Mies sotkee perheen arjen
Vaikea selittää, koska en itsekään ihan tiedä mistä tässä on oikein kyse. Mies kyllä tekee kotitöitä ja sellaista hyödyllistä, mutta jostain syystä kun hän ei ole paikalla, on lapset rauhallisia ja asiat sujuu. Kun mies on kotona, lapset riehuu ja kaikki asiat on jotenkin hankala saada hoidettua, uloslähtöjen pukemisetkin on sitä että lapset vain juoksee ympäri taloa karkuun vaatteita. Kun taas mies ei ole kotona lapset pukee rauhallisesti ja nopeasti itse. Esimerkkejä olisi monia, mutta tuossa nyt yksi. Minun on vaikea kestää tällaista, mutta en tiedä miten muuttaakaan asioita. Neuvoja kellään?
Kommentit (78)
Millainen miehen ja lasten suhde on? Hoitaako mies paljon lapsia? Jos mies on lasten kanssa ilman sinua niin totteleeko lapset silloin miestä? Jos olette molemmat paikalla niin vedättekö yhteistä köyttä eli komentaako molemmat lapsia pukemaan reippaasti vai antaako toinen sittenkin lapsille luvan lähteä vähemmillä vaatteilla ulos tai pukee lapset itse kun ei jaksa pakottaa lapsia tottelemaan?
Miten mies suhtautuu lasten riehumiseen ym. Komentaako selkeästi? Pidättekö kiinni yhteisistä säännöistä? Tai onko teillä yhteisiä sääntöjä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni mielestä minun (siis juuri minun) pitäisi pitää lapsille kovempaa kuria. Mutta en oikein voi olla samaa mieltä tästä, koska kun mies ei ole kotona kaikki sujuu lasten kanssa oikein hyvin ja rauhallisesti, lapset ei riehu, he tekee mitä pyytää ja muutenkin käyttäytyy oikein hyvin ja ongelmitta. Miehen ollessa kotona näin ei ole. Miten kovempi kuri olisi muka ratkaisu? Kyse on jostain muusta kuin kurin puutteesta. Ap
Ei kyse ole välttämättä siitä, että mikä koetaan kovaksi kuriksi vaan enemmänkin siitä, että millainen se kuri on. Joku sellainen joka vaikkapa huutaa lapsilleen kovasti ja jakelee välillä kovia rangaistuksia voi kokea, että hän pitää kovaa kuria, mutta silti se saattaa oikeasti olla lepsu kuri jos johdonmukaisuus puuttuu ja lapsille tosiasiassa jää mahdollisuus olla tottelematta.
En minä koe pitäväni kovaa kuria, koska minusta lapseni ei tarvitse kovaa kuria, kun he ovat hyväkäytöksisiä ja tekevät asiat rauhallisesti ja ihan pyytämällä. Siis kun mies ei ole kotona. Jos taas mies on kotona, mutta vaikka yläkerrassa kun olen itse alakerrassa lähdössä lasten kanssa pihalle menee uloslähtö lasten osalta ihan riehumiseksi. Tietenkin johdonmukaisesti ohjaan heidät takaisin pukemaan jne, mutta kaikki nämä tilanteet vaatii minulta aivan valtavasti työtä miehen ollessa kotona kun taas hänen poissaollessa ne sujuu ongelmitta ja helposti. Minusta tässä ei ole kyse mistään tottelemattomuudesta vaan jostain muusta, en vain tiedä mistä. Ap
Siis jos lapset ovat tottelemattomia (vaikkakin vain miehen seurassa), niin totta kai kyse on tottelemattomuudesta.
Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että sinä pystyt ylläpitämään olemuksellasi eräänlaista luontaista auktoriteettia, mutta mies ei pysty. Vaikka asia olisi näin, niin joku keino teidän täytyy kuitenkin löytää siihen, että miten mies saa lapset tottelemaan. Kaaoksen jatkuminen on huonoin vaihtoehto kaikista.
Joo mutta miten tuossa ratkaisu voisi olla se, että minä pitäisin kovempaa kuria?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Millainen miehen ja lasten suhde on? Hoitaako mies paljon lapsia? Jos mies on lasten kanssa ilman sinua niin totteleeko lapset silloin miestä? Jos olette molemmat paikalla niin vedättekö yhteistä köyttä eli komentaako molemmat lapsia pukemaan reippaasti vai antaako toinen sittenkin lapsille luvan lähteä vähemmillä vaatteilla ulos tai pukee lapset itse kun ei jaksa pakottaa lapsia tottelemaan?
Miten mies suhtautuu lasten riehumiseen ym. Komentaako selkeästi? Pidättekö kiinni yhteisistä säännöistä? Tai onko teillä yhteisiä sääntöjä?
Mies vetäytyy kasvatustilanteista, haluaa minun hoitavan ne. Minä taas en tästä oikein tykkää. Mutta ei tuo keskustelemalla muuksi ole muuttunut. Ap
Miten mies pärjää lasten kanssa kun sinä et ole paikalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni mielestä minun (siis juuri minun) pitäisi pitää lapsille kovempaa kuria. Mutta en oikein voi olla samaa mieltä tästä, koska kun mies ei ole kotona kaikki sujuu lasten kanssa oikein hyvin ja rauhallisesti, lapset ei riehu, he tekee mitä pyytää ja muutenkin käyttäytyy oikein hyvin ja ongelmitta. Miehen ollessa kotona näin ei ole. Miten kovempi kuri olisi muka ratkaisu? Kyse on jostain muusta kuin kurin puutteesta. Ap
Ei kyse ole välttämättä siitä, että mikä koetaan kovaksi kuriksi vaan enemmänkin siitä, että millainen se kuri on. Joku sellainen joka vaikkapa huutaa lapsilleen kovasti ja jakelee välillä kovia rangaistuksia voi kokea, että hän pitää kovaa kuria, mutta silti se saattaa oikeasti olla lepsu kuri jos johdonmukaisuus puuttuu ja lapsille tosiasiassa jää mahdollisuus olla tottelematta.
En minä koe pitäväni kovaa kuria, koska minusta lapseni ei tarvitse kovaa kuria, kun he ovat hyväkäytöksisiä ja tekevät asiat rauhallisesti ja ihan pyytämällä. Siis kun mies ei ole kotona. Jos taas mies on kotona, mutta vaikka yläkerrassa kun olen itse alakerrassa lähdössä lasten kanssa pihalle menee uloslähtö lasten osalta ihan riehumiseksi. Tietenkin johdonmukaisesti ohjaan heidät takaisin pukemaan jne, mutta kaikki nämä tilanteet vaatii minulta aivan valtavasti työtä miehen ollessa kotona kun taas hänen poissaollessa ne sujuu ongelmitta ja helposti. Minusta tässä ei ole kyse mistään tottelemattomuudesta vaan jostain muusta, en vain tiedä mistä. Ap
Siis jos lapset ovat tottelemattomia (vaikkakin vain miehen seurassa), niin totta kai kyse on tottelemattomuudesta.
Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että sinä pystyt ylläpitämään olemuksellasi eräänlaista luontaista auktoriteettia, mutta mies ei pysty. Vaikka asia olisi näin, niin joku keino teidän täytyy kuitenkin löytää siihen, että miten mies saa lapset tottelemaan. Kaaoksen jatkuminen on huonoin vaihtoehto kaikista.
Joo mutta miten tuossa ratkaisu voisi olla se, että minä pitäisin kovempaa kuria?
Ap
Toki kirjoittamasi perusteella vaikuttaa siltä, että mies on se jonka tulee tässä muuttaa toimintaansa lasten suhteen. Eri asia on sitten jos esimerkiksi haluatte yhtenäistää käytäntöjänne sen suhteen, että mitkä säännöt lapsille on ja mitä sääntöjen rikkomisesta seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä vähän samaa. Ja miehellä ei aina ole tilannetajua, saattaa ennen nukkumaanmenoa aloittaa villin leikin lasten kanssa. Tai ruoka-ajan lähestyessä haluaakin lähteä ulos tai kyläilemään lasten kanssa.
No eikö sinne ulos voi ottaa niitä eväitä ja kyläillessä lapset yleensä saavat syötävää? Ainakin meillä toisinaan ruokailu pidetään ulkona ja silloin on eväänä esimerkiksi leipää ja jos grillipaikalle lähdetään niin makkaraa tai jotain muuta. Jos mies aloittaa villin riehumisen ennen nukkumaan menoa niin eikö silloin mies myös hoida lapset nukkumaan? Miksi teet asioista vaikeampia kuin ne oikeasti ovat?
Joopajoo, keitto valmistumassa, mutta heitetäänkin makkarat reppuun ja lähdetään ulos syömään tai naapuriin:)
Tuli mieleen, että tuossa voi olla kyse siitäkin, että lapset reagoivat vanhempien väliseen jännitteiseen tilanteeseen villiintymällä ja riehumalla. Useinhan lapset myös pistävät shown pystyyn estääkseen riidan vanhempien välillä.
Vierailija kirjoitti:
Miten mies pärjää lasten kanssa kun sinä et ole paikalla?
Vaihtelevasti, mutta joka kerta hän väsähtää tunnistakin todella paljon eikä halua useinkaan olla. Ap
Niin ap miten mies pärjää ilman sinua lasten kanssa?
Vierailija kirjoitti:
joka kerta hän väsähtää tunnistakin todella paljon eikä halua useinkaan olla.
Tuohan nyt on ihan ymmärrettävää jos lapset riehuvat. Harva sellaista käytöstä jaksaa kovin kauaa ilman, että joko hermo menee tai väsähtää.
Lohdutuksen sana: lapsille tekee hyvää nähdä erilaisia kasvatustyylejä. Tuommoista se on monessa perheessä. Osaan samaistua hyvin, koska miehen teissutyön vuoksi tuntuu usein helpommalla olla yksin arkisin lasten kanssa.
Mutta yhdessä kun ollaan, niin yhdessä opetellaan elämään ja tekemään kompromisseja. Ero tuskin on parempi vaihtoehto?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
joka kerta hän väsähtää tunnistakin todella paljon eikä halua useinkaan olla.
Tuohan nyt on ihan ymmärrettävää jos lapset riehuvat. Harva sellaista käytöstä jaksaa kovin kauaa ilman, että joko hermo menee tai väsähtää.
En minäkään jaksa sellaista ja siksi kirjoitin aloitukseen, että minun on vaikea kestää tätä tilannetta. Elämäni on rehellisesti sanoen helpointa ja kevyintä aina kun mies on muutaman päivän työmatkalla. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni mielestä minun (siis juuri minun) pitäisi pitää lapsille kovempaa kuria. Mutta en oikein voi olla samaa mieltä tästä, koska kun mies ei ole kotona kaikki sujuu lasten kanssa oikein hyvin ja rauhallisesti, lapset ei riehu, he tekee mitä pyytää ja muutenkin käyttäytyy oikein hyvin ja ongelmitta. Miehen ollessa kotona näin ei ole. Miten kovempi kuri olisi muka ratkaisu? Kyse on jostain muusta kuin kurin puutteesta. Ap
Ei kyse ole välttämättä siitä, että mikä koetaan kovaksi kuriksi vaan enemmänkin siitä, että millainen se kuri on. Joku sellainen joka vaikkapa huutaa lapsilleen kovasti ja jakelee välillä kovia rangaistuksia voi kokea, että hän pitää kovaa kuria, mutta silti se saattaa oikeasti olla lepsu kuri jos johdonmukaisuus puuttuu ja lapsille tosiasiassa jää mahdollisuus olla tottelematta.
En minä koe pitäväni kovaa kuria, koska minusta lapseni ei tarvitse kovaa kuria, kun he ovat hyväkäytöksisiä ja tekevät asiat rauhallisesti ja ihan pyytämällä. Siis kun mies ei ole kotona. Jos taas mies on kotona, mutta vaikka yläkerrassa kun olen itse alakerrassa lähdössä lasten kanssa pihalle menee uloslähtö lasten osalta ihan riehumiseksi. Tietenkin johdonmukaisesti ohjaan heidät takaisin pukemaan jne, mutta kaikki nämä tilanteet vaatii minulta aivan valtavasti työtä miehen ollessa kotona kun taas hänen poissaollessa ne sujuu ongelmitta ja helposti. Minusta tässä ei ole kyse mistään tottelemattomuudesta vaan jostain muusta, en vain tiedä mistä. Ap
Käyttäytyminen on siis erilaista myös silloin, kun mies on kotona, mutta ihan eri huoneessa kuin te eikä osallisena itse tilanteessa? Silloin kyse ei ole siitä, että mies itse ns. sabotoisi tilannetta tai kiihdyttäisi käytöksellään lapsia.
Isästä tilanne kuitenkin selkeästi johtuu. Kuinka paljon isä viettää aikaa yleisesti kotona ja toisaalta lasten kanssa? Voisiko selityksenä olla se, että lapset kaipaavat huomiota isältään ja joko ovat vain hyvin levottomia isän ollessa vihdoin paikalla, tai tietävät että riehumalla isä ilmestyy ihmettelemään tilannetta ja he silloin saavat häneltä huomiota?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä vähän samaa. Ja miehellä ei aina ole tilannetajua, saattaa ennen nukkumaanmenoa aloittaa villin leikin lasten kanssa. Tai ruoka-ajan lähestyessä haluaakin lähteä ulos tai kyläilemään lasten kanssa.
No eikö sinne ulos voi ottaa niitä eväitä ja kyläillessä lapset yleensä saavat syötävää? Ainakin meillä toisinaan ruokailu pidetään ulkona ja silloin on eväänä esimerkiksi leipää ja jos grillipaikalle lähdetään niin makkaraa tai jotain muuta. Jos mies aloittaa villin riehumisen ennen nukkumaan menoa niin eikö silloin mies myös hoida lapset nukkumaan? Miksi teet asioista vaikeampia kuin ne oikeasti ovat?
Joopajoo, keitto valmistumassa, mutta heitetäänkin makkarat reppuun ja lähdetään ulos syömään tai naapuriin:)
Siis ihan oikeasti ihmettelen. Miksi sitä keittoa ei sitten tehdä valmiiksi jätetä jäähtymään, heitetä niitä makkaroita reppuun ja grillille? Tai naapuriin? Sen keiton saa syötyä vaikka siiten kun tullaan takaisin kotiin. Mutta ei kai tässä kannata alkaa vänkäämään kun on kaksi niin erilaista kasvatusta ja perhemallia. Meillä ei todellakaan kannateta vapaata kasvatusta, mutta kunnioitan mieheni kasvatustyötä ja hän minun. Tiedämme molemmat, mistä innostutaan.
Sopivaa selkeästi pelisäännöt ja keskustelkaa. Ulos lähtiessä esimerkiksi vain toinen vanhempi hoitaa sen yhdessä lasten kanssa ja toinen sitten tekee jotain muuta. Sekavuus voi johtua siitä, että kummatkin yrittää tehdä samaa asiaa ja lapset menee sekaisin.
No ohjeista miestäsi ja istu itse katselemaan. Onko miehesi käynyt intin? Hän voi tehdä mallisuorituksen itse itseään komentaen.
Lapset on iloisia kun isä kotona?
Kun isä on kotona, lapset hakee isän huomiota. Tai isän hermostuneisuus tarttuu? Tai niitä jännittää, kun isä on kotona? Tunteet tarttuu helposti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten mies pärjää lasten kanssa kun sinä et ole paikalla?
Vaihtelevasti, mutta joka kerta hän väsähtää tunnistakin todella paljon eikä halua useinkaan olla. Ap
No eikö tämä osoita että ongelma on nimenomaan miehen ja lasten suhteessa. Jos mies ei ole lasten kanssa niin eihän suhde kehity.
Sopikaa yhdessä miehen kanssa säännöt lasten suhteen tyyliin vaatteet puetaan itse paitsi autetaan jos joku ei yrityksen jälkeen onnistu ja talvikengät autetaan aina. Eli lapset oppivat että kumpikin vanhempi toimii samalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
joka kerta hän väsähtää tunnistakin todella paljon eikä halua useinkaan olla.
Tuohan nyt on ihan ymmärrettävää jos lapset riehuvat. Harva sellaista käytöstä jaksaa kovin kauaa ilman, että joko hermo menee tai väsähtää.
En minäkään jaksa sellaista ja siksi kirjoitin aloitukseen, että minun on vaikea kestää tätä tilannetta. Elämäni on rehellisesti sanoen helpointa ja kevyintä aina kun mies on muutaman päivän työmatkalla. Ap
Onko sun vaikeaa antaa tilaa kun mies tulee kotiin? Päiväkodista voi ottaa esimerkkiä siitä kuinka ammattilaiset yhdessä hoitaa lapsia. Jokaisella on oma tehtävä. Joskus se tehtävä voi olla se, että siirtyy itse syrjään ja antaa sen miehen hoitaa tilanteen.
Siis jos lapset ovat tottelemattomia (vaikkakin vain miehen seurassa), niin totta kai kyse on tottelemattomuudesta.
Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että sinä pystyt ylläpitämään olemuksellasi eräänlaista luontaista auktoriteettia, mutta mies ei pysty. Vaikka asia olisi näin, niin joku keino teidän täytyy kuitenkin löytää siihen, että miten mies saa lapset tottelemaan. Kaaoksen jatkuminen on huonoin vaihtoehto kaikista.