Mies sotkee perheen arjen

Meillä rattaat toimivat jäähypaikkana eteisessä. Jos pukeminen menee höseltämiseksi niin höseltäjä päätyy rattaisiin istumaan eikä pääse pois ennen kuin lupaa pukea rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

joka kerta hän väsähtää tunnistakin todella paljon eikä halua useinkaan olla.

Tuohan nyt on ihan ymmärrettävää jos lapset riehuvat. Harva sellaista käytöstä jaksaa kovin kauaa ilman, että joko hermo menee tai väsähtää.

En minäkään jaksa sellaista ja siksi kirjoitin aloitukseen, että minun on vaikea kestää tätä tilannetta. Elämäni on rehellisesti sanoen helpointa ja kevyintä aina kun mies on muutaman päivän työmatkalla. Ap

Onko sun vaikeaa antaa tilaa kun mies tulee kotiin? Päiväkodista voi ottaa esimerkkiä siitä kuinka ammattilaiset yhdessä hoitaa lapsia. Jokaisella on oma tehtävä. Joskus se tehtävä voi olla se, että siirtyy itse syrjään ja antaa sen miehen hoitaa tilanteen.

Ei minun ole vaikea antaa tilaa vaan usein haluaisinkin itse siirtyä syrjään. Mutta mies ei sitä halua vaan haluaa rauhassa tehdä omiaan. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni mielestä minun (siis juuri minun) pitäisi pitää lapsille kovempaa kuria. Mutta en oikein voi olla samaa mieltä tästä, koska kun mies ei ole kotona kaikki sujuu lasten kanssa oikein hyvin ja rauhallisesti, lapset ei riehu, he tekee mitä pyytää ja muutenkin käyttäytyy oikein hyvin ja ongelmitta. Miehen ollessa kotona näin ei ole. Miten kovempi kuri olisi muka ratkaisu? Kyse on jostain muusta kuin kurin puutteesta. Ap

Ei kyse ole välttämättä siitä, että mikä koetaan kovaksi kuriksi vaan enemmänkin siitä, että millainen se kuri on. Joku sellainen joka vaikkapa huutaa lapsilleen kovasti ja jakelee välillä kovia rangaistuksia voi kokea, että hän pitää kovaa kuria, mutta silti se saattaa oikeasti olla lepsu kuri jos johdonmukaisuus puuttuu ja lapsille tosiasiassa jää mahdollisuus olla tottelematta.

Lapset tottelevat, kun luottavat suhun. Isäänsä eivät luota, vaan hosumalla hakevat rajoja ja huomiota häneltä. 

En minä koe pitäväni kovaa kuria, koska minusta lapseni ei tarvitse kovaa kuria, kun he ovat hyväkäytöksisiä ja tekevät asiat rauhallisesti ja ihan pyytämällä. Siis kun mies ei ole kotona. Jos taas mies on kotona, mutta vaikka yläkerrassa kun olen itse alakerrassa lähdössä lasten kanssa pihalle menee uloslähtö lasten osalta ihan riehumiseksi. Tietenkin johdonmukaisesti ohjaan heidät takaisin pukemaan jne, mutta kaikki nämä tilanteet vaatii minulta aivan valtavasti työtä miehen ollessa kotona kun taas hänen poissaollessa ne sujuu ongelmitta ja helposti. Minusta tässä ei ole kyse mistään tottelemattomuudesta vaan jostain muusta, en vain tiedä mistä. Ap

Siis jos lapset ovat tottelemattomia (vaikkakin vain miehen seurassa), niin totta kai kyse on tottelemattomuudesta.

Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että sinä pystyt ylläpitämään olemuksellasi eräänlaista luontaista auktoriteettia, mutta mies ei pysty. Vaikka asia olisi näin, niin joku keino teidän täytyy kuitenkin löytää siihen, että miten mies saa lapset tottelemaan. Kaaoksen jatkuminen on huonoin vaihtoehto kaikista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

joka kerta hän väsähtää tunnistakin todella paljon eikä halua useinkaan olla.

Tuohan nyt on ihan ymmärrettävää jos lapset riehuvat. Harva sellaista käytöstä jaksaa kovin kauaa ilman, että joko hermo menee tai väsähtää.

En minäkään jaksa sellaista ja siksi kirjoitin aloitukseen, että minun on vaikea kestää tätä tilannetta. Elämäni on rehellisesti sanoen helpointa ja kevyintä aina kun mies on muutaman päivän työmatkalla. Ap

Onko sun vaikeaa antaa tilaa kun mies tulee kotiin? Päiväkodista voi ottaa esimerkkiä siitä kuinka ammattilaiset yhdessä hoitaa lapsia. Jokaisella on oma tehtävä. Joskus se tehtävä voi olla se, että siirtyy itse syrjään ja antaa sen miehen hoitaa tilanteen.

Ei minun ole vaikea antaa tilaa vaan usein haluaisinkin itse siirtyä syrjään. Mutta mies ei sitä halua vaan haluaa rauhassa tehdä omiaan. Ap

Eli mies ei halua olla emotionaalisesti läsnä, vanhempi lapsilleen. Ja sitten ihmettelette, kun lapset reagoivat. Lapset kaipaavat sitä, että miehesi ottaa sen isän roolin ja on turvallinen vanhempi niin kuin sinäkin. 

On myös erilaisia tapoja toimia. Miehet on suurpiirteisempiä. Kokeile seuraavalla kerralla tätä: ota kuppi kahvia ja anna iskän hoitaa katras ulos. Ja tärkein: Älä puutu. Millään lailla Nauti omasta hetkestäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

joka kerta hän väsähtää tunnistakin todella paljon eikä halua useinkaan olla.

Tuohan nyt on ihan ymmärrettävää jos lapset riehuvat. Harva sellaista käytöstä jaksaa kovin kauaa ilman, että joko hermo menee tai väsähtää.

En minäkään jaksa sellaista ja siksi kirjoitin aloitukseen, että minun on vaikea kestää tätä tilannetta. Elämäni on rehellisesti sanoen helpointa ja kevyintä aina kun mies on muutaman päivän työmatkalla. Ap

Onko sun vaikeaa antaa tilaa kun mies tulee kotiin? Päiväkodista voi ottaa esimerkkiä siitä kuinka ammattilaiset yhdessä hoitaa lapsia. Jokaisella on oma tehtävä. Joskus se tehtävä voi olla se, että siirtyy itse syrjään ja antaa sen miehen hoitaa tilanteen.

Ei minun ole vaikea antaa tilaa vaan usein haluaisinkin itse siirtyä syrjään. Mutta mies ei sitä halua vaan haluaa rauhassa tehdä omiaan. Ap

Eli mies ei halua olla emotionaalisesti läsnä, vanhempi lapsilleen. Ja sitten ihmettelette, kun lapset reagoivat. Lapset kaipaavat sitä, että miehesi ottaa sen isän roolin ja on turvallinen vanhempi niin kuin sinäkin. 

Miten mies tähän pakotetaan? Kun vähän tuosta oöen puhunut monta kertaa hänelle ja hän lähinnä loukkaantuu. Ap

Vierailija kirjoitti:

On myös erilaisia tapoja toimia. Miehet on suurpiirteisempiä. Kokeile seuraavalla kerralla tätä: ota kuppi kahvia ja anna iskän hoitaa katras ulos. Ja tärkein: Älä puutu. Millään lailla Nauti omasta hetkestäsi.

Tämä sopisi minulle hyvin! Miehelle ollenkaan ei.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

joka kerta hän väsähtää tunnistakin todella paljon eikä halua useinkaan olla.

Tuohan nyt on ihan ymmärrettävää jos lapset riehuvat. Harva sellaista käytöstä jaksaa kovin kauaa ilman, että joko hermo menee tai väsähtää.

En minäkään jaksa sellaista ja siksi kirjoitin aloitukseen, että minun on vaikea kestää tätä tilannetta. Elämäni on rehellisesti sanoen helpointa ja kevyintä aina kun mies on muutaman päivän työmatkalla. Ap

Onko sun vaikeaa antaa tilaa kun mies tulee kotiin? Päiväkodista voi ottaa esimerkkiä siitä kuinka ammattilaiset yhdessä hoitaa lapsia. Jokaisella on oma tehtävä. Joskus se tehtävä voi olla se, että siirtyy itse syrjään ja antaa sen miehen hoitaa tilanteen.

Ei minun ole vaikea antaa tilaa vaan usein haluaisinkin itse siirtyä syrjään. Mutta mies ei sitä halua vaan haluaa rauhassa tehdä omiaan. Ap

Lapset selkeästi kaipaavat kontaktia ja aikaa isänsä kanssa. Jos mies väsyy lapsien seurassa nopeasti, selkeästi hänkään ei osaa olla luotevasti omien lastensa kanssa. Voisitteko ottaa ohjelmaan selkeää isä-lapsi aikaa jokaiselle lapselle erikseen, esimerkiksi joka ilta puoli tuntia ja yhden lapsen kanssa päivässä? Joku rauhallinen tekeminen/leikki yhdessä vain yhden lapsen kanssa kerrallaan voisi olla helpompaa miehelle kuin hallita suurta kaaosta ja kaikkia lapsia yhdessä, ja sitä kautta suhde lapsiin pääsisi kehittymään. Kun taas lapset saavat huomiota ja suhde kehittyy, he toivottavasti rauhoittuisivat myös yleisissä tilanteissa silloin kun isä on paikalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

joka kerta hän väsähtää tunnistakin todella paljon eikä halua useinkaan olla.

Tuohan nyt on ihan ymmärrettävää jos lapset riehuvat. Harva sellaista käytöstä jaksaa kovin kauaa ilman, että joko hermo menee tai väsähtää.

En minäkään jaksa sellaista ja siksi kirjoitin aloitukseen, että minun on vaikea kestää tätä tilannetta. Elämäni on rehellisesti sanoen helpointa ja kevyintä aina kun mies on muutaman päivän työmatkalla. Ap

Onko sun vaikeaa antaa tilaa kun mies tulee kotiin? Päiväkodista voi ottaa esimerkkiä siitä kuinka ammattilaiset yhdessä hoitaa lapsia. Jokaisella on oma tehtävä. Joskus se tehtävä voi olla se, että siirtyy itse syrjään ja antaa sen miehen hoitaa tilanteen.

Ei minun ole vaikea antaa tilaa vaan usein haluaisinkin itse siirtyä syrjään. Mutta mies ei sitä halua vaan haluaa rauhassa tehdä omiaan. Ap

Oletko tarpeeksi selkeä? Pyydätkö miestä suoraan? Esimerkiksi: "Pue lapset ja tulkaa perässä. Minä menen jo edeltä".

Mies saa sitten itse ottaa ohjat käsiin. Lapset kokeilee rajojaan ja miehen tulee toimia jämäkästi. Isän ja lasten välinen suhde kaipaa muutosta.

Oletko puhunut ut tästä miehesi kanssa?

Ei siitä pääse mihinkään, että joku juttu on perusteellisesti pielessä, jos iso mies jolla on 100% fyysinen ja älyllinen ylivoima ei saa muutamaa pikkulasta ojennukseen.

Keskustelun paikka miehen kanssa! Työreissusta palaaminen on myös rankkaa. Se orientoituminen aina uudestaan perheen toiseksi tasavertaiseksi vanhemmaksi.

Ymmärrän kyllä myös miestä. Mutta sitä se aikuisuus ja vanhemmuus on. Ei voi lyödä hanskoja naulaan, vaikka ärsyttää ja väsyttää ja lapset ei tottele. Se vaatii paljon!

Montako niitä lapsia on? Tuo on tosi hyvä vinkki , että yksi lapsi kerrallaan rakentamaan suhdetta ja lähentymään/ luomaan sidettä.

Auktoriteetti on nyt lapsiin mennyt kun isä on paljon poissa/ ei osallistu. Tarvitaan luottamusta. Yhteistä mukavaa olemista .

Olisiko iltasatu vaikka hyvä hetki? Siinä voisi kaikki lapset olla yhdessä.

Tuota Pentuliveä on ollut nyt hyvä seurata. Emo hallitsee hyvin ja ei anna asettamiaan rajoja rikkoa. Joku pentu yrittää välillä haastaa, mutta saa nopeasti kurinpalautuksen. Pentu rauhoittuu ja miettii syyn ja seurauksen lakia.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni mielestä minun (siis juuri minun) pitäisi pitää lapsille kovempaa kuria. Mutta en oikein voi olla samaa mieltä tästä, koska kun mies ei ole kotona kaikki sujuu lasten kanssa oikein hyvin ja rauhallisesti, lapset ei riehu, he tekee mitä pyytää ja muutenkin käyttäytyy oikein hyvin ja ongelmitta. Miehen ollessa kotona näin ei ole. Miten kovempi kuri olisi muka ratkaisu? Kyse on jostain muusta kuin kurin puutteesta. Ap

Mies näyttää syllistävän sinua lasten käytöksestä, eikä näe omaa osuutta siihen.

Oleellista tilanteessa olisi saada mies tajuamaan, että hänen täytyy muuttaa käytöstään tilanteen parantamiseksi, ja alkuun se vie voimavaroja. Luonnollisesti aika lasten kanssa on kuormittavaa jos lapset ovat ylivirittyneitä ja riehuvat, koska ap itsekään ei tuota tilannetta kestä. AP:lla kuitenkin on myös se toinen kokemus lasten kanssa, jossa asiat sujuvat rauhallisesti. Mieheltä tuo toinen puoli taas puuttuu ja hänen ainoa kokemus tällä hetkellä on hyvin kuormittava tilanne.

Eli jotenkin mies pitäisi saada viettämään lasten kanssa sellaista rauhallista ja kivaa aikaa. Helpoiten se varmasti onnistuisi yksi lapsi kerrallaan jonkun suunnitellun tekemisen parissa. Voisiko mies viedä vanhimman lapsen uimaan, pulkkamäkeen, elokuviin tai vastaavaan?

Toisaalta jos mies ei ole yhtään kykenevä tajuamaan omaa osuuttaan kuviossa ja ajattelee, että on pelkästään ap:n tehtävä pitää lapset kurissa, niin tilanteeseen on luultavasti hyvin vaikea vaikuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni mielestä minun (siis juuri minun) pitäisi pitää lapsille kovempaa kuria. Mutta en oikein voi olla samaa mieltä tästä, koska kun mies ei ole kotona kaikki sujuu lasten kanssa oikein hyvin ja rauhallisesti, lapset ei riehu, he tekee mitä pyytää ja muutenkin käyttäytyy oikein hyvin ja ongelmitta. Miehen ollessa kotona näin ei ole. Miten kovempi kuri olisi muka ratkaisu? Kyse on jostain muusta kuin kurin puutteesta. Ap

Meillä taas lapsi sekoilee, kun ollaan kolmistaan mutta kahden kesken käyttäytyy hyvin.

Osa on varmaan huomionhakua, mutta ei se yksistään selitä miksi käytös muuttuu hetkessä hyvästä huonoksi.

Se lienee selvää että miehen ja lasten suhde ei voi kehittyä jos mies ei osallistu lasten arkeen. Eli ongelman ratkaisun tulee lähteä siitä että mies rupeaa isäksi ja ottaa isän vastuun. Ymmärrän että mies ei halua nähdä asiaa näin. On plajon helpompi syyttää sinua ongelmista. Mitä ongelman ratkaisuksi voisi tehdä.

1. Sopia yhteiset säännöt. Esim miten rangaistuksia käytetään ja milloin. Mihin aikoihin syödään ja nukutaan. Millaiseen käytökseen puututaan ja miten jne.

2. Sovitaan kaikille omaa aikaa. Eli mies tietää että niin sinulla kuin hänellä on joskus ihan oma tunti aikaa tehdä mitä vaan kaikessa rauhassa ja toinen hoitaa silloin lapset.

3. Miehelle tavoite viettää joka päivä aikaa lasten kanssa esim lukien sadun yhdelle/kaikille, käyttämällä isommat pulkkamäessä, käy kaupassa ja ottaa yhden lapsen mukaan jne. Toki sinulle sama tavoite mutta jos olet tähän asti hoitanut lapset yksin niin varmaan olet jo muutenkin joka päivä lasten kanssa.

Tsemppiä ja jaksamista. Ja jos mies pulikoi vastaan niin helpointa voi alkuun olla että mies hoitaa osaa lapsia kerrallaan. Esim juuri tuo että toinen aikuinen lähtee kauppaan niin ottaa yhden/osan lapsista mukaan ja osa jää toiselle kotiin. Tuo lapsille vaihtelua ja enemmän huomiota aikuiselta kun lapsia vähemmän /aikuinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä vähän samaa. Ja miehellä ei aina ole tilannetajua, saattaa ennen nukkumaanmenoa aloittaa villin leikin lasten kanssa. Tai ruoka-ajan lähestyessä haluaakin lähteä ulos tai kyläilemään lasten kanssa.

No eikö sinne ulos voi ottaa niitä eväitä ja kyläillessä lapset yleensä saavat syötävää? Ainakin meillä toisinaan ruokailu pidetään ulkona ja silloin on eväänä esimerkiksi leipää ja jos grillipaikalle lähdetään niin makkaraa tai jotain muuta. Jos mies aloittaa villin riehumisen ennen nukkumaan menoa niin eikö silloin mies myös hoida lapset nukkumaan? Miksi teet asioista vaikeampia kuin ne oikeasti ovat?

Eli kun ruoka-aikaan on 15 minuuttia ja mies keksii lähteä ulos silloin niin voisi hakea kaupasta eka grillaustarvikkeet, ajaa grillauspaikalle, sytyttää nuotio ja grillata ruoka? Ja tää on sun mielestä ihan hyvä ratkaisu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä vähän samaa. Ja miehellä ei aina ole tilannetajua, saattaa ennen nukkumaanmenoa aloittaa villin leikin lasten kanssa. Tai ruoka-ajan lähestyessä haluaakin lähteä ulos tai kyläilemään lasten kanssa.

No eikö sinne ulos voi ottaa niitä eväitä ja kyläillessä lapset yleensä saavat syötävää? Ainakin meillä toisinaan ruokailu pidetään ulkona ja silloin on eväänä esimerkiksi leipää ja jos grillipaikalle lähdetään niin makkaraa tai jotain muuta. Jos mies aloittaa villin riehumisen ennen nukkumaan menoa niin eikö silloin mies myös hoida lapset nukkumaan? Miksi teet asioista vaikeampia kuin ne oikeasti ovat?

Joopajoo, keitto valmistumassa, mutta heitetäänkin makkarat reppuun ja lähdetään ulos syömään tai naapuriin:)

Siis ihan oikeasti ihmettelen. Miksi sitä keittoa ei sitten tehdä valmiiksi jätetä jäähtymään, heitetä niitä makkaroita reppuun ja grillille? Tai naapuriin? Sen keiton saa syötyä vaikka siiten kun tullaan takaisin kotiin. Mutta ei kai tässä kannata alkaa vänkäämään kun on kaksi niin erilaista kasvatusta ja perhemallia. Meillä ei todellakaan kannateta vapaata kasvatusta, mutta kunnioitan mieheni kasvatustyötä ja hän minun. Tiedämme molemmat, mistä innostutaan.

Oletetaan että molemmille vanhemmille on täysin ok että kesken ruuanlaiton muutetaankin päivän suunnitelmia täysin ja lähdetään valmisteilla olevan ruuan syömisen sijaan kylään isovanhemmille - tämähän on hyvä esimerkki tilanteesta jossa teillä ei tulisi riitaa vaikka toisen näkemys poikkeaa täysin toisen ehdottamasta. Mies innostuu kyläideasta ja nainen suostuu siihen heti vaikka on jo kattamassa pöytää ateriaa varten.

Nainen siis keskeyttää ruuan tekemisen, laittaa valmiiksi pilkotut ainekset ilmatiiviisiin astioihin jääkaappiin etteivät kuivu/pilaannu, sammuttaa päällä olevan lieden ja siivoaa jo tulleet sotkut pöydiltä kuten asiaan kuuluu. Vai jätetäänkö tarvikkeet ja sotkut pöydille, jos jätetään niin kuka palaa jatkamaan ruuanlaittoa ja panee keittiön kuntoon ja koska?

Lapsilla on kiljuva nälkä, vai onko, ehtikö mies ruokkia heidät jo ja jos ehti niin millä, mitä nyt tehdään kun mies tekee lähtöä naisen siivotessa ruoanlaittoa pois? Onko mies pakannut eväät, putsannut auton lumesta (ei pitänyt aiemmin lähteä mihinkään joten auto on kylmänä ja lumisena pihassa, sillä on pakko lähteä koska lapset ei jaksa kävellä matkaa) ja valmistellut apua tarvitsevat lapset lähtöön?

Kuka vaihtaa 1v vaipan kun se on täynnä kakkaa ja lapsi itkee nälässä, nythän äiti alkaa vaihtaa kylävaatteita päälleen pyjaman sijaan ja on jo kiire kun mies on sopinut että lähdetään heti tulemaan. Miten raivoavien lasten nälkä hoidetaan, oletetaan että mies on ottanut mukaan ne valmiiksi keittoa varten pilkotut nakit ja syöttää niitä lapsille, millä ja missä lapset syövät ne? Matkaa on viisi kilometriä autolla. Autossa miehen pitäisi ajaa koska naisella ei ole korttia. Lapset kiljuvat ja riitelevät. Nakkikuppi kaatuu. Onko miehellä mukana eväät lapsille tuon varalta? Eikun aivan, kakkavaippa vasta riisumisvaiheessa, voi että, kylläpä nyt tapahtuu.

Sekava, kaoottinen tilanne joka seuraa aivan varmasti tuollaista spontaania ideaa joka ei mukaile kenenkään tarpeita vaan on vain miehen äkillinen ajatus kun hänellä piti olla vastuu lapsista ruoanlaiton ajan eikä huvitakaan. Tässä vaiheessa pitäisi olla jo soppa pöydässä ja olisikin, mutta ollaan paskat housussa tempovan lapsen kanssa riisumassa haalaria, vai ollaanko syömässä tuulikaapissa niitä nakkeja vai missä nyt mennään.

Se joka tekee suunnitelman huolehtii sen noudattamisesta. Yksikään mies joka keksii tuollaisen ajatuksen kesken ruuanlaiton ei todellakaan ole valmis kantamaan ideansa seurauksia. Mitään ei mietitä, kaikkien pitää mennä miehen idean mukaan ja mitään väliä ei ole mitä ikävää aiheutuu muille sen myötä.

Kaikki meni taas päin helvettiä, oikeastihan se on äiti joka sisällä korjasi ruuanlaiton pois, antoi lapsille välipalaa, pesi kakan ja katsoi päälle vaatteet kaikille, pakkasi hoitolaukun, imetti 1v joka itkee koska pitäisi olla jo menossa päiväunille mutta ollaankin lähdössä kylään. Mies ihailee ulkona autoaan ja haaveilee munastaan.

Hyvää viikonloppua kaikille.

Mies on ilmeisesti onnistunut ulkoistamaan itsensä aika tehokkaasti perhe-elämästä. Vai miten pienten lasten vanhempi voi vain vetäytyä tekemään omiaan? Tai tunnin lasten kanssa olemisen jälkeen väsyä niin, ettei enää halua olla heidän kanssaan? Kyllä itsekin usein haluaisin vetäytyä omiin oloihin ja sysätä lapset jonkun muun hoidettaviksi muttei se vaan käy, koska olen heidän vanhempansa.

Jos mies on vain joku viihdyttäjä ja silloin tällöin osallistuva vanhempi, niin toki lapset käyttäytyvät kuten sellaisen seurassa käyttäydytään.

Ja sitten ehkä se tärkein: älä mahdollista miehelle tuota roolia. Hänen on otettava vastuuta ilman, että sinä olet aina paikkaamassa tilannetta. Vai voitko sinäkin vetäytyä tekemään omiasi ja tunnin jälkeen sysätä lapset miehelle? Jos et, niin miten tämä on miehelle kuitenkin mahdollista?

Isän pitää olla läsnä myös niissä hankalissa hetkissä ja ottaa vastuuta ihan tavallisesta arjesta. Niissä se turvallinen vanhemmuus mitataan ja tämä näkyy myös lasten käytöksessä.