Lue keskustelun säännöt.
Miksi nykyään pitäisi konmarittaa koko koti?
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
Raha ei tuo onnellisuutta -> takkaan.
No ei, jos sen takkaan laittaa ...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennenkaikkea bisnes ! kirjoitti:
Olen 'konmarittanut ' jo sen Marie Kondon
'Siivouksen elämänmullistavan taian'
Prisman sanomalehtipaperille tarkoitetulle
siirtolavalle.
Sen pituinen se sen 'taika' .
Minun osaltani.
Humpuukia ja huijausta maailmassa näet kyllä on riittänyt aina ja riittää nytkin.
(...ja tarvittavia järjestelykyvyttömiä ,siivoustaidottomia uusavuttomia imbessillejä)
Tarttukoon vapaasti syöttiin ja koukuttukoon siihen kuka haluaa.
Alapeukuista päätellen kaikkea muuta saa konmarittaa paitsi Marie Kondon kirjaa ja ajatuksia.
Vierailija kirjoitti:
Ennenkaikkea bisnes ! kirjoitti:
Olen 'konmarittanut ' jo sen Marie Kondon
'Siivouksen elämänmullistavan taian'
Prisman sanomalehtipaperille tarkoitetulle
siirtolavalle.
Sen pituinen se sen 'taika' .
Minun osaltani.
Humpuukia ja huijausta maailmassa näet kyllä on riittänyt aina ja riittää nytkin.
(...ja tarvittavia järjestelykyvyttömiä ,siivoustaidottomia uusavuttomia imbessillejä)
Tarttukoon vapaasti syöttiin ja koukuttukoon siihen kuka haluaa.
Alapeukuista päätellen kaikkea muuta saa konmarittaa paitsi Marie Kondon kirjaa ja ajatuksia.
Tästä saa kuvan, että mitään muuta ei saa heittää menemään paitsi Marie Kondon kirjan. Eikö sen olisi voinut lahjoittaa jollekin?
Olen miettinyt aika paljon tuota tavaran vähentämistä. Asumme puolisoni kanssa rivitalossa ja meillä on paljon tavaraa koska tykkäämme harrastaa ja tehdä erilaisia asioita itse. Meillä on esimerkiksi työkaluja ja erilaisia kiinnitysvälineitä todella paljon, samoin puutarhanhpitoon ja kasvien kasvatukseen liittyvää tavaraa. Talvella ja kesällä tykätään liikkua luonnossa, eli on rinkat, lumikengät, sukset, pyörä, vesijuoksuvyöt jne. Minulla on ompelukone, nappeja, nauhoja ja vetskareita koska ostan vaatteita paljon käytettynä ja korjaan ja tuunaan niitä itse.
Käytännössä voi toki vuokrata tai lainata osan tavaroista, mutta jos viikonloppuna iskee inspis rakentaa tai korjata jotain, niin onhan se kivempi että kotona on valmiiksi porat, sahat, hiomakoneet jne. kuin se että pitää lähteä etukäteen suunnittelemaan jonkin laitteen vuokraamista ("ens sunnuntaita varten haen sen iskuporakoneen lainaan"). Ja lainavehkeet tai yhteiskäyttötavarat on aina valitettavasti vähän hankala konsepti suomalaisille.
Jos ei tee mitään niin ei tarvitse tavaroitakaan. Esim. ulkoliikuntaa varten tarvitsee olla yleensä useampi takki eri vuodenaikoja ajatellen, sadevarusteet jne.
Itselleni järjestyksen ylläpito on tietysti tärkeää kun sitä tavaraa on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennenkaikkea bisnes ! kirjoitti:
Olen 'konmarittanut ' jo sen Marie Kondon
'Siivouksen elämänmullistavan taian'
Prisman sanomalehtipaperille tarkoitetulle
siirtolavalle.
Sen pituinen se sen 'taika' .
Minun osaltani.
Humpuukia ja huijausta maailmassa näet kyllä on riittänyt aina ja riittää nytkin.
(...ja tarvittavia järjestelykyvyttömiä ,siivoustaidottomia uusavuttomia imbessillejä)
Tarttukoon vapaasti syöttiin ja koukuttukoon siihen kuka haluaa.
Alapeukuista päätellen kaikkea muuta saa konmarittaa paitsi Marie Kondon kirjaa ja ajatuksia.
Tästä saa kuvan, että mitään muuta ei saa heittää menemään paitsi Marie Kondon kirjan. Eikö sen olisi voinut lahjoittaa jollekin?
Kuka haluaa Marie Kondon kirjan lahjaksi, eiköhän sen ole lukeneet jo kaikki, joita se kiinnostaa. Itse luin sen vuosia sitten sähköisenä, en olisi ikinä halunnut niin turhaa kirjaa hyllyyni.
Mutta jos jotain kirjasta jäi mieleen niin se, ettei omia turhia roiniaan pitäisi antaa toisten vaivoiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kenenkään pakko. Moni haluaa, koska vähemmän tavaraa = vähemmän siivottavaa, vähemmän huollettavaa ja enemmän aikaa elämään.
Voi keskittyä asioihin joista tykkää, sen sijaan että siirtelee tavaroita kaapista toiseen.
Mä tykkään pianon ja muutaman muun soittimen soitosta, musiikin kuuntelusta, kirjojen lukemisesta, neulomisesta ja ompelusta, huonekalujen tuunauksesta, vintage-muodista, retkeilystä luonnossa, talvella hiihdosta ja luistelusta.
Välillä tuntuu, että aikaa tähän kaikkeen ei mitenkään riitä. Mutta en oikein näe, kuinka myöskään voisin harrastaa mitään noista tyhjässä asunnossa.
Niin, mutta et voi harrastaa niitä myöskään jos soittimien päällä roikkuu tavaraa, kaiuttimet saa kaivaa joka kerta lelujen seasti, retkely varusteet on kellarissa vanhojen kodinkoneiden takana, langat ovat hukassa jne. Konmarin ja muiden idea on jättää ne tavarat joita oikeasti tarvitse ja käytät.
Sitten jos tajuat, ettet koskaa oikeastaan soita viulua, vaan aina kitaraa, niin tarvitsetko viulua?
Tuskin sinunkaan kotona on legoa, elektroniikkaa ja mopon osia, joita minulla taasen on. Minä olen sinun kaltaisille myynyt kitaroita ja mummon vanhoja mekkoja, koska en itse niitä tarvinnut.
No olipa vertaus tuokin ! (tiedätkö, että jos viulu on yleensä millään lailla kenellekään soittokelpoinen, niin sen arvo on vähintään satoja euroja !)
Miten tämä liittyy aiheeseen? Sama se, minkä arvoinen viulu on, jos sitä ei tarvitse eikä se tuota mitään iloa minulle. Miksi säästäisin sitä?
Jos olet esim. perinyt viulun joltain etäsukulaiselta eikä sinulla ole mitään käsitystä sen laadusta (rahallisesta ) arvosta niin ota, hyvä ihminen, siitä selvää .
Unohda 'konmarit' ja keskity niiden filosofeerausten miettimisen sijasta silloin sen viulun myyntiin!
Jos viulu on yleensä soittokelpoinen niin vähintään satoja euroja siitä kyllä saat.
No mutta eihän konmari ota mitään kantaa tavaroiden myyntiin, tottakai se kannattaa myydä tai antaa jollekin, joka sitä haluaa elämäänsä. Yhdistääkö ihmiset konmarin siihen, että heitetään tavaraa roskiin? Sitä se ei nimittäin ole.
No ei niissä hänen 'decluttering'-opuksissaan kyllä mitään 'kierrätys'-sanaa edes mainitakaan.
Kaikki käyttökelpoinen on myytävissä (tai otetaan vastaan johonkin kierrätykseen) ja käyttökelvoton kama taas on pelkkää jätettä.
Eiköhän jokainen itsekin siinä siivouksensa yhteydessä pystyne (ihan ilman minkään siivousgurujen neuvojakin) päättelemään sen mitä ei kannattane enää säilyttää.
Ei ole halunnut ottaa kantaa tuohon kierrätysasiaan, koska kyseessä on maailmanlaajuinen best seller. Jokaisessa maassa on niin erilaiset systeemit, että on ihan ymmärrettävä tämä ratkaisu. Kirjoissa ei myöskään kehoteta heittämään tavaroita roskiin vaan laittamaan ne pois. Jokainen voi itse ratkaista mitä se omalla kohdalla tarkoittaa. Ihan samalla tavalla kuin jokainen voi itse päättää kuinka paljon tavaraa kodissaan haluaa säilöä.
Vierailija kirjoitti:
Toiset tykkää minimalismista. Se tuo hallinnantunnetta. Konmaritettu koti myös näyttää kivalta.
Toiset tykkää krääsästä. Sekin voi tuoda turvan- tai hallinnantunnetta. Toisten mielestä tavara- ja huonekalupaljous näyttää kotoisalta.
Miksi nykyään pitää niin kovasti hallita kaikkea? Kuratoida, järjestää kirjahylly/vaatekaappi väreihin, viikata vaatteet vimpan päälle, miettiä syömiset eettisesti moitteettomiksi..
Perfektionismi elämänihanteena. Se vaan kun ei elämän luonne ole täydellinen järjestys, siihen pakottaminen vihjaa kaipuusta siivota kaikki vääränlainen, järjestykseen sopimaton pois silmistä. Tähän naistenlehdet nykyään suorastaan yllyttää. Miksi?? Että tulisi jotenkin parempi olo? Siitä pilkuntarkasti asetelmista ja putipuhtaasta kodista, jossa mikään ei vinksota?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kenenkään pakko. Moni haluaa, koska vähemmän tavaraa = vähemmän siivottavaa, vähemmän huollettavaa ja enemmän aikaa elämään.
Voi keskittyä asioihin joista tykkää, sen sijaan että siirtelee tavaroita kaapista toiseen.
Mä tykkään pianon ja muutaman muun soittimen soitosta, musiikin kuuntelusta, kirjojen lukemisesta, neulomisesta ja ompelusta, huonekalujen tuunauksesta, vintage-muodista, retkeilystä luonnossa, talvella hiihdosta ja luistelusta.
Välillä tuntuu, että aikaa tähän kaikkeen ei mitenkään riitä. Mutta en oikein näe, kuinka myöskään voisin harrastaa mitään noista tyhjässä asunnossa.
Niin, mutta et voi harrastaa niitä myöskään jos soittimien päällä roikkuu tavaraa, kaiuttimet saa kaivaa joka kerta lelujen seasti, retkely varusteet on kellarissa vanhojen kodinkoneiden takana, langat ovat hukassa jne. Konmarin ja muiden idea on jättää ne tavarat joita oikeasti tarvitse ja käytät.
Sitten jos tajuat, ettet koskaa oikeastaan soita viulua, vaan aina kitaraa, niin tarvitsetko viulua?
Tuskin sinunkaan kotona on legoa, elektroniikkaa ja mopon osia, joita minulla taasen on. Minä olen sinun kaltaisille myynyt kitaroita ja mummon vanhoja mekkoja, koska en itse niitä tarvinnut.
No olipa vertaus tuokin ! (tiedätkö, että jos viulu on yleensä millään lailla kenellekään soittokelpoinen, niin sen arvo on vähintään satoja euroja !)
Miten tämä liittyy aiheeseen? Sama se, minkä arvoinen viulu on, jos sitä ei tarvitse eikä se tuota mitään iloa minulle. Miksi säästäisin sitä?
Jos olet esim. perinyt viulun joltain etäsukulaiselta eikä sinulla ole mitään käsitystä sen laadusta (rahallisesta ) arvosta niin ota, hyvä ihminen, siitä selvää .
Unohda 'konmarit' ja keskity niiden filosofeerausten miettimisen sijasta silloin sen viulun myyntiin!
Jos viulu on yleensä soittokelpoinen niin vähintään satoja euroja siitä kyllä saat.
No mutta eihän konmari ota mitään kantaa tavaroiden myyntiin, tottakai se kannattaa myydä tai antaa jollekin, joka sitä haluaa elämäänsä. Yhdistääkö ihmiset konmarin siihen, että heitetään tavaraa roskiin? Sitä se ei nimittäin ole.
No ei niissä hänen 'decluttering'-opuksissaan kyllä mitään 'kierrätys'-sanaa edes mainitakaan.
Kaikki käyttökelpoinen on myytävissä (tai otetaan vastaan johonkin kierrätykseen) ja käyttökelvoton kama taas on pelkkää jätettä.
Eiköhän jokainen itsekin siinä siivouksensa yhteydessä pystyne (ihan ilman minkään siivousgurujen neuvojakin) päättelemään sen mitä ei kannattane enää säilyttää.
Ei ole halunnut ottaa kantaa tuohon kierrätysasiaan, koska kyseessä on maailmanlaajuinen best seller. Jokaisessa maassa on niin erilaiset systeemit, että on ihan ymmärrettävä tämä ratkaisu. Kirjoissa ei myöskään kehoteta heittämään tavaroita roskiin vaan laittamaan ne pois. Jokainen voi itse ratkaista mitä se omalla kohdalla tarkoittaa. Ihan samalla tavalla kuin jokainen voi itse päättää kuinka paljon tavaraa kodissaan haluaa säilöä.
Voi kun saisikin ihan vapaasti päättää. Jos ennen oli ahtaat kauneusihanteet, niin nykyään on ahtaat sisustusihanteet. Eli paheksutaan tavaroihin kiinnittymistä ja keräilyä jo siltään.
Ei tulisi mieleenkään konmarittaa, luovun esim vaatteistani toisenlaisilla kriteereillä kuin ilon kipinöinti tai sen puute.
minä oon ainoastaan kommarittanu-eli äänestäny vasemmistoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kenenkään pakko. Moni haluaa, koska vähemmän tavaraa = vähemmän siivottavaa, vähemmän huollettavaa ja enemmän aikaa elämään.
Voi keskittyä asioihin joista tykkää, sen sijaan että siirtelee tavaroita kaapista toiseen.
Mä tykkään pianon ja muutaman muun soittimen soitosta, musiikin kuuntelusta, kirjojen lukemisesta, neulomisesta ja ompelusta, huonekalujen tuunauksesta, vintage-muodista, retkeilystä luonnossa, talvella hiihdosta ja luistelusta.
Välillä tuntuu, että aikaa tähän kaikkeen ei mitenkään riitä. Mutta en oikein näe, kuinka myöskään voisin harrastaa mitään noista tyhjässä asunnossa.
Niin, mutta et voi harrastaa niitä myöskään jos soittimien päällä roikkuu tavaraa, kaiuttimet saa kaivaa joka kerta lelujen seasti, retkely varusteet on kellarissa vanhojen kodinkoneiden takana, langat ovat hukassa jne. Konmarin ja muiden idea on jättää ne tavarat joita oikeasti tarvitse ja käytät.
Sitten jos tajuat, ettet koskaa oikeastaan soita viulua, vaan aina kitaraa, niin tarvitsetko viulua?
Tuskin sinunkaan kotona on legoa, elektroniikkaa ja mopon osia, joita minulla taasen on. Minä olen sinun kaltaisille myynyt kitaroita ja mummon vanhoja mekkoja, koska en itse niitä tarvinnut.
No olipa vertaus tuokin ! (tiedätkö, että jos viulu on yleensä millään lailla kenellekään soittokelpoinen, niin sen arvo on vähintään satoja euroja !)
Miten tämä liittyy aiheeseen? Sama se, minkä arvoinen viulu on, jos sitä ei tarvitse eikä se tuota mitään iloa minulle. Miksi säästäisin sitä?
Jos olet esim. perinyt viulun joltain etäsukulaiselta eikä sinulla ole mitään käsitystä sen laadusta (rahallisesta ) arvosta niin ota, hyvä ihminen, siitä selvää .
Unohda 'konmarit' ja keskity niiden filosofeerausten miettimisen sijasta silloin sen viulun myyntiin!
Jos viulu on yleensä soittokelpoinen niin vähintään satoja euroja siitä kyllä saat.
No mutta eihän konmari ota mitään kantaa tavaroiden myyntiin, tottakai se kannattaa myydä tai antaa jollekin, joka sitä haluaa elämäänsä. Yhdistääkö ihmiset konmarin siihen, että heitetään tavaraa roskiin? Sitä se ei nimittäin ole.
No ei niissä hänen 'decluttering'-opuksissaan kyllä mitään 'kierrätys'-sanaa edes mainitakaan.
Kaikki käyttökelpoinen on myytävissä (tai otetaan vastaan johonkin kierrätykseen) ja käyttökelvoton kama taas on pelkkää jätettä.
Eiköhän jokainen itsekin siinä siivouksensa yhteydessä pystyne (ihan ilman minkään siivousgurujen neuvojakin) päättelemään sen mitä ei kannattane enää säilyttää.
Ei ole halunnut ottaa kantaa tuohon kierrätysasiaan, koska kyseessä on maailmanlaajuinen best seller. Jokaisessa maassa on niin erilaiset systeemit, että on ihan ymmärrettävä tämä ratkaisu. Kirjoissa ei myöskään kehoteta heittämään tavaroita roskiin vaan laittamaan ne pois. Jokainen voi itse ratkaista mitä se omalla kohdalla tarkoittaa. Ihan samalla tavalla kuin jokainen voi itse päättää kuinka paljon tavaraa kodissaan haluaa säilöä.
Vaatteita ja niiden säilytystä varten ovat olemassa vaatekomerot hyllyineen,ripustustankoineen ja henkareineen.
Kätevä keksintö sekin (sen keksijäksi on muuten mainittu se kuuluisa amerikkalainen, ukkosenjohdattimenkin keksijä, Benjamin Franklin ).
Liiinavaatekaappi on sekin suht' vanha keksintö. (samoin siivouskomero)
Kylpyhuoneessa taas ns. 'Oskarin oksilla' (seinään ruuvilla kiinnitettävä sarja kuivatuspuomeja) voi kätevästi säilyttää (tai kuivattaakin ) joko käytetyt tai pestyt ja märät pyyhkeet yms. alusvaatteita tms. pientä tekstiiliä voi niiden päällä antaa itsekseen kuivua .
Varsinainen yllätys rva Marie Kondoa sitten voisikin odottaa täällä Suomessa vierailullaan keittiöissä , joissa komeilee (standardivarusteena jo kaikissa) työtehoseuran alun alkaen patentoima ASTIAKAAPPI! (onkohan hän sellaista koskaan nähnytkään?)
Eli kyllähän sitä on (ihan täällä Suomessakin) osattu kodin siisteyttä ja puhtaana ja järjestyksessä pitämistä ajatella ja sitä silmälläpitäen kehitellä.
(Ja jo paljon, paljon ennen mitään 'maritteluja' tai 'kondoiluja') Tervetuloa vaan siis tänne oikein opintomatkalle !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kenenkään pakko. Moni haluaa, koska vähemmän tavaraa = vähemmän siivottavaa, vähemmän huollettavaa ja enemmän aikaa elämään.
Voi keskittyä asioihin joista tykkää, sen sijaan että siirtelee tavaroita kaapista toiseen.
Mä tykkään pianon ja muutaman muun soittimen soitosta, musiikin kuuntelusta, kirjojen lukemisesta, neulomisesta ja ompelusta, huonekalujen tuunauksesta, vintage-muodista, retkeilystä luonnossa, talvella hiihdosta ja luistelusta.
Välillä tuntuu, että aikaa tähän kaikkeen ei mitenkään riitä. Mutta en oikein näe, kuinka myöskään voisin harrastaa mitään noista tyhjässä asunnossa.
Niin, mutta et voi harrastaa niitä myöskään jos soittimien päällä roikkuu tavaraa, kaiuttimet saa kaivaa joka kerta lelujen seasti, retkely varusteet on kellarissa vanhojen kodinkoneiden takana, langat ovat hukassa jne. Konmarin ja muiden idea on jättää ne tavarat joita oikeasti tarvitse ja käytät.
Sitten jos tajuat, ettet koskaa oikeastaan soita viulua, vaan aina kitaraa, niin tarvitsetko viulua?
Tuskin sinunkaan kotona on legoa, elektroniikkaa ja mopon osia, joita minulla taasen on. Minä olen sinun kaltaisille myynyt kitaroita ja mummon vanhoja mekkoja, koska en itse niitä tarvinnut.
No olipa vertaus tuokin ! (tiedätkö, että jos viulu on yleensä millään lailla kenellekään soittokelpoinen, niin sen arvo on vähintään satoja euroja !)
Miten tämä liittyy aiheeseen? Sama se, minkä arvoinen viulu on, jos sitä ei tarvitse eikä se tuota mitään iloa minulle. Miksi säästäisin sitä?
Jos olet esim. perinyt viulun joltain etäsukulaiselta eikä sinulla ole mitään käsitystä sen laadusta (rahallisesta ) arvosta niin ota, hyvä ihminen, siitä selvää .
Unohda 'konmarit' ja keskity niiden filosofeerausten miettimisen sijasta silloin sen viulun myyntiin!
Jos viulu on yleensä soittokelpoinen niin vähintään satoja euroja siitä kyllä saat.
No mutta eihän konmari ota mitään kantaa tavaroiden myyntiin, tottakai se kannattaa myydä tai antaa jollekin, joka sitä haluaa elämäänsä. Yhdistääkö ihmiset konmarin siihen, että heitetään tavaraa roskiin? Sitä se ei nimittäin ole.
No ei niissä hänen 'decluttering'-opuksissaan kyllä mitään 'kierrätys'-sanaa edes mainitakaan.
Kaikki käyttökelpoinen on myytävissä (tai otetaan vastaan johonkin kierrätykseen) ja käyttökelvoton kama taas on pelkkää jätettä.
Eiköhän jokainen itsekin siinä siivouksensa yhteydessä pystyne (ihan ilman minkään siivousgurujen neuvojakin) päättelemään sen mitä ei kannattane enää säilyttää.
Ei ole halunnut ottaa kantaa tuohon kierrätysasiaan, koska kyseessä on maailmanlaajuinen best seller. Jokaisessa maassa on niin erilaiset systeemit, että on ihan ymmärrettävä tämä ratkaisu. Kirjoissa ei myöskään kehoteta heittämään tavaroita roskiin vaan laittamaan ne pois. Jokainen voi itse ratkaista mitä se omalla kohdalla tarkoittaa. Ihan samalla tavalla kuin jokainen voi itse päättää kuinka paljon tavaraa kodissaan haluaa säilöä.
Voi kun saisikin ihan vapaasti päättää. Jos ennen oli ahtaat kauneusihanteet, niin nykyään on ahtaat sisustusihanteet. Eli paheksutaan tavaroihin kiinnittymistä ja keräilyä jo siltään.
Ei tulisi mieleenkään konmarittaa, luovun esim vaatteistani toisenlaisilla kriteereillä kuin ilon kipinöinti tai sen puute.
Millä perusteella sitten päätät sen mitkä tavarat saavat jäädä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosi kotimaista ! kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kenenkään pakko. Moni haluaa, koska vähemmän tavaraa = vähemmän siivottavaa, vähemmän huollettavaa ja enemmän aikaa elämään.
Voi keskittyä asioihin joista tykkää, sen sijaan että siirtelee tavaroita kaapista toiseen.
Mä tykkään pianon ja muutaman muun soittimen soitosta, musiikin kuuntelusta, kirjojen lukemisesta, neulomisesta ja ompelusta, huonekalujen tuunauksesta, vintage-muodista, retkeilystä luonnossa, talvella hiihdosta ja luistelusta.
Välillä tuntuu, että aikaa tähän kaikkeen ei mitenkään riitä. Mutta en oikein näe, kuinka myöskään voisin harrastaa mitään noista tyhjässä asunnossa.
Niin, mutta et voi harrastaa niitä myöskään jos soittimien päällä roikkuu tavaraa, kaiuttimet saa kaivaa joka kerta lelujen seasti, retkely varusteet on kellarissa vanhojen kodinkoneiden takana, langat ovat hukassa jne. Konmarin ja muiden idea on jättää ne tavarat joita oikeasti tarvitse ja käytät.
Sitten jos tajuat, ettet koskaa oikeastaan soita viulua, vaan aina kitaraa, niin tarvitsetko viulua?
Tuskin sinunkaan kotona on legoa, elektroniikkaa ja mopon osia, joita minulla taasen on. Minä olen sinun kaltaisille myynyt kitaroita ja mummon vanhoja mekkoja, koska en itse niitä tarvinnut.
No olipa vertaus tuokin ! (tiedätkö, että jos viulu on yleensä millään lailla kenellekään soittokelpoinen, niin sen arvo on vähintään satoja euroja !)
Miten tämä liittyy aiheeseen? Sama se, minkä arvoinen viulu on, jos sitä ei tarvitse eikä se tuota mitään iloa minulle. Miksi säästäisin sitä?
Jos olet esim. perinyt viulun joltain etäsukulaiselta eikä sinulla ole mitään käsitystä sen laadusta (rahallisesta ) arvosta niin ota, hyvä ihminen, siitä selvää .
Unohda 'konmarit' ja keskity niiden filosofeerausten miettimisen sijasta silloin sen viulun myyntiin!
Jos viulu on yleensä soittokelpoinen niin vähintään satoja euroja siitä kyllä saat.
No mutta eihän konmari ota mitään kantaa tavaroiden myyntiin, tottakai se kannattaa myydä tai antaa jollekin, joka sitä haluaa elämäänsä. Yhdistääkö ihmiset konmarin siihen, että heitetään tavaraa roskiin? Sitä se ei nimittäin ole.
No ei niissä hänen 'decluttering'-opuksissaan kyllä mitään 'kierrätys'-sanaa edes mainitakaan.
Kaikki käyttökelpoinen on myytävissä (tai otetaan vastaan johonkin kierrätykseen) ja käyttökelvoton kama taas on pelkkää jätettä.
Eiköhän jokainen itsekin siinä siivouksensa yhteydessä pystyne (ihan ilman minkään siivousgurujen neuvojakin) päättelemään sen mitä ei kannattane enää säilyttää.
Ei ole halunnut ottaa kantaa tuohon kierrätysasiaan, koska kyseessä on maailmanlaajuinen best seller. Jokaisessa maassa on niin erilaiset systeemit, että on ihan ymmärrettävä tämä ratkaisu. Kirjoissa ei myöskään kehoteta heittämään tavaroita roskiin vaan laittamaan ne pois. Jokainen voi itse ratkaista mitä se omalla kohdalla tarkoittaa. Ihan samalla tavalla kuin jokainen voi itse päättää kuinka paljon tavaraa kodissaan haluaa säilöä.
Vaatteita ja niiden säilytystä varten ovat olemassa vaatekomerot hyllyineen,ripustustankoineen ja henkareineen.
Kätevä keksintö sekin (sen keksijäksi on muuten mainittu se kuuluisa amerikkalainen, ukkosenjohdattimenkin keksijä, Benjamin Franklin ).
Liiinavaatekaappi on sekin suht' vanha keksintö. (samoin siivouskomero)
Kylpyhuoneessa taas ns. 'Oskarin oksilla' (seinään ruuvilla kiinnitettävä sarja kuivatuspuomeja) voi kätevästi säilyttää (tai kuivattaakin ) joko käytetyt tai pestyt ja märät pyyhkeet yms. alusvaatteita tms. pientä tekstiiliä voi niiden päällä antaa itsekseen kuivua .
Varsinainen yllätys rva Marie Kondoa sitten voisikin odottaa täällä Suomessa vierailullaan keittiöissä , joissa komeilee (standardivarusteena jo kaikissa) työtehoseuran alun alkaen patentoima ASTIAKAAPPI! (onkohan hän sellaista koskaan nähnytkään?)
Eli kyllähän sitä on (ihan täällä Suomessakin) osattu kodin siisteyttä ja puhtaana ja järjestyksessä pitämistä ajatella ja sitä silmälläpitäen kehitellä.
(Ja jo paljon, paljon ennen mitään 'maritteluja' tai 'kondoiluja') Tervetuloa vaan siis tänne oikein opintomatkalle !
Silti täälläkin on keskustelu "tavarapaljous", jossa on tuhansia kommentteja.. Kaikki eivät vaan osaa ja siinä vaiheessa joku astiankuivauskaapin olemassaolo on ihan turha.
En oikeastaan ymmärrä koko tämän kommentin pointtia. Marie Kondo ei kauppaa kirjassaan mitään säilytysjärjestelmiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiset tykkää minimalismista. Se tuo hallinnantunnetta. Konmaritettu koti myös näyttää kivalta.
Toiset tykkää krääsästä. Sekin voi tuoda turvan- tai hallinnantunnetta. Toisten mielestä tavara- ja huonekalupaljous näyttää kotoisalta.
Miksi nykyään pitää niin kovasti hallita kaikkea? Kuratoida, järjestää kirjahylly/vaatekaappi väreihin, viikata vaatteet vimpan päälle, miettiä syömiset eettisesti moitteettomiksi..
Perfektionismi elämänihanteena. Se vaan kun ei elämän luonne ole täydellinen järjestys, siihen pakottaminen vihjaa kaipuusta siivota kaikki vääränlainen, järjestykseen sopimaton pois silmistä. Tähän naistenlehdet nykyään suorastaan yllyttää. Miksi?? Että tulisi jotenkin parempi olo? Siitä pilkuntarkasti asetelmista ja putipuhtaasta kodista, jossa mikään ei vinksota?
Putipuhdas kotihan nyt on ollut suomalaisten ihanteena jo sellaiset sata vuotta. Sitten podetaan syyllisyyttä, kun paikat vinksottavat. Järjestyksessä pidettävän tavaran karsiminen helpottaa monen elämää, ei se ole perfektionismia. Kummasti asia palstalaisia ärsyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suosi kotimaista ! kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kenenkään pakko. Moni haluaa, koska vähemmän tavaraa = vähemmän siivottavaa, vähemmän huollettavaa ja enemmän aikaa elämään.
Voi keskittyä asioihin joista tykkää, sen sijaan että siirtelee tavaroita kaapista toiseen.
Mä tykkään pianon ja muutaman muun soittimen soitosta, musiikin kuuntelusta, kirjojen lukemisesta, neulomisesta ja ompelusta, huonekalujen tuunauksesta, vintage-muodista, retkeilystä luonnossa, talvella hiihdosta ja luistelusta.
Välillä tuntuu, että aikaa tähän kaikkeen ei mitenkään riitä. Mutta en oikein näe, kuinka myöskään voisin harrastaa mitään noista tyhjässä asunnossa.
Niin, mutta et voi harrastaa niitä myöskään jos soittimien päällä roikkuu tavaraa, kaiuttimet saa kaivaa joka kerta lelujen seasti, retkely varusteet on kellarissa vanhojen kodinkoneiden takana, langat ovat hukassa jne. Konmarin ja muiden idea on jättää ne tavarat joita oikeasti tarvitse ja käytät.
Sitten jos tajuat, ettet koskaa oikeastaan soita viulua, vaan aina kitaraa, niin tarvitsetko viulua?
Tuskin sinunkaan kotona on legoa, elektroniikkaa ja mopon osia, joita minulla taasen on. Minä olen sinun kaltaisille myynyt kitaroita ja mummon vanhoja mekkoja, koska en itse niitä tarvinnut.
No olipa vertaus tuokin ! (tiedätkö, että jos viulu on yleensä millään lailla kenellekään soittokelpoinen, niin sen arvo on vähintään satoja euroja !)
Miten tämä liittyy aiheeseen? Sama se, minkä arvoinen viulu on, jos sitä ei tarvitse eikä se tuota mitään iloa minulle. Miksi säästäisin sitä?
Jos olet esim. perinyt viulun joltain etäsukulaiselta eikä sinulla ole mitään käsitystä sen laadusta (rahallisesta ) arvosta niin ota, hyvä ihminen, siitä selvää .
Unohda 'konmarit' ja keskity niiden filosofeerausten miettimisen sijasta silloin sen viulun myyntiin!
Jos viulu on yleensä soittokelpoinen niin vähintään satoja euroja siitä kyllä saat.
No mutta eihän konmari ota mitään kantaa tavaroiden myyntiin, tottakai se kannattaa myydä tai antaa jollekin, joka sitä haluaa elämäänsä. Yhdistääkö ihmiset konmarin siihen, että heitetään tavaraa roskiin? Sitä se ei nimittäin ole.
No ei niissä hänen 'decluttering'-opuksissaan kyllä mitään 'kierrätys'-sanaa edes mainitakaan.
Kaikki käyttökelpoinen on myytävissä (tai otetaan vastaan johonkin kierrätykseen) ja käyttökelvoton kama taas on pelkkää jätettä.
Eiköhän jokainen itsekin siinä siivouksensa yhteydessä pystyne (ihan ilman minkään siivousgurujen neuvojakin) päättelemään sen mitä ei kannattane enää säilyttää.
Ei ole halunnut ottaa kantaa tuohon kierrätysasiaan, koska kyseessä on maailmanlaajuinen best seller. Jokaisessa maassa on niin erilaiset systeemit, että on ihan ymmärrettävä tämä ratkaisu. Kirjoissa ei myöskään kehoteta heittämään tavaroita roskiin vaan laittamaan ne pois. Jokainen voi itse ratkaista mitä se omalla kohdalla tarkoittaa. Ihan samalla tavalla kuin jokainen voi itse päättää kuinka paljon tavaraa kodissaan haluaa säilöä.
Vaatteita ja niiden säilytystä varten ovat olemassa vaatekomerot hyllyineen,ripustustankoineen ja henkareineen.
Kätevä keksintö sekin (sen keksijäksi on muuten mainittu se kuuluisa amerikkalainen, ukkosenjohdattimenkin keksijä, Benjamin Franklin ).
Liiinavaatekaappi on sekin suht' vanha keksintö. (samoin siivouskomero)
Kylpyhuoneessa taas ns. 'Oskarin oksilla' (seinään ruuvilla kiinnitettävä sarja kuivatuspuomeja) voi kätevästi säilyttää (tai kuivattaakin ) joko käytetyt tai pestyt ja märät pyyhkeet yms. alusvaatteita tms. pientä tekstiiliä voi niiden päällä antaa itsekseen kuivua .
Varsinainen yllätys rva Marie Kondoa sitten voisikin odottaa täällä Suomessa vierailullaan keittiöissä , joissa komeilee (standardivarusteena jo kaikissa) työtehoseuran alun alkaen patentoima ASTIAKAAPPI! (onkohan hän sellaista koskaan nähnytkään?)
Eli kyllähän sitä on (ihan täällä Suomessakin) osattu kodin siisteyttä ja puhtaana ja järjestyksessä pitämistä ajatella ja sitä silmälläpitäen kehitellä.
(Ja jo paljon, paljon ennen mitään 'maritteluja' tai 'kondoiluja') Tervetuloa vaan siis tänne oikein opintomatkalle !
Silti täälläkin on keskustelu "tavarapaljous", jossa on tuhansia kommentteja.. Kaikki eivät vaan osaa ja siinä vaiheessa joku astiankuivauskaapin olemassaolo on ihan turha.
En oikeastaan ymmärrä koko tämän kommentin pointtia. Marie Kondo ei kauppaa kirjassaan mitään säilytysjärjestelmiä.
No eipä tietenkään niin...
( väärinymmärretyksi tulemisen riskiä av-palstalla ei näköjään kai koskaan voi -ainakaan yliarvioida...)
'Tavarapaljous' kotonahan voi olla syntynyt ja kehittynyt vain siitä, että sitä on siis tullut osteltua sinne liikaa ja ylimääräistä.
Marie Kondohan ei ole koskaan kehittänytkään mitään konkreettista säilytyskalustoa, tai välineitä (kuten esim. kuIvauskaappeja), vaan on vain myynyt oppaitaan tavaran pois heittämiseksi (joskaan siis kertomatta edes sitä MINNE)
Sen lisäksi hän on myynyt netissä vain ohjelmiaan ,mainettaan, performanssejaan, henkilöään , mantrojaan, meemejään, nimeään, (höperön näköisiä) ilmeilyjään, hyppelyjään ja miimejään.
Jonkun aikaa sitten hän onkin sitten (nimeä nyt entisillä saavutettuaan ja nimensä vetovoimalla )alkanut myymään asiakkailleen ja kannattajilleen jotain kallista ja joutavaa 'design-krääsää '.
Vierailija kirjoitti:
Toiset tykkää minimalismista. Se tuo hallinnantunnetta. Konmaritettu koti myös näyttää kivalta.
Toiset tykkää krääsästä. Sekin voi tuoda turvan- tai hallinnantunnetta. Toisten mielestä tavara- ja huonekalupaljous näyttää kotoisalta.
Tarkoitatko, että koti, jota ei ole konmaritettu, on pullollaan krääsää? Krääsä on hyvin arvottava sana. Kuuluu kategoriaan epämiellyttävät, väheksyvät sanat.
Ei ole pakko. Sain vuosia sitten tuon Marie kondon kirjan lahjaksi mutta päätin olla lukematta sen ja se nyt tuli konmaritetuksi kirpparille. Muuten tarvitsen kaikenlaisia tavaroita ja tykkään niistä muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pakko. Sain vuosia sitten tuon Marie kondon kirjan lahjaksi mutta päätin olla lukematta sen ja se nyt tuli konmaritetuksi kirpparille. Muuten tarvitsen kaikenlaisia tavaroita ja tykkään niistä muutenkin.
Olis kannattanu lukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pakko. Sain vuosia sitten tuon Marie kondon kirjan lahjaksi mutta päätin olla lukematta sen ja se nyt tuli konmaritetuksi kirpparille. Muuten tarvitsen kaikenlaisia tavaroita ja tykkään niistä muutenkin.
Olis kannattanu lukea.
Mielipidekysymys.
Minun mielestäni kaikki ja koko hänen kirjastensa yms.
hänen 'metodiinsa' liittyvän materiaalin myyntituotto ja kannatus sataa yksinomaan tuon Kondon perheen tilille.
Oma asiasi haluatko kuulua heidän tulovirtojensa kannatusyhdistykseen, vai et .
En itse kyllä oikein ymmärrä mihin nuo, (minimalisminsa lähes lähetysuskonnoksi korottaneet ihmiset)ylipäätään edes tarvitsevat kymmeniä miljoonia euroja rahaa.
No, nekin setelit toki mahtuvat pieneen tilaan ja ne saa kätevästi käyttöön esille kun viikkaa ne 'konmari-tyyliin' oikeaoppisesti pystyyn ja laittaa pahvilaatikoihin niiden jo viikattujen sukkalaatikoiden alle !
Raha ei tuo onnellisuutta -> takkaan.