YLE: HUSissa on katastrofi. / ! \ Helsingin apulaispormestari pitää puheen. Myös TAYS on täysin tukossa ja kaatumassa. Hoitajat ovat lähteneet, potilaat tukkivat päivystykset. KÄYTTÄKÄÄN NIITÄ YKSITYISIÄ lääkäriasemia! Mikä siinä on niin vaikeaa??

Terveydenhoitoon ei ole enää rahaa, koska pitää hyysätä tänne muualta tulleita. Ei se syy sen kummempi ole.

S-o-mali-perheen elättäminen vie rahat sinunkin palveluistasi.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni Suomea ei voi enää kutsua hyvinvointiyhteiskunnaksi kun terveydenhoito on näin huonolla tolalla. Jotain on ryssitty pahimman kerran. Hoitajia voitaisiin saada lisää jos palkkaa nostettaisiin mutta se ei ratkaise alan kaikkia ongelmia. Jotain olisi tehtävä että saadaan ala houkuttelevaksi.

Pitäisi vain keksiä, mitä se "jotain" on. Muutama vuosi sitten oli haastateltu peruskoulun ysiluokalla olevia ja yllättävän monen tulevaisuuden haaveena oli tulla julkkikseksi. Kun katsoo sosiaalista mediaan ja ennenkaikkea sitä, mikä tämän päivän nuoria kiinnostaa, mummojen ja pappojen hoitaminen on yhtä kaukana siitä kuin itä on lännestä. 

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni Suomea ei voi enää kutsua hyvinvointiyhteiskunnaksi kun terveydenhoito on näin huonolla tolalla. Jotain on ryssitty pahimman kerran. Hoitajia voitaisiin saada lisää jos palkkaa nostettaisiin mutta se ei ratkaise alan kaikkia ongelmia. Jotain olisi tehtävä että saadaan ala houkuttelevaksi.

Pitäisi vain keksiä, mitä se "jotain" on. Muutama vuosi sitten oli haastateltu peruskoulun ysiluokalla olevia ja yllättävän monen tulevaisuuden haaveena oli tulla julkkikseksi. Kun katsoo sosiaalista mediaan ja ennenkaikkea sitä, mikä tämän päivän nuoria kiinnostaa, mummojen ja pappojen hoitaminen on yhtä kaukana siitä kuin itä on lännestä. 

Sepä se. Luulen että palkkojen nosto voisi olla yksi keino.

Vierailija kirjoitti:

Ajan tätä täysillä alas, sillä en edelleenkään tahdo tehdä työtä riittämättömällä palkalla ja alistettuna korona-ja influenssarokotuksiin eri säännöin, kuin muu työtätekevä väestö! Jos kadulla kaadut, hoidan paikalle osuneena ilmaiseksi.

Onkin hyvä jos kokonaan lopetat työt, jossa olet muka auttavinasi muita ihmisiä. Päästään eroon kaltaisistasi virussingoista.

Tää on niin tätä. Pakko mennä julkiselle, kun työterveyteen saa ajan aikaisintaan 3kk päähän. Koko lafkassa 1 lääkäri töissä. Toivon että työnantaja hankkii palvelun mahdollisimman pian muualta.

Oulussa on viime vuosina ajettu alas useampi hoivakoti. Nyt kaupunginsairaalassa makaa kaikki jotka ei enää pärjää kotona mutta ei ole muutakaan paikkaa. Ja Kaleva uutisoi että yhteispäivystys on tupella täälläkin kun jatkopaikat ei vedä. Jaa-a, miksikähän... Voi h*lvetti tätä hommaa.

Uskaltaako yksityiselle mennä jos psykiatri onkin itse ihan kukkuu-murhuri?

Mutta joo ei kukaan mene kunnalliselle jos on yhtään varaa tai mahdollisuutta päästä yksityiselle. Ja kunnallisten odotushuoneissa on joka toinen muualta tullut ja lääkärit kulkee käytävillä etsimässä tulkkeja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä sekasotku oli tiedossa jo silloin kun terveyskeskuksien vuodeosastot lopetettiin ja sieltä potilaat siirrettiin kotihoitoon!

Tällaisessa kotiutuneiden huonokuntoisten "palvelu"talossa työskentelevänä kirjoitin siitä heti tuoreeltaan yleisönosastokirjoituksen paikalliseen sanomalehteen.

Tunnelmahan on tiivistynyt sen jälkeen ja nyt ollaankin yhtäkkiä katastrofitilanteessa.

Laulanpahan vaan Vexi Salmen sanoin "paluu arkeen oli edessä".

Jo pitkään strategiana on ollut se että kotona hoidetaan mahdollisimman pitkään. Sen on hyväksynyt sekä päättäjät että asiakkaat. Mutta mitä sen hyväksi on tehty että kotona pystyisi olemaan mahdollisimman pitkään. Onko panostettu kotihoidon resursseihin ja siihen että työ kotihoidossa olisi mielekästä? Ei. Ei ole apuvälineitä jotka helpottaisi sitä työtä tai niitä ei voi kotiin hankkia sen vuoksi että se helpottaisi hoitajan työtä. Jos apuvälineitä on hankittu ne on hankittu helpottamaan asiakasta. Onko kotihoidossa lisää työntekijöitä? Ei ole.

Mä en tarkoittanut, etteikö kotona saisi olla, mutta vuosia olen seurannut hoitajana vierestä, miten se ei palvele kaikkia, eikä ole kaikille mieleen. Jotkut sairaalasta kotiutetut ihmettelivät, miksi heitä ei hoidettu siellä, vaan heitettiin yksinäisyyteen odottelemaan sänkyyn tai pyörätuoliin, josko aamukäynnin jälkeen iltahoitaja tulisi käyttämään vessassa tai syöttämään/ juottamaan.

Iltakäynnille mentäessä oli sovitun 10 minuutin käynnin lisäksi yhtäkkiä asukkaan kampeaminen ylös hätiin soitetun työkaverin kanssa, lakanoiden vaihto, märän patjan suojaaminen pyyhkeillä, asukkaan riisuminen, suihkutus, kaikkien vaatteiden vaihto, lattioiden kuivaaminen, iltapalan etsiminen ja syöttäminen ja sitten se perushomma, eli lääkkeiden anto ja voinnin kysely.

Mitäpä niistä kyselyistä ja selvityksistä on hyötyä, jos niitä kysytään hyväkuntoisilta, tai sitten toisesta ääripäästä niiltä, jotka suuresti toivovat kuolevansa. Niin toivoi sekin rouva, jota tuossa äsken käytin esimerkkinä. Hän oli tykännyt olla sairaalassa, kun siellä oli elämää ja ihmisiä ympärillä ja huolehdittiin pitkin päivää pienin väliajoin kaikesta. Hän masentui kotona, eli vielä vuoden, vähän toista, toiveensa vastaisesti. Eikä hän ollut ainoa.

Ei niitä ratkaisuja jotka lisää kotona pärjäämistä kannatakaan tehdä siinä vaiheessa kun ollaan jo tilanteessa ettei siellä kotona pärjätä. Niitä tilanteita pitäisinoystyä ennakoimaan. Onko koti sellainen että siellä pärjää esim. pyörätuolilla liikkuen jne? Kysellä siitä ei kannata välttämättä tehdäkään asiakkaille vaan ylipäätään miettiä/kartoittaa sitä mikä kotiuttamisen ja kotona pärjäämisen estää.

Kotihoidon tehtävä tuo minusta ei ole ei ainakaan pelkästään vaan sitä kotona pärjäämistä pitäisi miettiä laajemmin. Miksi esim. jotkut potilaat/asiakkaat on tulehduskierteessä. Pärjäävät kotona ehkä viikon kaksi mutta palaavat taas hoitoon uudelleen kun tulehdus on taas "vienyt jalat". Onko hoito jäänyt puutteelliseksi? Onko ravitsemus ok? Onko jotakin muita tekijöitä jotka aiheuttaa sairaalakierrettä?

Tärkein ihmisen elin on aivot. Jos kärsii dementiasairaudesta, ei kykene huolehtimaan itsestään. Suomeen tarvittaisiin vanhainkodit takaisin tai sellaisia vanhusten kyliä turvallisine ympäristöineen ja hoitajineen, kuin Hollannissa on rakennettu.

Tiedoksi, ettei yksityisellä puolella hoideta juurikaan mitään erikoissairaanhoitoa vaativia tutkimuksia tai toimenpiteitä.

Eli ei auta mennä yksityiselle, kun ainoa asia mitä voivat tehdä, on laittaa lähete julkiselle puolelle. Ja tuosta lapusta maksan sen 159e, eikä ongelmani tai asiani edennyt lainkaan yksityisellä puolella, jossa ei ole kalustoa kuin nuhakuumeeseen, Mt-resepteihin ja pieniin kosmeettisiin vaivoihin.

Soteuudistuksella haetaan kolmea asiaa: Säästöjä, säästöjä ja säästöjä. Saatte nähdä, että hyvinvointialueiden myötä palvelu loppuu lopullisesti.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä sekasotku oli tiedossa jo silloin kun terveyskeskuksien vuodeosastot lopetettiin ja sieltä potilaat siirrettiin kotihoitoon!

Tällaisessa kotiutuneiden huonokuntoisten "palvelu"talossa työskentelevänä kirjoitin siitä heti tuoreeltaan yleisönosastokirjoituksen paikalliseen sanomalehteen.

Tunnelmahan on tiivistynyt sen jälkeen ja nyt ollaankin yhtäkkiä katastrofitilanteessa.

Laulanpahan vaan Vexi Salmen sanoin "paluu arkeen oli edessä".

Jo pitkään strategiana on ollut se että kotona hoidetaan mahdollisimman pitkään. Sen on hyväksynyt sekä päättäjät että asiakkaat. Mutta mitä sen hyväksi on tehty että kotona pystyisi olemaan mahdollisimman pitkään. Onko panostettu kotihoidon resursseihin ja siihen että työ kotihoidossa olisi mielekästä? Ei. Ei ole apuvälineitä jotka helpottaisi sitä työtä tai niitä ei voi kotiin hankkia sen vuoksi että se helpottaisi hoitajan työtä. Jos apuvälineitä on hankittu ne on hankittu helpottamaan asiakasta. Onko kotihoidossa lisää työntekijöitä? Ei ole.

Mä en tarkoittanut, etteikö kotona saisi olla, mutta vuosia olen seurannut hoitajana vierestä, miten se ei palvele kaikkia, eikä ole kaikille mieleen. Jotkut sairaalasta kotiutetut ihmettelivät, miksi heitä ei hoidettu siellä, vaan heitettiin yksinäisyyteen odottelemaan sänkyyn tai pyörätuoliin, josko aamukäynnin jälkeen iltahoitaja tulisi käyttämään vessassa tai syöttämään/ juottamaan.

Iltakäynnille mentäessä oli sovitun 10 minuutin käynnin lisäksi yhtäkkiä asukkaan kampeaminen ylös hätiin soitetun työkaverin kanssa, lakanoiden vaihto, märän patjan suojaaminen pyyhkeillä, asukkaan riisuminen, suihkutus, kaikkien vaatteiden vaihto, lattioiden kuivaaminen, iltapalan etsiminen ja syöttäminen ja sitten se perushomma, eli lääkkeiden anto ja voinnin kysely.

Mitäpä niistä kyselyistä ja selvityksistä on hyötyä, jos niitä kysytään hyväkuntoisilta, tai sitten toisesta ääripäästä niiltä, jotka suuresti toivovat kuolevansa. Niin toivoi sekin rouva, jota tuossa äsken käytin esimerkkinä. Hän oli tykännyt olla sairaalassa, kun siellä oli elämää ja ihmisiä ympärillä ja huolehdittiin pitkin päivää pienin väliajoin kaikesta. Hän masentui kotona, eli vielä vuoden, vähän toista, toiveensa vastaisesti. Eikä hän ollut ainoa.

Ei niitä ratkaisuja jotka lisää kotona pärjäämistä kannatakaan tehdä siinä vaiheessa kun ollaan jo tilanteessa ettei siellä kotona pärjätä. Niitä tilanteita pitäisinoystyä ennakoimaan. Onko koti sellainen että siellä pärjää esim. pyörätuolilla liikkuen jne? Kysellä siitä ei kannata välttämättä tehdäkään asiakkaille vaan ylipäätään miettiä/kartoittaa sitä mikä kotiuttamisen ja kotona pärjäämisen estää.

Kotihoidon tehtävä tuo minusta ei ole ei ainakaan pelkästään vaan sitä kotona pärjäämistä pitäisi miettiä laajemmin. Miksi esim. jotkut potilaat/asiakkaat on tulehduskierteessä. Pärjäävät kotona ehkä viikon kaksi mutta palaavat taas hoitoon uudelleen kun tulehdus on taas "vienyt jalat". Onko hoito jäänyt puutteelliseksi? Onko ravitsemus ok? Onko jotakin muita tekijöitä jotka aiheuttaa sairaalakierrettä?

Puutun tähän teidän hyvään keskusteluunne sen verran, että varsin moni kotihoidossa oleva vanhus ei asu uusissa ja esteettömiksi rakennetuissa asunnoissa. He asuvat vanhoissa asunnoissa, jotka on rakennettu ja viimeksi remontoitukin aikana, jolloin esteettömyydestä ei edes puhuttu. Usein esim kylpyhuoneet saattavat olla sellaisia, ettei niihin edes mahtuisi sekä vanhus että hoitaja vielä jonkinlaisen apuvälineen kanssa. Ennakkoon voi varautua monenlaiseen asiaan, mutta useimmat vanhukset eivät halua koteihinsa mitään muutoksia. Valitettavan monella on ihan liikaa tavaraa (enkä puhu nyt mistään himohamstraajista) vaan esim huonekaluja niin paljon tai ne on sijoitettu siten, että asunnossa työskentely on ahdasta. Saa olla aika huonossa kunnossa ennenkuin yhteiskunnalta saa edes sairaalasängyn, joka edes jossain määrin helpottaisi hoitajien työtä. 

Pitääkö aina haluta kaikkia asioita. Monesti ihmiset joutuvat tekemään asioita joita he eivät halua. Pitääkö vanhuksen saada apua siellä asunnossa jossa esteettömyydestä ei ole tietoakaan vain siksi että hän haluaa vai voisiko hän muuttaa esim. seniorikotiin sen vuoksi että siellä pärjäisi paremmin myös silloin kun kunto on huonompi. Kuka päättää sen että esim. vanhus ei pärjää kotona, kuka päättää siitä mitä palveluja hän tarvitsee. Osa ei niitä palveluja halua vaikka tarvitsisi, osa taas haluaa kaikki palvelut vaikka ei niitä tarvitsisikaan.

Hoivan tarve arvioidaan moniammatillisesti ja asiakasta kuunnellaan myös. Jokainen päätös pääsystä hoitolaitokseen maksaa varmaan 50000-100000 euroa vuodessa ja osa toki peritään hoitopaikan saaneen eläkkeestä. Vaikka lisättäisiin 100 vanhainkotipaikkaa niin se vaatii tilat, henkilökunnan välineet jne. ja ison määrän rahaa vuosittain. Se raha on sitten pois jostain muualta kun ei sote puolella ole rajattomia resursseja. Sote alueet kertovat jo etukäteen aika kovista säästöpaineista vaikka toiminta ei ole edes alkanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seuraavalla hallituskaudella kyyti vain kylmenee: lääkäri on ruudun takana, jos on ja etähoitaa potilaita, jotka osaavat tai eivät osaa tekniikkaa ja kertoa vaivansa. No, ihmiset on pelkkä kuluerä, joista pitää päästä eroon. Etähoidolla tuskin selviää kaikki sairaudet, mutta se on tarkoituskin. Toisaalta ymmärrän tällaista nat..s..maista ajattelutapaa, jossa raha vain ratkaisee. Se tekee kovat päätökset helpoksi,kun ei ajattele itsemurhavaarassa olevaa nuorta tai vanhusta vaipoissaan vankina omassa kodissaan. Heikot kuolkoot pois ja vahvat porskuttavat. Sehän se on mottona näillä päättäjillä.

Miksei tänne sitten saada Kanadan mallia jossa vapaaehtoista eutanasiaa mainostetaan televisiossakin?

Jos Suomeen tulisi alhaisen kynnyksen eutanasia, tulijoita olisi jonossa.

Nämä vahvat porskuttajat saavat aikaan ainoastaan hitaita toimintamalleja.

Kanadan meininki kehiin niin johan alkaa tapahtua!

Ensi vuoden maaliskuussa Kanadassa otetaan käyttöön uusi laki, jonka mukaan psykiatrisesti sairaat ihmiset voivat valita eutanasian. Jos potilas kokee mielentilansa sietämättömäksi, tarvitaan vain kaksi lääkäriä laillistamaan tappavan lääkecocktailin käyttö.

Lakia oli tarkoitus soveltaa vain parantumattomiin sairauksiin tai ihmisiin, joiden terveydentilan vuoksi kuolema oli lähellä.

Vuonna 2021 lakia muutettiin siten, että se kattaa myös muut sairaudet, joita potilaat pitivät ”sietämättöminä”. Tämän seurauksena tällä tavoin laillistettujen kuolemantapausten määrä nousi yli 10 000:een, mikä oli yli 30 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020.

Nyt maaliskuussa 2023 Kanadan laki sallii psykiatristen potilaiden eutanasian. Toronton oikeustieteen professorin Trudo Lemmensin mukaan tämä tarkoittaa, että itsemurhasta tulee olennaisesti tapa hoitaa psykiatrisia sairauksia.

Onko mitään ikärajaa kenelle eutanasia myönnetään. Miten olisi 18 vuotias masentunut joka toivoo eutanasiaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä sekasotku oli tiedossa jo silloin kun terveyskeskuksien vuodeosastot lopetettiin ja sieltä potilaat siirrettiin kotihoitoon!

Tällaisessa kotiutuneiden huonokuntoisten "palvelu"talossa työskentelevänä kirjoitin siitä heti tuoreeltaan yleisönosastokirjoituksen paikalliseen sanomalehteen.

Tunnelmahan on tiivistynyt sen jälkeen ja nyt ollaankin yhtäkkiä katastrofitilanteessa.

Laulanpahan vaan Vexi Salmen sanoin "paluu arkeen oli edessä".

Jo pitkään strategiana on ollut se että kotona hoidetaan mahdollisimman pitkään. Sen on hyväksynyt sekä päättäjät että asiakkaat. Mutta mitä sen hyväksi on tehty että kotona pystyisi olemaan mahdollisimman pitkään. Onko panostettu kotihoidon resursseihin ja siihen että työ kotihoidossa olisi mielekästä? Ei. Ei ole apuvälineitä jotka helpottaisi sitä työtä tai niitä ei voi kotiin hankkia sen vuoksi että se helpottaisi hoitajan työtä. Jos apuvälineitä on hankittu ne on hankittu helpottamaan asiakasta. Onko kotihoidossa lisää työntekijöitä? Ei ole.

Mä en tarkoittanut, etteikö kotona saisi olla, mutta vuosia olen seurannut hoitajana vierestä, miten se ei palvele kaikkia, eikä ole kaikille mieleen. Jotkut sairaalasta kotiutetut ihmettelivät, miksi heitä ei hoidettu siellä, vaan heitettiin yksinäisyyteen odottelemaan sänkyyn tai pyörätuoliin, josko aamukäynnin jälkeen iltahoitaja tulisi käyttämään vessassa tai syöttämään/ juottamaan.

Iltakäynnille mentäessä oli sovitun 10 minuutin käynnin lisäksi yhtäkkiä asukkaan kampeaminen ylös hätiin soitetun työkaverin kanssa, lakanoiden vaihto, märän patjan suojaaminen pyyhkeillä, asukkaan riisuminen, suihkutus, kaikkien vaatteiden vaihto, lattioiden kuivaaminen, iltapalan etsiminen ja syöttäminen ja sitten se perushomma, eli lääkkeiden anto ja voinnin kysely.

Mitäpä niistä kyselyistä ja selvityksistä on hyötyä, jos niitä kysytään hyväkuntoisilta, tai sitten toisesta ääripäästä niiltä, jotka suuresti toivovat kuolevansa. Niin toivoi sekin rouva, jota tuossa äsken käytin esimerkkinä. Hän oli tykännyt olla sairaalassa, kun siellä oli elämää ja ihmisiä ympärillä ja huolehdittiin pitkin päivää pienin väliajoin kaikesta. Hän masentui kotona, eli vielä vuoden, vähän toista, toiveensa vastaisesti. Eikä hän ollut ainoa.

Ei niitä ratkaisuja jotka lisää kotona pärjäämistä kannatakaan tehdä siinä vaiheessa kun ollaan jo tilanteessa ettei siellä kotona pärjätä. Niitä tilanteita pitäisinoystyä ennakoimaan. Onko koti sellainen että siellä pärjää esim. pyörätuolilla liikkuen jne? Kysellä siitä ei kannata välttämättä tehdäkään asiakkaille vaan ylipäätään miettiä/kartoittaa sitä mikä kotiuttamisen ja kotona pärjäämisen estää.

Kotihoidon tehtävä tuo minusta ei ole ei ainakaan pelkästään vaan sitä kotona pärjäämistä pitäisi miettiä laajemmin. Miksi esim. jotkut potilaat/asiakkaat on tulehduskierteessä. Pärjäävät kotona ehkä viikon kaksi mutta palaavat taas hoitoon uudelleen kun tulehdus on taas "vienyt jalat". Onko hoito jäänyt puutteelliseksi? Onko ravitsemus ok? Onko jotakin muita tekijöitä jotka aiheuttaa sairaalakierrettä?

Tärkein ihmisen elin on aivot. Jos kärsii dementiasairaudesta, ei kykene huolehtimaan itsestään. Suomeen tarvittaisiin vanhainkodit takaisin tai sellaisia vanhusten kyliä turvallisine ympäristöineen ja hoitajineen, kuin Hollannissa on rakennettu.

Hoitokoteja maksetaan nyt jo 5 miljardia vuodessa. Eläleläisiä on miljoona kuusisataa tuhatta.

Suomen terveydenhuolto tarvitsee yksinkertaisesti lisää rahaa. 

Tarvitaan lisää vuodeosastopaikkoja, tehohoitopaikkoja, vanhustenhoitopaikkoja, uusia synnytysosastoja väestötiheillä alueilla ja ylipäätään lisää hoitoa. Kaikissa ikäryhmissä on hoitovajetta. Terveydenhuolto ei ole nyt sopiva säästökohde. Ja digipalvelut ei todellakaan korvaa sitä varsinaista hoitoa, jota varsinaisiin sairauksiin tarvitaan. Eikä tietysti vanhusten hoivaa.

Kannatan vaikka verojen nostoa, kuten pääomaverojen, mutta terveydenuollosta ei voi enää leikata yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seuraavalla hallituskaudella kyyti vain kylmenee: lääkäri on ruudun takana, jos on ja etähoitaa potilaita, jotka osaavat tai eivät osaa tekniikkaa ja kertoa vaivansa. No, ihmiset on pelkkä kuluerä, joista pitää päästä eroon. Etähoidolla tuskin selviää kaikki sairaudet, mutta se on tarkoituskin. Toisaalta ymmärrän tällaista nat..s..maista ajattelutapaa, jossa raha vain ratkaisee. Se tekee kovat päätökset helpoksi,kun ei ajattele itsemurhavaarassa olevaa nuorta tai vanhusta vaipoissaan vankina omassa kodissaan. Heikot kuolkoot pois ja vahvat porskuttavat. Sehän se on mottona näillä päättäjillä.

Miksei tänne sitten saada Kanadan mallia jossa vapaaehtoista eutanasiaa mainostetaan televisiossakin?

Jos Suomeen tulisi alhaisen kynnyksen eutanasia, tulijoita olisi jonossa.

Nämä vahvat porskuttajat saavat aikaan ainoastaan hitaita toimintamalleja.

Kanadan meininki kehiin niin johan alkaa tapahtua!

Ensi vuoden maaliskuussa Kanadassa otetaan käyttöön uusi laki, jonka mukaan psykiatrisesti sairaat ihmiset voivat valita eutanasian. Jos potilas kokee mielentilansa sietämättömäksi, tarvitaan vain kaksi lääkäriä laillistamaan tappavan lääkecocktailin käyttö.

Lakia oli tarkoitus soveltaa vain parantumattomiin sairauksiin tai ihmisiin, joiden terveydentilan vuoksi kuolema oli lähellä.

Vuonna 2021 lakia muutettiin siten, että se kattaa myös muut sairaudet, joita potilaat pitivät ”sietämättöminä”. Tämän seurauksena tällä tavoin laillistettujen kuolemantapausten määrä nousi yli 10 000:een, mikä oli yli 30 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020.

Nyt maaliskuussa 2023 Kanadan laki sallii psykiatristen potilaiden eutanasian. Toronton oikeustieteen professorin Trudo Lemmensin mukaan tämä tarkoittaa, että itsemurhasta tulee olennaisesti tapa hoitaa psykiatrisia sairauksia.

Nassikoiden suunnitelma etenee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä sekasotku oli tiedossa jo silloin kun terveyskeskuksien vuodeosastot lopetettiin ja sieltä potilaat siirrettiin kotihoitoon!

Tällaisessa kotiutuneiden huonokuntoisten "palvelu"talossa työskentelevänä kirjoitin siitä heti tuoreeltaan yleisönosastokirjoituksen paikalliseen sanomalehteen.

Tunnelmahan on tiivistynyt sen jälkeen ja nyt ollaankin yhtäkkiä katastrofitilanteessa.

Laulanpahan vaan Vexi Salmen sanoin "paluu arkeen oli edessä".

Jo pitkään strategiana on ollut se että kotona hoidetaan mahdollisimman pitkään. Sen on hyväksynyt sekä päättäjät että asiakkaat. Mutta mitä sen hyväksi on tehty että kotona pystyisi olemaan mahdollisimman pitkään. Onko panostettu kotihoidon resursseihin ja siihen että työ kotihoidossa olisi mielekästä? Ei. Ei ole apuvälineitä jotka helpottaisi sitä työtä tai niitä ei voi kotiin hankkia sen vuoksi että se helpottaisi hoitajan työtä. Jos apuvälineitä on hankittu ne on hankittu helpottamaan asiakasta. Onko kotihoidossa lisää työntekijöitä? Ei ole.

Mä en tarkoittanut, etteikö kotona saisi olla, mutta vuosia olen seurannut hoitajana vierestä, miten se ei palvele kaikkia, eikä ole kaikille mieleen. Jotkut sairaalasta kotiutetut ihmettelivät, miksi heitä ei hoidettu siellä, vaan heitettiin yksinäisyyteen odottelemaan sänkyyn tai pyörätuoliin, josko aamukäynnin jälkeen iltahoitaja tulisi käyttämään vessassa tai syöttämään/ juottamaan.

Iltakäynnille mentäessä oli sovitun 10 minuutin käynnin lisäksi yhtäkkiä asukkaan kampeaminen ylös hätiin soitetun työkaverin kanssa, lakanoiden vaihto, märän patjan suojaaminen pyyhkeillä, asukkaan riisuminen, suihkutus, kaikkien vaatteiden vaihto, lattioiden kuivaaminen, iltapalan etsiminen ja syöttäminen ja sitten se perushomma, eli lääkkeiden anto ja voinnin kysely.

Mitäpä niistä kyselyistä ja selvityksistä on hyötyä, jos niitä kysytään hyväkuntoisilta, tai sitten toisesta ääripäästä niiltä, jotka suuresti toivovat kuolevansa. Niin toivoi sekin rouva, jota tuossa äsken käytin esimerkkinä. Hän oli tykännyt olla sairaalassa, kun siellä oli elämää ja ihmisiä ympärillä ja huolehdittiin pitkin päivää pienin väliajoin kaikesta. Hän masentui kotona, eli vielä vuoden, vähän toista, toiveensa vastaisesti. Eikä hän ollut ainoa.

Ei niitä ratkaisuja jotka lisää kotona pärjäämistä kannatakaan tehdä siinä vaiheessa kun ollaan jo tilanteessa ettei siellä kotona pärjätä. Niitä tilanteita pitäisinoystyä ennakoimaan. Onko koti sellainen että siellä pärjää esim. pyörätuolilla liikkuen jne? Kysellä siitä ei kannata välttämättä tehdäkään asiakkaille vaan ylipäätään miettiä/kartoittaa sitä mikä kotiuttamisen ja kotona pärjäämisen estää.

Kotihoidon tehtävä tuo minusta ei ole ei ainakaan pelkästään vaan sitä kotona pärjäämistä pitäisi miettiä laajemmin. Miksi esim. jotkut potilaat/asiakkaat on tulehduskierteessä. Pärjäävät kotona ehkä viikon kaksi mutta palaavat taas hoitoon uudelleen kun tulehdus on taas "vienyt jalat". Onko hoito jäänyt puutteelliseksi? Onko ravitsemus ok? Onko jotakin muita tekijöitä jotka aiheuttaa sairaalakierrettä?

Tärkein ihmisen elin on aivot. Jos kärsii dementiasairaudesta, ei kykene huolehtimaan itsestään. Suomeen tarvittaisiin vanhainkodit takaisin tai sellaisia vanhusten kyliä turvallisine ympäristöineen ja hoitajineen, kuin Hollannissa on rakennettu.

Hoitokoteja maksetaan nyt jo 5 miljardia vuodessa. Eläleläisiä on miljoona kuusisataa tuhatta.

Eivät kaikki eläkeläiset tarvitse hoitokoteja. Moni heistä käy vielä töissäkin eläkkeellä.

hoitajia saa lisää sillä että pysäytetään pyöröovi-ilmiö. uuden hoitajan jos saa tilalle, on tuuri jos se rekrytoity työntekijä jää töihin eikä lähde koeajalla.

Oikeasti, kun työnantaja hyppyyttää jatkuvasti yksiköstä toiseen työvoimapulan takia ja loppuajan käydään toisissa yksiköissä auttamassa, se tekee hyvin monelle siitä töihinmenosta ihan turhan stressaavaa. Eri yksiköissä kun työtehtävissä on isoja eroja ja käytännössä siis vaihdat työpaikkaa monta kertaa vuodessa jopa täysin oman osaamisalan ulkopuolisiin tehtäviin. Pakotettuna, ei vapaaehtoisesti. Kaupunki sai jo leikkipuistotyöntekijät ja vanhustenhoitajat irtisanoutumaan pakottamalla puisto-ohjaajat päiväkoteihin ja koronajäljitykseen ja palvelutalojen henkilökuntaa mm  koronahoitajiksi sairaalaan sekä töihin kotihoitoon. Sitten itketään kun ei enää ole työntekijöitä. Kun jos ihminen haluaa olla töissä kotihoidossa, hän hakeutuu kotihoitoon. Päiväkodissa työskentelevä hakeutuu töihin päiväkotiin, ei todennäköisesti vanhainkotiin. Nykytilanteessa kun hoitoalalla on työvoimapulaa, ei kenenkään ole pakko jäädä töihin työnantajalle jonka arvostus työntekijöitä kohtaan on täysin olematon. 

Meidän perustuslaillista oikeutta on loukattu.

Suomen perustuslain 19. pykälän mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.[1]

Mikäli hallitus ei hoida tehtäviään, voimmeko mekin jättää verot maksamatta? En usko, että uusi sote tuo muuta kuin lisäkuluja. Haluan Suomeen Tanskan mallin mukaisen omalääkäri järjestelmän. Miksi me laitamme rahamme ulkomaisiin, yksityisiin lääkäriasemiin, jotka hoitavat vain helpot tapaukset. Oma lääkäri järjestelmä on myös terveydenhuollon ammattilaisille mielekästä.

Ei riitä rahaa suomalaisten ahdinkoon ei. Vihreiden Ohisalo oli Kanadassa ja on kuulemma luvannut 25 % lisää suomalaisten veroeuroja kehittyville maille biodiversiteettirahoitusta. 

Liikaa potilaita. Ongelma johtuu aahanuutosta.