Suomi ja onnellisuus, ketkä siihen kyselyyn vastasivat?
En ymmärrä, miten Suomi voi olla onnellisempia maita maailmassa. Ei ainakaan oma lähipiiri vaikuta arjessa erityisen onnelliselta. Aina on jotain huolta ja murhetta ja rahat ei riitä hyvään asumiseen jne.
Kommentit (89)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä suomalainen on tyytyväinen turvalliseen maahansa, jossa on paljon ilmaista ja rahaa ei välttämättä tarvitse ansaita lainkaan ja silti voi elää ihan normaalia ja maailman mittakaavalla jopa luksuselämää.
Tuo kysely ei tarkoita mitään sellaista eurofista onnea, että jokainen kellotelisi saunan lauteilla leipää ja lappaisi voita kultalusikalla onnellisena naamaansa.
Ei meiltä tarvitse kauas lähteä, kun kylmä totuus iskee naamalle siitä, mitä mikäkin maksaa.
Nämä psuttimetkin ovat tyytyväisiä Suomeen, kunhan nyt vaalien alla taas kouhkaavat, miten meillä kuolee köyhiä nälkään.
Jos haluaa kuolla nälkään Suomessa, sellainen valinta pitää tehdä ihan itse esim. käyttämällä rahat muuhun.
Toki ongelmia on, mutta pahempia on aivan ilmeisesti muualla enemmän.
Ja se suurin onnellisuuden aihe Suomessa: on vapaus lähteä itään tai länteen, jos ei kelpaa. Toki voi sitten tulla Suomeen synnyttämään tai halpaan sydänleikkaukseen sieltä ihanasta uudesta kotimaasta, jos tarvetta ilmenee.
"kylmä totuus iskee naamalle siitä, mitä mikäkin maksaa."
Ja kylmä totuus että duunarilla on helposti siihen rahaa...
Rkp puolue kokoukseassa kyselivät
Vierailija kirjoitti:
Mikähän siinä on kun aina jos arvostelee Suomea, esitetään että on Suomi ainakin parempi maa kuin joku kehitysmaa. Miksi rima on niin matalalla, miksi ei tähdätä korkeammalle, että olisimme oikeasti hyvä LÄNSImaa, hyvä POHJOISMAINEN HYVINVOINTIVALTIO, hyvä maa EUROOPPALAISITTAIN, joita kaikkia meidän PITÄISI olla!
Johonkin kehitysmaahan vertaaminen ontuu pahasti, täysin epäkelpo vertaus ja ala-arvoinen vastaus arvosteluun. Suomi nousi jo sota-ajan jälkeen agraagiyhteiskunnan yläpuolelle!
Lisään vielä, että 1980-luvun Suomi varmasti olikin oikeasti yksi maailman onnellisimmista maista, töitä ja toimeentuloa oli kaikille halukkaille, palkalla tuli ihan hyvin toimeen, ostovoima oli kohtuullinen, kaikinpuolin meillä meni hyvin. Joku Suomelle ja suomalaisille vihamielinen taho alkoi vaan syyllistää meitä "kulutusjuhlista" ja järjesti meille vakavan taloudellisen katastrofin, ja se teko on edelleen rankaisematta...
Se ei ollut mitään kulutusjuhlaa, vaan maan taloudellinen toimeliaisuus oli silloin maamme mittakaavassa kohtuullisella normaalilla tasolla, ei todellakaan vielä mitään kulutustörsäilyä tai tuhlailua. Maamme oli pitkään ollut köyhä ja vaatimaton, ja korkeintaan patoutunut kysyntä pääsi silloin esille. Sitten se tapettiin väkivaltaisesti 90-luvun lamassa :/
Kun on elänyt ja kokenut 80-luvun, on irvokasta puhua mistään sen jälkeisen ajan "onnellisuudesta". Mitättömiä ja heikkoja ovat sen ajan jälkeiset esitykset ihmisten hyvinvoinnin eteen, sijoittajat, voittojen pöyristyttävän ahne maksimointi ihmisten kustannuksella ja kuvottava kokoomuslainen rahanpalvonta on ollut sen jälkeen se pääasia :/
Tuohan juuri vähentää sitä onnellisuutta. Että vertaillaan liikaa ylöspäin eikä aina muisteta miten asiat on todella suurella osalla maailman väestöä.
Toki kriittisesti voi ja pitää ajatella Suomea, mutta siten ettei vaan suoraan ajatella että joko KAIKKI asiat on huonosti tai hyvin.
Mä luulen, että kaikista onnellisimpia suomalaisia ovat he, jotka osaavat nauttia onnestaan ihan perusasioissa. Itse olen onnellinen, vaikka ei ole omistusasuntoa saati taloa ja asun itä-Helsingissä, eikä ole ainakaan kovin paljon pienipalkkaista paremmat tulot, lisäksi sairaus saattaa viedä nykyisen ammatin. Mulla on maailman paras vaimo, ihana teini-ikäinen lapsi ja muutenkin elämän perusasiat kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän siinä on kun aina jos arvostelee Suomea, esitetään että on Suomi ainakin parempi maa kuin joku kehitysmaa. Miksi rima on niin matalalla, miksi ei tähdätä korkeammalle, että olisimme oikeasti hyvä LÄNSImaa, hyvä POHJOISMAINEN HYVINVOINTIVALTIO, hyvä maa EUROOPPALAISITTAIN, joita kaikkia meidän PITÄISI olla!
Johonkin kehitysmaahan vertaaminen ontuu pahasti, täysin epäkelpo vertaus ja ala-arvoinen vastaus arvosteluun. Suomi nousi jo sota-ajan jälkeen agraagiyhteiskunnan yläpuolelle!
Lisään vielä, että 1980-luvun Suomi varmasti olikin oikeasti yksi maailman onnellisimmista maista, töitä ja toimeentuloa oli kaikille halukkaille, palkalla tuli ihan hyvin toimeen, ostovoima oli kohtuullinen, kaikinpuolin meillä meni hyvin. Joku Suomelle ja suomalaisille vihamielinen taho alkoi vaan syyllistää meitä "kulutusjuhlista" ja järjesti meille vakavan taloudellisen katastrofin, ja se teko on edelleen rankaisematta...
Se ei ollut mitään kulutusjuhlaa, vaan maan taloudellinen toimeliaisuus oli silloin maamme mittakaavassa kohtuullisella normaalilla tasolla, ei todellakaan vielä mitään kulutustörsäilyä tai tuhlailua. Maamme oli pitkään ollut köyhä ja vaatimaton, ja korkeintaan patoutunut kysyntä pääsi silloin esille. Sitten se tapettiin väkivaltaisesti 90-luvun lamassa :/
Kun on elänyt ja kokenut 80-luvun, on irvokasta puhua mistään sen jälkeisen ajan "onnellisuudesta". Mitättömiä ja heikkoja ovat sen ajan jälkeiset esitykset ihmisten hyvinvoinnin eteen, sijoittajat, voittojen pöyristyttävän ahne maksimointi ihmisten kustannuksella ja kuvottava kokoomuslainen rahanpalvonta on ollut sen jälkeen se pääasia :/
Tuohan juuri vähentää sitä onnellisuutta. Että vertaillaan liikaa ylöspäin eikä aina muisteta miten asiat on todella suurella osalla maailman väestöä.
Toki kriittisesti voi ja pitää ajatella Suomea, mutta siten ettei vaan suoraan ajatella että joko KAIKKI asiat on huonosti tai hyvin.
Mitähän hevonpaskaa tuokin nyt taas on?
Meidän pitää verrata itseämme siihen viiteryhmään johon kuulumme, ja emme todellakaan kuulu mihinkään kehitysmaihin!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän siinä on kun aina jos arvostelee Suomea, esitetään että on Suomi ainakin parempi maa kuin joku kehitysmaa. Miksi rima on niin matalalla, miksi ei tähdätä korkeammalle, että olisimme oikeasti hyvä LÄNSImaa, hyvä POHJOISMAINEN HYVINVOINTIVALTIO, hyvä maa EUROOPPALAISITTAIN, joita kaikkia meidän PITÄISI olla!
Johonkin kehitysmaahan vertaaminen ontuu pahasti, täysin epäkelpo vertaus ja ala-arvoinen vastaus arvosteluun. Suomi nousi jo sota-ajan jälkeen agraagiyhteiskunnan yläpuolelle!
Lisään vielä, että 1980-luvun Suomi varmasti olikin oikeasti yksi maailman onnellisimmista maista, töitä ja toimeentuloa oli kaikille halukkaille, palkalla tuli ihan hyvin toimeen, ostovoima oli kohtuullinen, kaikinpuolin meillä meni hyvin. Joku Suomelle ja suomalaisille vihamielinen taho alkoi vaan syyllistää meitä "kulutusjuhlista" ja järjesti meille vakavan taloudellisen katastrofin, ja se teko on edelleen rankaisematta...
Se ei ollut mitään kulutusjuhlaa, vaan maan taloudellinen toimeliaisuus oli silloin maamme mittakaavassa kohtuullisella normaalilla tasolla, ei todellakaan vielä mitään kulutustörsäilyä tai tuhlailua. Maamme oli pitkään ollut köyhä ja vaatimaton, ja korkeintaan patoutunut kysyntä pääsi silloin esille. Sitten se tapettiin väkivaltaisesti 90-luvun lamassa :/
Kun on elänyt ja kokenut 80-luvun, on irvokasta puhua mistään sen jälkeisen ajan "onnellisuudesta". Mitättömiä ja heikkoja ovat sen ajan jälkeiset esitykset ihmisten hyvinvoinnin eteen, sijoittajat, voittojen pöyristyttävän ahne maksimointi ihmisten kustannuksella ja kuvottava kokoomuslainen rahanpalvonta on ollut sen jälkeen se pääasia :/
Tuohan juuri vähentää sitä onnellisuutta. Että vertaillaan liikaa ylöspäin eikä aina muisteta miten asiat on todella suurella osalla maailman väestöä.
Toki kriittisesti voi ja pitää ajatella Suomea, mutta siten ettei vaan suoraan ajatella että joko KAIKKI asiat on huonosti tai hyvin.Mitähän hevonpaskaa tuokin nyt taas on?
Meidän pitää verrata itseämme siihen viiteryhmään johon kuulumme, ja emme todellakaan kuulu mihinkään kehitysmaihin!!
Onnellisuus tulee pienistä asioista, jos niistä osaa nauttia. Kaltaisesi naamamutrussakulkija on aina onneton, koska ei osaa arvostaa niitä pieniä asioita, jotka ovat hyvin.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän siinä on kun aina jos arvostelee Suomea, esitetään että on Suomi ainakin parempi maa kuin joku kehitysmaa. Miksi rima on niin matalalla, miksi ei tähdätä korkeammalle, että olisimme oikeasti hyvä LÄNSImaa, hyvä POHJOISMAINEN HYVINVOINTIVALTIO, hyvä maa EUROOPPALAISITTAIN, joita kaikkia meidän PITÄISI olla!
Johonkin kehitysmaahan vertaaminen ontuu pahasti, täysin epäkelpo vertaus ja ala-arvoinen vastaus arvosteluun. Suomi nousi jo sota-ajan jälkeen agraagiyhteiskunnan yläpuolelle!
Lisään vielä, että 1980-luvun Suomi varmasti olikin oikeasti yksi maailman onnellisimmista maista, töitä ja toimeentuloa oli kaikille halukkaille, palkalla tuli ihan hyvin toimeen, ostovoima oli kohtuullinen, kaikinpuolin meillä meni hyvin. Joku Suomelle ja suomalaisille vihamielinen taho alkoi vaan syyllistää meitä "kulutusjuhlista" ja järjesti meille vakavan taloudellisen katastrofin, ja se teko on edelleen rankaisematta...
Se ei ollut mitään kulutusjuhlaa, vaan maan taloudellinen toimeliaisuus oli silloin maamme mittakaavassa kohtuullisella normaalilla tasolla, ei todellakaan vielä mitään kulutustörsäilyä tai tuhlailua. Maamme oli pitkään ollut köyhä ja vaatimaton, ja korkeintaan patoutunut kysyntä pääsi silloin esille. Sitten se tapettiin väkivaltaisesti 90-luvun lamassa :/
Kun on elänyt ja kokenut 80-luvun, on irvokasta puhua mistään sen jälkeisen ajan "onnellisuudesta". Mitättömiä ja heikkoja ovat sen ajan jälkeiset esitykset ihmisten hyvinvoinnin eteen, sijoittajat, voittojen pöyristyttävän ahne maksimointi ihmisten kustannuksella ja kuvottava kokoomuslainen rahanpalvonta on ollut sen jälkeen se pääasia :/
Tuohan juuri vähentää sitä onnellisuutta. Että vertaillaan liikaa ylöspäin eikä aina muisteta miten asiat on todella suurella osalla maailman väestöä.
Toki kriittisesti voi ja pitää ajatella Suomea, mutta siten ettei vaan suoraan ajatella että joko KAIKKI asiat on huonosti tai hyvin.Mitähän hevonpaskaa tuokin nyt taas on?
Meidän pitää verrata itseämme siihen viiteryhmään johon kuulumme, ja emme todellakaan kuulu mihinkään kehitysmaihin!!
Onnellisuus tulee pienistä asioista, jos niistä osaa nauttia. Kaltaisesi naamamutrussakulkija on aina onneton, koska ei osaa arvostaa niitä pieniä asioita, jotka ovat hyvin.
-eri
Mitättömillä pikkuasioilla ei ole merkitystä kun isot asiat ovat päin helvettiä!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän siinä on kun aina jos arvostelee Suomea, esitetään että on Suomi ainakin parempi maa kuin joku kehitysmaa. Miksi rima on niin matalalla, miksi ei tähdätä korkeammalle, että olisimme oikeasti hyvä LÄNSImaa, hyvä POHJOISMAINEN HYVINVOINTIVALTIO, hyvä maa EUROOPPALAISITTAIN, joita kaikkia meidän PITÄISI olla!
Johonkin kehitysmaahan vertaaminen ontuu pahasti, täysin epäkelpo vertaus ja ala-arvoinen vastaus arvosteluun. Suomi nousi jo sota-ajan jälkeen agraagiyhteiskunnan yläpuolelle!
Lisään vielä, että 1980-luvun Suomi varmasti olikin oikeasti yksi maailman onnellisimmista maista, töitä ja toimeentuloa oli kaikille halukkaille, palkalla tuli ihan hyvin toimeen, ostovoima oli kohtuullinen, kaikinpuolin meillä meni hyvin. Joku Suomelle ja suomalaisille vihamielinen taho alkoi vaan syyllistää meitä "kulutusjuhlista" ja järjesti meille vakavan taloudellisen katastrofin, ja se teko on edelleen rankaisematta...
Se ei ollut mitään kulutusjuhlaa, vaan maan taloudellinen toimeliaisuus oli silloin maamme mittakaavassa kohtuullisella normaalilla tasolla, ei todellakaan vielä mitään kulutustörsäilyä tai tuhlailua. Maamme oli pitkään ollut köyhä ja vaatimaton, ja korkeintaan patoutunut kysyntä pääsi silloin esille. Sitten se tapettiin väkivaltaisesti 90-luvun lamassa :/
Kun on elänyt ja kokenut 80-luvun, on irvokasta puhua mistään sen jälkeisen ajan "onnellisuudesta". Mitättömiä ja heikkoja ovat sen ajan jälkeiset esitykset ihmisten hyvinvoinnin eteen, sijoittajat, voittojen pöyristyttävän ahne maksimointi ihmisten kustannuksella ja kuvottava kokoomuslainen rahanpalvonta on ollut sen jälkeen se pääasia :/
Tuohan juuri vähentää sitä onnellisuutta. Että vertaillaan liikaa ylöspäin eikä aina muisteta miten asiat on todella suurella osalla maailman väestöä.
Toki kriittisesti voi ja pitää ajatella Suomea, mutta siten ettei vaan suoraan ajatella että joko KAIKKI asiat on huonosti tai hyvin.
Itse juuri syyllistyit ajattelemaan joko kaikki asiat on huonosti tai hyvin. Väität että todella suurella osalla maailman väestöstä asiat on huonosti😅
Minulla taas ei ole terveyttä, vaimoa, lapsia, lemmikkejä, ei ole omaa asuntoa vaan asun vuokralla. Kolme ammattitukintoa 4 tulossa, ei töitä, ei tuloja jolla saisi terveellistä ruokaa puhumattakaan mistään muusta. Kohta katkee vielä lämmitys ja sähköt sodan takia.
Arvaa olenko onnellinen?