Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka nopeasti huomaat treffeillä onko kipinää vai ei?
Selviääkö asia jo ensimmäisen minuutin aikana vai tuleeko fiilis vasta hieman pidemmän jutustelun aikana?
Kommentit (354)
Vierailija kirjoitti:
Miehet yleensä tulevat treffeille avoimin mielin.
Naiset aina olettavat että siellä treffeillä odottaa joku unelmieni prinssi:
Jumalattoman hyvännäköinen mies, merkki vaatteet päällä, merkkikengät jalassa.
Vie syömään hyvään paikkaan, nimenomaan kalliiseen paikkaan.
Miestä ei tapaaminen saa yhtään jännittää, vaan miehen pitää olla maailman mies, tietää kaikki, osata kaikki, imartella naisen ulkonäkö, vartalo, hiukset.
Ja siinä sivussa kertoa että on audi tai bemari tai muu kovan hintaluokan auto. Ja velaton asunto.
Ja kertoilla missä maassa tai saarella vietti viime lomansa.Jos näin ei ole, mies on ihan p#rseestä.
Ja nainen ajattelee: kiitti mulle riitti!
Ok, hyvä tietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehet yleensä tulevat treffeille avoimin mielin.
Naiset aina olettavat että siellä treffeillä odottaa joku unelmieni prinssi:
Jumalattoman hyvännäköinen mies, merkki vaatteet päällä, merkkikengät jalassa.
Vie syömään hyvään paikkaan, nimenomaan kalliiseen paikkaan.
Miestä ei tapaaminen saa yhtään jännittää, vaan miehen pitää olla maailman mies, tietää kaikki, osata kaikki, imartella naisen ulkonäkö, vartalo, hiukset.
Ja siinä sivussa kertoa että on audi tai bemari tai muu kovan hintaluokan auto. Ja velaton asunto.
Ja kertoilla missä maassa tai saarella vietti viime lomansa.Jos näin ei ole, mies on ihan p#rseestä.
Ja nainen ajattelee: kiitti mulle riitti!
Mieheni saapui ensitreffeille ruosteisella Hiacella wurthin työvaatteet päällä . Käytiin kahvilla paikallisessa ostareissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet yleensä tulevat treffeille avoimin mielin.
Naiset aina olettavat että siellä treffeillä odottaa joku unelmieni prinssi:
Jumalattoman hyvännäköinen mies, merkki vaatteet päällä, merkkikengät jalassa.
Vie syömään hyvään paikkaan, nimenomaan kalliiseen paikkaan.
Miestä ei tapaaminen saa yhtään jännittää, vaan miehen pitää olla maailman mies, tietää kaikki, osata kaikki, imartella naisen ulkonäkö, vartalo, hiukset.
Ja siinä sivussa kertoa että on audi tai bemari tai muu kovan hintaluokan auto. Ja velaton asunto.
Ja kertoilla missä maassa tai saarella vietti viime lomansa.Jos näin ei ole, mies on ihan p#rseestä.
Ja nainen ajattelee: kiitti mulle riitti!Mieheni saapui ensitreffeille ruosteisella Hiacella wurthin työvaatteet päällä . Käytiin kahvilla paikallisessa ostareissa
Myös minun mieheni tuli ensitapaamiselle työhaalareissa. Kaverilta lainatulla riisikupilla. Mutta mitäpä meidän naisten tosikokemuksista, kun voi jakaa jotain jenkkiharhoja.
Vierailija kirjoitti:
No ei ne treffit koskaan onnistu, jos koko ajan hakee ja luetteloi mielessään toisen huonoja puolia.
Ja sulkee silmänsä kokonaan toisen hyvistä puolista.
Jos vaikka treffikumppani pudottaa kahvilusikan treffien aikana, niin se on toisen mielestä niin suuri moka, että mulle riitti, ei jatkoon.
Ei se ihminen jota menet tapaamaan voi olla mikään robotti, joka puhuu, käyttäytyy ja näyttää just siltä, kuin sinä haluat.
Se on ihan tavallinen ihminen, lihaa ja verta, joka tulee tapaamaan sinua.
Tulee tapaamaan sinua, koska sinä kiinnostat häntä niin paljon, että hän pyytänyt sinua treffeille.
Eihän se kumppanin valinta mihinkään ominaisuusluetteloihin perustu vaan siihen muodostuuko tapaamisessa tietty yhteys vai ei. Kun persoonallisuus ja jutut ei kohtaa niin ne ei kohtaa, vaikka sinänsä hyviä ominaisuuksia olisi molemmilla vaikka kuinka paljon .
Jos ulkonäkö ja koko olemus tökkii heti niin huomaan ettei ole kipinää. En nyt heti ulkonäön perusteella torppaa, mutta jos ihmisestä tulee heti fiilis, että ollaan ihan eri aaltopituudella niin ei vaan lähde. Joskus ei niin viehättävämpikin on viehättänyt kun on heti tullut olo, että tuo ihminen on mun kanssa samalla aaltopituudella. Yleensä mulla menee ne yhdet kokonaiset treffit ennen kuin tiedän, että kiinnostaako. Joskus kahdet. Joskus sitä on luullut, että on kiinnostunut, mutta kun on miettinyt asiaa pari päivää niin huomaa, että nääh ei kiinnosta. Joskus vuosien päästä joku ihminen voi alkaa kiinnostamaan. Tunnettiin mieheni kanssa lukioikäisinä eikä meillä ollut mitään kiinnostusta toisiimme silloin. Tapasimme 10 vuotta myöhemmin uudestaan ja heti oli aistittavissa voimakas jännite ja siitä se sitten lähti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni menee yleensä näin,
- ensimmäisten minuuttien aikana tiedän jos ehdottomasti ei ole kipinää
- ensimmäisten hetkien mentyä huomaan ehkä n. tunnissa onko toisessa fyysistä vetovoimaa. Tämä ei tarkoita pelkästään ulkonäköä vaan kaikkea muutakin. Kuten miten hän puhuu, kantaa itsensä, elehtii jne.
- olenko kiinnostunut fyysisesti jostain selviää yleensä suudellessa
- olenko kiinnostunut tapailemaan vakavammin vaatii yleensä viidestä ylöspäin treffejä, riippuu hieman siitä kuinka avointa ja soljuvaa keskustelu on ja mitä treffien aikana tehdään. Jos joka kerta istutaan esim. kahvilassa, tämän toteamiseen menee enemmän aikaa, jos taas tehdään yhdessä erilaisia asioita niin tietää nopeammin.
- joskus tiedän myös siinä kohtaa kun huomaan olevani fyysisesti kiinnostunut ettei missään tapauksessa mitään vakavaa voi kehittyä. Tällasissa tilanteissa saatan yrittää ohjata tapaamista siihen suuntaan että olisi seksiä jos olen ollut pidempään ilman. Muussa tapauksessa en, vaikka tuntisinkin fyysistä vetovoimaa.
Ulkonäön osalta tiedän kyllä ensimmäisen sekuntin aikana onko se treffikumppani sellainen ihminen, jonka kanssa voisin harrastaa seksiä.
"Henkisen puolen" kemian osalta taas sanoisin että kyllä varmaan 30 min kuluessa tietää onko hän sellainen ihminen jonka kanssa tulisin hyvin juttuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehet yleensä tulevat treffeille avoimin mielin.
Naiset aina olettavat että siellä treffeillä odottaa joku unelmieni prinssi:
Jumalattoman hyvännäköinen mies, merkki vaatteet päällä, merkkikengät jalassa.
Vie syömään hyvään paikkaan, nimenomaan kalliiseen paikkaan.
Miestä ei tapaaminen saa yhtään jännittää, vaan miehen pitää olla maailman mies, tietää kaikki, osata kaikki, imartella naisen ulkonäkö, vartalo, hiukset.
Ja siinä sivussa kertoa että on audi tai bemari tai muu kovan hintaluokan auto. Ja velaton asunto.
Ja kertoilla missä maassa tai saarella vietti viime lomansa.Jos näin ei ole, mies on ihan p#rseestä.
Ja nainen ajattelee: kiitti mulle riitti!
En kaipaa kuvailemaasi. Itsellä on taloudellinen tilanne riittävän hyvä enkä kaipaa elättäjää tai muutenkaan enempää materiaa kuin jo omasta takaa on.
Oma mieheni on taiteilijasielu, huono raha-asioissa, sydän kultaa ja mahtava tyyppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet yleensä tulevat treffeille avoimin mielin.
Naiset aina olettavat että siellä treffeillä odottaa joku unelmieni prinssi:
Jumalattoman hyvännäköinen mies, merkki vaatteet päällä, merkkikengät jalassa.
Vie syömään hyvään paikkaan, nimenomaan kalliiseen paikkaan.
Miestä ei tapaaminen saa yhtään jännittää, vaan miehen pitää olla maailman mies, tietää kaikki, osata kaikki, imartella naisen ulkonäkö, vartalo, hiukset.
Ja siinä sivussa kertoa että on audi tai bemari tai muu kovan hintaluokan auto. Ja velaton asunto.
Ja kertoilla missä maassa tai saarella vietti viime lomansa.Jos näin ei ole, mies on ihan p#rseestä.
Ja nainen ajattelee: kiitti mulle riitti!Ok, hyvä tietää.
Mä olen kiertänyt ko Hannu hanhet kaukaa . En etsi jet set elämää . Ihan tavallinen mieluummin luonnossa viihtyvä suhteellisen raitis mies on minun makuuni .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle niin, että tiedän sekunnissa jos sitä ei varmasti ole.
Melkoinen "ihmisasiantuntija" XD
Kipinässä ei ole mistään tietystä ominaisuusklusterista, joten ihan perstuntuma riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle niin, että tiedän sekunnissa jos sitä ei varmasti ole.
Alamme pikkuhiljaa ymmärtää, miksi sinkkuja on niin paljon nykyään.
Hyvä jos vihdoin ymmärrät.
Jotta naisena voisin kuvitella ryhtyväni miehen kanssa intiimiin suhteeseen, pitää sen miehen olla mielestäni tietyllä tavalla puoleensavetävä. Ystävyyssuhteeseen voisin ryhtyä monen muunkin kanssa, mutta silloin ei harrasteta seksiä todellakaan.
Hämmästyttää että joku mies edes haluaisi naisen kanssa suhteeseen, jos se nainen ei ole hänestä seksuaalisesti kiinnostunut. Eikö miehillä ole muuten yhtään kavereita?Me anteeksi yleistykseni me miehet emme ole niin tuomitsevia,. että tekisimme poikkeuksetta muutamassa sekunnissa sen päätöksen, että onko toisesta jatkoon vai ei. - Totta kai aina on poikkeuksia mutta kyllä useimmiten tarvitsee pidemmän ajan kuin vajaa puoliminuuttia asian tiedostamiseen. - Ja vielä todennäköisesti yhtä nopeata kuin miellyttävän ensivaikutelman voi antaa niin sen voi kadottaa.
Btw, olen mies.
-sekunnissa kipinät huomaava
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen ollut monta vuotta onnellisesti parisuhteessa, ja samalla hetkellä kun mieheni tuli esittäytymään minulle olin myyty 😂 Sitä ennen olin käynyt Tinder-treffeillä, ja ei tosiaan mennyt kuin sekunti näiden kaikkien kohdalla huomata, että ei ole kemiaa. Sitä joko on tai ei ole, ja olisihan siinäkin voinut käydä tosinpäin. Aika paljon kyseessä siis pelkkä tuuri! :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle niin, että tiedän sekunnissa jos sitä ei varmasti ole.
Melkoinen "ihmisasiantuntija" XD
Kipinässä ei ole mistään tietystä ominaisuusklusterista, joten ihan perstuntuma riittää.[/quote
Perstuntuma = intuitio ei ole sattumaa tai taikaa, vaan oikeasti siinä on kyse lukuisista havainnoista, joita ihminen ei edes käsitä tehneensä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle niin, että tiedän sekunnissa jos sitä ei varmasti ole.
Melkoinen "ihmisasiantuntija" XD
Kipinässä ei ole mistään tietystä ominaisuusklusterista, joten ihan perstuntuma riittää.[/quote
Perstuntuma = intuitio ei ole sattumaa tai taikaa, vaan oikeasti siinä on kyse lukuisista havainnoista, joita ihminen ei edes käsitä tehneensä :)
Tyhmä ihminen ei ehkä käsitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle niin, että tiedän sekunnissa jos sitä ei varmasti ole.
Melkoinen "ihmisasiantuntija" XD
Kipinässä ei ole mistään tietystä ominaisuusklusterista, joten ihan perstuntuma riittää.[/quote
Perstuntuma = intuitio ei ole sattumaa tai taikaa, vaan oikeasti siinä on kyse lukuisista havainnoista, joita ihminen ei edes käsitä tehneensä :)
Pakko sanoa, että todella ärsyttävää ja alentuvaa lässytystä sinulta.
Sen verran pitää vaihtaa ajatuksia, että huomaa onko henkistä yhteyttä vaiko ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet yleensä tulevat treffeille avoimin mielin.
Naiset aina olettavat että siellä treffeillä odottaa joku unelmieni prinssi:
Jumalattoman hyvännäköinen mies, merkki vaatteet päällä, merkkikengät jalassa.
Vie syömään hyvään paikkaan, nimenomaan kalliiseen paikkaan.
Miestä ei tapaaminen saa yhtään jännittää, vaan miehen pitää olla maailman mies, tietää kaikki, osata kaikki, imartella naisen ulkonäkö, vartalo, hiukset.
Ja siinä sivussa kertoa että on audi tai bemari tai muu kovan hintaluokan auto. Ja velaton asunto.
Ja kertoilla missä maassa tai saarella vietti viime lomansa.Jos näin ei ole, mies on ihan p#rseestä.
Ja nainen ajattelee: kiitti mulle riitti!En kaipaa kuvailemaasi. Itsellä on taloudellinen tilanne riittävän hyvä enkä kaipaa elättäjää tai muutenkaan enempää materiaa kuin jo omasta takaa on.
Oma mieheni on taiteilijasielu, huono raha-asioissa, sydän kultaa ja mahtava tyyppi.
Itse olen sitä mieltä, että plussia ja miinuksia laskevat vain se, jotka eivät oikeasti ole rakastuneita. Itsekin tein tätä joskus. Mutta sitten kun löytää sen oikean, niin hän on samalla kuin perheenjäsen, hyvine ja huonoine puolineen, eikä silloin tuollaisia asioita edes mieti <3
Kipinän kyllä huomaa usein parissa minuutissa, mutta omasta kokemuksesta "kipinä" on väärä juttu hakea. Siitä voi innostua, mutta ei se ole tae mistään, eikä sen puuttuminen pitäisi olla suuri ongelma. Tiedän, mikä se on, olen kokenut , mutta ei se välttämättä takaa mitään. Edes seksissä... sekin on pitkälti asia, jossa puheella ja avoimuudella saa parhaat tulokset, ei kipinällä. Itsellä suhteita on ollut monia (hyvin pitkiä, hyvin lyhyitä ja kaikkea välillä), välillä kipinällä, välillä ei - ja seksinkin suhteen kipinä on aika merkityksetön. Alkuhuuma on hauska asia, joo, mutta voihan sitä kokea suhteessakin, sopimusasia. Monet parhaista seksikokemuksistakin on ollut ihan vaan juttuja, joissa molemmat tietävät mitä haluavat, ja miten, ja asia toimii - rajusti, hellästi, miten vaan, tunnetaan toinen hyvin tai ei, on kipinää tai ei. Kipinän merkitystä musta liioitellaan aina, romantisoidaan äkkirakkautta, kun pitäisi tavoitella yhteensopivuutta. Ja ennen kuin joku älähtää että taas joka mies, joka ei usko rakkauteen ja romantiikkaan, niin höpö höpö: todellakin uskon. Mutta en usko että äkkirakastuminen on ainoa tapa. Sama kuin ruokien kokeilu: testatkaa. Ei sitä tiedä tuijottamalla onko hyvä, joskus ihastuu johonkin joka oli kamalaa aluksi. Tai kuunnelkaa uusi levy viiteen kertaan, älkää kattoko levynkantta tai kuunnelko kappaleen 20 sekuntia. Antakaa mahdollisuus. Kipinä on tärkeä vain, koska halutaan että se sytyttää liekin, vai mitä? Voi se syttyä hitaamminkin, leimahtaa kovassa lämmössä.
Tarina lumipäivän ratoksi: pari vuotta sitten tutustuin naiseen, jonka kanssa jutun henki oli alusta pitäen epäselvä. "Kipinää" ei ollut, toki ei vastenmielisyyttäkään, mutta yhteys oli vahva, hauskaa oli, naurua, älykästä keskustelua, vaikka mitä... kaikkea paitsi suhde, mutta silti ei kuitenkaan ihan pelkästään kaveripohjainen juttu, jotain siltä väliltä, hapuilua. Tarina luisti aina, kaikesta puhuttiin, myös suhteista mutta rehellisesti sanottuna kumpikaan tuskin tunsi valtavaa vetoa toiseen fyysisesti, sitä varsinaista kipinää ei ollut, vaikka välillä vähän roiskahti ystävyyden ulkopuolelle yhteys. Ajan myötä tuo ystävyys/mikä lie kehittyi jonkinlaiseksi vapaaksi suhteeksi, jossa oli kaikkea mukana, mutta lopulta homma karahti hetkessä seinään sitten. Nyt kun mietin, niin luulen että tuon homman tuhon taustalla oli enemmän toisen osapuolen käsitys siitä, että suhteen on pakko perustua kipinään, kuin siitä, että jotain suurta olisi puuttunut siitä, mihin päädyttiin... tuntui että pikemminkin haittasi, että päädyttiin sinne eri tavalla kuin olisi toivonut. Mutta oma kokemus on että "kipinän" hakeminen kaiken muun kustannuksella on virhe - kipinä on aito tunne, ja kiva, mutta yhteys on harvinaisempi. Jos liekkiä hakee, niin muistakaa, että sen ei tarvitse syttyä räjähtämällä kipinästä. Voi syttyä hissukseen, luulisin että lämmittää pidempään niin. Hiilloskin voi leimahtaa uudelleen pienellä puhaltelulla.
.
Ihan oikeata kipinää olen tuntenut harvaan mieheen. Aviopuolisoni (RIP) oli niitä harvoja. Siihen tunteeseen en varmasti enää pääse.
Olen netissä kirjoittelun jälkeen tavannut muutaman miehen. Usein on tullut heti "ei" tunnelma. Mutta sitten kun mies on ollut niin innokas ja kertonut miten onnellinen nyt on, olen alkanut tapailla.
Olen ollut aina liian kiltti ja palvelualtis, joten jollakin tavalla koen voivani tehdä miehestä sitten onnellisen. Myös hänen mahdolliset lapsensa olen ottanut "omikseni" omieni lisäksi.
Kuitenkin koko ajan on tuo alun "ei" tunnelma vain odottanut paluuta kulman takana.
Siispä, neuvon kuuntelemaan sitä.
Miehillä ehkä ratkaisee se, että nainen on viehättävä. Se riittää. Itse en toivo komeata, pitkää, rikasta miestä, mutta jos se Jokin puutuu (käytöstavat tms)...
Alue: Aihe vapaa
Samoin. Olen käynyt treffeillä vain ihmisten, jotka tunnen/tiedän muista yhteyksistä ja on selvää että molemminpuolista kiinnostusta ainakin treffien verran on , kanssa.