Kuinka nopeasti huomaat treffeillä onko kipinää vai ei?

Sekunneissa sen näkee. Jos ei ulkoinen olemus herätä kiinnostusta niin harvemmin tulee jatkoakaan. Niin se vain on PISTE.

Myönnän että joskus huomaan ihan heti ja johtuu ihan minusta itsestäni. On huono tukkapäivä tai joku oma asia vaan ketuttaa  koko ajan. Pikku kännissä en sitä niin helpolla huomaa, voi mennä seuraavaan päiväänkin asti.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, ensinmäinen 5 min näkee jo onko kipinää vai ei 

Totta, sen huomaa aikalailla välittömästi. Silloin kun kipinää on, tuntee vahvasti että tässä on nyt nainen ja mies treffeillä. Jos sitä taas ei ole, on kuin treffikumppani olisi sukupuoleton hahmo eikä oma feminiinisyyskään pääse silloin samalla lailla esille. Kuulostaa oudolta mutten osaa paremmin selittää, ehkä joku saa kiinni. N

Näin kaksilahkeisena ihmetyttää näiden vastausten välitön riippuvuus ulkonäöstä. En muista kuulleeni suomalaisten poikien/miesten yhtä lukuunottamatta koskaan sanoneen, että se on kerrasta poikki, jos ulkonäkö ei ole tietynlainen (ulkomailla kyllä olen kuullut). Ovatko siis naiset nirsompia kuin miehet?

Haluanpa kertoa tositarinan ulkonäöstä: lukion aloittaessani samalla luokalla oli poika, jonka naama oli jollain tavalla erikoinen. En muista enää millä tavalla, mutta muistan miten säälin häntä kovasti ja ajattelin, että "tuolla naamalla ei ikinä taida löytää heilaa". Rehellisesti ajattelin, että tuo poikarukka oli ruma. Kului vuosi, kului toinen. Eräänä päivänä mieleeni juolahti tuo alkuaikojen ajatus ja huomasin hämmästyksekseni, että nykyään mielestäni poika oli oikein kivan näköinen. Miksi?? Olin oppinut, että hän oli hauska ja lähes aina iloinen, ja oikeasti ystävällinen kaikille. Ulkonäkö on pitkälle tottumiskysymys, joten elä hättäile liikaa.

3-30 sekuntia. 

Pidän treffailusta ja jos maksetaan niin eipä sen väliä. En ole sokerideittailija vaan harrastan treffailua ;)

Yleensä kipinän olenassaolo tai sen puuttuminen on helppo huomata nopeasti. Mutta toisinaan se voi kestää pitkäänkin. Ihan etsimättä tulee mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.

Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.

Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.

Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.

Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mutta alkoholia se pariskunta ei käyttänyt pisaraakaan. Eikä käyttänyt mummokaan ja mistä hän olisi sitä voinut saadakaan, kun oli vasta lapsi.

Kaikenlaista voi siis sattua ja joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa, kuten mummo aina opetti.

Max 30 min.

Puolisen vuotta. Toki hetkessä huomaa, jos sitä ei voi olla.

No hieman sen yhenbändin lyriikoita muunnellen. Joku wiiser?  Do you kiss on a frist date....mun versio DO YOU SWALLOU ON FRIST DATE

Mitä ovat treffit ja mikä se sitten kipinöi? Siellä treffeilläkö?

No oikeastaan jo viestitellessä. Muhun vetoaa ihmisen ajatuksenjuoksu eniten. Söpöys livenä plussaa ja sinetöi jutun. 

Vierailija kirjoitti:

Miehet yleensä tulevat treffeille avoimin mielin.

Naiset aina olettavat että siellä treffeillä odottaa joku unelmieni prinssi:

Jumalattoman hyvännäköinen mies, merkki vaatteet päällä, merkkikengät jalassa.

Vie syömään hyvään paikkaan, nimenomaan kalliiseen paikkaan.

Miestä ei tapaaminen saa yhtään jännittää, vaan miehen pitää olla maailman mies, tietää kaikki, osata kaikki, imartella naisen ulkonäkö, vartalo, hiukset.

Ja siinä sivussa kertoa että on audi tai bemari tai muu kovan hintaluokan auto. Ja velaton asunto.

Ja kertoilla missä maassa tai saarella vietti viime lomansa.

Jos näin ei ole, mies on ihan p#rseestä.

Ja nainen ajattelee: kiitti mulle riitti!

Ei se kyllä oikeassa elämässä ollenkaan noin mene, mutta oli hauska vuodatus. Nauroin ääneen.

No en enää edes tiedä, ajattelin ennen, että huomaan heti onko kemiaa vai ei, mutta viimeisimmästä kiinnostuksen kohteesta en aluksi edes syttynyt. Paras tapa mielestäni on siispä tutustua ensin kavereina ilman paineita. Jotkut ihmiset kun avautuvat hiljalleen.