"Nuoret miehet kertovat Tinderin raadollisuudesta Lukuisat nuoret miehet kertovat HS:n kyselyssä pettyneensä Tinderin kovaan kilpailuun ja u...
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009254382.html
Samaan aikaan kun oli lehtijuttu naisten tinderissä turhautumisesta, niin saamme lukea miten raadollista tinder on miehille.
Ihan normaali ja hyvä mies saatta tuntea itsensä tinderissä ala-arvoiseksi.
Miten tämä on tällaiseksi mennyt? Ehkä ne palstamiehet eivät niin väärässä olleetkaan...
Kommentit (982)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi niin kovasti yritetään maalata, että parisuhteen voi löytää vain tinderistä tai televisio-ohjelmasta?
""Suomessa ei oikein toimi se, että menet jossain kaupassa tai kahvilassa juttelemaan tuntemattomille. Ihmiset lähinnä vaivaantuvat siitä, hän sanoo."
Ovathan he ilmiselvästi yrittäneet muualtakin
Minä myönnän että vaivaantuisin jos joku jossain kaupassa alkaisi ehdottelemaan. Todennäköisesti saisin sanotuksi vaan jotain "en mä nyt taida, tulin vaan hakee kookoskermaa kun täytyy ruokaa laittaa...". Mistä joku tuntematon edes kiinnostuisi minussa kaupassa kuin pelkästi ulkonäöstä?
Kai se ensikiinnostuminen yleensä tapahtuu ulkonäön perusteella joka paikassa - kaupassa, tinderissä, baarissa, juhlissa, rannalla, kirjastossa, missä vain.
Jaa. Olen sitten itse erilainen. En pysty kuvittelemaan että kiinnostuisin jostain ihmisestä romanttisena vaihtoehtona vaan ulkonäön perusteella. En kyllä käytä tinderiäkään.
Millä perusteella sinä sitten miehiä lähestyt?
Lähestyisin vaan sellaista josta jo tietäisin jotain, ja sitä kautta olisin kiinnostunut. Ehkä siksi mua kiinnostaa nää tinderketjut kun en yhtään pysty samaistumaan siihen että etsisin kuvien perusteella ihmistä.
Eikö sieltä voikkaan kuvastosta tilata sopivaa kaveria, eihän tuossa ole mitään järkeä, ennen oli paljon helpompaa, otti vain yhteyttä itä euroopan välittäjään, katsoi valmiiksi muutaman tytön ja lopullinen valinta paikan päällä, rahat välittäjälle ja hoiti paperisodan ja parin viikon päästä tyttö tuli lentorahtina. Ainoa ongelma oli että nää neidot halusivat lähes kaikki ameriikkaan kun siellä kaikki miehet on miljonäärejä.Suomea ei arvostaneet. Ei riitoja, kun ei yhteistä kieltä ollut, sitten kun oppi riittävästi kieltä riitelyyn, ainahan voi hankkia uuden.
Nyt tinderi on väärinymmärretty täysin, ei sieltä ole tarkoituskaan mitään pysyvää suhdetta hakea, väittäisin että siellä on väärää väkeä.
Sama koskee myös muita seuranhakupalstoja, Esim, tämä kristittyjen Valo, sentään mainoksessa lupasi välittää yhdenyön seuraa, hinnastoa ei sentään ollut laadittu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään uutta auringon alla. Evoluutio on aina suosinut alfauroksia. Kun mies on pitkä, komea ja sosiaalisesti taitava, hän saa paljon huomioita naisilta. Lyhyet, rumat ja sosiaalisesti kömpelöt miehet jäävät ilman naista.
Ainoa ratkaisu tähän tilanteeseen on se, että miehet myöntävät oman paikkansa evoluutiossa ja hyväksyvät sen nöyrästi. Tosimies hyväksyy faktat eikä kiukuttele kuin 5-vuotias poika. "Muut miehet saa seksiä. Mä en saa seksiä. Tää on niin väärin. Mun on pakko saada seksiä."Tuollainen asenne paljastaa, kuka on mies ja kuka on mieslapsi.
Kaikkien näisen miesten isät ilmeisesti ovat olleet näitä evoluutiossa sukupolvesta toiseen menestyneitä alfamiehiä, kun kerran ovat onnistuneet lisääntymään. Jännä että nämä uskomattomat sukupolvien alfat sitten saavat noita onnettomia miesressukoita.
No itse asiassa, se on juuri noin :D
Antropologit ovat tutkimuksissa selvittäneet että tuhansien vuosien ajan jokaista 17 lisääntynyttä naista kohden vain yksi mies siirsi geeninsä eteenpäin. Eli asia on juuri kuten kirjoitit, historiallisesti vain alfamiehet ovat lisääntyneet.
Valtaosa naisista on siis läpi historian saanut lapsia, mutta vain äärimmäisen pieni vähemmistö miehistä on siittänyt kaikki nämä lapset.
"for every 17 female humans who reproduced at this time, only one male human managed to pass along his DNA"
https://arstechnica.com/science/2015/03/neolithic-culture-may-have-kept…
Tuskin aina ihan suostumuksellisestikaan. Sekin selittää paljon miesten törppöydestä.
Vierailija kirjoitti:
Lähestyisin vaan sellaista josta jo tietäisin jotain, ja sitä kautta olisin kiinnostunut. Ehkä siksi mua kiinnostaa nää tinderketjut kun en yhtään pysty samaistumaan siihen että etsisin kuvien perusteella ihmistä.
Aika vähiin jäisi baarissa ihmisten kohtaamiset, jos kukaan ei lähestyisi kuin sellaisia kenestä tietää jotakin. Siksihän sitä lähestytään, jotta toiseen tutustuisi. Ulkonäkö on ollut se kiinnostuksen herättävä tekijä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi niin kovasti yritetään maalata, että parisuhteen voi löytää vain tinderistä tai televisio-ohjelmasta?
""Suomessa ei oikein toimi se, että menet jossain kaupassa tai kahvilassa juttelemaan tuntemattomille. Ihmiset lähinnä vaivaantuvat siitä, hän sanoo."
Ovathan he ilmiselvästi yrittäneet muualtakin
Minä myönnän että vaivaantuisin jos joku jossain kaupassa alkaisi ehdottelemaan. Todennäköisesti saisin sanotuksi vaan jotain "en mä nyt taida, tulin vaan hakee kookoskermaa kun täytyy ruokaa laittaa...". Mistä joku tuntematon edes kiinnostuisi minussa kaupassa kuin pelkästi ulkonäöstä?
Kai se ensikiinnostuminen yleensä tapahtuu ulkonäön perusteella joka paikassa - kaupassa, tinderissä, baarissa, juhlissa, rannalla, kirjastossa, missä vain.
Jaa. Olen sitten itse erilainen. En pysty kuvittelemaan että kiinnostuisin jostain ihmisestä romanttisena vaihtoehtona vaan ulkonäön perusteella. En kyllä käytä tinderiäkään.
Millä perusteella sinä sitten miehiä lähestyt?
Oman mieheni löysin nettideiteiltä. Rankkasin pois kaikki alle maisterin tutkinnon omaavat, alle 180cm pitkät ja varatut. Näistä pois pelkkää seksiä haluavat, vääriä harrastuksia harrastavat ja susirumat. Loput olivat kohderyhmää, joita lähestyin. -eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jättäkää ihmiset se tinder , puoliso voi tulla vastaan kaupassa,kuntosalilla,tansseissa,lenkkipoluilla tai kotikadulla.
Miten? Esim. jos kaksi ihmistä kävelee kadulla, mistä he tietävät, että se toinen on kiinnostava tai itselle sopiva? En ainakaan itse kiinnostu ulkonäön perusteella, ja eikös näissä deittikeskusteluissa aina peräänkuulutetakin, että pitäisi tavallisen ihmisen henkisten ominaisuuksien ratkaista, eikä vain ulkonäön?
Kertokaa nyt, mistä tietää kaupassa tai kadulla jostain ihmisestä lyhyen ohituksen aikana, että juuri siihen haluaisi tutustua? Ja mieluiten jotain muuta kuin "komeus", "kauneus" tai muut ulkonäköseikat.
Kyllä mulla on käynyt niin, että katseet on kohdannut täysin tuntemattoman naisen kanssa ja molemmat huomanneet toisen kiinnostuksen. Sen jälkeen olen vain mennyt esittelemään itseni ja alkanut jutustelun. Jos juttelun myötä on kiinnostus kasvanut, niin oon ehdottanut treffejä.
Ei idea ole, että täysin sattumanvaraisesti vain yritetään iskeä tuntemattomia kadulta. Mutta kadulla voi törmätä ihmiseen, jonka kanssa tuntee välitöntä molemminpuolista kemiaa.
Oman kokemukseni mukaan kadulla lähestymiset ovat sataprosenttisesti sitä, että sattumanvaraisesti yritetään iskeä tuntemattomia kadulla. Minua on lähestytty liiankin monta kertaa ja useinkaan edes katseet eivät ole kohdanneet miehen kanssa, en ole välttämättä edes huomannut koko ihmistä. Yksi mies lähestyi esimerkiksi takaapäin niin, että säikähdin kun hän pysäytti minut.
Jos katseet ovatkin kohdanneet, aina katse on ollut minun osaltani täysin neutraali vilkaisu, jonka voisin luoda samalla lailla vaikka vastaan kävelevään vanhukseen. Mies on ilmeisesti kokenut kemiaa ja tulkinnut virheellisesti sen olevan molemminpuolista.
Usein on myös havaittavissa asenne, että kun mies on ollut rohkea ja lähestynyt, naisella ei olisi oikeutta arvioida miestä samalla lailla ulkoisten seikkojen perusteella ja vastata kieltävästi. Että vain sen lähestyjän tutustumishaluilla olisi merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi niin kovasti yritetään maalata, että parisuhteen voi löytää vain tinderistä tai televisio-ohjelmasta?
mistä muualta? äläkä sano, että kauppajonosta tai kirjastosta. ei o löytyny
Äitini löysi 55-vuotiaana puolisonsa kirjastosta! 🥰
Itsekin olen siellä aikaa viettänyt, ei ole onnistanut niin hyvin.
Ja sai sinut n. 60-vuotiaana?
Vai ryhtyikö heti hommiin siellä kirjastossa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jättäkää ihmiset se tinder , puoliso voi tulla vastaan kaupassa,kuntosalilla,tansseissa,lenkkipoluilla tai kotikadulla.
Miten? Esim. jos kaksi ihmistä kävelee kadulla, mistä he tietävät, että se toinen on kiinnostava tai itselle sopiva? En ainakaan itse kiinnostu ulkonäön perusteella, ja eikös näissä deittikeskusteluissa aina peräänkuulutetakin, että pitäisi tavallisen ihmisen henkisten ominaisuuksien ratkaista, eikä vain ulkonäön?
Kertokaa nyt, mistä tietää kaupassa tai kadulla jostain ihmisestä lyhyen ohituksen aikana, että juuri siihen haluaisi tutustua? Ja mieluiten jotain muuta kuin "komeus", "kauneus" tai muut ulkonäköseikat.
Kyllä mulla on käynyt niin, että katseet on kohdannut täysin tuntemattoman naisen kanssa ja molemmat huomanneet toisen kiinnostuksen. Sen jälkeen olen vain mennyt esittelemään itseni ja alkanut jutustelun. Jos juttelun myötä on kiinnostus kasvanut, niin oon ehdottanut treffejä.
Ei idea ole, että täysin sattumanvaraisesti vain yritetään iskeä tuntemattomia kadulta. Mutta kadulla voi törmätä ihmiseen, jonka kanssa tuntee välitöntä molemminpuolista kemiaa.
Oman kokemukseni mukaan kadulla lähestymiset ovat sataprosenttisesti sitä, että sattumanvaraisesti yritetään iskeä tuntemattomia kadulla. Minua on lähestytty liiankin monta kertaa ja useinkaan edes katseet eivät ole kohdanneet miehen kanssa, en ole välttämättä edes huomannut koko ihmistä. Yksi mies lähestyi esimerkiksi takaapäin niin, että säikähdin kun hän pysäytti minut.
Jos katseet ovatkin kohdanneet, aina katse on ollut minun osaltani täysin neutraali vilkaisu, jonka voisin luoda samalla lailla vaikka vastaan kävelevään vanhukseen. Mies on ilmeisesti kokenut kemiaa ja tulkinnut virheellisesti sen olevan molemminpuolista.
Usein on myös havaittavissa asenne, että kun mies on ollut rohkea ja lähestynyt, naisella ei olisi oikeutta arvioida miestä samalla lailla ulkoisten seikkojen perusteella ja vastata kieltävästi. Että vain sen lähestyjän tutustumishaluilla olisi merkitystä.
Kuinka itse olet lähestynyt niitä satoja miehiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi niin kovasti yritetään maalata, että parisuhteen voi löytää vain tinderistä tai televisio-ohjelmasta?
mistä muualta? äläkä sano, että kauppajonosta tai kirjastosta. ei o löytyny
Äitini löysi 55-vuotiaana puolisonsa kirjastosta! 🥰
Itsekin olen siellä aikaa viettänyt, ei ole onnistanut niin hyvin.Ja sai sinut n. 60-vuotiaana?
Vai ryhtyikö heti hommiin siellä kirjastossa?
Ihmisellä voi olla useampi puoliso elämän aikana. Uuden voi löytää sen jälkeen kun lapset on jo tehty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jättäkää ihmiset se tinder , puoliso voi tulla vastaan kaupassa,kuntosalilla,tansseissa,lenkkipoluilla tai kotikadulla.
Miten? Esim. jos kaksi ihmistä kävelee kadulla, mistä he tietävät, että se toinen on kiinnostava tai itselle sopiva? En ainakaan itse kiinnostu ulkonäön perusteella, ja eikös näissä deittikeskusteluissa aina peräänkuulutetakin, että pitäisi tavallisen ihmisen henkisten ominaisuuksien ratkaista, eikä vain ulkonäön?
Kertokaa nyt, mistä tietää kaupassa tai kadulla jostain ihmisestä lyhyen ohituksen aikana, että juuri siihen haluaisi tutustua? Ja mieluiten jotain muuta kuin "komeus", "kauneus" tai muut ulkonäköseikat.
Kyllä mulla on käynyt niin, että katseet on kohdannut täysin tuntemattoman naisen kanssa ja molemmat huomanneet toisen kiinnostuksen. Sen jälkeen olen vain mennyt esittelemään itseni ja alkanut jutustelun. Jos juttelun myötä on kiinnostus kasvanut, niin oon ehdottanut treffejä.
Ei idea ole, että täysin sattumanvaraisesti vain yritetään iskeä tuntemattomia kadulta. Mutta kadulla voi törmätä ihmiseen, jonka kanssa tuntee välitöntä molemminpuolista kemiaa.
Oman kokemukseni mukaan kadulla lähestymiset ovat sataprosenttisesti sitä, että sattumanvaraisesti yritetään iskeä tuntemattomia kadulla. Minua on lähestytty liiankin monta kertaa ja useinkaan edes katseet eivät ole kohdanneet miehen kanssa, en ole välttämättä edes huomannut koko ihmistä. Yksi mies lähestyi esimerkiksi takaapäin niin, että säikähdin kun hän pysäytti minut.
Jos katseet ovatkin kohdanneet, aina katse on ollut minun osaltani täysin neutraali vilkaisu, jonka voisin luoda samalla lailla vaikka vastaan kävelevään vanhukseen. Mies on ilmeisesti kokenut kemiaa ja tulkinnut virheellisesti sen olevan molemminpuolista.
Usein on myös havaittavissa asenne, että kun mies on ollut rohkea ja lähestynyt, naisella ei olisi oikeutta arvioida miestä samalla lailla ulkoisten seikkojen perusteella ja vastata kieltävästi. Että vain sen lähestyjän tutustumishaluilla olisi merkitystä.
Kuinka itse olet lähestynyt niitä satoja miehiä?
En ole lähestynyt, enkä lähesty. Kun itsellä on näitä epämiellyttäviä kokemuksia, todellakaan ei halua aiheuttaa vastaavia muille.
Olen etsinyt kumppania vain tinderissä, mikä minusta on siinä mielessä erittäin hyvä, että siellä keskusteluyhteys syntyy vasta kun molemmat ovat todenneet että naama riittää.
Tinder on pinnallista p*skaa, kaikkihan sen tietävät... eli ei sieltä tavallisten talliaisten kannatakaan seuraa hakea.
Tinderissä on joillakin alueilla enää vain 10 % naisia. Eli epäsuhta on valtava. Lisäksi kaikista tykkäämällä miehet aiheuttavat naisille vain tilanteen, jossa kaikille ei voi vastata ja tulee ahdistus. Olin eräässä toisessa treffipalvelussa ja sain ensimmäisen kahden tunnin aikana niin paljon vastauksia, että ahdistuin ja poistin profiilini. Fiksuinta olisi, jos yhteyttä otettaisiin vain muutamaan, jotka todella kiinnostavat. Miehet aina syyttävät naisia, jotka ovat itse pelottaneet pois käytöksellään.
Tein tinder profiilin ja vähän ajan päästä pamahti 5 kulta tykkäystä onko nämä joitakin botteja joilla yritetään saada maksamaan?
Itselle Tinderissä ei ahdista tykkäysten määrä koska eihän sieltä lähtenyt etsimään kuin sitä yhtä elämänkumppania. Suurin osa naisista on joko niitä kloonattuja blondi tyhjäpäitä viinilasit käsissä väkisin otetuissa kuvissa tai sitten on niitä pyllyn kuvia yhdessä oli kuva kuinka nainen röhnöttää sängyssä alusvaatteissa :D mietin mitä tuumattaisiin kun joku karvainen lihava mies laittaisi samanlaisen kuvan.
sitten siellä on näitä elämän kuluttamia jotka näyttävät vuosia vanhemmalta ja taitaa alkoholi sekä tupakka maistua.
enhän toki itse ole täydellinen mutta tullut lopputulokseen ettei tuolla ainakaan helposti löydy kunnollista.
Vierailija kirjoitti:
Tinderissä on joillakin alueilla enää vain 10 % naisia. Eli epäsuhta on valtava. Lisäksi kaikista tykkäämällä miehet aiheuttavat naisille vain tilanteen, jossa kaikille ei voi vastata ja tulee ahdistus. Olin eräässä toisessa treffipalvelussa ja sain ensimmäisen kahden tunnin aikana niin paljon vastauksia, että ahdistuin ja poistin profiilini. Fiksuinta olisi, jos yhteyttä otettaisiin vain muutamaan, jotka todella kiinnostavat. Miehet aina syyttävät naisia, jotka ovat itse pelottaneet pois käytöksellään.
Tinderiä vähän aikaa käyttäneenä ja sieltä poistuneena naisena en yhtään ihmettele sovelluksen naiskatoa. Miehet kohtelevat naisia siellä todella törkeästi. Härskejä viestejä lähettelevät eivät edes ole pahimpia, koska heidät voi poistaa listalta ja asia on sillä hoidettu. Pahimpia ovat naisia vedättävät pelailevat kusipäät. En varmasi ole ainoa joka on jättänyt sovelluksen tällaisen kokemuksen takia.
joskus ennenvanhaan nuoriso reissasi ympäri maata festareilla, lomamatkoilla tai muuten vaan, ja sieltä matkoilta on se puoliso löytynyt. joskus jopa naapurista, ainakin minun nuoruudessani. ihmiset notkuu liikaa näyttöruutujen edessä, ja unohtavat elää elämää. seurataan juutuubasta toisten tekemiä asioita kellon ympäri, ja ollaan kateellisia kun ei itse saa aikaiseksi mitään. sammuttakaa älylaitteenne ja menkää ulos. siellä se oikea elämä odottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tinderissä on joillakin alueilla enää vain 10 % naisia. Eli epäsuhta on valtava. Lisäksi kaikista tykkäämällä miehet aiheuttavat naisille vain tilanteen, jossa kaikille ei voi vastata ja tulee ahdistus. Olin eräässä toisessa treffipalvelussa ja sain ensimmäisen kahden tunnin aikana niin paljon vastauksia, että ahdistuin ja poistin profiilini. Fiksuinta olisi, jos yhteyttä otettaisiin vain muutamaan, jotka todella kiinnostavat. Miehet aina syyttävät naisia, jotka ovat itse pelottaneet pois käytöksellään.
Tinderiä vähän aikaa käyttäneenä ja sieltä poistuneena naisena en yhtään ihmettele sovelluksen naiskatoa. Miehet kohtelevat naisia siellä todella törkeästi. Härskejä viestejä lähettelevät eivät edes ole pahimpia, koska heidät voi poistaa listalta ja asia on sillä hoidettu. Pahimpia ovat naisia vedättävät pelailevat kusipäät. En varmasi ole ainoa joka on jättänyt sovelluksen tällaisen kokemuksen takia.
Sellainen peli se tinder on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tinderissä on joillakin alueilla enää vain 10 % naisia. Eli epäsuhta on valtava. Lisäksi kaikista tykkäämällä miehet aiheuttavat naisille vain tilanteen, jossa kaikille ei voi vastata ja tulee ahdistus. Olin eräässä toisessa treffipalvelussa ja sain ensimmäisen kahden tunnin aikana niin paljon vastauksia, että ahdistuin ja poistin profiilini. Fiksuinta olisi, jos yhteyttä otettaisiin vain muutamaan, jotka todella kiinnostavat. Miehet aina syyttävät naisia, jotka ovat itse pelottaneet pois käytöksellään.
Tinderiä vähän aikaa käyttäneenä ja sieltä poistuneena naisena en yhtään ihmettele sovelluksen naiskatoa. Miehet kohtelevat naisia siellä todella törkeästi. Härskejä viestejä lähettelevät eivät edes ole pahimpia, koska heidät voi poistaa listalta ja asia on sillä hoidettu. Pahimpia ovat naisia vedättävät pelailevat kusipäät. En varmasi ole ainoa joka on jättänyt sovelluksen tällaisen kokemuksen takia.
Sellainen peli se tinder on.
Ja sitten kitistään kun naiset eivät sinne halua tulla pelinappuloiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jättäkää ihmiset se tinder , puoliso voi tulla vastaan kaupassa,kuntosalilla,tansseissa,lenkkipoluilla tai kotikadulla.
Miten? Esim. jos kaksi ihmistä kävelee kadulla, mistä he tietävät, että se toinen on kiinnostava tai itselle sopiva? En ainakaan itse kiinnostu ulkonäön perusteella, ja eikös näissä deittikeskusteluissa aina peräänkuulutetakin, että pitäisi tavallisen ihmisen henkisten ominaisuuksien ratkaista, eikä vain ulkonäön?
Kertokaa nyt, mistä tietää kaupassa tai kadulla jostain ihmisestä lyhyen ohituksen aikana, että juuri siihen haluaisi tutustua? Ja mieluiten jotain muuta kuin "komeus", "kauneus" tai muut ulkonäköseikat.
Kyllä mulla on käynyt niin, että katseet on kohdannut täysin tuntemattoman naisen kanssa ja molemmat huomanneet toisen kiinnostuksen. Sen jälkeen olen vain mennyt esittelemään itseni ja alkanut jutustelun. Jos juttelun myötä on kiinnostus kasvanut, niin oon ehdottanut treffejä.
Ei idea ole, että täysin sattumanvaraisesti vain yritetään iskeä tuntemattomia kadulta. Mutta kadulla voi törmätä ihmiseen, jonka kanssa tuntee välitöntä molemminpuolista kemiaa.
Oman kokemukseni mukaan kadulla lähestymiset ovat sataprosenttisesti sitä, että sattumanvaraisesti yritetään iskeä tuntemattomia kadulla. Minua on lähestytty liiankin monta kertaa ja useinkaan edes katseet eivät ole kohdanneet miehen kanssa, en ole välttämättä edes huomannut koko ihmistä. Yksi mies lähestyi esimerkiksi takaapäin niin, että säikähdin kun hän pysäytti minut.
Jos katseet ovatkin kohdanneet, aina katse on ollut minun osaltani täysin neutraali vilkaisu, jonka voisin luoda samalla lailla vaikka vastaan kävelevään vanhukseen. Mies on ilmeisesti kokenut kemiaa ja tulkinnut virheellisesti sen olevan molemminpuolista.
Usein on myös havaittavissa asenne, että kun mies on ollut rohkea ja lähestynyt, naisella ei olisi oikeutta arvioida miestä samalla lailla ulkoisten seikkojen perusteella ja vastata kieltävästi. Että vain sen lähestyjän tutustumishaluilla olisi merkitystä.
Kuinka itse olet lähestynyt niitä satoja miehiä?
Miksi pitäisi lähestyä satoja miehiä? En ainakaan itse ole koko elämäni aikana (olen 44-vuotias) kiinnostunut sadoista miehistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi niin kovasti yritetään maalata, että parisuhteen voi löytää vain tinderistä tai televisio-ohjelmasta?
""Suomessa ei oikein toimi se, että menet jossain kaupassa tai kahvilassa juttelemaan tuntemattomille. Ihmiset lähinnä vaivaantuvat siitä, hän sanoo."
Ovathan he ilmiselvästi yrittäneet muualtakin
Minä myönnän että vaivaantuisin jos joku jossain kaupassa alkaisi ehdottelemaan. Todennäköisesti saisin sanotuksi vaan jotain "en mä nyt taida, tulin vaan hakee kookoskermaa kun täytyy ruokaa laittaa...". Mistä joku tuntematon edes kiinnostuisi minussa kaupassa kuin pelkästi ulkonäöstä?
Kai se ensikiinnostuminen yleensä tapahtuu ulkonäön perusteella joka paikassa - kaupassa, tinderissä, baarissa, juhlissa, rannalla, kirjastossa, missä vain.
Jaa. Olen sitten itse erilainen. En pysty kuvittelemaan että kiinnostuisin jostain ihmisestä romanttisena vaihtoehtona vaan ulkonäön perusteella. En kyllä käytä tinderiäkään.
Millä perusteella sinä sitten miehiä lähestyt?
Olen eri, mutta esim. työn tai harrastuksen parissa tuttua/puolituttua, josta tiedän edes jotain siitä, minkä tyyppinen ihminen hän on, ja jos hän sen perusteella vaikuttaa kiinnostavalta ja kanssani samanhenkiseltä. Deittisivustoilla sellaisia, joiden profiiliteksti kuvan ohessa herättää kiinnostuksen. Tai lähestyin - juuri nyt en etsi seuraa, koska sitä löytyy työn parista.
Jos käy flaksi, niin ei tietenkään tarvitse.