Lue keskustelun säännöt.
Pidätkö lukiota ja amista samanarvoisina?
09.12.2022 |
Molemmat ovat toisen asteen opiskelupaikkoja ja tarjoavat hakukelpoisuuden kolmannelle asteelle, mutta olisin ollut pettynyt, jos oma lapseni olisi valinnut ammattikoulun. En siis järkitasolla pidä amista huonompana ja tiedän, että ammattilaisia tarvitaan aina, mutta en olisi halunnut omaa lastani sille polulle. Ymmärrättekö mitä tarkoitan? Miten itse ajattelette, kun voi nyt anonyyminä rehellisesti vastata?
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
En, lukio on yleissivistävä, amiksesta saa käytännöllistä koulutusta.
Lukio pakkollinen joihinkin koulutuspaikkoihin haettaessa.
Ainakin, jos haluaa ulkomaille yliopistoon. Se ei ole mikään huono valinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän kyllä. Olet diktaattori. Vain sinun mielipiteellä on merkitys.
Vierailija kirjoitti:
Lukion arvostus on vähän kokenut kyllä inflaation omalla kohdallani.
Myös lukion oppisisältö on kokenut pahan inflaation. Lukiosta on karsittu sellaisia sivistysasioita kuin historiankursseja sekä kirjallisuuden kursseja. Lisäksi kielten opiskelu on vähentynyt rankasti. Jos lukiosta haluttaisiin oikeasti sivistyslaitos, niin sinne pitäisi laittaa lisää historiaa ja rutkasti lisää filosofiaa ja kirjallisuutta ja palauttaa klassisten kielten (latinan ja kreikan) alkeet.
Vierailija kirjoitti:
Pidän siinä mielessä, että kummastakin pystyy jatkamaan opintoja vaikka kuinka pitkälle.
Olen amk-opettaja ja huomaan koulutaustan ainoastaan kirjoittamisessa. Lukiolainen on siinä parempi. Mutta älykkyys ja kaikki muut taidot ovat samoja, toki meille tulee ne fiksut. Minulla ei ole mitään syytä halveksia amistaustaisia. Kirjoittaminen on vain tekninen taito, jota voi opetella.
Olen myös sitä mieltä, että fiksu nuori, joka haluaanopeasti uralla eteenpäin, niin kannattaa valita amis. Hän pääsee ylenemään vauhdilla siellä, kun amk/yliopistomaailmassa joutuu kilpailemaan yhtä fiksujen kanssa. Amislaisena hän erottautuu edukseen.
AMK-opettaja minäkin. Olen samaa mieltä, että opiskelijoiden älyssä ei ole eroja sen mukaan ovatko käyneet amiksen vai lukion, mutta toki AMK:hon ei tule kaikki amiksen käyneet, vaan ne fiksut. Haluan lisätä tähän, että lukiosta voi kuitenkin päästä myös suoraan yliopistomaailmaan, jos sinne tietää tähtäävänsä. Tie amiksen ja AMK:n kautta on pitempi, koska käytännössä suoraan amiksesta yliopistoon pääseminen on todella harvinaista, eikä amis anna sellaisia taitoja, esimerkiksi esseiden kirjoittamisessa tai englanninkielisten tenttiaineistojen lukemisessa, joita yliopistomaailmassa menestyminen edellyttää. Amisesta yliopistoon on käytännössä melkein pakko edetä AMK:n kautta. Hyvä silti, että on olemassa erilaisia polkuja.
No en. Amis on ammatti.
Lukio hiukan yleissivistystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö Amikseen hakeudu ihmisiä, joilla on kädentaitoja ja lukioon niitä, jotka oppivat asiat kirjoja lukemalla? Mitä aiemmin tunnistaa omat taipumuksensa ja kykynsä, sitä nopeammin hän pääsee oman uran alkuun kehittämään ja vahvistamaan osaamistaan. Ja nauttimaan työstään.
On paljon ammatteja, joissa tarvitaan molempia. Tuollainen kahtiajako on aika keinotekoista. Kannatan enemmän Ruotsin mallia, ammattilukioita.
Vierailija kirjoitti:
Pidän samanarvoisina. Kävin nyt aikuisena sähköasentajan koulutuksen ja osa meidän luokalla oli lukion käyneitä, osa ammattikoulun, osalla myös AMK koulutusta. Ihan samalla viivalla kaikki oltiin, esimerkiksi sähkömatematiikan tunneilla. Itsellä aiemmin eri alan amistutkinto ja pärjäsin noilla tunneilla jopa paremmin, kuin nämä koulutetummat. Olin siis ainut, joka oli käynyt vain 2-vuotisen amiksen, ennen niitäkin aloja oli. Omat lapset saa valita ihan itse mihin lähtevät, kannustan toki, että pystyvät kyllä mihin tahansa.
Oma lapseni turhautui AMK:n tunneilla, kun käytiin läpi samoja asioita kuin ammattikoulun 1. luokalla. Hän suoritti 4-vuotisen kaksoistutkinnon, ja suunnitteli pitävänsä välivuoden ennen kuin menee yliopistoon. Nyt on ollut jo vuosikausia sähköasentajana.
Samaan aikaan vain lukion käyneistä joku on suorittanut jo AMK-tutkinnon, mutta ei ole vakituista työpaikkaa, eikä muutenkaan lukion käynti tai sen puute näy millään tavalla monen kolmekymppisen elämässä.
Karu totuus on se, että ei kaikki lukiosta ylioppilaaksi valmistuneet valmistu koskaan yliopistosta tai ammattikorkeasta. Eikä kaikki edes ammattikoulun ylioppilaslinjalta, joka on nykyäänkin kaksivuotinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion arvostus on vähän kokenut kyllä inflaation omalla kohdallani.
Myös lukion oppisisältö on kokenut pahan inflaation. Lukiosta on karsittu sellaisia sivistysasioita kuin historiankursseja sekä kirjallisuuden kursseja. Lisäksi kielten opiskelu on vähentynyt rankasti. Jos lukiosta haluttaisiin oikeasti sivistyslaitos, niin sinne pitäisi laittaa lisää historiaa ja rutkasti lisää filosofiaa ja kirjallisuutta ja palauttaa klassisten kielten (latinan ja kreikan) alkeet.
Tämä on aivan totta. Nyt painotetaan aivan liikaa matematiikkaa, ja varsinkin pitkää. On se niin väärin, jos siitä saa enemmän pisteitä niin historiaan, teologiaan kuin kieliin.
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulun 9. luokalla koko ikäluokka on viimeisen kerran samassa paikassa samaan aikaan. Mikä muuten selittää huomattavan eron lukiolaisten ja ammattikoululaisten tupakoinnin välillä?
https://www.terveyskirjasto.fi/trv00055
"Kouluterveyskyselyn 2019 mukaan 8.- ja 9.-luokkalaisista ja lukion 1.- ja 2.-luokkalaisista tupakoi päivittäin 6 % ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista 19 %. Vuonna 2019 nuuskan päivittäinen käyttö oli vähäistä peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisilla (4 %) ja lukion 1.- ja 2.-luokkalaisilla (5 %). Sen sijaan 15 % ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista ilmoitti nuuskaavansa päivittäin. "
Tuosta kai alkaa se eriytyminen miksi korkeasti koulutetut huolehtivat paremmin terveydestään. Asuin aiemmin lähellä paikallista ammattikoulua ja siellä näkyivät tupakkaringit olevan edelleen voimissaan, vaikka pihalla olevassa kyltissä luki "tupakointi kielletty koulualueella". Samoin niitä tyhjiä nuuskapurkkeja löytyi säännöllisesti lähialueelta.
Valitettavasti tämä on totta. Terveyserot näkyvät lukiolaisten ja ammattikoululaisten välillä ja erot vain suurenevat myöhemmin, mitä enemmän ikää tulee. Pienempipalkkaiset työläiset myös sairastavat enemmän, jäävät aikaisemmin eläkkeelle ja elävät lyhyemmän elämän. En tiedä, mutta voisiko tähän ongelmaan auttaa, jos ammattikoulun yleissivistävä osuus olisi yhteinen lukion kanssa ja tiet eroaisivat vasta vuotta myöhemmin kun ehkä ovat jo vähän aikuisempia ja harkintakykyisempiä? Vai olisiko hyvä pitää lukiolaiset ja ammattikoululaiset saman katon alla loppuun saakka?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulun 9. luokalla koko ikäluokka on viimeisen kerran samassa paikassa samaan aikaan. Mikä muuten selittää huomattavan eron lukiolaisten ja ammattikoululaisten tupakoinnin välillä?
https://www.terveyskirjasto.fi/trv00055
"Kouluterveyskyselyn 2019 mukaan 8.- ja 9.-luokkalaisista ja lukion 1.- ja 2.-luokkalaisista tupakoi päivittäin 6 % ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista 19 %. Vuonna 2019 nuuskan päivittäinen käyttö oli vähäistä peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisilla (4 %) ja lukion 1.- ja 2.-luokkalaisilla (5 %). Sen sijaan 15 % ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista ilmoitti nuuskaavansa päivittäin. "
Tuosta kai alkaa se eriytyminen miksi korkeasti koulutetut huolehtivat paremmin terveydestään. Asuin aiemmin lähellä paikallista ammattikoulua ja siellä näkyivät tupakkaringit olevan edelleen voimissaan, vaikka pihalla olevassa kyltissä luki "tupakointi kielletty koulualueella". Samoin niitä tyhjiä nuuskapurkkeja löytyi säännöllisesti lähialueelta.
Valitettavasti tämä on totta. Terveyserot näkyvät lukiolaisten ja ammattikoululaisten välillä ja erot vain suurenevat myöhemmin, mitä enemmän ikää tulee. Pienempipalkkaiset työläiset myös sairastavat enemmän, jäävät aikaisemmin eläkkeelle ja elävät lyhyemmän elämän. En tiedä, mutta voisiko tähän ongelmaan auttaa, jos ammattikoulun yleissivistävä osuus olisi yhteinen lukion kanssa ja tiet eroaisivat vasta vuotta myöhemmin kun ehkä ovat jo vähän aikuisempia ja harkintakykyisempiä? Vai olisiko hyvä pitää lukiolaiset ja ammattikoululaiset saman katon alla loppuun saakka?
Päinvastoin! Polut pitäisi saada eroamaan jo alakoulun jälkeen. Tuleva amisporukka usein viivästyttää muun ryhmän opiskelua yläkoulussa eivätkä akateemisesti kyvykkäät saa tasolleen sopivia haasteita.
eri
En varsinaisesti. Molemmat hyvä vaihtoehtoja, mutta en pidä niitä vertailukelpoisina. Itse olen käynyt lukion ja sen jälkeen suorittanut yliopisto-opintoja, mutta en yliopistotutkintoa. Eli koulutkseltani olen ylioppilas. Mieheni on käynyt amiksen ja mennyt sen jälkeen suoraan töihin. Tekee työtä josta tykkää minä taas olen työtön. Mies ei koskaan edes harkinnut lukiota koska on käytännön ihminen, eikä pidä lukemisesta. Itse en koskaan edes harkinnut amista vaan alusta asti selvää että menen lukioon ja sen jälkeen yliopistoon (tutkintokin oli tietenkin tarkoitus suorittaa, mutta sairastuin masennukseen joten opinnot jäi kesken). Mulle jotkut täysin itsestäänselvät asiat ovat miehelle ihan vieraita ja mies tietää paljon asioita joista minä en ole koskaan kuullutkaan.
Jännästi käytännössä varmaan ainoa missä se meidän "sivistyksen tason erot" näkyy on ihan perus käytöstavat, joita ei edes opeteta lukiossa. Onkohan siinä sitten jotain sellaista, että lukiossa oppilaita kohdellaan aikuisina opiskelijoina eikä heiltä sallita ihan mitä tahansa käytöstä tai se että lukioon hakeutuu tietynlaista porukkaa joka on saanut tietyn käyttäytymismallin jo kotona, mutta lukion käynneiden keskuudessa en ole koskaan tavannut ketään jolla olisi samanlaisia puutteita ihan perus käytöstavoissa, kun taas amiksen käynneiden keskuudessa tämä on peräti normaalia.
Yliopisto-opintoihini kuului myös yhden oppitunnin pitäminen amiksessa. Ja siellä meno oli ihan samanlaista kuin yläasteella tai lastentarhassa ja ihan valtava lukioon verrattuna. Tuntuu että yläasteen ja amiksen välinen ero on paljon pienempi kuin yläasteen ja lukion välinen ero vaikka molemmat ovatkin toisen asteen koulutuksia. Lukio valmistaa opiskelijoita yliopistossa opiskelua varten, joten oppilaita kohdellaan samaan tapaan kuin yliopistossa ja opiskelu on saman tyyppistä kuin yliopistossa. Odotukset lukiolaista kohtaan on enemmän samantyyppiset kuin odotukset yliopisto-opiskelijaa kohtaan, kun taas odotukset amislaista kohtaan on enemmän samantyyppiset kuin odotukset yläasteelaista kohtaan.
Itse kannustaisin silti lasta valitsemaan sen polun mikä tuntuu itselle parhaalta. Ja voihan sitä halutessaan suorittaa kumman tahansa myös myöhemmin elämässään. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa ja molemmat ovat omalla tavallaan arvokkaita, mutta en pidä lukiota ja amista millään tavalla samanarvoisina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pidä, koska olen käynyt kumpaakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulun 9. luokalla koko ikäluokka on viimeisen kerran samassa paikassa samaan aikaan. Mikä muuten selittää huomattavan eron lukiolaisten ja ammattikoululaisten tupakoinnin välillä?
https://www.terveyskirjasto.fi/trv00055
"Kouluterveyskyselyn 2019 mukaan 8.- ja 9.-luokkalaisista ja lukion 1.- ja 2.-luokkalaisista tupakoi päivittäin 6 % ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista 19 %. Vuonna 2019 nuuskan päivittäinen käyttö oli vähäistä peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisilla (4 %) ja lukion 1.- ja 2.-luokkalaisilla (5 %). Sen sijaan 15 % ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista ilmoitti nuuskaavansa päivittäin. "
Tuosta kai alkaa se eriytyminen miksi korkeasti koulutetut huolehtivat paremmin terveydestään. Asuin aiemmin lähellä paikallista ammattikoulua ja siellä näkyivät tupakkaringit olevan edelleen voimissaan, vaikka pihalla olevassa kyltissä luki "tupakointi kielletty koulualueella". Samoin niitä tyhjiä nuuskapurkkeja löytyi säännöllisesti lähialueelta.
Valitettavasti tämä on totta. Terveyserot näkyvät lukiolaisten ja ammattikoululaisten välillä ja erot vain suurenevat myöhemmin, mitä enemmän ikää tulee. Pienempipalkkaiset työläiset myös sairastavat enemmän, jäävät aikaisemmin eläkkeelle ja elävät lyhyemmän elämän. En tiedä, mutta voisiko tähän ongelmaan auttaa, jos ammattikoulun yleissivistävä osuus olisi yhteinen lukion kanssa ja tiet eroaisivat vasta vuotta myöhemmin kun ehkä ovat jo vähän aikuisempia ja harkintakykyisempiä? Vai olisiko hyvä pitää lukiolaiset ja ammattikoululaiset saman katon alla loppuun saakka?
Niin, tilastolliset erot. Jos nuori käyttäytyy fiksusti ja on hyvät elämäntavat, ei se amis niitä rapauta. (Työ voikin olla eri asia, monet amistyöt ovat aika raskaita, esim. kuljetusala tolkuttomien työaikojen takia.) Kai voi sanoa, että amikseen hakee keskimääräistä enemmän niitä, joita terveet elämäntavat eivät kiinnosta, mutta ei se amis niitä aiheuta. Jos nämä samat nuoret laitettaisiin johonkin toiseen paikkaan, tuskin ne elämäntavat siitä paranisivat. En ymmärrä myöskään lainkaan tätä, että yleissivistävät aineet olisivat samat kuin lukiossa. Esim. kuljetusalan englannissa opetellaan kuljetusalan sanastoa, lukiolaisia ei varmaan kauheasti nappaa? Ja se kuljetusalan työntekijä ei tarvitse abstraktia sanastoa voidakseen keskustella globalisoitumisen vaikutuksesta identiteettiin (omina lukioaikoinani aiheet olivat aika maailmoja syleileviä, nykyisestä en tiedä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö Amikseen hakeudu ihmisiä, joilla on kädentaitoja ja lukioon niitä, jotka oppivat asiat kirjoja lukemalla? Mitä aiemmin tunnistaa omat taipumuksensa ja kykynsä, sitä nopeammin hän pääsee oman uran alkuun kehittämään ja vahvistamaan osaamistaan. Ja nauttimaan työstään.