Olen vähään tyytyvä ja minimalistisesti elävä mies. Tuntuu että tällaiselle miehelle vain ei löydy naista sitten millään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi oletus, että minimalisti on köyhä ja/tai sairaalloisen pihi? Minimalisti voi hyvin olla menestyvä ja varakas henkilö, joka tavaran hamstraamisen sijaan keskittyy muutamiin itselle tärkeisiin laadukkaisiin tavaroihin ja hää nuorena jo pois töistä, koska on onnistunut keräämään riittävästi varallisuutta sitä varten.

Palstan vakiominimalisti taitaa olla meille monille jo useammasta ketjusta tuttu.

Kun minusta tuli minimalisti, olin pa jatkuvasti. Laskin jos saan myytyä kirjahyllyn kirjat a 1 e ja kirjahyllyn 50 e, maksan niillä sähkölaskun.

Siinä vaiheessa, kun koti oli perattu, ei siivoamiseen mennyt juurikaan aikaa, en ostanut juuri mitään ikinä ja mikään ei ollut ikinä hukassa. Jos paidasta lähti nappi, paikkasin sen nopeasti. Rikkinäinen veroketju tuli vaihdettua.

Muuttaminen oli helppoa ja esim ulkomailla ei tarvi pitää shoppailupäiviä.

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää, minkä takia jotkut luulee, että kumppanin pitäisi jotain tarjota itselle mahdollisessa suhteessa? Eikö rakkaus ollutkaan enemmän antamista ja pyytettömyyttä, eikä mikään ostos hankinta. Mutta kyllähän se jotain ihmisestä kertoo ja siitä miten laskelmoivia jotkut ovat.

Minullekin kelpaisi vähällä toimeen tuleva kumppani ja tosiaan eipä niitäkään joka oksalla istu. Ja vaikka tulisi vähällä toimeen, niin ei se tarkoita liiallista nuukutta joka asiassa. Kyllä rahaa voi myös käyttää mutta tulojen mukaan ja ne tulot ei ole suuret. Monet naiset haluaa keskiluokkaisen unelman toteuttaa talosta, koirasta ja kesämökistä lähtien. Eikö sitä voi vaan vuokrallakin asua? On helpompaa ja vähemmän riskiä ja stressiä.

Parisuhde syntyy, kun kaksi ihmistä rakastuu toisiinsa. Siinä vaiheessa he ovat alkuihastuksesta edenneet siihen saakka, että ovat huomanneet, että heillä on (riittävän) samanlaiset arvot, tulevaisuudentoiveet ja -haaveet, elämäntapa, vapaa-ajanviettotavat jne.

Siinä ei ole mitään väärää, että monet naiset haluavat talon, koiran ja kesämökin. Eikä siinä, että sinä haluat asua vuokralla. Niin sinä kuin ne keskiluokkaista elämää haluavat naisetkin etsitte vain elämänkumppanin, jolla on riittävän samanlaiset ajatukset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itsekin samantapainen tyyppi mutta en ihan sentään minimalistiksi menisi itseäni kutsumaan. Ja olen huomannut samaa, että suhtautuminen tällaiseen tyyppiin on aika nihkeää. Käyn töissä ja uralla tapahtuu etenemistä mutta se ei ole elämäni päätavoite.

En pröystäile omaisuudella. Ajan 20 vuotta vanhalla autolla eikä vaatteetkaan taida olla ihan siitä uusinta uutta, ehjiä kuitenkin ovat. En tykkää heittää mitään pois minkä voisi ehkä korjata, rajansa kaikella tosin. Sen vanhan ostalampun, joka ei enää lähde päälle voi purkaa ja katsoa olisiko siellä jokin huono juotos. Jopa rikkinäisen auton moottorin voi avata jos tietää, että parilla sadalla siitä saa taas toimivan.

T: Tämmöinen tylsähkö insinöörimies

Kuulostat ihan humanistimieheltäni. 17 vuotta vanha auto (omani on vielä pari vuotta sitäkin vanhempi), pyysi joululahjaksi kalsareita joissa on vaihdettava kuminauha, kun ei haluaisi heittää muuten hyviä kalsareita menemään vain siksi, että kuminauha pesuissa löystyy. Korjaa, parsii, kierrättää. Mutta myös nauttii ulkona syömisestä, matkustamisesta, kulttuurista, maksullisista liikuntaharrastuksista, siitä että kotona on laadukasta ruokaa.

Meidän huushollin netto on yli 10 t kk. Asuntolainaa vähän ja sijoitukset tuottaa.

Teen kotoa käsin töitä ja olen tottunut parsimaan, korjaamaan.

N vuosi sitten alettiin käymään miehen kotia läpi. Hänen 2 poikaansa ovat muuttaneet kotoa jo vuosia sitten.

Poikien huoneista löytyi vanhoja vaatteita, jotka olivat jo liian pieniä. Pesin, silitin ja laitoin kirppikselle.

Löysin myös vanhoja kalsareita ja sukkia. Sukissa pieniä reikiä. Paikkasin nämä ja otin käyttöön. Kalsareissa kuminauhat rotkotti. Korjasin ja annoin pojalleni.

Poika ei välitä olivat käytetty, ei olisi haitannut, vaikka olisi ollut rikki.

Aina välillä miesystävä toteaa en ole käyttänyt lainkaan luottokorttia.

Ei ole mitään kiinnostusta ostaa uutta, jos pärjään ilmankin

Mitä se minimalismi sulle on, ap? Että sulla ei oo sänkyä, vaan patja lattialla? Kuinka leveä patja? Että sulla ei ole lainkaan tai on tosi vähän huonekaluja? Mitä on, mitä ei?

Että ei ole tekniikkaa, esim. 1 vanha läppäri joka toimii leffojen katsomiseen ja kaikkeen? Että puhelin on niin vanha, että äpit ei enää päivity (miksi uusimaan kun soittamiseen ja tekstarit toimii)? 

Mikä sulle on hyvää elämää paitsi vähä tavara? Mitä elämässä saa olla paljon tai pitää olla riittävästi?

Ap on kokeilee hieman uutta tulokulmaa tässä. Hän on vanha tuttumme, kelpuuttajajankuttaja, jolla on pitkä kokemus siitä, miten ei naista löydä. Persoonallisuushäiriöstä käyvä pihiys, ankeuteen kärjistynyt asketismi ja ehdottomat timmiysvaatimukset naisille hiekoittavat pahasti kelpuuttajajankuttajan rakkauselämää.

Jään seuraamaan, miten ketju etenee.

Eiköhän niitä kiinnostuneita jossain ole.

Voi olla että olet yrittänyt väärän tyyppisiä naisia tai asetat liian tiukat vaatimukset.

Jos itse haluaa elää minimalistisesti, miksi toisen toisaalta pitäisi? 

Tietenkin voi olla helpompaa jos on samantyyppinen, mutta joustavuus kannattaa.

Eli jos ei löydy juuri sellaista kuin itse haluaa, miksi ei voisi "laajentaa hakua" sinne päin olevaa?

Voi myös olla että suurinosa minimalistisesti elävistä haluavat mielummin elää sinkkuna eikä saman tyyppisen ihmisen löytäminen ole helppoa.

Nämä ovat vain ajatuksia ja jokainen tekee itse mitä tekee.

Naiset odottavat, että mies tekee heidän elämästään jännittävää. Minimalismi ei ole jännittävää.

Vierailija kirjoitti:

Me vähään tyytyvät ja minimaalisesti elävät naiset olemme karsineet elämästä kaiken turhan, joten miehet on poistettu ensimmäisten asioiden joukossa.

Tuo ainakin pitää omalla kohdallani paikkaansa. Elän tarkoituksella yksinkertaista elämää. Mm. olen karsinut elämästäni energiasyöpöt ihmiset. Olen myös valinnut yksinelämisen, koska se tekee minut tyytyväiseksi. Jossain vaiheessa kyllästyin siihen, että suurin osa miehistä odottaa naiselta tiettyä roolia. Jälkien siivoamista, ruokahuollosta huolehtimista jne. En koe parisuhteen tuovan mitään lisäarvoa arkeeni. Mikä henkinen vapaus. Suosittelen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinun pitää löytää nainen, joka elää itsekin minimalistisesti. Tuo elämäntapa on sellainen, että siihen ei oikein ketään ylipuhuta. Siihen joko on sisäinen palo tai sitten ei ole. Etsisin naisystävää hippipiireista ja eräilijöistä, esim. partiolaisten joukosta. Nämä ovat tosin myös aika itsenäisiä naisia, eli pöytään pitää tuoda jotain mitä heiltä puuttuu. Se voi olla yksinkertaisimmillaan kuunteleva olkapää tai vaikka kaveri pitkille ja haastaville vaelluksille. Mieti mitä annettavaa sinulla on ja etsi nainen, joka tarvitsee juuri sitä.

 

Eikö omilla haluilla ja toiveilla ole siis väliä? Aina pitää olla vain naisen haaveita ja vaatimuksia täyttämässä.

Ymmärrän, miksi olet jäänyt yksin. Sisälukutaitosi on termiitin tasolla. 

Mulle tulee ensimmäiseksi mieleen, että tuollainen mies haluaa hyötyä naisesta taloudellisesti. Elellä siivellä. Mutta jos mies ei sellaista tavoittele, niin en näe mitään estettä. Kun kumpikin pystyy itsensä elättämään, niin ei ole mitään syytä, miksei tuollainen mies kelpaisi. Tärkeämpiä ovat ihan muut seikat kuin varallisuus. Esimerkiksi arvot, luonne ja älykkyys. Itsestään huolehtiminen, huumorintaju ja eläinrakkaus.

Mitä se minimalismi tarkoittaa käytännössä? Tarkoittaako se muiden kustannuksella tuilla elämistä ja netissä roikkumista?

Itse olen hyvin kiinnostunut miehistä, jotka arvostavat yksinkertaista ja vaatimatonta elämää maalla mökissä, jossa ei ole talvella juoksevaa vetta ja elämäntapa on omavaraisuuteen pyrkivä. Arvostan puutarhanhoitotaitoja, nikkarointitaitoja, lukevaa ja sivistynyttä miestä. Kuluttamiseen perustuva elämäntapa ei ole kestävä. Lihansyönti ei myöskään ole terveellistä, mutta en ole vegaani. Omavaraisuuteen kuuluu myös kotitarve-eläinten pitäminen, kissa ja koira.

Osuukos näistä arvoista mikään kohdalleen? Minimalismiakin on kovin monenlaista.

Pesonen kirjoitti:

Varattomassa henkilössä on monesti se hyvä puoli. että hän keskittyy toiseen ihmiseen. Nauttii ja saa iloa normaaleista asioista. Rikkailla on useasti vaan materia ja raha mielessä, ihminen unohtuu. Onnellista mieltä ei enää saa oikeen mistään. Näetty ja koettu. Ei tietenkään voi täysin yleistää mutta hyvin useasti näin.

Aivan tutkitusti ihminen on onnellisempi kun hänellä on rahaa. Emotionaalinen hyvinvointi löytää huippunsa kun tulot ovat 100 000-500 000€ vuodessa ja tasoittuu siihen. Yleinen tyytyväisyys elämään jatkaa nousua. 

Minun mielestäni raha nimenomaan auttaa myös niissä ihmissuhteissa ja aivan onnellisuuden peruspalikoissa. Esim terveyttä saa rahalla, tai ainakin apua jos joku vaiva on parantumaton. Laadukkaampaa ja terveellisempää ruokaa. Turvaa ja parempia palveluita vanhuuteen. Lisäksi raha tuo turvaa, ja sillä pystyy pitämään huolta rakkaimmistaan. Raha vähentää stressiä ja huolta tulevasta. Rahalla voi myös vaikkapa palkata siivoojan ja viettää se siivoamiseen menevä aika vaikka ystävän tai oman lapsen kanssa ulkoillen. Useimmille se hetki hyvän ystävän kanssa, tai vaikkapa suosikkisarjan tai hyvän kirjan parissa tuo enemmän onnea elämään kuin vessan puunaus. Rahalla saa myös kauneutta ja kulttuuria, jotka nekin ovat ihmisen onnellisuuden tarpeita. Jokainen varmasti mieluummin asuu kauniissa kodissa kuin murjussa. 

Luontoelämyksiä saa mukavammin rahalla jne... 

Hippi- tai erähenkiselle minimalistille nyt varmasti löytyy ottajia. Jos olet pitkäaikaistyötön, joka asuu pienessä yksiössä ja päiväohjelma on tehdä kävelylenkki pulloja keräten ja illat netissä, niin sinun pitäisi olla todella karismaattinen että vetoaisit naisiin. Jos käyt töissä, mutta et halua käyttää rahaa mihinkään, olet vain pihi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen korkeassa asemassa oleva nainen, joka urheilee, käyttää paljon rahaa kauneushoitoihin, kampaamoihin yms ja iso osa vaatteistani on räätälöity, käytän pesulan palveluja.

Vapaa-aikanani sivistän itseäni ja opiskelen laajasti eri aiheista. Ostan ja myyn taidetta+antiikkia+designia huvin vuoksi ja tämän ansiosta olen erityisen perehtynyt aiheeseen.

Mitä sinulla olisi tarjota minulle?

 

Olet tyypillinen 3D ihminen ja ilmeisesti nk. Uuden rahan vaurastuttama. Säälin sinunkaltaisia:( Olen varakas, mutta varakkuus ei näy mitenkään päälle päin.

Miksi se varakkuus ei saa näkyä? Minä olen varakas myös, ja joissain asioissa se näkyy, kun taas toisissa tyydyn hyvin vaatimattomaan.

Ostan sitä, mitä minun on järkevää ostaa ja joka minulle tuottaa iloa, hintaa miettimättä. Yritän myös olla ekologinen. 

Esimerkiksi laadukkaat kengät jotka kestää vuosikymmeniä ovat yksinkertaisesti kalliita. Niihin voi vaihdattaa pohjalliset aina kun tarvetta ja huoltaa suutarilla muutenkin. Ostan myös vaatteita jotka kestävät vuosikymmeniä, nekin ovat kalliita. 

Laadukkaaseen ruokaan panostan, koska saan ruoasta suurta nautintoa. Ravintoloissa käyminen on myös kestävää kuluttamista, ruokaa pitäisi syödä kotonakin. Autoa minulla taas ei ole, koska pidän sitä itselleni turhana, ja on myös hyvin epäekologista. Jne... 

En oikein ymmärrä miksi sitä rahaa pitäisi erityisesti peitellä, ja mitä hienoa siinä peittelyssä on. Kyllä se saa näkyä, ja mielestäni on aivan fiksua antaakin sen näkyä, esim niissä kestävän kulutuksen jutuissa. Arvokkaammat laatuvaatteet saa myös kierrätettyä kirppareilla paremmin jos esim jäävät pieniksi, saattavat kiertää useiden ihmisten mukana vuosia ja silti näyttää kuin uusilta. 

Pröystäily tietysti on asia erikseen, ja ökykuluttaminen. 

Yleensä tämäntyyppisiä tekstejä palstalle kirjoittelevat ovat löytäneet yhden ainoan syyn (joka on "naisissa"), jolla selittävät kumppanin puutetta. Varakas selittää naisen puutetta jollain jutulla mitä hänellä ei ole, köyhä rahanpuutteella, kalju kaljuudellaan ja komea köyhyydellään. Yhteistä on vain se, että syynä ovat "naiset". 

Mitä tulee rakkauteen, jonka pitäisi yksinään riittää, niin sehän ei tarkoita yhtään mitään, ellei määritellä mitä sillä tarkoitetaan. Se on pelkkä sana ilman sisältöä. Annan sinulle rakkautta, eikö se riitä. No ei riitä, jos ei edes tule mieleen kuvata mitä se käytännössä tarkoittaa. Jokaisen olisi syytä oppia, että ilman tekoja rakkaus on vain tyhjiä sanoja, jota usein käytetään tilanteissa, jossa toinen toimii vain narsistisena lähteenä, josta ammennetaan loputtomasti ja itsekeskeisesti omaan käyttöön. 

Rakkaus ei siis todellakaan riitä. Jos et osaa kuvata miten rakastat, millä käytännön teoilla, on rakkaus vain tyhjä sana, jolla koetetaan peittää sitä, että tosiasiassa haetaan narsisista lähdettä.  Toinen varma merkki vältettävästä ihmisestä on se, että syy vaikeuksiin haetaan pelkästään muista ihmisistä eli itsereflektiivinen kyky puuttuu.

Vierailija kirjoitti:

Mitä se minimalismi tarkoittaa käytännössä? Tarkoittaako se muiden kustannuksella tuilla elämistä ja netissä roikkumista?

 

Itse olen hyvin kiinnostunut miehistä, jotka arvostavat yksinkertaista ja vaatimatonta elämää maalla mökissä, jossa ei ole talvella juoksevaa vetta ja elämäntapa on omavaraisuuteen pyrkivä. Arvostan puutarhanhoitotaitoja, nikkarointitaitoja, lukevaa ja sivistynyttä miestä. Kuluttamiseen perustuva elämäntapa ei ole kestävä. Lihansyönti ei myöskään ole terveellistä, mutta en ole vegaani. Omavaraisuuteen kuuluu myös kotitarve-eläinten pitäminen, kissa ja koira.

 

Osuukos näistä arvoista mikään kohdalleen? Minimalismiakin on kovin monenlaista.

Vanha ketju mutta taitaa tässä tapauksessa tarkoittaa kaupunkilaisminimalistia. 

Vierailija kirjoitti:

Minä olen korkeassa asemassa oleva nainen, joka urheilee, käyttää paljon rahaa kauneushoitoihin, kampaamoihin yms ja iso osa vaatteistani on räätälöity, käytän pesulan palveluja.

Vapaa-aikanani sivistän itseäni ja opiskelen laajasti eri aiheista. Ostan ja myyn taidetta+antiikkia+designia huvin vuoksi ja tämän ansiosta olen erityisen perehtynyt aiheeseen.

Mitä sinulla olisi tarjota minulle?

Rakastava, sitoutumiskykyinen ja avulias persoona?

Eikös se yksi hittikirja ole Mies puskista jossa päähenkilö rakastuu asunnottomaan. Ja kuulemma tositarina.

Kyllä niitäkin on. Jos nainen haluaa varakkuutta ja kunnianhimoa, niin hän tekee sen itse itselleen, eikä odota mieheltä sellaista mitä itse omassa elämässään arvostaa.

Rahat tienaa itse. Jotkut naiset ei usko itseensä ja on laiskoja. Silloin he saattavat arvostaa omaisuutta ja kunnianhimoa, mutta odottavat niitä joltan muulta, yleensä mieheltä, jonka pitäisi tehdä kaikki itsensä ja naisen puolesta.

Sellaisiakin löytyy ja niitä on varmasti nuorissa paljon. Hakevat isähahmoa miehestä. Se on väärin. Naisile pitää aina todeta että hanki itse rikkaudet, jos niitä halajat.

Minulta saat vain vihervasemmistolaiset tasa-arvoiset arvot.

Ap ei kerro, mitä asioita ne ovat, joita on elämässään oppinut arvostamaan. 

Se, että toivoo kumppaniltaan menestystä tai kunnianhimoa, ei mitenkään tarkoita sitä etteikö voisi elää myös todella minimalistisesti. 

Me elämme hyvin minimalistista elämää suurimman osan vuodesta, mutta kunnianhimoa kuitenkin molemmilta löytyy. Sen kunnianhimon ei tarvitse tarkoittaa sitä, että tienaisi paljon, vaan enemmänkin sitä että haluaa olla jossain hyvä. Että on intohimoa kehittää itseään ja taitojaan. 

Kunnianhimoinen tavoite olisi esim opetella puhumaan kymmentä eri kieltä, tai opetella veistämään itse käsin laadukas purjevene. Tai vaikkapa kasvattaa jättikokoinen kurpitsa.

Ihminen, jolla on joku intohimon kohde, yleensä löytää kumppanin. Tylsät kotona möllöttäjät jäävät useammin yksin. 

Vierailija kirjoitti:

Mulle tulee ensimmäiseksi mieleen, että tuollainen mies haluaa hyötyä naisesta taloudellisesti. Elellä siivellä. Mutta jos mies ei sellaista tavoittele, niin en näe mitään estettä. Kun kumpikin pystyy itsensä elättämään, niin ei ole mitään syytä, miksei tuollainen mies kelpaisi. Tärkeämpiä ovat ihan muut seikat kuin varallisuus. Esimerkiksi arvot, luonne ja älykkyys. Itsestään huolehtiminen, huumorintaju ja eläinrakkaus.

Toihan kertoo enemmän susta kuin miehestä.

Ajattelet heti toisesta pahaa ja todennäkköisesti et maksaisi miehen lomamatkoja yhteiselle lomalle, koska miehellä ei ole siihen varaa, koska olet köyhä siinä mielessä maksamaan toisen matkoja.

Varakas ei vältä vaan maksaa puolisonkin matkat ilman ajattelua siivellä elämisestä.

Jos ajattelee vaikkapa palkkoja, niin ei sillä tonnin kuukauden palkalla mihinkään lomalle lennellä ja insinööris nainen sellaisen matkan kustantaa helposti molemmille ja lapsillekin. 

Se kertoo juuri vain siitä ettet ole tarpeeksi varakas tai olet todella pihi ja kuvittelet että miehen pitää aina maksaa kaikki ja miehen tulee olla perheen pää. 

Saatat olla konservatiivi ja kristittykin tai muslimi.