yhtä hyvin kummalla kädellä vain. Koulussa ilmeisesti sitten tottui käyttämään enemmän oikeaa kättä. Hän on myös sosiaalisesti taitava, huumorintajuinen ja lempeä. Toisaalta myös tosi herkkä. Varsinkin teininä erittäin kova myös kyseenalaistamaan, mikä oli välillä tosi rasittavaa. Hänen kanssaan ei vanhempi koskaan päässyt menemään sieltä, mistä aita on matalin, vaan kaikki piti perustella "järjen kautta". Sen jälkeen, kun tulisin teini-ikä oli ohitettu, elämä hänen kanssaan on ollut varsin leppoisaa. Tasainen, järkevä ja luotettava nuori mies, jolla tuntuu olevan selvät suunnitelmat omasta tulevaisuudestaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikuisiällä kiri sitten korkeakoulussa alta aikayksikön kursseja, oli toka vuonna jo apulaisproffa ja valmistui melkein historian parhaana (2.).

Kukaan ei kuitenkaan tokana korkeakouluvuonnaan olla apulaisprofessori 😅. Ehkä tarkoitetaan, että on ollut assarina.

Mun tuntema huippuälykäs nuori pääsi heti korkeakouluopintojen alussa mukaan professorin tutkimusryhmään ja sai aika vapaat kädet tutkia mikä kiinnostaa. Valmistui maisteriksi täpärästi ennen kuin ehti täyttää 20. Ja jatkoi siitä suoraan jatko-opintoihin, pääsi niissäkin kansainvälisestikin katsottuna huipputasoisen tutkijan tiimiin. 

Jotain kankeutta siinä tutkimusapulaiseksi pääsemisessä oli opintojen alussa, jotain byrokratiaa kun yleensä pitäisi olla kandi suoritettuna, että voi päästä tutkimusryhmään. Mutta tämä kaveri oli jo lukiossa tehnyt gradutasoista tutkimusta (lukiolaisten kilpailun tuomariston mukaan) ja lopulta hänen gradunsakin oli sen lukion aikana tehdyn tutkimuksen laajennus tms. 

Vierailija kirjoitti:

Onpa jotenkin mustavalkoinen tapa ajatella. Että ihmisiä on joko tai. Vaan kahdenlaista älykkyyttä. Kyllä löytyy joka lähtöön älykästä ihmistä. Määrittele epätasainen kykyprofiili vaikka nyt alkuun.

Epätasainen kykyprofiili voi näyttäytyä vaikka siten, että lukiolaisena tulee valituksi olympiajoukkueeseen vaikka matematiikassa ja ohjelmoinnissa, mutta äidinkielen kanssa on suuria vaikeuksia ja yo-aineesta saa i:n, jonka kompensoi sitten niillä matemaattisten aineiden laudatureilla.

Eix sen tunnista siitä että tulee aika usein nokka veressä koulusta kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Murm3li kirjoitti:

Lukematta kaikkia kommentteja oletan, että täällä on sankoin joukoin vanhempia jotka ilmoittavat juuri sen oman tekevänsä "huippuälykkääksi". Eikös huippuälykls ole se, jolla äo vähintään noin 150?? Ja näitä o joku pari prosenttia väestöstä :D

Huippuälykkäitä en ole eläissäni tavannut, mutta keskivertoa älykkäämpiä lapsia kyllä. Olen yli 30 vuotta toiminut perhepäivähoitajana ja junnujen urheiluvalmennuksen parissa. Lapsia ja perheitä olen nähnyt aikas monia.

Muutama entinen hoitolapsi/valmennettava on sitten aikuistuttuaan pärjännyt poikkeuksellisen hyvin opiskelujen/ töiden saralla, osoittaneet harvinaista lahjakkuutta jossain asiassa...

Nyt kun jälkeenpäin muistelee, kaikki nämä olivat todella tiedonjanoisua ja uteliaita lapsia. Hyvin vilkkaita suurinosa, joku voisi nimitellä heillä olleen adhd , mut mä sanoisin että vain vilkas ja "toimintaa kaipaava". Yksi "pikku professori" mahtui joukkoon, pikkuvanha ja hiljainen. Ja se mikä yhdisti kaikkia, oli sinnikkyys. Eivät luovuttaneet helpolla, kun jotain halusivat. Yksikin opetteli luistelemaan 2,5v iässä. Aikansa kaatuiltuaan nousi aina vaan sinnikkäästi ylös. Oppi 2kk aikana (kävi jäällä noin 2x viikossa) luistelemaan sujuvasti. Ois ehkä nopeamminkin jos ois us3ammin harjoitellut.

Tasapaino kehittyy, kun aikansa kaatuilee, pätee mm. pylrällä ajoon, senhan moni oppii tosi aikaisin. Tasapaino ei varsinaisesti ole kognitio vaan kefalokaudaalisen kehityksen ja korvan toimivan tasapainoelimen onnistunut yhteistyö ja lopputulema. Mitä sinnikkyyteen tulee, kyllä jopa tylsämielinen saattaa olla hyvinkin sinnikäs ja ponnistelee väsymättä kohti päämäärää, jonka haluaa tavoittaa. Luja tahto ja sitkeä luonne ovat pikemminkin temperamenttiasioita.

Kommentoin minäkin tuota edellistä kirjoittajaa. Hän kirjoitti hymiöiden kanssa, että on toiminut perheiden parissa 30 vuotta mm. urheiluvalmentajana, muttei ole eläessään tavannut huippuälykkäitä, joita on vain pari prosenttia väestössä.

Tosiaankin Mensan testien raja on, että saa paremmat pisteet kuin 98 prosenttia väestöstä. Tämä tarkoittaa joka 50. ihmistä. Melkein jokaisella lukioluokalla on siis keskimäärin yksi tällainen oppilas. Omallani oli kaksi.

Hieman herää kysymys, että mikä on urheilulaji, jonka pariin nämä ihmiset eivät koskaan eksy.

Tuossa kirjoittaja puhuu huippuälykkäistä, ei Mensan rajan ylittäneistä!!! Mensan raja on äo 130. Huippuälykkyyteen vaaditaan enemmän, 150 vähintään. Ja näitä henkilöitä nimenomaan EI ole ihan joka luokalla 😆 mensalaisia kyllä.

Sori Ohis.

Lainausketjun ensimmäinen kylläkin puhuu huippuälykkäistä, joita on pari prosenttia väestöstä, mutta joita hän ei ole eläessään tavannut.

Mitä ihmettä te kaikki jankkaatte?! Mitä väliä, mikä se urheilulaji on, olkoon vaikka futis, mä ylipäätään väitän ettei ne huippuälykkäät lapset yleensä ole kovin innostuneita joukkueurheilusta. Lol. Eli ei ihme, ettei valmentaja niitä oo tavannut.

Tai ylipäätään vaikka onkin valmentanut 30 vuotta, tuskinpa on tavannut silti kovin isoa otantaa ikäluokasta.

Futis on Suomen suosituin joukkueurheilulaji, joten kovin ihmeellistä, jos sinne ei top 2 prosentin lapsia ja nuoria ole päätynyt. Ylipäätään älykkäillä ihmisillä on keskimäärin hyvät mahdollisuudet menestyä urheilussa, koska heillä on muita ihmisiä lyhempi reaktioaika. Että lol itsellesi.

Totta, ja mua nauratti tän Lollittelijan väite, ettei huippuälykkäät lapset muka urheile/tykkää liikunnasta? Onpa melko stereotyyppinen näkemys, että kaikki älykkäät on muka semmosia "pikkuvanhoja kömpelöitä pikkuprofessoreja" !

Vierailija kirjoitti:

Täyttää p sykopaatin määreet.

Nää ylisuorittajat eivät pärjää pettymysten kanssa. Yleensä elämä sekaisin 30veenä kun elämä ei mennytkään niin kuin vanhemmat lupasivat.

Vierailija kirjoitti:

Sen lisäksi, että sai ns pelkkiä kymppejä ja esim.9lk päättötodistuksen ka oli 10 niin on erittäin hyvin sosiaalisesti pärjäävä eikä anna muiden ajatusten/mielipiteiden ns vaikuttaa omiinsa, on selkeät omat mielipiteet ja varmuus. Lisäksi hyvin "mukautuva" tarvittaessa, ei myöskään häiriinny helposti, keskittymiskyky loistava.

Siinä muutama esimerkki omasta nyt 2kymppisestäni.

Anteeks mitä? Ai että jos henkilö

on "erittäin hyvin sosiaalisesti pärjäävä eikä anna muiden ajatusten/mielipiteiden ns vaikuttaa omiinsa, on selkeät omat mielipiteet ja varmuus. Lisäksi hyvin "mukautuva" tarvittaessa, ei myöskään häiriinny helposti, keskittymiskyky loistava." Niin on muka ps#kopsattu??? :D salli mun nauraa! Mun mielestä tuossa on kyseessä pikemminkin hyvällä itsetunnolla varustettu, henkisesti tasapainoinen yksilö (Ei suurempia traumoja, tai on käsitellyt traumansa), jolla tietty temperamentti ja hyvä resilienssi.

Ja ei, en ole tuo jota lainasit, olen eri. Mutta tunnen muutamia tällaisia ihmisiä, eivätkä tod ole ps#kopaatteja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmatkin ovat älykkäitä ja korkeasti koulutettuja.

Haha mutta kun älykäs ei ole = korkeasti koulutettu.

Enpä ole opettajana tavannut huippulahjasta lasta joiden vanhemmat ovat amistaustaisia, ovat kyllä kaikki olleet korkeasti koulutettujen lapsia, nytkin on luokalla todella älykäs tyttö jonka vanhemmat ovat lääketieteen professori ja erikoislääkäri.

Mistähän tuo voi johtua, onko teidän koulu tai asuinalue jotenkin oppilasainesta seulovia?

Mä olen oppilas, joka oli hyvä kaikessa, yleensä täydet arvosanat kaikesta. Vanhemmat täysin kouluttamattomia.

Se mitkä lähtökohdat vanhemmilla on ollut elämässään kouluttautua, ei ole aina johtunut heidän älykkyydestä eikä lahjakkuudesta.

Ihan siitäkin että jos on taustalla korkeasti koulutetu t vanhemmat,on myös rahaa , eli voidaan tarjota lapselle mahdollisuuksia enemmän.

Viisas köyhän perheen lapsi ei pääse helpolla hienoon yliopistoon, tavis rikas lapsi pääsee kun oikein prepataan.

Köyhän perheen fiksu lapsi pääsee yliopistoon ihan siinä kuin varakkaankin. Pääsykokeissa ei kysytä varallisuutta.

Voi olla ettei saa preppauskurssia, mutta niitä tarvitsevatkin ne varakkaiden lapset, joilla oma älli ei meinaa riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa jotenkin mustavalkoinen tapa ajatella. Että ihmisiä on joko tai. Vaan kahdenlaista älykkyyttä. Kyllä löytyy joka lähtöön älykästä ihmistä. Määrittele epätasainen kykyprofiili vaikka nyt alkuun.

Epätasainen kykyprofiili voi näyttäytyä vaikka siten, että lukiolaisena tulee valituksi olympiajoukkueeseen vaikka matematiikassa ja ohjelmoinnissa, mutta äidinkielen kanssa on suuria vaikeuksia ja yo-aineesta saa i:n, jonka kompensoi sitten niillä matemaattisten aineiden laudatureilla.

Todennäköisesti tässä on joku diagnosoimaton lukihäiriö.

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyttäkin on montaa lajia. Että mitä kukin sitten eniten arvostaa; matemaattista, loogista vai kielellistä lahjakkuutta. Avaruudellista hahmotuskykuä, sosiaalisia taitoja vai eettisiä taitoja kuten oikeudenmukaisuus, rehellisyys ja hyväsydämisyys. Vai liikunnallisuus ja musikaalisuus tai se, että ihminen on taitava käsistään ja taitava korjaaja. Tai taitava autolla ajaja kuten vaikkapa rekan kuljettajat tai Mika Häkkinen. Ja mikä sitten katsotaan menestykseksi?

Lahjakkuutta on monia eri lajeja, mutta jos ajattelemme puhtaasti älykkyyttä ja miten se on psykologiassa määritelty, niin se on pitkälti prosessointikykyä, muistia ja nopeutta. Monet asiat tietenkin korreloi älykkyyden kanssa, mutta hyväsydämisyys ei ole älykkyyttä vaikka upea luonteenpiirre onkin.

Gardner kehitti teorian, jota nyt moni pitää absoluuttisena totuutena. Se on kuitenkin vain yksi teoria, jota välillä käytetään lahjakkuuden mittarina ja välillä älykkyytenä. Onko sitten gifted ja intelligence sama asia. Eli lahjakas ja älykäs sama asia? Tai missä menee älykkään raja? Olemmeko kaikki muka älykkäitä, koska joku osaa aina jonkun asian paremmin kun toinen? Luokassa on 25 oppilasta. Yksi on paras liikunnassa, yksi musiikissa, yksi matematiikassa, yksi käsityössä, yksi piirtämään, yksi luokan kaikkien kaveri, yksi ajaa sitä mopoaan huippu hyvin jne.

Nyt sitten kaikki ovat tosi älykkäitä, vai kaikki yhtä tyhmiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyttäkin on montaa lajia. Että mitä kukin sitten eniten arvostaa; matemaattista, loogista vai kielellistä lahjakkuutta. Avaruudellista hahmotuskykuä, sosiaalisia taitoja vai eettisiä taitoja kuten oikeudenmukaisuus, rehellisyys ja hyväsydämisyys. Vai liikunnallisuus ja musikaalisuus tai se, että ihminen on taitava käsistään ja taitava korjaaja. Tai taitava autolla ajaja kuten vaikkapa rekan kuljettajat tai Mika Häkkinen. Ja mikä sitten katsotaan menestykseksi?

Ei tule rallikuskista kyllä ekana mieleen älykäs.

Ei varmaan perinteisessä mielessä. Mutta mietipä niinpäin, että ilman aivan uskomatonta avaruudellista hahmotuskykyä tai tilannetajua, ei varmasti voi tulla hyvää kilpa-autoilijaa. Tai vaikka otetaan vielä tuoreimpana esimerkkinä Leo Messi, joka on jalkapalloilijana ihan omaa luokkaansa - eipä hänkään olisi saanut yli 500 miljoonan ja 4 kauden sopimusta, jos tuo avaruudellinen hahmotuskyky ja tilannetaju olisivat perus-Pentin tasolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyttäkin on montaa lajia. Että mitä kukin sitten eniten arvostaa; matemaattista, loogista vai kielellistä lahjakkuutta. Avaruudellista hahmotuskykuä, sosiaalisia taitoja vai eettisiä taitoja kuten oikeudenmukaisuus, rehellisyys ja hyväsydämisyys. Vai liikunnallisuus ja musikaalisuus tai se, että ihminen on taitava käsistään ja taitava korjaaja. Tai taitava autolla ajaja kuten vaikkapa rekan kuljettajat tai Mika Häkkinen. Ja mikä sitten katsotaan menestykseksi?

Lahjakkuutta on monia eri lajeja, mutta jos ajattelemme puhtaasti älykkyyttä ja miten se on psykologiassa määritelty, niin se on pitkälti prosessointikykyä, muistia ja nopeutta. Monet asiat tietenkin korreloi älykkyyden kanssa, mutta hyväsydämisyys ei ole älykkyyttä vaikka upea luonteenpiirre onkin.

Gardner kehitti teorian, jota nyt moni pitää absoluuttisena totuutena. Se on kuitenkin vain yksi teoria, jota välillä käytetään lahjakkuuden mittarina ja välillä älykkyytenä. Onko sitten gifted ja intelligence sama asia. Eli lahjakas ja älykäs sama asia? Tai missä menee älykkään raja? Olemmeko kaikki muka älykkäitä, koska joku osaa aina jonkun asian paremmin kun toinen? Luokassa on 25 oppilasta. Yksi on paras liikunnassa, yksi musiikissa, yksi matematiikassa, yksi käsityössä, yksi piirtämään, yksi luokan kaikkien kaveri, yksi ajaa sitä mopoaan huippu hyvin jne.

Nyt sitten kaikki ovat tosi älykkäitä, vai kaikki yhtä tyhmiä?

Osuit sosiaalidemokratian ytimeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen lisäksi, että sai ns pelkkiä kymppejä ja esim.9lk päättötodistuksen ka oli 10 niin on erittäin hyvin sosiaalisesti pärjäävä eikä anna muiden ajatusten/mielipiteiden ns vaikuttaa omiinsa, on selkeät omat mielipiteet ja varmuus. Lisäksi hyvin "mukautuva" tarvittaessa, ei myöskään häiriinny helposti, keskittymiskyky loistava.

Siinä muutama esimerkki omasta nyt 2kymppisestäni.

Luettelemillasi asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Yhtä hyvin olisit voinut vielä ilmoittaa että älykkään lapsen kengän koko oli lukiossa 40 ja lempiväri vihreä.

Miten niin? Kyllä hyvät sosiaaliset taidot ja erityisesti keskittymiskyky korreloivat älykkyyden kanssa ilman muuta.

Eri

Kyllä ne muutamat matemaattisesti hyvin lahjakkaat, jotka tunnen, esim päässeet tkkk ilman pääsykoetta aikana, jolloin kaikki kävivät pääsykokeessa, ovat joutuneet todella paljon tekemään töitä sosiaalisten taitojen kanssa, että pärjäävät työelämässä. Keskittymiskyky monesti vie niitä sosiaalisia taitoja kun ei kuule eikä näe mitä ympärillä tapahtuu kun pystyy keskittymään vaikka ohjushyökkäyksen aikana siihen mitä tekee.

Nopeasta oppimisesta, koska älykkyys on sama asia kuin oppimiskyky.

Oppii lukemaan viimeistään 4-5v joko itse tai vähän autettuna

Oppii helposti laskemaan

Oppii asioita nuorempana kuin tavalliset lapset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen lisäksi, että sai ns pelkkiä kymppejä ja esim.9lk päättötodistuksen ka oli 10 niin on erittäin hyvin sosiaalisesti pärjäävä eikä anna muiden ajatusten/mielipiteiden ns vaikuttaa omiinsa, on selkeät omat mielipiteet ja varmuus. Lisäksi hyvin "mukautuva" tarvittaessa, ei myöskään häiriinny helposti, keskittymiskyky loistava.

Siinä muutama esimerkki omasta nyt 2kymppisestäni.

Luettelemillasi asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Yhtä hyvin olisit voinut vielä ilmoittaa että älykkään lapsen kengän koko oli lukiossa 40 ja lempiväri vihreä.

Miten niin? Kyllä hyvät sosiaaliset taidot ja erityisesti keskittymiskyky korreloivat älykkyyden kanssa ilman muuta.

Eri

Kyllä ne muutamat matemaattisesti hyvin lahjakkaat, jotka tunnen, esim päässeet tkkk ilman pääsykoetta aikana, jolloin kaikki kävivät pääsykokeessa, ovat joutuneet todella paljon tekemään töitä sosiaalisten taitojen kanssa, että pärjäävät työelämässä. Keskittymiskyky monesti vie niitä sosiaalisia taitoja kun ei kuule eikä näe mitä ympärillä tapahtuu kun pystyy keskittymään vaikka ohjushyökkäyksen aikana siihen mitä tekee.

Älykkyys voi olla kapea-alaista ja hyvin älykkään voi olla vaikea kommunikoida tavallisten ihmisten eli selvästi itseään tyhmempien kanssa. 100-140 älykkyysero on sama kuin 60-100. Ei tavallinen ihminen pysty kommunikoimaan kovin monipuolisesti kehitysvammaisenkaan kanssa.

Ne matikkanerot, joita itse kohtasin tkk:lla pystyivät kyllä kommunikoimaan sujuvasti oman viiteryhmänsä kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyttäkin on montaa lajia. Että mitä kukin sitten eniten arvostaa; matemaattista, loogista vai kielellistä lahjakkuutta. Avaruudellista hahmotuskykuä, sosiaalisia taitoja vai eettisiä taitoja kuten oikeudenmukaisuus, rehellisyys ja hyväsydämisyys. Vai liikunnallisuus ja musikaalisuus tai se, että ihminen on taitava käsistään ja taitava korjaaja. Tai taitava autolla ajaja kuten vaikkapa rekan kuljettajat tai Mika Häkkinen. Ja mikä sitten katsotaan menestykseksi?

Lahjakkuutta on monia eri lajeja, mutta jos ajattelemme puhtaasti älykkyyttä ja miten se on psykologiassa määritelty, niin se on pitkälti prosessointikykyä, muistia ja nopeutta. Monet asiat tietenkin korreloi älykkyyden kanssa, mutta hyväsydämisyys ei ole älykkyyttä vaikka upea luonteenpiirre onkin.

Gardner kehitti teorian, jota nyt moni pitää absoluuttisena totuutena. Se on kuitenkin vain yksi teoria, jota välillä käytetään lahjakkuuden mittarina ja välillä älykkyytenä. Onko sitten gifted ja intelligence sama asia. Eli lahjakas ja älykäs sama asia? Tai missä menee älykkään raja? Olemmeko kaikki muka älykkäitä, koska joku osaa aina jonkun asian paremmin kun toinen? Luokassa on 25 oppilasta. Yksi on paras liikunnassa, yksi musiikissa, yksi matematiikassa, yksi käsityössä, yksi piirtämään, yksi luokan kaikkien kaveri, yksi ajaa sitä mopoaan huippu hyvin jne.

Nyt sitten kaikki ovat tosi älykkäitä, vai kaikki yhtä tyhmiä?

Minä en ainakaan ole millään Gardenerin teorian osa-alueella älykäs, mutta et voi väittää että tullakseen millä tahansa noista alueista huipuksi tarvitaan juuri noita älykkyyden tunnusmerkkejä nopeaa prosessointikykyä ja muistia. Ei se ole tasapäistämistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen lisäksi, että sai ns pelkkiä kymppejä ja esim.9lk päättötodistuksen ka oli 10 niin on erittäin hyvin sosiaalisesti pärjäävä eikä anna muiden ajatusten/mielipiteiden ns vaikuttaa omiinsa, on selkeät omat mielipiteet ja varmuus. Lisäksi hyvin "mukautuva" tarvittaessa, ei myöskään häiriinny helposti, keskittymiskyky loistava.

Siinä muutama esimerkki omasta nyt 2kymppisestäni.

Luettelemillasi asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Yhtä hyvin olisit voinut vielä ilmoittaa että älykkään lapsen kengän koko oli lukiossa 40 ja lempiväri vihreä.

Miten niin? Kyllä hyvät sosiaaliset taidot ja erityisesti keskittymiskyky korreloivat älykkyyden kanssa ilman muuta.

Eri

Kyllä ne muutamat matemaattisesti hyvin lahjakkaat, jotka tunnen, esim päässeet tkkk ilman pääsykoetta aikana, jolloin kaikki kävivät pääsykokeessa, ovat joutuneet todella paljon tekemään töitä sosiaalisten taitojen kanssa, että pärjäävät työelämässä. Keskittymiskyky monesti vie niitä sosiaalisia taitoja kun ei kuule eikä näe mitä ympärillä tapahtuu kun pystyy keskittymään vaikka ohjushyökkäyksen aikana siihen mitä tekee.

Älykkyys voi olla kapea-alaista ja hyvin älykkään voi olla vaikea kommunikoida tavallisten ihmisten eli selvästi itseään tyhmempien kanssa. 100-140 älykkyysero on sama kuin 60-100. Ei tavallinen ihminen pysty kommunikoimaan kovin monipuolisesti kehitysvammaisenkaan kanssa.

Ne matikkanerot, joita itse kohtasin tkk:lla pystyivät kyllä kommunikoimaan sujuvasti oman viiteryhmänsä kanssa.

Usein sitä pitää kommunikoida oman viiteryhmänsä ulkopuolelle.

Meillä on lapsi testattu, koska keskittymisvaikeuksia oli niin paljon. Sattui olemaan erittäin älykäs eli sekä kielellisesti lahjakas että myös päättelykyky ja hahmottaminen erinomaista. Koulumenestys vaihtelee sen mukaan mikä häntä kiinnostaa, ei ole ahkera. Olisi lahjakas kaikessa, mitä sitten haluaisi tehdä. Pärjää joukkuelajeissa, eri soittimissa, voimistelussa, sosiaalisissa tilanteissa ja harrastuksissa. Ymmärtää ihmisten välisiä suhteita. On todella hankala kasvatettava, koska kyseenalaistaa kaiken ja ajattelee usein olevansa fiksumpi kuin kasvattajansa. Ei silti pidä itseään älykkäänä, vaan usein valittelee omia taitojaan ja suorituksiaan. On mielenkiintoista nähdä, mitä hänestä tulee. Ei tosiaan tavallinen tallaaja. Jo taaperona oli aivan erilainen kuin muut tuntemani lapset, hänen kanssaan pystyi keskustelemaan, tilannetaju oli nopea ja oppi kaiken itsekseen, ei ehditty opettaa. Myös kehon hallinta hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen lisäksi, että sai ns pelkkiä kymppejä ja esim.9lk päättötodistuksen ka oli 10 niin on erittäin hyvin sosiaalisesti pärjäävä eikä anna muiden ajatusten/mielipiteiden ns vaikuttaa omiinsa, on selkeät omat mielipiteet ja varmuus. Lisäksi hyvin "mukautuva" tarvittaessa, ei myöskään häiriinny helposti, keskittymiskyky loistava.

Siinä muutama esimerkki omasta nyt 2kymppisestäni.

Luettelemillasi asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Yhtä hyvin olisit voinut vielä ilmoittaa että älykkään lapsen kengän koko oli lukiossa 40 ja lempiväri vihreä.

Miten niin? Kyllä hyvät sosiaaliset taidot ja erityisesti keskittymiskyky korreloivat älykkyyden kanssa ilman muuta.

Eri

Ja kuitenkin kaikki tutkimukset osoittavat, että nuo eivät korreloi puhtaasti älykkyyden kanssa millään tapaa. Etenkään sosiaaliset taidot. Sosiaaliset taidot liittää älykkyyteen lähinnä sellaiset ihmiset, jotka itse pitävät sosiaalisuutta liian tärkeänä. Ehkä korostaakseen itseään, kuten sosiaalisuutta korostavat usein tekevät. Sosiaalisuus kun ei ole ollenkaan sama, kuin sosiaaliset taidot, vaikka yltiösosiaaliset, eivätkä välttämättä niin kovin älykkäät haluaisivat kovasti kuvitella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyttäkin on montaa lajia. Että mitä kukin sitten eniten arvostaa; matemaattista, loogista vai kielellistä lahjakkuutta. Avaruudellista hahmotuskykuä, sosiaalisia taitoja vai eettisiä taitoja kuten oikeudenmukaisuus, rehellisyys ja hyväsydämisyys. Vai liikunnallisuus ja musikaalisuus tai se, että ihminen on taitava käsistään ja taitava korjaaja. Tai taitava autolla ajaja kuten vaikkapa rekan kuljettajat tai Mika Häkkinen. Ja mikä sitten katsotaan menestykseksi?

Ei tule rallikuskista kyllä ekana mieleen älykäs.

Ei varmaan perinteisessä mielessä. Mutta mietipä niinpäin, että ilman aivan uskomatonta avaruudellista hahmotuskykyä tai tilannetajua, ei varmasti voi tulla hyvää kilpa-autoilijaa. Tai vaikka otetaan vielä tuoreimpana esimerkkinä Leo Messi, joka on jalkapalloilijana ihan omaa luokkaansa - eipä hänkään olisi saanut yli 500 miljoonan ja 4 kauden sopimusta, jos tuo avaruudellinen hahmotuskyky ja tilannetaju olisivat perus-Pentin tasolla.

Uskon että monet huippu-urheiljat omaavat autistisia piirteitä ja sen pohjalta kumpuaa kapea-alainen mieletön kiinnostuminen omaan lajiin/sen kaltaisiin lajeihin ja ajaa treenaamaan ja kehittymään lajissaan huipuksi ja voittajaksi. Toki myös fyysiset edellytykset pitää olla. Mutta varsinaista huippuälykkyyttä harva urheilulaji vaatii.