Loistava subjektiivista päivähoito-oikeutta puolustava kirjoitus tänään Hesarin mielipidepalstalla! Huomasitteko?
Tässä lainausta: " Subjektiivinen päivähoito-oikeus on ehdottomasti paras tapa tukea tasa-arvoa kaikkien perheellisten- työttömien ja työllisten, yksi- ja monilapsisten sekä ennen kaikkia miesten ja naisten - välillä. "
Näin on. Tämä siis oli vastineena Kuopion päivähoidon johtahan Pekka Lindellin kirjoitukseen, jossa hän syytti naisia subjektiivisen päivähoidon käyttämisestä tilanteessa, jossa vauva kotona ja vanhemmat lapset hoidossa.
Kommentit (66)
Sitten jos itsellä on hitusen enemmän selkärankaa ja halua hoitaa itse omat lapsensa ja olla ÄITI, ei saisi koskaan puolella sanallakaan sanoa, että väsyttää. Silloin on nimittäin marttyyri - oma vika kun et vie niitä vanhempia lapsia hoitoon...!
esikoinen on ollut koko ajan kotihoidossa. Virikkeitä on haettu puistotädiltä ja nyt on seurakunnan kerhossa.
Meillä päin on isompien lasten kanssa sellainen ongelma, että _kaikki_ ovat päiväkodissa ja yli 3-vuotiaalle ei tahdo löytyä tarpeeksi seuraa. Sitkeästi olen sopinut leikkitreffejä ja ottanut kontaktia, mutta silti jo yli 2-vuotiaat kotonaolijat ovat poikkeuksia ja porukka vaihtuu koko ajan. Ja tämä koskee siis paitsi töissäkäyvien lapsia että niiden, joilla perheessä on uusi vauva. Ne isommat on silti päiväkodissa.
Eli hirmu työlästä on saada sille isolle yhtään kaveripiiriä muuten kuin päiväkodista.
Siis ihan tasa-arvon kannaltakin. Naiset ovat usein pätkätyöläisiä ja joutuvat ottamaan työn vastaan lyhyellä varoitusajalla. Siksi on hyvä, että lasta saa pitää hoidossa myös sinä aikana kun on työtön. Enkä näe mitään pahaa siinäkään, että 5-v esikoinen käy 2 päivää viikossa tapaamassa muita lapsia.
Ainut mitä en hyväksy, on alle 2-v esikoisen sysääminen päivähoitoon 5 päivää viikossa VAIKKA äiti olisi kotona vauvan kanssa.
Joku voi olla todella masentunut vaikka sitä ei päällepäin näy!
Minulla on itsellä ollut masennusta kolmannen lapsen synnyttyä. Kukaan ulkopuolinen tuskinpa sitä uskoisi, koska vaikutan aina tosi tarmokkaalta ja iloiselta ulkopuolisille. Teen paljon lasten kanssa jne.
Minulla masennus tuppaa aina pahenemaan miehen työputkien ajan ja silloin jos vanhemmilla lapsilla tuppaa olemaan hoidosta tai kerhosta vapaata. Meillä ei ole MITÄÄN TUKIVERKKOJA. Asumme maalla, eikä täältä niin vain lapsenlikkojakaan löydy:(.
Etäisyydet naapureihin ovat pitkät, eikä päivisin ole seuraa. Ei sitä nyt autolla joka päivä viitsi/halua lähteä pitkiä matkoja lasten kanssa ajelemaan. Elämäni on siis kotona tosi yksinäistä.
Ainut apu on siis ollut naapurin pph, jolle ei ole tunkua lapsistakaan koska täällä on VÄHÄN lapsia. Vanhemmat lapseni ovat hänellä hoidossa 2 pv/viikossa. Koen että tämän avuin jaksan paljon paremmin.
Toinen vanhemmista lapsistani on myös erityislapsi ja tarvitsee paljon enemmän tukea arkeen kuin normaali lapsi. Tämäkin verottaa meidän vanhempien voimia paljon. Oikeasti hänen pitäisi olla päiväkodissa kuntoutushoidossa, mutta etäisyyden takia emme ole sitten häntä sinne vieneet:/.
Uskomatonta kuinka hyvin tunnette ja tiedätte kanssaihmisenne!
Vierailija:
(Ja nämä " virikelapset" vievät tosiaan ainakin meidän alueellamme hoitopaikan joltakin toiselta lapselta; päiväkodit ylikuormitettuja.)
EHDOTTOMASTI PITÄISI SAADA SUBJEKTIIVINEN PÄIVÄHOITO-OIKEUS POIS!!
Tilalle harkinnan varainen oikeus päivähoitoon äidin / isän ollessa kotona nuoremman lapsen kanssa (sairaus, perhesosiaaliset ongelmat, jne).
" Mammat sahaavat omaa oksaansa. Onneksi päättäjät ovat toistaiseksi viisaampia ja laki säilyy ennallaan siltä osin."
Eli subjektiivinen päivähoito-oikeus on pakko säilyttää, mutta päättäjät voisivat olla myös niin viisaita, että ymmärtäisivät kotonahoitamisen halpuuden... Eli kaipaisin rinnalle sitä tasa-arvoa siinä mielessä, että jotain bonusta (siis hoitotukea) niille, jotka sitten hoitavat kotona myös isommat sisarukset. Se jos mikä lisäisi hoitopaikkoja, ja tasa-arvoa. Ja samalla vähentäisi kunnan päivähoitomenoja.
plus säästää hoitomaksun 100 euroa?
Vierailija:
Missäs te kaikki tämän ketjun mammat olitte viime yönä? =)
Tein tänne aloituksen, että mieheni haluaisi laittaa 2-vuotiaamme päivähoitoon vaikka itse hoidan vauvaa kotona.
häiriöitä. esikoinen oli siis pakko laittaa hoitoon 2v vanhana. hän tosin itsekin sinne tahtoi kun kaipasi leikkikaveria. sitä ei minustakaan kukaan päälle näe ja jos en itse kerro (ja ÄÄRIMMÄISEN harvoin kerron) että saan valvomisesta rytmihäiriöitä jotka voivat johtaa sairaalahoitoon tai JOPA kuolemaan.
ei kaikki ole niin mustavalkoista kun te EV-mammat kuvittelette!!!
Vierailija:
Mistä te oikeasti tiedätte miten joku äiti voi?
Joku voi olla todella masentunut vaikka sitä ei päällepäin näy!Minulla on itsellä ollut masennusta kolmannen lapsen synnyttyä. Kukaan ulkopuolinen tuskinpa sitä uskoisi, koska vaikutan aina tosi tarmokkaalta ja iloiselta ulkopuolisille. Teen paljon lasten kanssa jne.
Minulla masennus tuppaa aina pahenemaan miehen työputkien ajan ja silloin jos vanhemmilla lapsilla tuppaa olemaan hoidosta tai kerhosta vapaata. Meillä ei ole MITÄÄN TUKIVERKKOJA. Asumme maalla, eikä täältä niin vain lapsenlikkojakaan löydy:(.
Etäisyydet naapureihin ovat pitkät, eikä päivisin ole seuraa. Ei sitä nyt autolla joka päivä viitsi/halua lähteä pitkiä matkoja lasten kanssa ajelemaan. Elämäni on siis kotona tosi yksinäistä.
Ainut apu on siis ollut naapurin pph, jolle ei ole tunkua lapsistakaan koska täällä on VÄHÄN lapsia. Vanhemmat lapseni ovat hänellä hoidossa 2 pv/viikossa. Koen että tämän avuin jaksan paljon paremmin.
Toinen vanhemmista lapsistani on myös erityislapsi ja tarvitsee paljon enemmän tukea arkeen kuin normaali lapsi. Tämäkin verottaa meidän vanhempien voimia paljon. Oikeasti hänen pitäisi olla päiväkodissa kuntoutushoidossa, mutta etäisyyden takia emme ole sitten häntä sinne vieneet:/.
kahden vuoden ikäerolla jos on sairas?
just, noinhan se lasketaan että " isommasta saa sen 50e plus säästää hoitomaksun..."
Juu juu, tosi hienosti ajateltu. Mahtava rahasampo =) Tuo ei houkuta ketään pitämään lastaan kotona, jos on ajatellut hänet hoitoon laittaa.
Pitäis kuitenkin ajatella, että miten paljon kunnat säästäis, vaikka maksais jonku satasen kotiin hoidettavista alle kouluikäisistä, verrattuna siihen, mitä kunnalle maksaa yksi päivähoitolapsi. Ja joku kolme-neljäsataa saattais kuitenkin olla ratkaiseva tekijä monelle kotiäidille pitää lapsensa kotona.
Itselläni näillä ei ole juuri merkitystä, koska hoidan lapseni kotona - ei kerta kaikkiaan ole varaa laittaa yhtäkään heistä hoitoon...
pitää olla rahasampo? Minä hoitaisin kotona, vaikken saisi pennin pyörylää.
rahaa tarvitaan peruselämiseen; asuntoon, lämpöön, sähköön, ruokaan sekä vaatteisiin, autoon jnejne. Meillä lapset 1-19v, ihan kaikille ei voi enään ostaa kirppiksiltä vaatteita ja koulutus maksaa sekä matkakulut on pakollisia...
ja meillä on varaa hoitaa heidät vain yhden palkalla. Minä en ymmärrä, miksi yhteiskunnan pitäisi maksaa lasten tehtailu. Jokainen hankkikoon sen mitä itse pystyy elättämään.
Enhän mä sitä tarkoittanutkaan että pitäisi olla rahasampo. Jos löydät aiemman kirjoitukseni, niin idea oli siis siinä, että ehkä subjektiivista hoito-oikeutta ei käytettäisi näille lapsille, joiden äidit on kotona, jos tätä kotihoitoa tuettaisiin paremmin. Tuo rahasampo nyt tuli vaan kärjistettynä vastauksena, kun jonkun mielestä on paljon jo se, että saa 50euroa lapsesta...
Oletkos ajatellut, että yhteiskuntahan se maksaa juuri näiden päiväkotilasten elämää?!? Jokainen päiväkotilapsi maksaa kunnalle kutakuinkin 1000 euroa kuukaudessa (tämä ei ole päivitettyä tietoa, tarkkaa nykyistä summaa en tiedä, mutta tämä on vain suuntaa antavana summana)
Eikös ne virikehoitoon laittajat nimenomaan perustele niillä virikkeillä sitä päiväkotiin laittamista? Jaksaisivatko/tekisivätkö he siis itse omien lastensa eteen enemmän, jos siitä maksettaisiin enemmän? Kyllä ne syyt pitää löytyä ihan muualta!
Tein tänne aloituksen, että mieheni haluaisi laittaa 2-vuotiaamme päivähoitoon vaikka itse hoidan vauvaa kotona. Sain koko joukon vastauksia, jossa mieheni todettiin olevan oikeassa ja neuvottiin, että minun pitäisi päästää lapsesta vähitellen irti ja hankkia hänelle ja itsellenikin muuta elämää..
Meni nyt vähän OT, mutta pakko todeta. Itse olen siis vakaasti sitä mieltä, että subjektiivista päivähoito-oikeutta hyväksikäytetään erittäin laajalti. Eräskin tuttavaperheen 2-vuotias on viitenä arkipäivänä viikossa 9 h/pvä hoidossa vaikka äitinsä kotona HELPON vauvan kanssa... Kun kuulemma kotona olisi tylsää. Lapsi nippa nappa 2 v. ja erittäin rauhallinen ja mielestäni jopa hitusen epäsosiaalinen eli ahdistuu liian kovasta ja melusta ja viihtyy omissa oloissaan...