Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kokemuksia parisuhteesta asperger-puolison kanssa?
09.12.2022 |
Olen alkanut epäillä, että mieheni on autismin kirjolla. Minulla on aina ollut sellainen olo, että syvää yhteyttä häneen ei oikein saa, hän on aina vähän etäinen. Viihtyy omissa maailmoissaan koneella. Läheisyydestä ei ymmärrä mitä se oikein tarkoittaa. Hän ei myöskään ymmärrä tai tajua muita asioita, jotka on minulle itsestäänselvyyksiä. Ollaan oltu jo yli 10 vuotta yhdessä. Nykyään osaa esim merkkipäivinä ostaa minulle lahjan/kukkia tms, kun vuosia niitä ensin pyysin. Myös kotitöitä on jonkin verran oppinut tekemään. Mutta tosiaan aloitteellisuus on tosi huonoa mitä tulee ihan arkisiin asioihin. Ei edes hoida asioita omalla tyylillään vaan asioita kylmästi tekemättä, jotka on kuitenkin pakollisia, kun on lapsiakin. Ei myöskään osaa soveltaa ollenkaan tai prioirisoida tekemisiään. Jos olen esim pyytänyt laittamaan pyykit, kun olen pois kotoa illan, niin saattaa unohtaa antaa lapsille ruokaa, jos en sitä muista erikseen pyytää. Vaikka tietenkin jos aikataulut muuttuu, niin tärkeämpää on että lapset saa ruokaa, pyykit voi odottaa. Mutta hän jää täysin jumiin siihen, että olen pyytänyt häntä laittamaan pyykit.
Olen tosi väsynyt jankkaamaan itsestäänselvyyksistä. Mietin onko hän vaan niin välinpitämätön, eikä välitä kuunnella mikä minulle ja muullekin perheelle on tärkeää, vai onko jotain muuta problematiikkaa taustalla ettei vaan suoriudu arjesta. Yksi lapsista on myös haastava ja epäilen että hänkin saattaa olla autismin kirjolla, muitakin oireita on. On tosi erilainen kuin kaksi muuta ja ollut haasteita kaverisuhteissa ym, oppi 3-vuotiaana lukemaan, monella tapaa tosi lahjakas, mutta samalla on haasteita oppia jotain muita yksinkertaisia, etenkin arkisia asioita.
Onko täällä sellaisia jotka ovat parisuhteessa aspergerin kanssa? Onko jotain vinkkejä miten jaksaa suhdetta? Vai onko se vaan tätä taistelua ja pään hakkaamista seinään loppuun saakka ja ainoa vaihtoehto ero?
Kommentit (294)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimuksia voi pyytää ihan työterveyshuollon tai julkisen terveydenhuollon kautta.
Mitään lääkettä Aspergerin hoitoon ei ole. Toimintaterapiaa voidaan kokeilla.
Pitäisi hyväksyä ihmiset sellaisina kuin he ovat ja ymmärtää heidän erityispiirteitä, he eivät tahallaan toimi niin kuin toimivat.Ymmärtää voi mutta aina ei tarvitse hyväksyä. On vallan hyvä asia, jos/kun työpaikoilla tehdään joitain erityisjärjestelyjä esimerkiksi autismin kirjolla olevan työntekoa helpottamiseksi. Siitä hyötyy koko työyhteisö. Parisuhde on taas aivan eri kokoluokan asia eikä ketään voi pakottaa aloittamaan parisuhdetta tai pysymään sellaisessa siksi, että puoliso on assi eikä siksi aina ymmärrä "normaalin" maailman käytäntöjä. Valitettavasti varsinkin assimiehissä on paljon itsekeskeisiä, ylimielisiä ja (tahtomattaan) ilkeitä tyyppejä, joiden kanssa parisuhteillessa menee oma terveys ennen pitkää. Vastavuoroisuuden, kumppanuuden ja avoimen tunteiden jakamisen odotus ei ole mitään niuhottamista tai "nenttilampailua", kuten jotkut ääripään as-henkilöt väittävät.
Sama se on assinaisillakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi tietää miten konfliktitilanteet ja ero on mennyt aspergerin kanssa?
Ihan hyvin. Asperger poistuu vain eikä jää ainakaan roikkumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assina on helppoa olla toisen assin kanssa. Sitä voi mennä sellaiseen maailmaan, mitä kukaan muu ei ymmärrä. Voi puhua oudoista jutuista, oikeasti niistä mielenkiintoisista jutuista eikä vaan, mitä tylsää tapahtuikaan viikonloppuna.
Niin ,että neurotyypillisillä ei ole muuta puhuttavaa? Aikamoista jalustalle nostamista . Kyse ollut kyvyttömyydestä ilmaista tunteitaan, itsekkyydestä, kommunikaatiovaikeuksista mikä on tyypillistä asseille. Tässä tulikin selväksi tuo oman erinomaisuuden korostaminen.
Täällä on haukuttu assit lyttyyn ja nyt heidän pitäisi silti olla teidän seurassa? Koittakaa miettiä kuka ensin nosti itsensä jalustalle ja mitä oikein haluatte.
Uskon edelleen, että erilaisuus maailmassa on rikkaus. Vasenkätisen ei tarvitse muuttua oikeakätiseksi, koska muutkin on.
Nimenomaan ei tarvitse ,kun ei tulla toimeen eikä ymmärretä! Luetun ymmärtäminen. Ei meistä nenteistä ole mihinkään ,kun ei ymmärretä, suvaita ja tyhmiäkin ollaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimuksia voi pyytää ihan työterveyshuollon tai julkisen terveydenhuollon kautta.
Mitään lääkettä Aspergerin hoitoon ei ole. Toimintaterapiaa voidaan kokeilla.
Pitäisi hyväksyä ihmiset sellaisina kuin he ovat ja ymmärtää heidän erityispiirteitä, he eivät tahallaan toimi niin kuin toimivat.Ymmärtää voi mutta aina ei tarvitse hyväksyä. On vallan hyvä asia, jos/kun työpaikoilla tehdään joitain erityisjärjestelyjä esimerkiksi autismin kirjolla olevan työntekoa helpottamiseksi. Siitä hyötyy koko työyhteisö. Parisuhde on taas aivan eri kokoluokan asia eikä ketään voi pakottaa aloittamaan parisuhdetta tai pysymään sellaisessa siksi, että puoliso on assi eikä siksi aina ymmärrä "normaalin" maailman käytäntöjä. Valitettavasti varsinkin assimiehissä on paljon itsekeskeisiä, ylimielisiä ja (tahtomattaan) ilkeitä tyyppejä, joiden kanssa parisuhteillessa menee oma terveys ennen pitkää. Vastavuoroisuuden, kumppanuuden ja avoimen tunteiden jakamisen odotus ei ole mitään niuhottamista tai "nenttilampailua", kuten jotkut ääripään as-henkilöt väittävät.
Sama se on assinaisillakin.
Ai että AS-naisetkin ovat itsekkäitä ja empatiakyvyttömiä urpoja, kun miehetkin kerran ovat? Vai mitä oikein tarkoitat :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ei sopinut. Itsekeskeisyys ja tilannetajun puute, mitä kummallisemmista asioista ärsyyntyminen (mm. siitä, kun naureskelimme kerran naapurin kanssa emmekä siis hänelle tai kenellekään muullekaan) ja vain omien kiinnostuksen kohteiden pitäminen arvokkaina kävivät lopulta liian raskaaksi. Suuttui, jos halusin välillä keskittyä omiin juttuihin ja harrastuksiini. Oli myös konservatiivinen ja naiskäsityksensä oli kuin 1950-luvulta. Lojaali oli kyllä, siitä plussaa, mutta valitettavasti pelkästään sillä ei pitkälle pötkitä.
Konservatiivisuus ei taida olla as-ominaisuus. Oma puoliso ihmetteli, kun jotkut ihmettelivät miten poika oli lucia-neitona tai nainen harrasti metsästystä.
Kyllä monet assit ovat vanhoillisia ja kaavoihinsa kangistuneita. Olen harrastuksen kautta tutustunut moniin as-henkilöihin ja varsinkin miehet voivat olla asenteiltaan kivikautisia. Liittyneekö sitten rutiinien tärkeyteen vai mihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
EA3 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimuksia voi pyytää ihan työterveyshuollon tai julkisen terveydenhuollon kautta.
Mitään lääkettä Aspergerin hoitoon ei ole. Toimintaterapiaa voidaan kokeilla.
Pitäisi hyväksyä ihmiset sellaisina kuin he ovat ja ymmärtää heidän erityispiirteitä, he eivät tahallaan toimi niin kuin toimivat.Ymmärtää voi mutta aina ei tarvitse hyväksyä. On vallan hyvä asia, jos/kun työpaikoilla tehdään joitain erityisjärjestelyjä esimerkiksi autismin kirjolla olevan työntekoa helpottamiseksi. Siitä hyötyy koko työyhteisö. Parisuhde on taas aivan eri kokoluokan asia eikä ketään voi pakottaa aloittamaan parisuhdetta tai pysymään sellaisessa siksi, että puoliso on assi eikä siksi aina ymmärrä "normaalin" maailman käytäntöjä. Valitettavasti varsinkin assimiehissä on paljon itsekeskeisiä, ylimielisiä ja (tahtomattaan) ilkeitä tyyppejä, joiden kanssa parisuhteillessa menee oma terveys ennen pitkää. Vastavuoroisuuden, kumppanuuden ja avoimen tunteiden jakamisen odotus ei ole mitään niuhottamista tai "nenttilampailua", kuten jotkut ääripään as-henkilöt väittävät.
Sama se on assinaisillakin.
Ai että AS-naisetkin ovat itsekkäitä ja empatiakyvyttömiä urpoja, kun miehetkin kerran ovat? Vai mitä oikein tarkoitat :D
Sitä, että ei ole niin paljon kiinni sukupuolesta vaan persoonasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma mieheni on as ja on kyllä lottovoittoon verrattavissa. Arki toimii mahtavasti ja riitoja on tosi harvoin. Mies on moderni ja oikeudenmukaisuuden perikuva ja välillä itken ilosta, kun kuuntelen ystävien miesten tunkkaisia ajatusmaailmoja ja typeriä tempauksia.
Onko sinulla itsellä as-piirteitä? Jostain luin että suhteet asseilla ja nenteillä ovat tuhoon tuomittuja...Vain kaksi as-piirteistä voivat ymmärtää toisiaan ja olla onnellisia yhdessä. Onko tosiaan näin? En osaa sanoa, voi olla että itsellänikin jotain piirteitä on..
Meillä ensimmäisen puolison kanssa oli noin. Hänellä asperger, minulla as-piirteitä. Täydensime toisiamme ja keskinäinen viestintä usein sanatonta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi tietää miten konfliktitilanteet ja ero on mennyt aspergerin kanssa?
Ihan hyvin. Asperger poistuu vain eikä jää ainakaan roikkumaan.
No mutta miten as selviää, kun tuo joustamattomuus ja jumittuneisuus? Ihanko säyseästi sujuu ero?
Voi olla että selviää tai tekee suicidin. Tilastollisesti korkea riski.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi tietää miten konfliktitilanteet ja ero on mennyt aspergerin kanssa?
Ihan hyvin. Asperger poistuu vain eikä jää ainakaan roikkumaan.
No mutta miten as selviää, kun tuo joustamattomuus ja jumittuneisuus? Ihanko säyseästi sujuu ero?
Mieheni ja hänen veljensä ovat molemmat autismin kirjolla. Miehen veli erosi joitakin vuosia sitten, ja ero itsessään meni hyvin. Se syöksi kuitenkin mieheni veljen syvään masennukseen, josta hänen on ollut vaikea nousta. Exän kannalta joka tapauksessa homma meni hyvinkin helposti, asiat käsiteltiin asioina.
Oma ero oli aiva kauhea. Suhde päättyi mykkäkouluun enkä vieläkään tiedä mitä hittoa tapahtui. Pelottaa eksän puolesta jos ei saa päätään kuntoon ,että miten käy. Tuo mökötys ja mykkäily oli myrkkyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi tietää miten konfliktitilanteet ja ero on mennyt aspergerin kanssa?
Ihan hyvin. Asperger poistuu vain eikä jää ainakaan roikkumaan.
No mutta miten as selviää, kun tuo joustamattomuus ja jumittuneisuus? Ihanko säyseästi sujuu ero?
Juu, näin meillä. Assi on niin omissa maailmoissaan, että sinne hän oikeastaan kaipaankin. Eikä tarvitse pelätä, että näkee hänet heti uuden kainalossa. Hän tajusi, ettei parisuhteet ole häntä varten lainkaan. Nyt voi kangistua kaavoihinsa aivan rauhassa eikä kukaan häiritse yllätyslomilla. Kaikilla on parempi mieli näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi pariudutte aspergerin kanssa, mikäli ette voi hyväksyä häntä sellaisenaan? Tavallisille riittää kyllä tavallisia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi tietää miten konfliktitilanteet ja ero on mennyt aspergerin kanssa?
Ihan hyvin. Asperger poistuu vain eikä jää ainakaan roikkumaan.
No mutta miten as selviää, kun tuo joustamattomuus ja jumittuneisuus? Ihanko säyseästi sujuu ero?
Juu, näin meillä. Assi on niin omissa maailmoissaan, että sinne hän oikeastaan kaipaankin. Eikä tarvitse pelätä, että näkee hänet heti uuden kainalossa. Hän tajusi, ettei parisuhteet ole häntä varten lainkaan. Nyt voi kangistua kaavoihinsa aivan rauhassa eikä kukaan häiritse yllätyslomilla. Kaikilla on parempi mieli näin.
Täällä myös. Minun ex-puolisoni hädin tuskin havaitsi eroamme. Kun itku silmässä kerroin haluavani eron, hän ihmetteli ääneen mitä surullista asiassa on. Teki väitöskirjaansa 24/7 koko eroprosessin ajan, ja sen jälkeen on jatkanut normaalia arkeaan. Ei soita tai viestitä ikinä. Luultavasti on kasvosokeana jo unohtanut ulkonäkönikin, eikä tervehtisi kadulla jos tulisin vastaan. Erosimme vuosi sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi tietää miten konfliktitilanteet ja ero on mennyt aspergerin kanssa?
Ihan hyvin. Asperger poistuu vain eikä jää ainakaan roikkumaan.
No mutta miten as selviää, kun tuo joustamattomuus ja jumittuneisuus? Ihanko säyseästi sujuu ero?
Juu, näin meillä. Assi on niin omissa maailmoissaan, että sinne hän oikeastaan kaipaankin. Eikä tarvitse pelätä, että näkee hänet heti uuden kainalossa. Hän tajusi, ettei parisuhteet ole häntä varten lainkaan. Nyt voi kangistua kaavoihinsa aivan rauhassa eikä kukaan häiritse yllätyslomilla. Kaikilla on parempi mieli näin.
Täällä myös. Minun ex-puolisoni hädin tuskin havaitsi eroamme. Kun itku silmässä kerroin haluavani eron, hän ihmetteli ääneen mitä surullista asiassa on. Teki väitöskirjaansa 24/7 koko eroprosessin ajan, ja sen jälkeen on jatkanut normaalia arkeaan. Ei soita tai viestitä ikinä. Luultavasti on kasvosokeana jo unohtanut ulkonäkönikin, eikä tervehtisi kadulla jos tulisin vastaan. Erosimme vuosi sitten.
Tämä!! Miksi hakeutua suhteisiin vain paskoakseen toisen psyykkeen ? Koska rakastin? Asseilla ei mitään käryä rakkaudesta tai kumppanuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pariudutte aspergerin kanssa, mikäli ette voi hyväksyä häntä sellaisenaan? Tavallisille riittää kyllä tavallisia ihmisiä.
Valitsetko itse kumppanisi sen perusteella, onko heillä jokin diagnoosi vai ei?
Vierailija kirjoitti:
Miksi pariudutte aspergerin kanssa, mikäli ette voi hyväksyä häntä sellaisenaan? Tavallisille riittää kyllä tavallisia ihmisiä.
Eihän se alussa nätytäydy . Sama ,kuin narkuilla. Siirry toiseen ketjuun.
Olen nainen ja olen asperger. Olen tehnyt hirveän työn, että olisin kuin muut. Hyvin se on onnistunutkin. Kukaan ei huomaa minussa mitään outoa, mitä nyt vietän aika paljon aikaa yksin. Työelämässäkin olen menestynyt ihan hyvin.
Mutta hieman tämä leimaaminen tässä keskustelussa häiritsee. Olen myös itse joutunut käymään ilkeän exäni takia terapiassa. Hän ei ollut asperger, hän oli muuten vaan kylmä tunteeton mies. Ei asperger tee ihmisestä automaattisesti ilkeää ja kylmää. Nyt on vuosi 2023. Voisiko nämä tunkkaiset ajatukset jo vihdoin tuulettaa ja antaa kaikkien olla, mitä on.
Alue: Aihe vapaa
Täällä on haukuttu assit lyttyyn ja nyt heidän pitäisi silti olla teidän seurassa? Koittakaa miettiä kuka ensin nosti itsensä jalustalle ja mitä oikein haluatte.
Uskon edelleen, että erilaisuus maailmassa on rikkaus. Vasenkätisen ei tarvitse muuttua oikeakätiseksi, koska muutkin on.