Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Käsissämme on pommi liikunnanopettaja kertoo karmeita esimerkkejä suomalaisten lasten heikentyneestä kunnosta

Vierailija
14.12.2022 |

IL:n juttu. https://www.iltalehti.fi/muutlajit/a/a0627639-9719-48a3-a20b-e2829dccd0…

Kyse ei ole enää vain nuorten henkilökohtaisesta hyvinvoinnista, Koponen muistuttaa.

Tämä tulee näkymään todella isosti tulevaisuuden työelämässä.

Suomeksi: Lasku lankeaa veronmaksajille.

Kommentit (426)

Vierailija
281/426 |
15.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eihän se haittaa kun kaikista tulee kuitenkin jotain pelimiljönäärejä tai sometähtiä.

Vierailija
282/426 |
15.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta ongelma on siinä, ettei matalan kynnyksen helppoa höntsäliikuntaa enää ole lapsille ja nuorille. Aikoinaan löytyi liikuntakerhoja, joissa liikuttiin liikkumisen ilosta eikä kilpailtu..

Ongelma ei todellakaan ole ohjatun liikunnan tai suoranaisen (kilpa)urheilun puutteessa vaan siinä että hyötyliikunnan (pyöräily tai kävely) lisäksi kaikki omaehtoinen liikunta on korvautunut kännykän tuijottamisella.

Oma teinikin harrastaa SM-tasolla joukkueurheilua mutta treenien ja pelien lisäksi kaikki muu liikkuminen on tasan nolla.

Treeneihin on sen verran matkaa että niihin täytyy mennä autolla tai bussilla, samoin lukioon ja jos kavereiden kanssa mennään 5km päässä olevaan Isoon Omenaan kahville niin eihän sinnekään kehtaa mennä hikisenä fillarilla vaan bussilla.

Ilman urheiluharrastusta tuokin olisi laardipallo joka hengästyisi keittiöjakkaralle noustessaankin.

Ei välttämättä olisi. Meillä on kotona yksi tietokoneeseen pystyvästi kiinnitetty teini, joka on silti hyvin hoikka. Eikä ole ihme kyllä edes hirveän huonokuntoinen, eli jaksaa juostakin kilometrin (testattiin sen ainoan kerran tänä vuonna, kun tuon on saanut muun perheen kanssa ulos). Kouluun on matkaa 250 metriä, jonka kävelee. Hänen paras kaverinsa on aivan hirveän laiha, vaikka myös hän istuu koneella täydet työviikot lukio-opintojen ohessa. Geenit ratkaisevat lopulta todella paljon.

Pelottavaa ajatella, että jonkun vanhemman mielestä kyky hölkätä kilometri tai se, että kävelee 250 metriä kouluun on merkki hyvästä kunnosta. Missäköhän kunnossa vanhemmat ovat ja millaista esimerkkiä antavat?

Se sisälukutaito taas. Kyseinen vanhempi kirjoittaa sanatarkasti "ei ole ihme kyllä edes hirveän huonokuntoinen". Ja jos jaksaa juosta kilometrin, niin ei ole hirveän huonokuntoinen, sellaiselle tekee parisataa metriä jo tiukkaa. Kukaan ei puhunut hyvästä kunnosta vaan siitä, että geenitkin vaikuttaa.

Maailma olisi parempi kun älyttömien kärjistysten sijaan keskityttäisiin vaihteeksi täsmällisyyteen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
283/426 |
15.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotoahan se lähtee se malli liikunnallisuudesta. Kyllä sen huomaa missä perheissä vanhemmat liikkuu ja missä liikutaan lähinnä etuoven ja auton väliä. Ei se joku liikuntaharrastus kerran viikossa riitä, pitäisi tulla sitä arkiliikuntaa, ulkona leikkimistä jne. Tämäkin on asia jossa erot lasten välillä vain kasvaa: on ne vanhemmat jotka panostaa lapsiinsa, vie luistelemaan, hiihtämään, uimaan, metsäretkelle ja pulkkamäkeen ja niihin liikuntaharrastuksiin. Ja sitten on ne vanhemmat joitten lapset kasvaa kiinni ruutuun, kun ei muuta osata, jakseta tai viitsitä.

Jep, mutta nämä vapaa-ajalla luistelijat, hiihtäjät, uimarit, pulkkailijat, ei nämä pärjää näissä koulun lihaskuntotesteissä. Vain jos on sellainen säännöllinen liikuntaharrastus, jossa käydään monta kertaa viikossa ja erikseen myös lihasvoimaa kehitetään, voi pärjätä esim punnerruksissa tai vatsalihasliikkeissä. 

Onhan se nyt ihan fakta. Sen tietää jos itse harrastaa juurikin vaikka lenkkeilyä ja metsäretkiä - ei minullakaan kummoinen lihaskunto ole. Hoikkia ollaan kyllä kaikki, kun paljon ollaan ulkona ja liikkeellä. 

Mitä ihmettä höpötät? Kaikki nuo mainitsemasi (luistelu, hiihto, metsäkävelyt jne...) kehittävät mainiosti kuntoa, koordinaatiota, reaktiokykyä, tasapainoa ja myös lihaskuntoa. Juuri niitä taitoja ja kunnon osa-alueita, joita tarvitaan oikeassa elämässä. Se on toisarvoista johonkin kuntotestin punnerruksiin, mikä ei tosiaankaan ole mielekäs tapa mitata lasten terveyttä ja kuntoa. 

Aikuiselle pelkkä lenkkeily ei riitä. Mutta väitän, että jos aikuisenakin menisit luistelemaan, hiihtäisit, kävisit metsäretkillä, uisit ja ravaisit ylös-alas pulkkamäkeä, niin olisit paremmassa kunnossa myös lihaskunnon osalta. 

Vierailija
284/426 |
15.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä parjattuihin liikuntatesteihin tuo juttukin perustuu. Jos ei testattais, ei saatais sitä informaatiota niin selkeästi, että kyllä, nuorison kunto laskee vuosi vuodelta kuin lehmän häntä.

Kunto vai kiinnostus? Moniko tekee nuo testit täysillä ja tosissaan?

Väitän, että näiden välillä on suora korrelaatio. Jos olet hyvässä kunnossa ja asenne liikuntaan on positiivinen, niin teet ne testit kyllä tosissasi. Jos taas asenne on huono ja tiedät olevasi huonossa kunnossa, ei varmaan hirveästi kiinnostele. Mutta sekin sitten kyllä kertoo ihan riittävästi. 

Vierailija
285/426 |
15.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun lapset olivat pieniä, käytiin joka päivä 2 kertaa ulkoilemassa, ja usein käveltiin tai pyöräiltiin leikkipuistoon, ainakin kerran päivässä. Siis kun lapset olivat kotona.

Päiväkodin ja koulun aikaan lapset ovat harrastaneet kaikkea mahdollista tanssista kamppailulajeihin, molemmille myöhemmin on muotoutunut oma kiinnostuksenkohteensa, jota harrastavat nyt teini-iässä useamman kerran viikossa.

Myöskin käytiin uimassa, rannalla, puistossa leikkimässä, sisäleikkipuistoissa, luistelemassa, hiihtämässä, laskettelemassa. Jos ei muuta, käytiin läheisessä metsässä lenkkipolulla kävelemässä tai juoksemassa tai pyöräilemässä. Ja tietty pulkkamäessä.

Siti aikaa jäi paljon muuhunkin.

Mietin vain, että mihin nykylapset tuhlaa energiaansa, jos ei liikuntaa ole jokaisessa päivässä mukana? Eivätkö aikuiset käy ulkoilemassa? Miksi pitää lapset viedä johonkin harrastamaan, kun ulkona voi tehdä paljon asioita vanhemmat ja lapset yhdessä? Kouluikäiset jo menevät kavereiden kanssa uimaan ja luistelemaan.

Monessa perheessä on aika kiire. Työelämä vie mehut ja illatkin menee töitä tehden.

Vanhemmat voivat liikkua, esim. kävellä, mutta lapset ja teinit eivät oikeasti välttämättä säännöllisesti halua kävellä vanhemman kanssa. Lisäksi iltaisin ei oikein ole Helsingissä turvallista kävellä.

Kaikki liikunta maksaa, jopa siihen kävelyyn (saati juoksuun) pitää olla kunnolliset kengät ja myös jotkut vaatteet. Uimahallikäynti on helposti perheeltä 20€. 

Osa lapsista leikkii pihalla ja leikkipuistoissa, mutta ei kaikki. On paljon pihoja, joissa ei ole lapsille mitään tilaa leikeille ja peleille. Kouluilla ei ole enää liikuntakenttiä ja eri ikäiset eivät välttämättä mahdu pelaamaan sille ainoalle kentälle.

Voi hyvänen aika mitä selityksiä. Minä kasvatin lapseni työssäkäyvänä yh:na ja hyvin ehdittiin ja jaksettiin liikkua. Viikolla lapset ulkoilivat ensin pieninä päiväkodissa, joten arki-iltaisin käytiin ehkä korkeintaan olemassa vähän aikaa läheisessä pulkkamäessä tai leikkipuistossa. Sen sijaan viikonloppuisin rutiineina olivat esimerkiksi lauantai-aamun uimahallikäynti talvisaikaan, kesällä sitten esimerkiksi uimarantakäynti. Ihan hyvin pystyin maksamaan kerran viikossa itseni ja kaksi lasta uimahalliin, vaikka olin aika pienituloinen. 

Lasten suksia ja luistimia saa pilkkahintaan käytettyinä. Niitä voi myös pyytää sukulaisilta joululahjoiksi. Pieni lapsi voi hiihtää vaikka leikkipuistoa ympäri, ei tarvitse lähteä mihinkään kauas. Lähikentille voi mennä harjoittelemaan luistelua. Metsäretket ovat mukavia, ja lapset lähtevät aina mielellään eväsretkelle. 

Joka paikkaan mentiin kävellen tai polkupyörillä. Opeteltiin siihen, ettei pieniin matkoihin käytetä autoa. Lasten normaalit ulkoiluvarusteet sopivat kävelyyn ja ulkoiluun lähtökohtaisesti, ei tarvitse olla erityisiä lenkkeilyvarusteita. Teinikään ei tarvitse kävelyyn kuin tavalliset lenkkarit, joita jokaisella on nykyään. Kyllä omassa lapsuudessakin pystyttiin ulkoilemaan, juoksemaan ja riehumaan, vaikkei ollut joka hommaan erityisiä kalliita varusteita. 

Kun liikunnalliseen elämäntapaan kasvetaan jo taaperosta lähtien, se on normi, joka kantaa läpi elämän. Oli meidänkin teineillä vähän laiskempi vaihe jossain kohti, mutta nyt nuorina aikuisina harrastavat omaehtoisesti liikuntaa. 

Vierailija
286/426 |
15.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotoahan se lähtee se malli liikunnallisuudesta. Kyllä sen huomaa missä perheissä vanhemmat liikkuu ja missä liikutaan lähinnä etuoven ja auton väliä. Ei se joku liikuntaharrastus kerran viikossa riitä, pitäisi tulla sitä arkiliikuntaa, ulkona leikkimistä jne. Tämäkin on asia jossa erot lasten välillä vain kasvaa: on ne vanhemmat jotka panostaa lapsiinsa, vie luistelemaan, hiihtämään, uimaan, metsäretkelle ja pulkkamäkeen ja niihin liikuntaharrastuksiin. Ja sitten on ne vanhemmat joitten lapset kasvaa kiinni ruutuun, kun ei muuta osata, jakseta tai viitsitä.

Jep, mutta nämä vapaa-ajalla luistelijat, hiihtäjät, uimarit, pulkkailijat, ei nämä pärjää näissä koulun lihaskuntotesteissä. Vain jos on sellainen säännöllinen liikuntaharrastus, jossa käydään monta kertaa viikossa ja erikseen myös lihasvoimaa kehitetään, voi pärjätä esim punnerruksissa tai vatsalihasliikkeissä. 

Onhan se nyt ihan fakta. Sen tietää jos itse harrastaa juurikin vaikka lenkkeilyä ja metsäretkiä - ei minullakaan kummoinen lihaskunto ole. Hoikkia ollaan kyllä kaikki, kun paljon ollaan ulkona ja liikkeellä. 

LIhaskunto on erittäin tärkeä osa tervettä elämää. Jos koulun testit sanovat, että lapsen lihaskunto on huono, se voi toimia joko nuorelle tai vanhemmille herätyksenä, että asialle olisi syytä tehdä jotain. Ei kyse ole siitä, että kaikkien pitäisi olla bodareita tai edes saada kiitettäviä testeistä, mutta sellainen perustaso, jolla selviää huonekalujen siirtelystä ja lumitöistä vähän kovemmankin pyryn jälkeen, on varmaankin hyödyllinen ihan kaikille.

Vaikka paino on olennainen osa terveyttä, ei se ratkaise kaikkea. Hoikkakin ihminen voi olla huonossa kunnossa.

Joo aivan, en tarkoittanutkaan etteikö lihaskunto olisi tärkeää.

Vaan sitä, että kun tässä ketjussa huudetaan joka toisessa viestissä, että vanhemmat laittakaa lapset ulos leikkimään ja hiihtämään ja kävelemään. Täällä ollaan tietävinään että huono Move-tulos johtuu jostain kännykän katselusta ja korjaantuu hiihtämällä ja ulkoilemalla. Ei johdu, eikä korjaannu noin. 

Lihaskunto ei kasva ulkoleikeissä tai metsäretkillä. Kestävyys voi kasvaa, mutta lihaskunto ei.

Se että huutelijat luulee kirkonrotan ja pulkkailun nostavan lihaskuntoa, kertoo kyllä sen, etteivät itse ainakaan mitään lihaskunnosta ymmärrä. 

Siihen auttaa tavoitteellinen urheilu (treenit ainakin 3 kertaa viikossa, joissa alkulämmittelyissä on tavallisesti juurikin lihaskuntoa) tai sitten että vanhemmat pitää muutaman kerran viikossa jotain punnerrussulkeisia kotona? 

Nimimerkillä "paljon ulkoilevat lapset, ja huonosti mennyt Move-testi."

Juokseminen, mäen kiipeäminen, pyöräily, hyppiminen ei kehitä lihaskuntoa?

Kyllä muuten kehittää.

Niin kehittää myös konttaaminen, kyykkiminen jne. kaikki se, mikä on olennainen osa lasten aktiivista leikkiä

Pulkkamäen ylös kiipeäminen vahvistaa paitsi jalka- myös kelkä- ja vatsalihaksia.

Passiiviset ruudun ääressä istujat eivät pääse edes kyykkyyn. Tämä on hälyttävää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
287/426 |
15.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotoahan se lähtee se malli liikunnallisuudesta. Kyllä sen huomaa missä perheissä vanhemmat liikkuu ja missä liikutaan lähinnä etuoven ja auton väliä. Ei se joku liikuntaharrastus kerran viikossa riitä, pitäisi tulla sitä arkiliikuntaa, ulkona leikkimistä jne. Tämäkin on asia jossa erot lasten välillä vain kasvaa: on ne vanhemmat jotka panostaa lapsiinsa, vie luistelemaan, hiihtämään, uimaan, metsäretkelle ja pulkkamäkeen ja niihin liikuntaharrastuksiin. Ja sitten on ne vanhemmat joitten lapset kasvaa kiinni ruutuun, kun ei muuta osata, jakseta tai viitsitä.

Jep, mutta nämä vapaa-ajalla luistelijat, hiihtäjät, uimarit, pulkkailijat, ei nämä pärjää näissä koulun lihaskuntotesteissä. Vain jos on sellainen säännöllinen liikuntaharrastus, jossa käydään monta kertaa viikossa ja erikseen myös lihasvoimaa kehitetään, voi pärjätä esim punnerruksissa tai vatsalihasliikkeissä. 

Onhan se nyt ihan fakta. Sen tietää jos itse harrastaa juurikin vaikka lenkkeilyä ja metsäretkiä - ei minullakaan kummoinen lihaskunto ole. Hoikkia ollaan kyllä kaikki, kun paljon ollaan ulkona ja liikkeellä. 

LIhaskunto on erittäin tärkeä osa tervettä elämää. Jos koulun testit sanovat, että lapsen lihaskunto on huono, se voi toimia joko nuorelle tai vanhemmille herätyksenä, että asialle olisi syytä tehdä jotain. Ei kyse ole siitä, että kaikkien pitäisi olla bodareita tai edes saada kiitettäviä testeistä, mutta sellainen perustaso, jolla selviää huonekalujen siirtelystä ja lumitöistä vähän kovemmankin pyryn jälkeen, on varmaankin hyödyllinen ihan kaikille.

Vaikka paino on olennainen osa terveyttä, ei se ratkaise kaikkea. Hoikkakin ihminen voi olla huonossa kunnossa.

Joo aivan, en tarkoittanutkaan etteikö lihaskunto olisi tärkeää.

Vaan sitä, että kun tässä ketjussa huudetaan joka toisessa viestissä, että vanhemmat laittakaa lapset ulos leikkimään ja hiihtämään ja kävelemään. Täällä ollaan tietävinään että huono Move-tulos johtuu jostain kännykän katselusta ja korjaantuu hiihtämällä ja ulkoilemalla. Ei johdu, eikä korjaannu noin. 

Lihaskunto ei kasva ulkoleikeissä tai metsäretkillä. Kestävyys voi kasvaa, mutta lihaskunto ei.

Se että huutelijat luulee kirkonrotan ja pulkkailun nostavan lihaskuntoa, kertoo kyllä sen, etteivät itse ainakaan mitään lihaskunnosta ymmärrä. 

Siihen auttaa tavoitteellinen urheilu (treenit ainakin 3 kertaa viikossa, joissa alkulämmittelyissä on tavallisesti juurikin lihaskuntoa) tai sitten että vanhemmat pitää muutaman kerran viikossa jotain punnerrussulkeisia kotona? 

Nimimerkillä "paljon ulkoilevat lapset, ja huonosti mennyt Move-testi."

Juokseminen, mäen kiipeäminen, pyöräily, hyppiminen ei kehitä lihaskuntoa?

Kyllä muuten kehittää.

Niin kehittää myös konttaaminen, kyykkiminen jne. kaikki se, mikä on olennainen osa lasten aktiivista leikkiä

Pulkkamäen ylös kiipeäminen vahvistaa paitsi jalka- myös kelkä- ja vatsalihaksia.

Passiiviset ruudun ääressä istujat eivät pääse edes kyykkyyn. Tämä on hälyttävää.

Lisäys: Aktiivinen arkiliikkuja ei ehkä saa move-testistä huippupisteitä, mutta ei ole mutasarjaakaa.

Vierailija
288/426 |
15.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotoahan se lähtee se malli liikunnallisuudesta. Kyllä sen huomaa missä perheissä vanhemmat liikkuu ja missä liikutaan lähinnä etuoven ja auton väliä. Ei se joku liikuntaharrastus kerran viikossa riitä, pitäisi tulla sitä arkiliikuntaa, ulkona leikkimistä jne. Tämäkin on asia jossa erot lasten välillä vain kasvaa: on ne vanhemmat jotka panostaa lapsiinsa, vie luistelemaan, hiihtämään, uimaan, metsäretkelle ja pulkkamäkeen ja niihin liikuntaharrastuksiin. Ja sitten on ne vanhemmat joitten lapset kasvaa kiinni ruutuun, kun ei muuta osata, jakseta tai viitsitä.

Jep, mutta nämä vapaa-ajalla luistelijat, hiihtäjät, uimarit, pulkkailijat, ei nämä pärjää näissä koulun lihaskuntotesteissä. Vain jos on sellainen säännöllinen liikuntaharrastus, jossa käydään monta kertaa viikossa ja erikseen myös lihasvoimaa kehitetään, voi pärjätä esim punnerruksissa tai vatsalihasliikkeissä. 

Onhan se nyt ihan fakta. Sen tietää jos itse harrastaa juurikin vaikka lenkkeilyä ja metsäretkiä - ei minullakaan kummoinen lihaskunto ole. Hoikkia ollaan kyllä kaikki, kun paljon ollaan ulkona ja liikkeellä. 

Mitä ihmettä höpötät? Kaikki nuo mainitsemasi (luistelu, hiihto, metsäkävelyt jne...) kehittävät mainiosti kuntoa, koordinaatiota, reaktiokykyä, tasapainoa ja myös lihaskuntoa. Juuri niitä taitoja ja kunnon osa-alueita, joita tarvitaan oikeassa elämässä. Se on toisarvoista johonkin kuntotestin punnerruksiin, mikä ei tosiaankaan ole mielekäs tapa mitata lasten terveyttä ja kuntoa

Aikuiselle pelkkä lenkkeily ei riitä. Mutta väitän, että jos aikuisenakin menisit luistelemaan, hiihtäisit, kävisit metsäretkillä, uisit ja ravaisit ylös-alas pulkkamäkeä, niin olisit paremmassa kunnossa myös lihaskunnon osalta. 

Vaikka se tarkka punnerrusten määrä, minkä ihminen pystyy tekemään, ei ehkä ole tärkeää, punnerrukset kertojat hyvin testattavan keski- ja ylävartalon voimatasoista suhteessa kehon kokoon. Etunojapunnerrukset on paljon parempi testi, kuin vaikka penkkipunnerrukset, koska etunojapunnerrukset ottavat huomioon testattavan koon ja vaativat rinta- ja ojentajalihasten lisäksi myös paljon coren hallintaa. 

Miksi mielestäsi yläkropan testaaminen ei ole yhtä mielekästä kuin alakropan testaaminen?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
289/426 |
15.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvät motoriset taidot tukevat koulumenestystä. Hyvät motoriset taidot kehittyvät monipuolisesti liikkumalla. Jos haluat lapsesi menestyvän akateemisesti, satsaa liikkumiseen. Koulumatka kannattaa kävellä. Kävely ennen koetta/ oppimiatilannetta parantaa suorituskykyä. Monipuolinen säännöllinen ruokailu tukee terveyttä. Riittävä uni on välttämättömyys hyvinvoinnille.

No nyt olet kyllä erittäin kaukana totuudesta. Motoriset taidot eivät kerro mitään yleisestä koulumenestyksestä. Laitapa yksikin sellainen tutkimus linkkeineen tähän, kiitos.

Koska et luultavasti mitään tieteellistä tutkimusta jaksaisi aiheesta lukea, niin tässä asiaa selventävä vähän selkokielisempi linkki: https://innostunliikkumaan.fi/motoriset-taidot-arjessa-ja-niiden-oppimi…

Ei mitenkään uutta asiaa. Tämä on tiedetty jo kauan. 

Vierailija
290/426 |
15.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Meillä puoliso tienaa 2400 brutto ja itse välillä töissä ja välillä työtön. Puoliso tarvitsee auton töihin kulkeakseen. Ei ole rahaa lasten harrastuksiin ja taas ollaan ansiosidonnaista leikkaamassa.

Mikä selitys tämä nyt on? On paljon liikuntamuotoja, joihin ei tarvita penniäkään rahaa (kävely, metsäretket, lenkkeily, leikkipuistot, pulkkamäki, pihapelit, lumityöt, pyöräily jne). Viitseliäisyydestä se on kiinni. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
291/426 |
15.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Assburger kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotoahan se lähtee se malli liikunnallisuudesta. Kyllä sen huomaa missä perheissä vanhemmat liikkuu ja missä liikutaan lähinnä etuoven ja auton väliä. Ei se joku liikuntaharrastus kerran viikossa riitä, pitäisi tulla sitä arkiliikuntaa, ulkona leikkimistä jne. Tämäkin on asia jossa erot lasten välillä vain kasvaa: on ne vanhemmat jotka panostaa lapsiinsa, vie luistelemaan, hiihtämään, uimaan, metsäretkelle ja pulkkamäkeen ja niihin liikuntaharrastuksiin. Ja sitten on ne vanhemmat joitten lapset kasvaa kiinni ruutuun, kun ei muuta osata, jakseta tai viitsitä.

Jep, mutta nämä vapaa-ajalla luistelijat, hiihtäjät, uimarit, pulkkailijat, ei nämä pärjää näissä koulun lihaskuntotesteissä. Vain jos on sellainen säännöllinen liikuntaharrastus, jossa käydään monta kertaa viikossa ja erikseen myös lihasvoimaa kehitetään, voi pärjätä esim punnerruksissa tai vatsalihasliikkeissä. 

Onhan se nyt ihan fakta. Sen tietää jos itse harrastaa juurikin vaikka lenkkeilyä ja metsäretkiä - ei minullakaan kummoinen lihaskunto ole. Hoikkia ollaan kyllä kaikki, kun paljon ollaan ulkona ja liikkeellä. 

LIhaskunto on erittäin tärkeä osa tervettä elämää. Jos koulun testit sanovat, että lapsen lihaskunto on huono, se voi toimia joko nuorelle tai vanhemmille herätyksenä, että asialle olisi syytä tehdä jotain. Ei kyse ole siitä, että kaikkien pitäisi olla bodareita tai edes saada kiitettäviä testeistä, mutta sellainen perustaso, jolla selviää huonekalujen siirtelystä ja lumitöistä vähän kovemmankin pyryn jälkeen, on varmaankin hyödyllinen ihan kaikille.

Vaikka paino on olennainen osa terveyttä, ei se ratkaise kaikkea. Hoikkakin ihminen voi olla huonossa kunnossa.

Joo aivan, en tarkoittanutkaan etteikö lihaskunto olisi tärkeää.

Vaan sitä, että kun tässä ketjussa huudetaan joka toisessa viestissä, että vanhemmat laittakaa lapset ulos leikkimään ja hiihtämään ja kävelemään. Täällä ollaan tietävinään että huono Move-tulos johtuu jostain kännykän katselusta ja korjaantuu hiihtämällä ja ulkoilemalla. Ei johdu, eikä korjaannu noin. 

Lihaskunto ei kasva ulkoleikeissä tai metsäretkillä. Kestävyys voi kasvaa, mutta lihaskunto ei.

Se että huutelijat luulee kirkonrotan ja pulkkailun nostavan lihaskuntoa, kertoo kyllä sen, etteivät itse ainakaan mitään lihaskunnosta ymmärrä. 

Siihen auttaa tavoitteellinen urheilu (treenit ainakin 3 kertaa viikossa, joissa alkulämmittelyissä on tavallisesti juurikin lihaskuntoa) tai sitten että vanhemmat pitää muutaman kerran viikossa jotain punnerrussulkeisia kotona? 

Nimimerkillä "paljon ulkoilevat lapset, ja huonosti mennyt Move-testi."

Juokseminen, mäen kiipeäminen, pyöräily, hyppiminen ei kehitä lihaskuntoa?

Kyllä muuten kehittää.

Niin kehittää myös konttaaminen, kyykkiminen jne. kaikki se, mikä on olennainen osa lasten aktiivista leikkiä

Pulkkamäen ylös kiipeäminen vahvistaa paitsi jalka- myös kelkä- ja vatsalihaksia.

Passiiviset ruudun ääressä istujat eivät pääse edes kyykkyyn. Tämä on hälyttävää.

Lisäys: Aktiivinen arkiliikkuja ei ehkä saa move-testistä huippupisteitä, mutta ei ole mutasarjaakaa.

Meidän lapset ei olleet mutasarjaa, mutta alle keskitason. Aktiiviset arkiliikkujat, viidesluokkalaiset. 

He ihmettelivät miksi tyttöjen punnerrukset olivat helpompia (polvet koukussa). Niin, en osannut sanoa. Viidennellä luokalla ovat vielä saman kokoisia. Kasiluokalla kun testataan, voi jo pojilla olla etua. 

Vierailija
292/426 |
15.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotoahan se lähtee se malli liikunnallisuudesta. Kyllä sen huomaa missä perheissä vanhemmat liikkuu ja missä liikutaan lähinnä etuoven ja auton väliä. Ei se joku liikuntaharrastus kerran viikossa riitä, pitäisi tulla sitä arkiliikuntaa, ulkona leikkimistä jne. Tämäkin on asia jossa erot lasten välillä vain kasvaa: on ne vanhemmat jotka panostaa lapsiinsa, vie luistelemaan, hiihtämään, uimaan, metsäretkelle ja pulkkamäkeen ja niihin liikuntaharrastuksiin. Ja sitten on ne vanhemmat joitten lapset kasvaa kiinni ruutuun, kun ei muuta osata, jakseta tai viitsitä.

Jep, mutta nämä vapaa-ajalla luistelijat, hiihtäjät, uimarit, pulkkailijat, ei nämä pärjää näissä koulun lihaskuntotesteissä. Vain jos on sellainen säännöllinen liikuntaharrastus, jossa käydään monta kertaa viikossa ja erikseen myös lihasvoimaa kehitetään, voi pärjätä esim punnerruksissa tai vatsalihasliikkeissä. 

Onhan se nyt ihan fakta. Sen tietää jos itse harrastaa juurikin vaikka lenkkeilyä ja metsäretkiä - ei minullakaan kummoinen lihaskunto ole. Hoikkia ollaan kyllä kaikki, kun paljon ollaan ulkona ja liikkeellä. 

Mitä ihmettä höpötät? Kaikki nuo mainitsemasi (luistelu, hiihto, metsäkävelyt jne...) kehittävät mainiosti kuntoa, koordinaatiota, reaktiokykyä, tasapainoa ja myös lihaskuntoa. Juuri niitä taitoja ja kunnon osa-alueita, joita tarvitaan oikeassa elämässä. Se on toisarvoista johonkin kuntotestin punnerruksiin, mikä ei tosiaankaan ole mielekäs tapa mitata lasten terveyttä ja kuntoa

Aikuiselle pelkkä lenkkeily ei riitä. Mutta väitän, että jos aikuisenakin menisit luistelemaan, hiihtäisit, kävisit metsäretkillä, uisit ja ravaisit ylös-alas pulkkamäkeä, niin olisit paremmassa kunnossa myös lihaskunnon osalta. 

Vaikka se tarkka punnerrusten määrä, minkä ihminen pystyy tekemään, ei ehkä ole tärkeää, punnerrukset kertojat hyvin testattavan keski- ja ylävartalon voimatasoista suhteessa kehon kokoon. Etunojapunnerrukset on paljon parempi testi, kuin vaikka penkkipunnerrukset, koska etunojapunnerrukset ottavat huomioon testattavan koon ja vaativat rinta- ja ojentajalihasten lisäksi myös paljon coren hallintaa. 

Miksi mielestäsi yläkropan testaaminen ei ole yhtä mielekästä kuin alakropan testaaminen?

Tulkintasi meni nyt ihan metsään. Kirjoittaja, jolle vastasin, oli sitä mieltä, että ei kannata mennä luistelemaan tai pulkkamäkeen, koska se ei auta pärjäämään koulun punnerrustesteissä. Minun pointtini oli se, että jos haluat terveen ja hyväkuntoisen lapsen, kannattaa nimenomaan mennä sinne pulkkamäkeen, luistelemaan ja metsään. Ala-asteikäisten laittaminen punnertamaan kilpailutilanteen kaltaisiin olosuhteisiin ei tosiaankaan mielestäni ole se kaikkein mielekkäin tapa kannustaa liikunnalliseen elämäntapaan. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
293/426 |
15.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotoahan se lähtee se malli liikunnallisuudesta. Kyllä sen huomaa missä perheissä vanhemmat liikkuu ja missä liikutaan lähinnä etuoven ja auton väliä. Ei se joku liikuntaharrastus kerran viikossa riitä, pitäisi tulla sitä arkiliikuntaa, ulkona leikkimistä jne. Tämäkin on asia jossa erot lasten välillä vain kasvaa: on ne vanhemmat jotka panostaa lapsiinsa, vie luistelemaan, hiihtämään, uimaan, metsäretkelle ja pulkkamäkeen ja niihin liikuntaharrastuksiin. Ja sitten on ne vanhemmat joitten lapset kasvaa kiinni ruutuun, kun ei muuta osata, jakseta tai viitsitä.

Jep, mutta nämä vapaa-ajalla luistelijat, hiihtäjät, uimarit, pulkkailijat, ei nämä pärjää näissä koulun lihaskuntotesteissä. Vain jos on sellainen säännöllinen liikuntaharrastus, jossa käydään monta kertaa viikossa ja erikseen myös lihasvoimaa kehitetään, voi pärjätä esim punnerruksissa tai vatsalihasliikkeissä. 

Onhan se nyt ihan fakta. Sen tietää jos itse harrastaa juurikin vaikka lenkkeilyä ja metsäretkiä - ei minullakaan kummoinen lihaskunto ole. Hoikkia ollaan kyllä kaikki, kun paljon ollaan ulkona ja liikkeellä. 

LIhaskunto on erittäin tärkeä osa tervettä elämää. Jos koulun testit sanovat, että lapsen lihaskunto on huono, se voi toimia joko nuorelle tai vanhemmille herätyksenä, että asialle olisi syytä tehdä jotain. Ei kyse ole siitä, että kaikkien pitäisi olla bodareita tai edes saada kiitettäviä testeistä, mutta sellainen perustaso, jolla selviää huonekalujen siirtelystä ja lumitöistä vähän kovemmankin pyryn jälkeen, on varmaankin hyödyllinen ihan kaikille.

Vaikka paino on olennainen osa terveyttä, ei se ratkaise kaikkea. Hoikkakin ihminen voi olla huonossa kunnossa.

Joo aivan, en tarkoittanutkaan etteikö lihaskunto olisi tärkeää.

Vaan sitä, että kun tässä ketjussa huudetaan joka toisessa viestissä, että vanhemmat laittakaa lapset ulos leikkimään ja hiihtämään ja kävelemään. Täällä ollaan tietävinään että huono Move-tulos johtuu jostain kännykän katselusta ja korjaantuu hiihtämällä ja ulkoilemalla. Ei johdu, eikä korjaannu noin. 

Lihaskunto ei kasva ulkoleikeissä tai metsäretkillä. Kestävyys voi kasvaa, mutta lihaskunto ei.

Se että huutelijat luulee kirkonrotan ja pulkkailun nostavan lihaskuntoa, kertoo kyllä sen, etteivät itse ainakaan mitään lihaskunnosta ymmärrä. 

Siihen auttaa tavoitteellinen urheilu (treenit ainakin 3 kertaa viikossa, joissa alkulämmittelyissä on tavallisesti juurikin lihaskuntoa) tai sitten että vanhemmat pitää muutaman kerran viikossa jotain punnerrussulkeisia kotona? 

Nimimerkillä "paljon ulkoilevat lapset, ja huonosti mennyt Move-testi."

Juokseminen, mäen kiipeäminen, pyöräily, hyppiminen ei kehitä lihaskuntoa?

Kyllä muuten kehittää.

Niin kehittää myös konttaaminen, kyykkiminen jne. kaikki se, mikä on olennainen osa lasten aktiivista leikkiä

Pulkkamäen ylös kiipeäminen vahvistaa paitsi jalka- myös kelkä- ja vatsalihaksia.

Passiiviset ruudun ääressä istujat eivät pääse edes kyykkyyn. Tämä on hälyttävää.

Lisäys: Aktiivinen arkiliikkuja ei ehkä saa move-testistä huippupisteitä, mutta ei ole mutasarjaakaa.

Meidän lapset ei olleet mutasarjaa, mutta alle keskitason. Aktiiviset arkiliikkujat, viidesluokkalaiset. 

He ihmettelivät miksi tyttöjen punnerrukset olivat helpompia (polvet koukussa). Niin, en osannut sanoa. Viidennellä luokalla ovat vielä saman kokoisia. Kasiluokalla kun testataan, voi jo pojilla olla etua. 

Tyttöjen ja poikien lihasrakenteissa on eroa. Suurin osa ala-asteikäisistä tytöistä ei saa yhtäkään puhdasta etunojapunnerrusta, joten se ei ole kovin hyvä tapa saada erottelua aikaiseksi. Urheilullisilla pojilla taas polvet maassa saattaa mennä niin kevyesti, että toistojen määrä kasvaa liian suureksi ja se alkaa mittaamaan enemmän nopeutta, joka ei ole punnerrustestin idea. 

Nämä testit on ammattilaisten suunnittelemia ja kaikkeen on varmasti olemassa perustelut. 

Vierailija
294/426 |
15.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten ennen osattiin liikkua ilman sen ihmeempiä välineitä? Nykyään tarvitaan hallit, valmentajat ja varusteet että lapset saataisiin liikkumaan, jos sittenkään. Hyvä jos jaksetaan raahustaa älyluuri ja energiajuoma kädessä hampurilaiskioskille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
295/426 |
15.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotoahan se lähtee se malli liikunnallisuudesta. Kyllä sen huomaa missä perheissä vanhemmat liikkuu ja missä liikutaan lähinnä etuoven ja auton väliä. Ei se joku liikuntaharrastus kerran viikossa riitä, pitäisi tulla sitä arkiliikuntaa, ulkona leikkimistä jne. Tämäkin on asia jossa erot lasten välillä vain kasvaa: on ne vanhemmat jotka panostaa lapsiinsa, vie luistelemaan, hiihtämään, uimaan, metsäretkelle ja pulkkamäkeen ja niihin liikuntaharrastuksiin. Ja sitten on ne vanhemmat joitten lapset kasvaa kiinni ruutuun, kun ei muuta osata, jakseta tai viitsitä.

Jep, mutta nämä vapaa-ajalla luistelijat, hiihtäjät, uimarit, pulkkailijat, ei nämä pärjää näissä koulun lihaskuntotesteissä. Vain jos on sellainen säännöllinen liikuntaharrastus, jossa käydään monta kertaa viikossa ja erikseen myös lihasvoimaa kehitetään, voi pärjätä esim punnerruksissa tai vatsalihasliikkeissä. 

Onhan se nyt ihan fakta. Sen tietää jos itse harrastaa juurikin vaikka lenkkeilyä ja metsäretkiä - ei minullakaan kummoinen lihaskunto ole. Hoikkia ollaan kyllä kaikki, kun paljon ollaan ulkona ja liikkeellä. 

LIhaskunto on erittäin tärkeä osa tervettä elämää. Jos koulun testit sanovat, että lapsen lihaskunto on huono, se voi toimia joko nuorelle tai vanhemmille herätyksenä, että asialle olisi syytä tehdä jotain. Ei kyse ole siitä, että kaikkien pitäisi olla bodareita tai edes saada kiitettäviä testeistä, mutta sellainen perustaso, jolla selviää huonekalujen siirtelystä ja lumitöistä vähän kovemmankin pyryn jälkeen, on varmaankin hyödyllinen ihan kaikille.

Vaikka paino on olennainen osa terveyttä, ei se ratkaise kaikkea. Hoikkakin ihminen voi olla huonossa kunnossa.

Joo aivan, en tarkoittanutkaan etteikö lihaskunto olisi tärkeää.

Vaan sitä, että kun tässä ketjussa huudetaan joka toisessa viestissä, että vanhemmat laittakaa lapset ulos leikkimään ja hiihtämään ja kävelemään. Täällä ollaan tietävinään että huono Move-tulos johtuu jostain kännykän katselusta ja korjaantuu hiihtämällä ja ulkoilemalla. Ei johdu, eikä korjaannu noin. 

Lihaskunto ei kasva ulkoleikeissä tai metsäretkillä. Kestävyys voi kasvaa, mutta lihaskunto ei.

Se että huutelijat luulee kirkonrotan ja pulkkailun nostavan lihaskuntoa, kertoo kyllä sen, etteivät itse ainakaan mitään lihaskunnosta ymmärrä. 

Siihen auttaa tavoitteellinen urheilu (treenit ainakin 3 kertaa viikossa, joissa alkulämmittelyissä on tavallisesti juurikin lihaskuntoa) tai sitten että vanhemmat pitää muutaman kerran viikossa jotain punnerrussulkeisia kotona? 

Nimimerkillä "paljon ulkoilevat lapset, ja huonosti mennyt Move-testi."

Juokseminen, mäen kiipeäminen, pyöräily, hyppiminen ei kehitä lihaskuntoa?

Kyllä muuten kehittää.

Niin kehittää myös konttaaminen, kyykkiminen jne. kaikki se, mikä on olennainen osa lasten aktiivista leikkiä

Pulkkamäen ylös kiipeäminen vahvistaa paitsi jalka- myös kelkä- ja vatsalihaksia.

Passiiviset ruudun ääressä istujat eivät pääse edes kyykkyyn. Tämä on hälyttävää.

Aika vähän kehittää. Ei tietysti nollaan jää, mutta ei kovin hyväksi kehitä.

Nuo kehittävät hapenottokykyä, kestävyyttä, mikä on hieman eri asia kuin lihasvoima. Ja niitä treenataan eri tavoin. Tämä on ihan selvä asia, jos on itse tavoitteellisesti joskus liikuntaa harrastanut. Aika monelle täällä näyttää olevan täysin hämärää. 

Mitä itse saat lihaskuntotesteistä, vai oletko koskaan ollutkaan? Montako punnerrusta menee minuutissa, tai kyykkyä, tai istumaannousua? Oletko pelkän arkiliikunnan varassa ja kuvittelet silti jaksavasi kokonaisen minuutin tehdä punnerruksia? Kokeilepa. Yllättävän moni luulee itsestään suoraan sanottuna liikoja. 

Olen harrastanut tavoitteellisesti kilpaurheilua ja tehnyt pv:n lihaskuntotestejä useana vuonna. Pääsin keskitasolle. Vaikka harrastin aktiivisesti lihasvoimaa kasvattavaa lajia. 

Jos harrastaa vain perustallailua, kuten tässä ketjussa on sanottu "kirkonrottaa, pulkkailua, ulkoilua, metsäretkiä" niin ei todellakaan voi odottaa että vatsalihakset on terästä tai hauiksessa löytyy. Näin se oli omassa lapsuudessa, näin se on nyt.

Tämän voi kertoa kuka tahansa oikeasti jotain tällaista kuntolajia harrastava. 

On ihan päivänselvää että täällä nostetaan nyt omaa vanhemmuutta ja kuvitellaan että lapset pärjäisivät move-testissä loistavasti "kun vaan viitsisitte viedä ne lapset pihaleikkeihin, kuten me."

Tämä testi tehtiin vain vitos- ja kasiluokkalaisille. Täällä varmasti pätee aika joukko niitä, jotka ei ole tätä testilappua nähnytkään. 

Vierailija
296/426 |
15.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotoahan se lähtee se malli liikunnallisuudesta. Kyllä sen huomaa missä perheissä vanhemmat liikkuu ja missä liikutaan lähinnä etuoven ja auton väliä. Ei se joku liikuntaharrastus kerran viikossa riitä, pitäisi tulla sitä arkiliikuntaa, ulkona leikkimistä jne. Tämäkin on asia jossa erot lasten välillä vain kasvaa: on ne vanhemmat jotka panostaa lapsiinsa, vie luistelemaan, hiihtämään, uimaan, metsäretkelle ja pulkkamäkeen ja niihin liikuntaharrastuksiin. Ja sitten on ne vanhemmat joitten lapset kasvaa kiinni ruutuun, kun ei muuta osata, jakseta tai viitsitä.

Jep, mutta nämä vapaa-ajalla luistelijat, hiihtäjät, uimarit, pulkkailijat, ei nämä pärjää näissä koulun lihaskuntotesteissä. Vain jos on sellainen säännöllinen liikuntaharrastus, jossa käydään monta kertaa viikossa ja erikseen myös lihasvoimaa kehitetään, voi pärjätä esim punnerruksissa tai vatsalihasliikkeissä. 

Onhan se nyt ihan fakta. Sen tietää jos itse harrastaa juurikin vaikka lenkkeilyä ja metsäretkiä - ei minullakaan kummoinen lihaskunto ole. Hoikkia ollaan kyllä kaikki, kun paljon ollaan ulkona ja liikkeellä. 

Mitä ihmettä höpötät? Kaikki nuo mainitsemasi (luistelu, hiihto, metsäkävelyt jne...) kehittävät mainiosti kuntoa, koordinaatiota, reaktiokykyä, tasapainoa ja myös lihaskuntoa. Juuri niitä taitoja ja kunnon osa-alueita, joita tarvitaan oikeassa elämässä. Se on toisarvoista johonkin kuntotestin punnerruksiin, mikä ei tosiaankaan ole mielekäs tapa mitata lasten terveyttä ja kuntoa

Aikuiselle pelkkä lenkkeily ei riitä. Mutta väitän, että jos aikuisenakin menisit luistelemaan, hiihtäisit, kävisit metsäretkillä, uisit ja ravaisit ylös-alas pulkkamäkeä, niin olisit paremmassa kunnossa myös lihaskunnon osalta. 

Vaikka se tarkka punnerrusten määrä, minkä ihminen pystyy tekemään, ei ehkä ole tärkeää, punnerrukset kertojat hyvin testattavan keski- ja ylävartalon voimatasoista suhteessa kehon kokoon. Etunojapunnerrukset on paljon parempi testi, kuin vaikka penkkipunnerrukset, koska etunojapunnerrukset ottavat huomioon testattavan koon ja vaativat rinta- ja ojentajalihasten lisäksi myös paljon coren hallintaa. 

Miksi mielestäsi yläkropan testaaminen ei ole yhtä mielekästä kuin alakropan testaaminen?

Tulkintasi meni nyt ihan metsään. Kirjoittaja, jolle vastasin, oli sitä mieltä, että ei kannata mennä luistelemaan tai pulkkamäkeen, koska se ei auta pärjäämään koulun punnerrustesteissä. Minun pointtini oli se, että jos haluat terveen ja hyväkuntoisen lapsen, kannattaa nimenomaan mennä sinne pulkkamäkeen, luistelemaan ja metsään. Ala-asteikäisten laittaminen punnertamaan kilpailutilanteen kaltaisiin olosuhteisiin ei tosiaankaan mielestäni ole se kaikkein mielekkäin tapa kannustaa liikunnalliseen elämäntapaan. 

Move testin pääasiallinen tarkoitus ei ole kannustaa liikunnalliseen elämäntapaan vaan tuoda tutkijoille tietoa lasten ja nuorten kuntotason kehittymisestä vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Tätä tietoa voidaan sitten verrata myöhemmin muihin kansanterveydellisiin tilastoihin ja esimerkiksi tutkia lapsuudessa tapahtuneen liikunnan vaikutusta loppuelämän terveyteen. Nämä ovat erittäin tärkeitä tietoja yhteiskunnalle. 

Lisäksi lapset ja heidän vanhempansa saavat tietoa, miten heidän lapsensa pärjää verrattuna muihin lapsiin ja voivat saada tietoa, pitäisikö elämänrytmiä miettiä uudelleen. Jos nyt jo tiedetään, että lasten kuntotaso on romahtanut ja oma lapsi on silti siellä huonommalla puolella, ei ole vastuullista vanhemmuutta syyttää testejä vaan miettiä, miten varmistaa lapselle mahdollisimman terve elämä.

Vierailija
297/426 |
15.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotoahan se lähtee se malli liikunnallisuudesta. Kyllä sen huomaa missä perheissä vanhemmat liikkuu ja missä liikutaan lähinnä etuoven ja auton väliä. Ei se joku liikuntaharrastus kerran viikossa riitä, pitäisi tulla sitä arkiliikuntaa, ulkona leikkimistä jne. Tämäkin on asia jossa erot lasten välillä vain kasvaa: on ne vanhemmat jotka panostaa lapsiinsa, vie luistelemaan, hiihtämään, uimaan, metsäretkelle ja pulkkamäkeen ja niihin liikuntaharrastuksiin. Ja sitten on ne vanhemmat joitten lapset kasvaa kiinni ruutuun, kun ei muuta osata, jakseta tai viitsitä.

Jep, mutta nämä vapaa-ajalla luistelijat, hiihtäjät, uimarit, pulkkailijat, ei nämä pärjää näissä koulun lihaskuntotesteissä. Vain jos on sellainen säännöllinen liikuntaharrastus, jossa käydään monta kertaa viikossa ja erikseen myös lihasvoimaa kehitetään, voi pärjätä esim punnerruksissa tai vatsalihasliikkeissä. 

Onhan se nyt ihan fakta. Sen tietää jos itse harrastaa juurikin vaikka lenkkeilyä ja metsäretkiä - ei minullakaan kummoinen lihaskunto ole. Hoikkia ollaan kyllä kaikki, kun paljon ollaan ulkona ja liikkeellä. 

Mitä ihmettä höpötät? Kaikki nuo mainitsemasi (luistelu, hiihto, metsäkävelyt jne...) kehittävät mainiosti kuntoa, koordinaatiota, reaktiokykyä, tasapainoa ja myös lihaskuntoa. Juuri niitä taitoja ja kunnon osa-alueita, joita tarvitaan oikeassa elämässä. Se on toisarvoista johonkin kuntotestin punnerruksiin, mikä ei tosiaankaan ole mielekäs tapa mitata lasten terveyttä ja kuntoa

Aikuiselle pelkkä lenkkeily ei riitä. Mutta väitän, että jos aikuisenakin menisit luistelemaan, hiihtäisit, kävisit metsäretkillä, uisit ja ravaisit ylös-alas pulkkamäkeä, niin olisit paremmassa kunnossa myös lihaskunnon osalta. 

Vaikka se tarkka punnerrusten määrä, minkä ihminen pystyy tekemään, ei ehkä ole tärkeää, punnerrukset kertojat hyvin testattavan keski- ja ylävartalon voimatasoista suhteessa kehon kokoon. Etunojapunnerrukset on paljon parempi testi, kuin vaikka penkkipunnerrukset, koska etunojapunnerrukset ottavat huomioon testattavan koon ja vaativat rinta- ja ojentajalihasten lisäksi myös paljon coren hallintaa. 

Miksi mielestäsi yläkropan testaaminen ei ole yhtä mielekästä kuin alakropan testaaminen?

Tulkintasi meni nyt ihan metsään. Kirjoittaja, jolle vastasin, oli sitä mieltä, että ei kannata mennä luistelemaan tai pulkkamäkeen, koska se ei auta pärjäämään koulun punnerrustesteissä. Minun pointtini oli se, että jos haluat terveen ja hyväkuntoisen lapsen, kannattaa nimenomaan mennä sinne pulkkamäkeen, luistelemaan ja metsään. Ala-asteikäisten laittaminen punnertamaan kilpailutilanteen kaltaisiin olosuhteisiin ei tosiaankaan mielestäni ole se kaikkein mielekkäin tapa kannustaa liikunnalliseen elämäntapaan. 

Sinullapa on huono luetun ymmärtämisentaito. Vai haetko tarkoituksella riitaa? Kukaan ei ole näin sanonut tässä keskustelussa. Tottakai kaikki liikkuminen hyödyttää.

Mutta se on väärin väittää, että pelkkä ulkona leikkiminen pulkkamäessä tms auttaa saamaan move-testissä huipputuloksen. 

Se ei yksinkertaisesti ole totta. 

Vierailija
298/426 |
15.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Onneksi valtio ei tiedä kuinka huonossa kunnossa keski-ikäiset masentuneet työttömät on. Vasta yksi veritulppa oli tänä syksynä. Lisää vain ansiosidonnaisen leikkaamista. Tällä menolla koittaa sairaseläke.

Masennus on toki sairaus joka vaatii hoitoa. Mutta, haluaisin tuoda esille, että myös työssäkäyvät perheelliset ja yksineläjät kokevat haasteita toimeentulossa tässä maailmantalouden tilanteessa. Ja sen lisäksi on jaksettava huolehtia siitä työstä ja mahdollisesta perheestä! 40-50 tuntia viikossa on varattu sille työlle ja sen ajan ulkopuolella huolehditaan ja stressataan ne laskut ja koitetaan ehtiä viettää aikaa lasten kanssa, tukea heidän opiskeluja ja hyvinvointia ja huolehtia myös omasta hyvinvoinnista.

Jotenkin toivoisi, että he kenellä on se yksi luksus, mikä meiltä työssäkäyviltä puuttuu, eli aika, käyttäisi sen täysmittaisesti hyväksi. Mietin juuri tänä aamuna, että voi kunpa olisi joulun aikaan aikaa käydä kävelyllä metsässä. Eilen paketoin lahjoja klo 24 ja tänään ensimmäinen kokous klo 8.

Vierailija
299/426 |
15.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotoahan se lähtee se malli liikunnallisuudesta. Kyllä sen huomaa missä perheissä vanhemmat liikkuu ja missä liikutaan lähinnä etuoven ja auton väliä. Ei se joku liikuntaharrastus kerran viikossa riitä, pitäisi tulla sitä arkiliikuntaa, ulkona leikkimistä jne. Tämäkin on asia jossa erot lasten välillä vain kasvaa: on ne vanhemmat jotka panostaa lapsiinsa, vie luistelemaan, hiihtämään, uimaan, metsäretkelle ja pulkkamäkeen ja niihin liikuntaharrastuksiin. Ja sitten on ne vanhemmat joitten lapset kasvaa kiinni ruutuun, kun ei muuta osata, jakseta tai viitsitä.

Jep, mutta nämä vapaa-ajalla luistelijat, hiihtäjät, uimarit, pulkkailijat, ei nämä pärjää näissä koulun lihaskuntotesteissä. Vain jos on sellainen säännöllinen liikuntaharrastus, jossa käydään monta kertaa viikossa ja erikseen myös lihasvoimaa kehitetään, voi pärjätä esim punnerruksissa tai vatsalihasliikkeissä. 

Onhan se nyt ihan fakta. Sen tietää jos itse harrastaa juurikin vaikka lenkkeilyä ja metsäretkiä - ei minullakaan kummoinen lihaskunto ole. Hoikkia ollaan kyllä kaikki, kun paljon ollaan ulkona ja liikkeellä. 

LIhaskunto on erittäin tärkeä osa tervettä elämää. Jos koulun testit sanovat, että lapsen lihaskunto on huono, se voi toimia joko nuorelle tai vanhemmille herätyksenä, että asialle olisi syytä tehdä jotain. Ei kyse ole siitä, että kaikkien pitäisi olla bodareita tai edes saada kiitettäviä testeistä, mutta sellainen perustaso, jolla selviää huonekalujen siirtelystä ja lumitöistä vähän kovemmankin pyryn jälkeen, on varmaankin hyödyllinen ihan kaikille.

Vaikka paino on olennainen osa terveyttä, ei se ratkaise kaikkea. Hoikkakin ihminen voi olla huonossa kunnossa.

Joo aivan, en tarkoittanutkaan etteikö lihaskunto olisi tärkeää.

Vaan sitä, että kun tässä ketjussa huudetaan joka toisessa viestissä, että vanhemmat laittakaa lapset ulos leikkimään ja hiihtämään ja kävelemään. Täällä ollaan tietävinään että huono Move-tulos johtuu jostain kännykän katselusta ja korjaantuu hiihtämällä ja ulkoilemalla. Ei johdu, eikä korjaannu noin. 

Lihaskunto ei kasva ulkoleikeissä tai metsäretkillä. Kestävyys voi kasvaa, mutta lihaskunto ei.

Se että huutelijat luulee kirkonrotan ja pulkkailun nostavan lihaskuntoa, kertoo kyllä sen, etteivät itse ainakaan mitään lihaskunnosta ymmärrä. 

Siihen auttaa tavoitteellinen urheilu (treenit ainakin 3 kertaa viikossa, joissa alkulämmittelyissä on tavallisesti juurikin lihaskuntoa) tai sitten että vanhemmat pitää muutaman kerran viikossa jotain punnerrussulkeisia kotona? 

Nimimerkillä "paljon ulkoilevat lapset, ja huonosti mennyt Move-testi."

Juokseminen, mäen kiipeäminen, pyöräily, hyppiminen ei kehitä lihaskuntoa?

Kyllä muuten kehittää.

Niin kehittää myös konttaaminen, kyykkiminen jne. kaikki se, mikä on olennainen osa lasten aktiivista leikkiä

Pulkkamäen ylös kiipeäminen vahvistaa paitsi jalka- myös kelkä- ja vatsalihaksia.

Passiiviset ruudun ääressä istujat eivät pääse edes kyykkyyn. Tämä on hälyttävää.

Aika vähän kehittää. Ei tietysti nollaan jää, mutta ei kovin hyväksi kehitä.

Nuo kehittävät hapenottokykyä, kestävyyttä, mikä on hieman eri asia kuin lihasvoima. Ja niitä treenataan eri tavoin. Tämä on ihan selvä asia, jos on itse tavoitteellisesti joskus liikuntaa harrastanut. Aika monelle täällä näyttää olevan täysin hämärää. 

Mitä itse saat lihaskuntotesteistä, vai oletko koskaan ollutkaan? Montako punnerrusta menee minuutissa, tai kyykkyä, tai istumaannousua? Oletko pelkän arkiliikunnan varassa ja kuvittelet silti jaksavasi kokonaisen minuutin tehdä punnerruksia? Kokeilepa. Yllättävän moni luulee itsestään suoraan sanottuna liikoja. 

Olen harrastanut tavoitteellisesti kilpaurheilua ja tehnyt pv:n lihaskuntotestejä useana vuonna. Pääsin keskitasolle. Vaikka harrastin aktiivisesti lihasvoimaa kasvattavaa lajia. 

Jos harrastaa vain perustallailua, kuten tässä ketjussa on sanottu "kirkonrottaa, pulkkailua, ulkoilua, metsäretkiä" niin ei todellakaan voi odottaa että vatsalihakset on terästä tai hauiksessa löytyy. Näin se oli omassa lapsuudessa, näin se on nyt.

Tämän voi kertoa kuka tahansa oikeasti jotain tällaista kuntolajia harrastava. 

On ihan päivänselvää että täällä nostetaan nyt omaa vanhemmuutta ja kuvitellaan että lapset pärjäisivät move-testissä loistavasti "kun vaan viitsisitte viedä ne lapset pihaleikkeihin, kuten me."

Tämä testi tehtiin vain vitos- ja kasiluokkalaisille. Täällä varmasti pätee aika joukko niitä, jotka ei ole tätä testilappua nähnytkään. 

On tietenkin aivan selvä, että testissä ei voi pärjätä loistavasti ilman lihaskuntotreeniä, koska eihän sellaisessa testissä ole mitään järkeä, josta kaikki saavat kympin. Ihan kohtuullisesti siinä voi kyllä pärjätä. Esim. se keskitasolle 8. luokkalaisilla pojilla vaadittu 14 punnerrusta ei vaadi, että niitä punnerruksia tehdään minuuttia non-stoppina, vaan ne voi tehdä vaikka yksi kerrallaan. 

Vierailija
300/426 |
15.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotoahan se lähtee se malli liikunnallisuudesta. Kyllä sen huomaa missä perheissä vanhemmat liikkuu ja missä liikutaan lähinnä etuoven ja auton väliä. Ei se joku liikuntaharrastus kerran viikossa riitä, pitäisi tulla sitä arkiliikuntaa, ulkona leikkimistä jne. Tämäkin on asia jossa erot lasten välillä vain kasvaa: on ne vanhemmat jotka panostaa lapsiinsa, vie luistelemaan, hiihtämään, uimaan, metsäretkelle ja pulkkamäkeen ja niihin liikuntaharrastuksiin. Ja sitten on ne vanhemmat joitten lapset kasvaa kiinni ruutuun, kun ei muuta osata, jakseta tai viitsitä.

Jep, mutta nämä vapaa-ajalla luistelijat, hiihtäjät, uimarit, pulkkailijat, ei nämä pärjää näissä koulun lihaskuntotesteissä. Vain jos on sellainen säännöllinen liikuntaharrastus, jossa käydään monta kertaa viikossa ja erikseen myös lihasvoimaa kehitetään, voi pärjätä esim punnerruksissa tai vatsalihasliikkeissä. 

Onhan se nyt ihan fakta. Sen tietää jos itse harrastaa juurikin vaikka lenkkeilyä ja metsäretkiä - ei minullakaan kummoinen lihaskunto ole. Hoikkia ollaan kyllä kaikki, kun paljon ollaan ulkona ja liikkeellä. 

Mitä ihmettä höpötät? Kaikki nuo mainitsemasi (luistelu, hiihto, metsäkävelyt jne...) kehittävät mainiosti kuntoa, koordinaatiota, reaktiokykyä, tasapainoa ja myös lihaskuntoa. Juuri niitä taitoja ja kunnon osa-alueita, joita tarvitaan oikeassa elämässä. Se on toisarvoista johonkin kuntotestin punnerruksiin, mikä ei tosiaankaan ole mielekäs tapa mitata lasten terveyttä ja kuntoa. 

Aikuiselle pelkkä lenkkeily ei riitä. Mutta väitän, että jos aikuisenakin menisit luistelemaan, hiihtäisit, kävisit metsäretkillä, uisit ja ravaisit ylös-alas pulkkamäkeä, niin olisit paremmassa kunnossa myös lihaskunnon osalta. 

Sinulla menee iloisesti sekaisin kestävyys ja lihaskunto. Näihin tarvitaan erityyppisiä lihaksiakin ja näitä myös treenataan eri tavoin. Toiset lihakset on pitkäkestoisempia, toiset räjähtävään voimaan sopivia. 

Meidän arkiliikkuvat, ulkoilevat vitosluokkalaiset pärjääkin aika hyvin juoksutestissä. Mutta lihaskunto jäi alle keskitason. 

Voit kaivella asiasta tietoa netistä, löytyy vaikka kuinka paljon.