Pidätkö lukiota ja amista samanarvoisina?

Vierailija kirjoitti:

En, lukio on yleissivistävä, amiksesta saa käytännöllistä koulutusta.

Lukio pakkollinen joihinkin koulutuspaikkoihin haettaessa.

Minullaon kaksi poikaa, jotka eivät ole käyneet lukiota. Minä olen, ja olen myös maisteri. He peittoavat minut mennen tullen yleissivistyksessä. Heidän kanssaan voit puhua niin astrofysiikasta, historiasta, eri kulttuureista kuin politiikasta. Englantiikin pyydän välillä apua, vaikka minulla on kielitestistä toiseksi ylin arvosana.

Ainut, missä minä peittoan heidät, on kirjallisen tekstin sujuva tuottaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En pidä. Lukioon pääseminen vaatii enemmän kuin amikseen pääseminen. Lukiosta saa paremman yleissivistyksen. Kaikki mun 4 lasta ovat käyneet tai käyvät lukion.

Voit pitää lukiota parempana ja se on ok että sinun lapset käy lukion jos ovat itse sen valinneet.

Mutta älä puhu soopaa tuosta kouluun pääsemisestä. Näitä ka 6-7 lukioita on Suomi täynnä. Niihin pääsee käytännössä suunnilleen kaikki.

Mielummin LLLLL Suomen huonoimmasta lukiosta, ku ABBA Suomen parhaimmasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pidän samanarvoisina. Kävin nyt aikuisena sähköasentajan koulutuksen ja osa meidän luokalla oli lukion käyneitä, osa ammattikoulun, osalla myös AMK koulutusta. Ihan samalla viivalla kaikki oltiin, esimerkiksi sähkömatematiikan tunneilla. Itsellä aiemmin eri alan amistutkinto ja pärjäsin noilla tunneilla jopa paremmin, kuin nämä koulutetummat. Olin siis ainut, joka oli käynyt vain 2-vuotisen amiksen, ennen niitäkin aloja oli. Omat lapset saa valita ihan itse mihin lähtevät, kannustan toki, että pystyvät kyllä mihin tahansa.

Ylioppilas veljenpoikani kävi peruskoulupohjaisen autoasentajan koulutuksen monen peruskoulusta suoraan tulleen kanssa ja on nyt johtotehtävissä. Fiksu valinta olla menemättä yliopistoon.

Johtotehtävä=työnjohtaja autokorjaamolla. Melko iso herra on juu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En pidä. Lukioon pääseminen vaatii enemmän kuin amikseen pääseminen. Lukiosta saa paremman yleissivistyksen. Kaikki mun 4 lasta ovat käyneet tai käyvät lukion.

Voit pitää lukiota parempana ja se on ok että sinun lapset käy lukion jos ovat itse sen valinneet.

Mutta älä puhu soopaa tuosta kouluun pääsemisestä. Näitä ka 6-7 lukioita on Suomi täynnä. Niihin pääsee käytännössä suunnilleen kaikki.

On varmaan, mutta ei täällä Tampereella.

Tampereen lyseon lukion tänä vuonna ka 5,33.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pidän siinä mielessä, että kummastakin pystyy jatkamaan opintoja vaikka kuinka pitkälle.

Olen amk-opettaja ja huomaan koulutaustan ainoastaan kirjoittamisessa. Lukiolainen on siinä parempi. Mutta älykkyys ja kaikki muut taidot ovat samoja, toki meille tulee ne fiksut. Minulla ei ole mitään syytä halveksia amistaustaisia. Kirjoittaminen on vain tekninen taito, jota voi opetella.

Olen myös sitä mieltä, että fiksu nuori, joka haluaanopeasti uralla eteenpäin, niin kannattaa valita amis. Hän pääsee ylenemään vauhdilla siellä, kun amk/yliopistomaailmassa joutuu kilpailemaan yhtä fiksujen kanssa. Amislaisena hän erottautuu edukseen.

Opettajana varmaan osaat ottaa huomioon, että sinne lukioon menee jo alunperinkin heitä, joille "kirjoittaminen" on helpompaa ja ovat verbaalisesti lahjakkaita. Vähän ontuva selitys, koska kyseiset opiskelijat eivät ole oppineet tuota taitoa lukiossa.

Toki lukioon menee se, joka tykkää lukea, istua luokassa ja kirjoittaa. Mutta tarkoitan tätä: Amislaiset kirjoittavat enemmän puhelieltä, eikä asiateksti suju niin hyvin. Eikä heillä ole hallussa esseen rakennetta johdantoineen ja yhteenvetoineen, eikä lähdemerkintöjä tule edes ajatelleeksi.

Tämä kaikki liittyy oppimiseen, ei taipumuksiin.

Sama

Peruskoulun 9. luokalla koko ikäluokka on viimeisen kerran samassa paikassa samaan aikaan. Mikä muuten selittää huomattavan eron lukiolaisten ja ammattikoululaisten tupakoinnin välillä?

https://www.terveyskirjasto.fi/trv00055

"Kouluterveyskyselyn 2019 mukaan 8.- ja 9.-luokkalaisista ja lukion 1.- ja 2.-luokkalaisista tupakoi päivittäin 6 % ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista 19 %. Vuonna 2019 nuuskan päivittäinen käyttö oli vähäistä peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisilla (4 %) ja lukion 1.- ja 2.-luokkalaisilla (5 %). Sen sijaan 15 % ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista ilmoitti nuuskaavansa päivittäin. "

Tuosta kai alkaa se eriytyminen miksi korkeasti koulutetut huolehtivat paremmin terveydestään. Asuin aiemmin lähellä paikallista ammattikoulua ja siellä näkyivät tupakkaringit olevan edelleen voimissaan, vaikka pihalla olevassa kyltissä luki "tupakointi kielletty koulualueella". Samoin niitä tyhjiä nuuskapurkkeja löytyi säännöllisesti lähialueelta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pidän siinä mielessä, että kummastakin pystyy jatkamaan opintoja vaikka kuinka pitkälle.

Olen amk-opettaja ja huomaan koulutaustan ainoastaan kirjoittamisessa. Lukiolainen on siinä parempi. Mutta älykkyys ja kaikki muut taidot ovat samoja, toki meille tulee ne fiksut. Minulla ei ole mitään syytä halveksia amistaustaisia. Kirjoittaminen on vain tekninen taito, jota voi opetella.

Olen myös sitä mieltä, että fiksu nuori, joka haluaanopeasti uralla eteenpäin, niin kannattaa valita amis. Hän pääsee ylenemään vauhdilla siellä, kun amk/yliopistomaailmassa joutuu kilpailemaan yhtä fiksujen kanssa. Amislaisena hän erottautuu edukseen.

Opettajana varmaan osaat ottaa huomioon, että sinne lukioon menee jo alunperinkin heitä, joille "kirjoittaminen" on helpompaa ja ovat verbaalisesti lahjakkaita. Vähän ontuva selitys, koska kyseiset opiskelijat eivät ole oppineet tuota taitoa lukiossa.

Kyllä minun aikanani ainakin lukiossa harjoiteltiin hyvin paljon kirjoittamista. Äidinkielessä harjoiteltiin kielioppia, kirjoitettiin aineita ja luettiin kirjallisuutta. Lukuaineiden kokeet ja osa tehtävistä olivat esseemuotoisia.

En ole amista käynyt, mutta luulisin, ettei siellä nyt noin paljon panosteta kirjoittamiseen?

En tiedä, miksi näin on, mutta monesti pelkän ammattikoulun käyneet VAIKUTTAVAT jotenkin ... erilaisilta... (en tiedä, mikä olisi oikea sana tuohon). Se erilaisuus voi olla esim. huonoa käyttäytymistä, röyhkeyttä, ylimielisyyttä, junttiutta, sosiaalisista normeista tietämättömyyttä tai välittämättömyyttä, eräänlaista ajattelun ja käytöksenkin jäykkyyttä, alkoholin käytön runsautta ja/tai runsasta tupakointia, tai sitten vaan ihan yleistä typeryyttä ja jonkinlaista "reppanuutta" vähän kaikessa mitä tekee ja miten tekee. Jotenkin heidän kanssaan vain ei ole helppoa olla, keskustella tai tehdäkään oikein mitään.

Tottakai on selvää, että myös lukiossa opiskeleva/opiskellut voi olla kaikkea tuota, mutta keskimäärin heistä vain tulee erilainen, jotenkin positiivisempi ja helpompi mielikuva.

Pohjimmiltaan kaikki ihmiset ovat tietysti ihan yhtä hyviä ja arvokkaita & surkeita ja säälittäviä, joten kysymys on ilmeisesti kuitenkin vain jostain pinnalla olevista ominaisuuksista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En, lukio on yleissivistävä, amiksesta saa käytännöllistä koulutusta.

Lukio pakkollinen joihinkin koulutuspaikkoihin haettaessa.

Minullaon kaksi poikaa, jotka eivät ole käyneet lukiota. Minä olen, ja olen myös maisteri. He peittoavat minut mennen tullen yleissivistyksessä. Heidän kanssaan voit puhua niin astrofysiikasta, historiasta, eri kulttuureista kuin politiikasta. Englantiikin pyydän välillä apua, vaikka minulla on kielitestistä toiseksi ylin arvosana.

Ainut, missä minä peittoan heidät, on kirjallisen tekstin sujuva tuottaminen.

Tuo yleissivistyksen taso riippuu myös mistä koulutusohjelmasta on valmistunut maisteriksi. Monesti historian opiskelijat ovat parempia tuottamaan sujuvaa tieteellistä tekstiä kuin yhteiskuntatieteiden tai luonnontieteiden opiskelijat, sillä historian tapahtumia ei voi oikein selittää lyhyillä kaavoilla tai pelkillä tilastoilla.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, miksi näin on, mutta monesti pelkän ammattikoulun käyneet VAIKUTTAVAT jotenkin ... erilaisilta... (en tiedä, mikä olisi oikea sana tuohon). Se erilaisuus voi olla esim. huonoa käyttäytymistä, röyhkeyttä, ylimielisyyttä, junttiutta, sosiaalisista normeista tietämättömyyttä tai välittämättömyyttä, eräänlaista ajattelun ja käytöksenkin jäykkyyttä, alkoholin käytön runsautta ja/tai runsasta tupakointia, tai sitten vaan ihan yleistä typeryyttä ja jonkinlaista "reppanuutta" vähän kaikessa mitä tekee ja miten tekee. Jotenkin heidän kanssaan vain ei ole helppoa olla, keskustella tai tehdäkään oikein mitään.

Tottakai on selvää, että myös lukiossa opiskeleva/opiskellut voi olla kaikkea tuota, mutta keskimäärin heistä vain tulee erilainen, jotenkin positiivisempi ja helpompi mielikuva.

Pohjimmiltaan kaikki ihmiset ovat tietysti ihan yhtä hyviä ja arvokkaita & surkeita ja säälittäviä, joten kysymys on ilmeisesti kuitenkin vain jostain pinnalla olevista ominaisuuksista.

Yhteiskuntaluokasta on kyse. Tunnen monta amiksen käynyttä, jotka ovat akateemisesta kodista. He myös käyttäytyvät ja puhuvat kuin akateemiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, siis kun kysyit sitä. Jos lapsesi olisi halunnut amikseen ja sieltä ammatin niin olisit pettynyt kun lapsesi toteuttaisi omaa tahtoaan ja haaveitaan? Pidän outona sun ajatusmaailmaa, että lapsesi ei saisi elää omaa elämäänsä ja suunnitella tulevaisuuttaan vaan sen pitäisi olla ja toimia kuten äiti haluaa.

No, jos nuoren äo on mitattu mensaan, niin kyllä mä ihmettelisin, jos haluaisi automekaanikoksi tai parturi-kampaajaksi. Tai jos haluaisikin, niin sanoisin, että käy lukion ensin ja miettii sitten uudelleen. Ja jos edelleen haluaa jotain noista, niin on täys mahdollisuus sinne mennä, mutta on täys mahdollisuus myös muualle.

Itse ajattelen juuri päinvastoin.

Tytär pääsi 9.luokalta loistavin arvosanoin, mm. matikka 10, mutta tyttöä kiinnosti mennä ammattikouluun. Sanoin hänelle, että kannattaa opiskella sitä mikä kiinnostaa, lukion voi käydä myöhemminkin jos se tulee aiheelliseksi.

Tytär on nyt yli 30v. On edennyt hyvin urallaan, rakastaa työtään, eikä ole vieläkään sitä lukiota käynyt.

Sukulaisella on 2 lukion käynyttä lasta, joita jaksetaan juurikin lukion käymisestä hehkuttaa. Vanhempi heistä jakaa postia ja toinen kassana, hekin jo 3-kymppisiä. Tarpeellisia töitä nuokin (en missään nimessä vähättele!), mutta kumpikaan ei tunnu viihtyvän työssään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pidän siinä mielessä, että kummastakin pystyy jatkamaan opintoja vaikka kuinka pitkälle.

Olen amk-opettaja ja huomaan koulutaustan ainoastaan kirjoittamisessa. Lukiolainen on siinä parempi. Mutta älykkyys ja kaikki muut taidot ovat samoja, toki meille tulee ne fiksut. Minulla ei ole mitään syytä halveksia amistaustaisia. Kirjoittaminen on vain tekninen taito, jota voi opetella.

Olen myös sitä mieltä, että fiksu nuori, joka haluaanopeasti uralla eteenpäin, niin kannattaa valita amis. Hän pääsee ylenemään vauhdilla siellä, kun amk/yliopistomaailmassa joutuu kilpailemaan yhtä fiksujen kanssa. Amislaisena hän erottautuu edukseen.

Opettajana varmaan osaat ottaa huomioon, että sinne lukioon menee jo alunperinkin heitä, joille "kirjoittaminen" on helpompaa ja ovat verbaalisesti lahjakkaita. Vähän ontuva selitys, koska kyseiset opiskelijat eivät ole oppineet tuota taitoa lukiossa.

Miksi kirjoittaminen oli tekstissäsi hipsuissa?

Lukiossa nimenomaan harjoitellaan jo akateemista kirjoittamista.

Pidän, en ole oikein ikinä ymmärtänyt miksi joillekin lukio on olevinaan niin paljon parempi vaihtoehto, vaikka olen itsekin ylioppilas.

Ammattikoulusta saa ammatin, lukiosta yleissivistyksen. Molempia tarvitaan, mutta lukio on se ykkönen aina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, siis kun kysyit sitä. Jos lapsesi olisi halunnut amikseen ja sieltä ammatin niin olisit pettynyt kun lapsesi toteuttaisi omaa tahtoaan ja haaveitaan? Pidän outona sun ajatusmaailmaa, että lapsesi ei saisi elää omaa elämäänsä ja suunnitella tulevaisuuttaan vaan sen pitäisi olla ja toimia kuten äiti haluaa.

No, jos nuoren äo on mitattu mensaan, niin kyllä mä ihmettelisin, jos haluaisi automekaanikoksi tai parturi-kampaajaksi. Tai jos haluaisikin, niin sanoisin, että käy lukion ensin ja miettii sitten uudelleen. Ja jos edelleen haluaa jotain noista, niin on täys mahdollisuus sinne mennä, mutta on täys mahdollisuus myös muualle.

Itse ajattelen juuri päinvastoin.

Tytär pääsi 9.luokalta loistavin arvosanoin, mm. matikka 10, mutta tyttöä kiinnosti mennä ammattikouluun. Sanoin hänelle, että kannattaa opiskella sitä mikä kiinnostaa, lukion voi käydä myöhemminkin jos se tulee aiheelliseksi.

Tytär on nyt yli 30v. On edennyt hyvin urallaan, rakastaa työtään, eikä ole vieläkään sitä lukiota käynyt.

Sukulaisella on 2 lukion käynyttä lasta, joita jaksetaan juurikin lukion käymisestä hehkuttaa. Vanhempi heistä jakaa postia ja toinen kassana, hekin jo 3-kymppisiä. Tarpeellisia töitä nuokin (en missään nimessä vähättele!), mutta kumpikaan ei tunnu viihtyvän työssään.

Ei se nyt varmasti lukion syytä ole, etteivät viihdy töissään. Onpa taas päätelmiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pidän siinä mielessä, että kummastakin pystyy jatkamaan opintoja vaikka kuinka pitkälle.

Olen amk-opettaja ja huomaan koulutaustan ainoastaan kirjoittamisessa. Lukiolainen on siinä parempi. Mutta älykkyys ja kaikki muut taidot ovat samoja, toki meille tulee ne fiksut. Minulla ei ole mitään syytä halveksia amistaustaisia. Kirjoittaminen on vain tekninen taito, jota voi opetella.

Olen myös sitä mieltä, että fiksu nuori, joka haluaanopeasti uralla eteenpäin, niin kannattaa valita amis. Hän pääsee ylenemään vauhdilla siellä, kun amk/yliopistomaailmassa joutuu kilpailemaan yhtä fiksujen kanssa. Amislaisena hän erottautuu edukseen.

Opettajana varmaan osaat ottaa huomioon, että sinne lukioon menee jo alunperinkin heitä, joille "kirjoittaminen" on helpompaa ja ovat verbaalisesti lahjakkaita. Vähän ontuva selitys, koska kyseiset opiskelijat eivät ole oppineet tuota taitoa lukiossa.

Toki lukioon menee se, joka tykkää lukea, istua luokassa ja kirjoittaa. Mutta tarkoitan tätä: Amislaiset kirjoittavat enemmän puhelieltä, eikä asiateksti suju niin hyvin. Eikä heillä ole hallussa esseen rakennetta johdantoineen ja yhteenvetoineen, eikä lähdemerkintöjä tule edes ajatelleeksi.

Tämä kaikki liittyy oppimiseen, ei taipumuksiin.

Sama

Kyllä sillä taipumuksellakin on iso osa. Minulla on 7- ja 8v lapsenlapset. Nuorempi on sanallisesti paljon rikkaampi kuin isoveljensä. Samat iltasadut ovat kuunnelleet kumpikin, nuorempi vielä vuoden vähemmän. Osaan hyvin kuvitella, että tuo nuorempi rustaa sellaiset esseet ettei isoveli osaa kuvitellakaan kirjoittavansa. Nuorempi lukee jonkun verran, vanhempi ei juurikaan.

Väitän, että jos heistä kumpikin menee lukioon, niin tuolle nuoremmalle se on helpompaa juurikin taipumuksiensa ansiosta.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, siis kun kysyit sitä. Jos lapsesi olisi halunnut amikseen ja sieltä ammatin niin olisit pettynyt kun lapsesi toteuttaisi omaa tahtoaan ja haaveitaan? Pidän outona sun ajatusmaailmaa, että lapsesi ei saisi elää omaa elämäänsä ja suunnitella tulevaisuuttaan vaan sen pitäisi olla ja toimia kuten äiti haluaa.

Näin juuri. Samaan aikaan self help -oppaat pullistelevat tarinoita siitä miten nuorena on tehty sitä mitä vanhemmat haluavat tai kaverit tekevät ja vasta aikuisena on herätty ajattelemaan mitä minä haluan. Näitä sitten pähkäillään, mutta kun se oma nuori osoittaakin omaa tahtoa, se on sukupolvi toisensa jälkeen yhtä kova kauhistus.

Toki tämä ei ole näin yksioikoista. Esikoiseni kävi amiksen ja vaikka oli alasta kiinnostunut, uupui ja pettyi täysin työhön sitten käytännössä ja ymmärrän häntä. Nyt hänellä on ammattitaito vain tähän yhteen alaan, jolla ei halua enää työskennellä. Mutta en käsitä miten lukiokaan olisi hänelle soveltunut, erittäin käytännönläheiselle ihmiselle, jota ei kiinnosta asioiden liika pohtiminen, eikä mikään yhteiskunnallinen asema merkitse hänelle mitään.

Kuopus on nyt ysillä ja on ihan toista maata. Jo alakoulussa opettaja kehui hänen "akateemisia taitojaan" ja hän todellakin on pohdiskeleva luonne, joka haluaa oppia asioita. No, NYT hän keksikin, ettei halua lukioon vaan amikseen! Rehellisesti voin sanoa, että järkytyin. Hälytyskellot soivat ja lujaa. Ja selvisihän sitten, että yksi kaveri on opiskellut tätä alaa. No, selvitin, että tällä alalla voi työskennellä lyhyelläkin koulutuksella, mutta vasta täysi-ikäisenä, joten lapsi osti ajatuksen, että menee nyt lukioon ja halutessaan sitten suorittaa sen kurssin myöhemmin ja voi tehdä sitä työtä vaikka sivutoimisena. Huh! Kyse ei ole siitä, että tämä ala olisi jotenkin huono vaan siitä, että nuoreni tuntien tiedän, että tulisi pettymään, jos ei käy lukiota. 

Mutta sitä en siis ymmärrä, että vanhempi sanelee nuortensa päätökset ihan siitä riippumatta millainen luonne nuori on, mistä on kiinnostunut ja mitkä ovat kyvyt eli että ratkaisevaa olisi vain se, mitä vanhempi itse pitää arvostettavana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pidän siinä mielessä, että kummastakin pystyy jatkamaan opintoja vaikka kuinka pitkälle.

Olen amk-opettaja ja huomaan koulutaustan ainoastaan kirjoittamisessa. Lukiolainen on siinä parempi. Mutta älykkyys ja kaikki muut taidot ovat samoja, toki meille tulee ne fiksut. Minulla ei ole mitään syytä halveksia amistaustaisia. Kirjoittaminen on vain tekninen taito, jota voi opetella.

Olen myös sitä mieltä, että fiksu nuori, joka haluaanopeasti uralla eteenpäin, niin kannattaa valita amis. Hän pääsee ylenemään vauhdilla siellä, kun amk/yliopistomaailmassa joutuu kilpailemaan yhtä fiksujen kanssa. Amislaisena hän erottautuu edukseen.

Opettajana varmaan osaat ottaa huomioon, että sinne lukioon menee jo alunperinkin heitä, joille "kirjoittaminen" on helpompaa ja ovat verbaalisesti lahjakkaita. Vähän ontuva selitys, koska kyseiset opiskelijat eivät ole oppineet tuota taitoa lukiossa.

Toki lukioon menee se, joka tykkää lukea, istua luokassa ja kirjoittaa. Mutta tarkoitan tätä: Amislaiset kirjoittavat enemmän puhelieltä, eikä asiateksti suju niin hyvin. Eikä heillä ole hallussa esseen rakennetta johdantoineen ja yhteenvetoineen, eikä lähdemerkintöjä tule edes ajatelleeksi.

Tämä kaikki liittyy oppimiseen, ei taipumuksiin.

Sama

Kyllä sillä taipumuksellakin on iso osa. Minulla on 7- ja 8v lapsenlapset. Nuorempi on sanallisesti paljon rikkaampi kuin isoveljensä. Samat iltasadut ovat kuunnelleet kumpikin, nuorempi vielä vuoden vähemmän. Osaan hyvin kuvitella, että tuo nuorempi rustaa sellaiset esseet ettei isoveli osaa kuvitellakaan kirjoittavansa. Nuorempi lukee jonkun verran, vanhempi ei juurikaan.

Väitän, että jos heistä kumpikin menee lukioon, niin tuolle nuoremmalle se on helpompaa juurikin taipumuksiensa ansiosta.

Harva kielellisesti lahjakas on niin lahjakas, että oppii lähdemerkinnät tms ilman opettamista. Hyvä proosan kirjoittaja voi kyllä tulla. Kävi lukiota tai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En pidä. Lukioon pääseminen vaatii enemmän kuin amikseen pääseminen. Lukiosta saa paremman yleissivistyksen. Kaikki mun 4 lasta ovat käyneet tai käyvät lukion.

Voit pitää lukiota parempana ja se on ok että sinun lapset käy lukion jos ovat itse sen valinneet.

Mutta älä puhu soopaa tuosta kouluun pääsemisestä. Näitä ka 6-7 lukioita on Suomi täynnä. Niihin pääsee käytännössä suunnilleen kaikki.

On varmaan, mutta ei täällä Tampereella.

Tampereen lyseon lukion tänä vuonna ka 5,33.

Naurattaa

Riippuu mitä haluaa . Jos käy ammattikoulun mieleiseensä ammattiin ja työllistyy vaikka kesätyön tai työharjoittelun kautta , pärjää varmasti elämässä . Lukion käynyt ei valmistu tavallaan mihinkään mutta luo polun jos haluaa opiskella lisää .