Synnyttäjää ei otettu sairalaan, vauva kuoli

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti ei ollut ns. syntyperäinen suomalainen. Muilla niin väliä ole.

Olet törkeä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minustakin on ollut vain ajan kysymys, koska käy näin. Niin paljon ihan vain omassakin tuttavapiirissäkin tapauksia, että synnyttäjää on kehotetty pysymään kotona supistuksineen, ja kun hän on sitten mennyt paikalle vastiin ohjeita, ollaan siirrytty suoraan synnytyssaliin.

Pahin tilanne taitaa olla pk-seudulla, jossa sairaalaan ei nykyään saa tulla ennen kuin vauvan pää näkyy. Ei vain ole tilaa, kun Uudenmaalta on lakkautettu pienemmät synnytysosastot. Pohjoisessa ja idässä pitääkin sitten mennä käytännössä hotelliin odottamaan h-hetkeä ja toivoa, että mitään ei tapahdu ennen sitä.

Tässähän synnytys ei ollut käynnistynyt. Artikkelin mukaan synnytys käynnistettiin seuraavana aamuna kun vauva oli jo kuollut.

Sitä yritettiin käynnistää mekaanisesti ärsyttämällä, mutta se ei toiminut potilaassa, ainakaan halutulla tavalla. -eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sikiöllä on ehkä ollut kirjaimellisesti kovat oltavat, kun hänen seurakseen on työnnetty nestepallo, kohtu ja istukka on kokenut stressiä (tarkoituskin) ja sikiöpussista on tihkunut (?) nesteet pois - se lisätty pallo ilman sikiöpussin nesteen suojaa... Kenties napanuora joutui puristuksiin sitä kovaa palloa vasten.

Ei sitä ballonkia työnnetä sinne kohtuun..

Olen kuullut pelkkää huonoa tuosta ballonki-menetelmästä. Älkää suostuko siihen!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minustakin on ollut vain ajan kysymys, koska käy näin. Niin paljon ihan vain omassakin tuttavapiirissäkin tapauksia, että synnyttäjää on kehotetty pysymään kotona supistuksineen, ja kun hän on sitten mennyt paikalle vastiin ohjeita, ollaan siirrytty suoraan synnytyssaliin.

Pahin tilanne taitaa olla pk-seudulla, jossa sairaalaan ei nykyään saa tulla ennen kuin vauvan pää näkyy. Ei vain ole tilaa, kun Uudenmaalta on lakkautettu pienemmät synnytysosastot. Pohjoisessa ja idässä pitääkin sitten mennä käytännössä hotelliin odottamaan h-hetkeä ja toivoa, että mitään ei tapahdu ennen sitä.

Tässähän synnytys ei ollut käynnistynyt. Artikkelin mukaan synnytys käynnistettiin seuraavana aamuna kun vauva oli jo kuollut.

Tässä käytettiin ballonkia nimenomaan synnytyksen käynnistämiseen lääkkeettömästi jo ennen kuin vauva oli kuollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minustakin on ollut vain ajan kysymys, koska käy näin. Niin paljon ihan vain omassakin tuttavapiirissäkin tapauksia, että synnyttäjää on kehotetty pysymään kotona supistuksineen, ja kun hän on sitten mennyt paikalle vastiin ohjeita, ollaan siirrytty suoraan synnytyssaliin.

Pahin tilanne taitaa olla pk-seudulla, jossa sairaalaan ei nykyään saa tulla ennen kuin vauvan pää näkyy. Ei vain ole tilaa, kun Uudenmaalta on lakkautettu pienemmät synnytysosastot. Pohjoisessa ja idässä pitääkin sitten mennä käytännössä hotelliin odottamaan h-hetkeä ja toivoa, että mitään ei tapahdu ennen sitä.

Tässähän synnytys ei ollut käynnistynyt. Artikkelin mukaan synnytys käynnistettiin seuraavana aamuna kun vauva oli jo kuollut.

Sitä yritettiin käynnistää mekaanisesti ärsyttämällä, mutta se ei toiminut potilaassa, ainakaan halutulla tavalla. -eri

Lääketieteestä en tiedä pätkääkään, mutta tarkoituksena oli kypsyttää kohdunkaulaa - ei välttämättä käynnistää synnytystä. Eikä synnytys käynnistynytkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko jo aika laittaa terveydenhuoltoon rahaa edes lähelle saman verran kuin vaikka naapurimaassa. Koko systeemi kituu ja kituu ja kituu joka vuosi yhä tiukemmassa tilanteessa ja rivityöntekijät joutuu joustamaan selkänahassaan ja joutuvat ihmisiä lähettelemään luukulta luukulle.

Juurihan hoitajat sai aivan utopistiset palkankorotukset!

Ju, eka utopistinen summa tulossa ensi kesänä, 1,5%,

en jaksanut jäädä odottamaan, hain korotukseni muualta.

Siinä taas yksi hoitsu, joka on tehnyt hoitajan työtä vain rahan takia.  No, sen kyllä usein huomaa teidän asenteestanne ja käytöksestännekin sekä potilaita että omaisia kohtaan.

Mitä muita syitä on tehdä töitä?

Sitä voisi naiivi ihminen kuvitella, että hoitoalalle hakeutuvilla olisi edes jonkinlainen halu auttaa kanssaihmisiään ja että se vaikuttaisi uravalintaan.

En minä ainakaan mitä hoivaviettiäni töissä toteuta, ihan muut syyt tehdä töitä.

Hoivaviettiä käytetään kotona omiin lapsiin, kissoihin, koiriin.

Töissä ollaan ammattilaisena, ihan muut motiivit.

Sinä olet sitten aivan väärällä alalla. Hoivavietti on muuten eri asia kuin lähimmäistennauttamishalu.

Mikäpä sinä olet kelvollisuuteni määrittelemään? Työnantajalleni olen kelvannut jo yli 20 vuotta ja todennäköisesti kelpaan vielä seuraavatkin 20.

Töitä voi tehdä ihan yleisellä ystävällisyydellä, ilman minkään valtakunnan hoivaamisviettiä. Väitän vielä, että tuskin potilaat mitään hoivaviettiä kaipaavatkaan, vaan rautaista ammattilaista.

Juu-u, mutta potilaat arvostavat myös empaattista hoitajaa, joten vieläkin hoitamisessa saisi olla mukana myös halu lievittää lähimmäisen kärsimystä. Aika monesti jo lämmin kohtaaminen rauhoittaa potilaan mieltä, joka edistää myös parantumista ja toipumista. Rautainen ammattilainen, kuulostaa vähän kylmältä ja tylyltä, on paikallaan esim hätäensiavussa tai leikkurissa, mutta jossain vaiheessa potilas kaipaa myös lempeyttä ja pehmeyttä. Muistan kyllä keskusteluja, tarviiko hoitajan olla empaattinen, ja lopputulema oli, että ei, ei tarvitse. Vanhana sairaanhoitajana, potilaana ja omaisena käy kylmät. Kun ei tarvitse, niin kyllä se potilaitten kohtaamisessa myös näkyy ja tuntuu. Valitettavasti.

Onkohan tämä ensiaskel sille, että terveydenhoito alkaa tapattamaan suomalaisia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näissä jutuissa on se paha puoli, että toinen osapuoli ei koskaan saa sanoa mitään. Kuraa voidaan heittää kaikista asioista. Oli totta tai ei. Tähän juttuun en ota kantaa. Ihmiset oikein kinuavat päästä lööppien sivuille. Josko olisi ura somettajana aukeamassa.

Jos toisen osapuolen hiljainen viesti on: älkää köyhät lisääntykö, se on vaarallista.

Tosin en näe asiassa mitään hoitovirhettä. Sairaalalla ei ollut tilaa psyykkisistä syistä sinne tahtovalle. (Ja mielestäni pitäisi olla, mutta kun kansa ei sellaista yleisesti ottaen vaadi.)

Millainen sosiopaatti pystyy tuollaista tekstiä edes suoltamaan? Äitihän ei halunnut sairaalaan PSYYKKISISTÄ SYISTÄ vaan koska oli kipuja ja vauva ei liikkunut. Ja sitten vauva kuoli. 

Pelkkä kipu ei ole syy varata potilaspaikkaa.

Sikiön liikkumattomuus, tietyin kriteerein, on.

Mutta eihän potilas sillä perusteella pyrkinyt sisään.

Mun mielestä olisi inhimillistä, että sairaalaan hakeudutaan heti, kun on oireita tai jotain erilailla. Jos on kyse loppuraskaudessa, nainen saisi jäädä tarkkailuun niin pitkäksi aikaa kun tarvitsee. Kyse on kuitenkin kahden *tai useamman) ihmisen hengestä ja terveydestä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Synnytyksen käynnistys on aina riski,mitä synnyttäjälle vähätellään.

Suomessa käynnistetään synnytys vain, jos raskauden jatkuminen on suurempi riski kuin käynnistys. Suomessa käynnistys tehdään siis vain lääketieteellisin perustein. Lääketieteellinen peruste ei ole se, että äiti haluaa. Käynnistyksestä päättää aina lääkäri, ei esim. kätilö.

Suomessa kolmasosa synnytyksistä käynnistetään. Esim. Ruotsiss ja monissa muissa länsimaissa käynnistetään vielä suurempi osa. Suomessa raskauksien annetaan jatkua lasketun ajan yli useammin ja pidemmälle kuin monissa muissa maissa, joissa käynnistetään matalammalla kynnyksellä.

Itse pelkäsin käynnistystä aivan kauheasti kaikkien lukemieni nettikomenttien yms. takia. Lopulta kaksi käynnistettyä synnytystä oli omalla kohdallani paljon helpompia ja parempia kokemuksia kuin kaksi luonnollista synnytystäni. En ole samaa mieltä, että riskejä vähäteltäisiin. Molemmilla kerroilla olen saanut esitteen, jossa riskeistä kerrotaan ja niistä on saanut keskustella. Itse olen sitä mieltä, että vauva-palstalla käynnistyksen riskejä

liioitellaan.

Tämä uutinen oli tietenkin minustakin aivan hirveä. Käymnistykseen on varmasti ollut lääketieteellinen syy ja raskauden jatkuminen olisi ollut myös riski. Tutkimuksia, hoitoa ja seurantaa ei ole tehty asianmukaisesti. Täällä meillä ei käynnistyksen jälkeen laiteta kotiin ja aina on kyselty, tuntuuko liikkeet, otettu käyrää ja ultraa ym. Aivan hirveä tapaus.

Koska hän ei ole jäänyt sairaalaan, mä uskon kyseessä olleen suunniteltu käynnistys yliaikaisena. Mutta oli miten oli, hirveä juttu.

Mä taas en usko. Kolmas raskaus jo, joten varmasti kohdunsuulla olisi kahdesti synnyttäneellä jotain kypsymistä jo yliaikaisessa raskaudessa. Silloin käynnistystapa ei olisi ballonki vaan misoprostoli. Ballonki uudelleensynnyttäjällä viittaa aikaisempiin viikkoihin.

Ballongin ei pitäisi erityisesti sattua, joten kyllä on toimittu aivan väärin, jos ei ole käsketty äitiä tulemaan heti sairaalaan, kun äiti on kertonut kivuista ja vauvan liikkeiden loppumisesta!!

Höpölöpö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko jo aika laittaa terveydenhuoltoon rahaa edes lähelle saman verran kuin vaikka naapurimaassa. Koko systeemi kituu ja kituu ja kituu joka vuosi yhä tiukemmassa tilanteessa ja rivityöntekijät joutuu joustamaan selkänahassaan ja joutuvat ihmisiä lähettelemään luukulta luukulle.

Juurihan hoitajat sai aivan utopistiset palkankorotukset!

Ju, eka utopistinen summa tulossa ensi kesänä, 1,5%,

en jaksanut jäädä odottamaan, hain korotukseni muualta.

Siinä taas yksi hoitsu, joka on tehnyt hoitajan työtä vain rahan takia.  No, sen kyllä usein huomaa teidän asenteestanne ja käytöksestännekin sekä potilaita että omaisia kohtaan.

Mitä muita syitä on tehdä töitä?

Sitä voisi naiivi ihminen kuvitella, että hoitoalalle hakeutuvilla olisi edes jonkinlainen halu auttaa kanssaihmisiään ja että se vaikuttaisi uravalintaan.

En minä ainakaan mitä hoivaviettiäni töissä toteuta, ihan muut syyt tehdä töitä.

Hoivaviettiä käytetään kotona omiin lapsiin, kissoihin, koiriin.

Töissä ollaan ammattilaisena, ihan muut motiivit.

Sinä olet sitten aivan väärällä alalla. Hoivavietti on muuten eri asia kuin lähimmäistennauttamishalu.

Mikäpä sinä olet kelvollisuuteni määrittelemään? Työnantajalleni olen kelvannut jo yli 20 vuotta ja todennäköisesti kelpaan vielä seuraavatkin 20.

Töitä voi tehdä ihan yleisellä ystävällisyydellä, ilman minkään valtakunnan hoivaamisviettiä. Väitän vielä, että tuskin potilaat mitään hoivaviettiä kaipaavatkaan, vaan rautaista ammattilaista.

Juu-u, mutta potilaat arvostavat myös empaattista hoitajaa, joten vieläkin hoitamisessa saisi olla mukana myös halu lievittää lähimmäisen kärsimystä. Aika monesti jo lämmin kohtaaminen rauhoittaa potilaan mieltä, joka edistää myös parantumista ja toipumista. Rautainen ammattilainen, kuulostaa vähän kylmältä ja tylyltä, on paikallaan esim hätäensiavussa tai leikkurissa, mutta jossain vaiheessa potilas kaipaa myös lempeyttä ja pehmeyttä. Muistan kyllä keskusteluja, tarviiko hoitajan olla empaattinen, ja lopputulema oli, että ei, ei tarvitse. Vanhana sairaanhoitajana, potilaana ja omaisena käy kylmät. Kun ei tarvitse, niin kyllä se potilaitten kohtaamisessa myös näkyy ja tuntuu. Valitettavasti.

Juuri näin. "Kun ei tarvitse" olla empaattinen ja kommunikointikin on lähinnä murahtelua ja tiuskimista niin on siinä jo valmiiksi huonossa tilassa olevalla potilaalla kestämistä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ko. potilaan ballongi pääsi poistumaan.

Sen nimenomaan kuuluukin poistua itsekseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko jo aika laittaa terveydenhuoltoon rahaa edes lähelle saman verran kuin vaikka naapurimaassa. Koko systeemi kituu ja kituu ja kituu joka vuosi yhä tiukemmassa tilanteessa ja rivityöntekijät joutuu joustamaan selkänahassaan ja joutuvat ihmisiä lähettelemään luukulta luukulle.

Juurihan hoitajat sai aivan utopistiset palkankorotukset!

Ju, eka utopistinen summa tulossa ensi kesänä, 1,5%,

en jaksanut jäädä odottamaan, hain korotukseni muualta.

Siinä taas yksi hoitsu, joka on tehnyt hoitajan työtä vain rahan takia.  No, sen kyllä usein huomaa teidän asenteestanne ja käytöksestännekin sekä potilaita että omaisia kohtaan.

Mitä muita syitä on tehdä töitä?

Sitä voisi naiivi ihminen kuvitella, että hoitoalalle hakeutuvilla olisi edes jonkinlainen halu auttaa kanssaihmisiään ja että se vaikuttaisi uravalintaan.

En minä ainakaan mitä hoivaviettiäni töissä toteuta, ihan muut syyt tehdä töitä.

Hoivaviettiä käytetään kotona omiin lapsiin, kissoihin, koiriin.

Töissä ollaan ammattilaisena, ihan muut motiivit.

Sinä olet sitten aivan väärällä alalla. Hoivavietti on muuten eri asia kuin lähimmäistennauttamishalu.

Mikäpä sinä olet kelvollisuuteni määrittelemään? Työnantajalleni olen kelvannut jo yli 20 vuotta ja todennäköisesti kelpaan vielä seuraavatkin 20.

Töitä voi tehdä ihan yleisellä ystävällisyydellä, ilman minkään valtakunnan hoivaamisviettiä. Väitän vielä, että tuskin potilaat mitään hoivaviettiä kaipaavatkaan, vaan rautaista ammattilaista.

Samaa mieltä siitä että mitään erityistä hoivaviettiä ei tarvita jotta voisi työnsä hoitaa kunnolla. Korkea työmoraali riittää. Mutta pakko sanoa että hoitoalalla työnantajille kelpaa nykyään kyllä ihan kuka vaan, jos on vaan ammattiin laillistavat luvat. Ei ole varaa valita, joten kaikki kelpaa. Omallakin työpaikallani rimaa on laskettu jo niin alas, että en vielä 5 vuotta sitten olisi uskonut että näin pitkälle oikeasti mennään, vaikka jo silloin oli paha pula hoitohenkilökunnasta. T.sh

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko jo aika laittaa terveydenhuoltoon rahaa edes lähelle saman verran kuin vaikka naapurimaassa. Koko systeemi kituu ja kituu ja kituu joka vuosi yhä tiukemmassa tilanteessa ja rivityöntekijät joutuu joustamaan selkänahassaan ja joutuvat ihmisiä lähettelemään luukulta luukulle.

Juurihan hoitajat sai aivan utopistiset palkankorotukset!

Ju, eka utopistinen summa tulossa ensi kesänä, 1,5%,

en jaksanut jäädä odottamaan, hain korotukseni muualta.

Siinä taas yksi hoitsu, joka on tehnyt hoitajan työtä vain rahan takia.  No, sen kyllä usein huomaa teidän asenteestanne ja käytöksestännekin sekä potilaita että omaisia kohtaan.

Mitä muita syitä on tehdä töitä?

Sitä voisi naiivi ihminen kuvitella, että hoitoalalle hakeutuvilla olisi edes jonkinlainen halu auttaa kanssaihmisiään ja että se vaikuttaisi uravalintaan.

En minä ainakaan mitä hoivaviettiäni töissä toteuta, ihan muut syyt tehdä töitä.

Hoivaviettiä käytetään kotona omiin lapsiin, kissoihin, koiriin.

Töissä ollaan ammattilaisena, ihan muut motiivit.

Sinä olet sitten aivan väärällä alalla. Hoivavietti on muuten eri asia kuin lähimmäistennauttamishalu.

Mikäpä sinä olet kelvollisuuteni määrittelemään? Työnantajalleni olen kelvannut jo yli 20 vuotta ja todennäköisesti kelpaan vielä seuraavatkin 20.

Töitä voi tehdä ihan yleisellä ystävällisyydellä, ilman minkään valtakunnan hoivaamisviettiä. Väitän vielä, että tuskin potilaat mitään hoivaviettiä kaipaavatkaan, vaan rautaista ammattilaista.

Samaa mieltä siitä että mitään erityistä hoivaviettiä ei tarvita jotta voisi työnsä hoitaa kunnolla. Korkea työmoraali riittää. Mutta pakko sanoa että hoitoalalla työnantajille kelpaa nykyään kyllä ihan kuka vaan, jos on vaan ammattiin laillistavat luvat. Ei ole varaa valita, joten kaikki kelpaa. Omallakin työpaikallani rimaa on laskettu jo niin alas, että en vielä 5 vuotta sitten olisi uskonut että näin pitkälle oikeasti mennään, vaikka jo silloin oli paha pula hoitohenkilökunnasta. T.sh

Hoivavietistä puhuminen sairaanhoidossa on tavallaan alentavaa, ikäänkuin hoitajan pitäisi tuntea kaikkea kohtaan jotain vastustamatonta, maailmoita syleilevää kimpussa hääräämisen tarvetta ja tunnetta, jota ei pysty järjellä ohjaamaan. Vielä sentään on koulutus, joka antaa valmiudet toimia näyttöön perustuvien yleisesti hyväksyttyjen menetelmien mukaan, eikä minkään vietin pohjalta. Eläimet hoitavat jälkeläisensä viettien varassa, ei niille kukaan opeta, miten toimia. Professionaalinen hoitaja toimii opetetun tiedon perusteella.

Vierailija kirjoitti:

Hepokatti kirjoitti:

Yksityisenäkin suomessa voi synnyttää ja silloin synnyttäjää ei käännytetä kotiin. Miksi ei siis synnyttänyt yksityispotilaana kun kerta sairaalaan halusi ilmeisen ajoissa?

Mä olen kolmesti synnyttänyt Suomessa yksityisesti. Se tarkoittaa sitä, että mulla on oma synnytyslääkäri yksityiseltä lääkäriasemalta ja olen käynyt raskauden aikaiset neuvolakäynnit siellä.

Synnyttämään kyllä mentiin ihan Naistenklinikalle. Sain yksityishuoneen sitten synnytyksen jälkeen, koska sattui olemaan vapaana.

Suomessa yksityisesti synnyttäminen ei ihan hirveesti eroa julkisesta. Mies jenkkifirmassa töissä ja se takas mulle nuo synnytykset. En mä omia rahoja olisi siellä tuhlaillut.

Julkisessa sairaalassa erikoismaksuluokan (eli yksityinen) potilas on tavallaan eettisesti hieman ongelmallinen. Jos EML-potilas haluaa lapsivuodeosastolla yhden hengen huoneen menee hän yhden hengen huoneeseen. Henkilökunta sitten siirtelee lääketieteellisestä tai muusta syystä (esim teho-osastolla olevan lapsen äiti tms) pientä huonetta tarvitsevia alta pois.

Hienoa jos huone sattumalta on ollut vapaana, toisaalta eipä henkilökunta voi kertoa vaikka toisin olisi ollut. Onneksi remontin myötä pieniä huoneita nykyään on Naistenklinikallakin enemmän, se on nykyaikaa ja inhimillistä.

Ja niin se henkilökunta, täysin samaa porukkaa samalla miehityksellä ja palkalla kuin muilla potilailla niin antenataalipuolella, synnytys- tai leikkaussalissa kuin lapsivuoteella. Ainoa bonus jota maksamalla saa takuuvarman yhden hengen huoneen lisäksi on siis se, että gynekologi on tuttu ja anestesiologille ja kotiinlähtötarkastuksen lastenlääkärille saa maksaa erikseen. Toki jos huolii erikoistumisopintoja tekevän menee verorahoista kuten muillakin.

Iso osa gynekologeista ei (ainakaan ennen) antanut omaa numeroaan synnyttäjälle tai osastoille joten jos synnytyksen jälkeen sairaalassa ollessa tarvitsi päivystysaikaista lääkärin apua tai mielipidettä piti tyytyä odottamaan päivystäjää. Sikäli siis tosiaan yksityisesti synnyttäminen ei tosiaan täällä hirveästi eroa julkisesta :)

Ihan uskomatonta roskaa puhua jostain hoivavietistä mitä tulee hoitoalaan. Ei kukaan putsaa toisten haavoja ja siivoa oksennuksia hoivavietin vuoksi jos kyse ei satu olemaan omista lapsista. Hoitoala on tärkeä ala jolle tarvitaan lisää työntekijöitä. Hoitotyötä ei tehdä millään vietillä vaan kaiken pitää perustua tutkittuun tietoon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hepokatti kirjoitti:

Yksityisenäkin suomessa voi synnyttää ja silloin synnyttäjää ei käännytetä kotiin. Miksi ei siis synnyttänyt yksityispotilaana kun kerta sairaalaan halusi ilmeisen ajoissa?

Mä olen kolmesti synnyttänyt Suomessa yksityisesti. Se tarkoittaa sitä, että mulla on oma synnytyslääkäri yksityiseltä lääkäriasemalta ja olen käynyt raskauden aikaiset neuvolakäynnit siellä.

Synnyttämään kyllä mentiin ihan Naistenklinikalle. Sain yksityishuoneen sitten synnytyksen jälkeen, koska sattui olemaan vapaana.

Suomessa yksityisesti synnyttäminen ei ihan hirveesti eroa julkisesta. Mies jenkkifirmassa töissä ja se takas mulle nuo synnytykset. En mä omia rahoja olisi siellä tuhlaillut.

Julkisessa sairaalassa erikoismaksuluokan (eli yksityinen) potilas on tavallaan eettisesti hieman ongelmallinen. Jos EML-potilas haluaa lapsivuodeosastolla yhden hengen huoneen menee hän yhden hengen huoneeseen. Henkilökunta sitten siirtelee lääketieteellisestä tai muusta syystä (esim teho-osastolla olevan lapsen äiti tms) pientä huonetta tarvitsevia alta pois.

Hienoa jos huone sattumalta on ollut vapaana, toisaalta eipä henkilökunta voi kertoa vaikka toisin olisi ollut. Onneksi remontin myötä pieniä huoneita nykyään on Naistenklinikallakin enemmän, se on nykyaikaa ja inhimillistä.

Ja niin se henkilökunta, täysin samaa porukkaa samalla miehityksellä ja palkalla kuin muilla potilailla niin antenataalipuolella, synnytys- tai leikkaussalissa kuin lapsivuoteella. Ainoa bonus jota maksamalla saa takuuvarman yhden hengen huoneen lisäksi on siis se, että gynekologi on tuttu ja anestesiologille ja kotiinlähtötarkastuksen lastenlääkärille saa maksaa erikseen. Toki jos huolii erikoistumisopintoja tekevän menee verorahoista kuten muillakin.

Iso osa gynekologeista ei (ainakaan ennen) antanut omaa numeroaan synnyttäjälle tai osastoille joten jos synnytyksen jälkeen sairaalassa ollessa tarvitsi päivystysaikaista lääkärin apua tai mielipidettä piti tyytyä odottamaan päivystäjää. Sikäli siis tosiaan yksityisesti synnyttäminen ei tosiaan täällä hirveästi eroa julkisesta :)

Erikoismaksuluokat poistuivat muistaakseni jo 90- luvun alussa.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi olen saanut kaksi lastani Turussa. Eipä valittamista.

Jaa keskustelu ei tainnut koskea sinun tapausta tai Turkua.

Vierailija kirjoitti:

Kertoiko äiti kenellekään että lapsivesi on mennyt? Luulisi kaksi lasta synnyttäneen tajuavan, että se on olennainen tieto.

Minua ei otettu sairaalaan, vaikka lapsivedet meni. Sanottiin, että sitä kyllä riittää. Kotiin vaan odottamaan. Lapsi onneksi selvisi, kun toisella yrittämällä pääsin sairaalaan. Kyllä varsinkin ensisynnyttäjän on vaikea tietää milloin on oikea aika, kun kuitenkin yrittää luottaa ammattilaisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauhea tapaus, voimia perheelle.

Itse olen onnekkaasti synnyttänyt kaksi lasta, ja päässyt TYKS:iin silloin kun halusin sinne päästä, mutta omista oikeuksista täytyy kyllä pitää huolta. Kuopukseni oli perätilassa ja hänen osaltaan oli sovittu suunniteltu sektio. Lapsi alkoi kuitenkin syntyä ennen sovittua leikkausaikaa, ja vielä sairaalan aulassa sain käydä yhden taistelun siitä, leikataanko vai suostuisinko kuitenkin yrittämään alatiesynnytystä. Pidin pintani ja sektio tehtiin. Vauvan synnyttyä hän paljastui yli nelikiloiseksi ja sairaalan ohjeiden mukaan nelikiloista perätilavauvaa ei pidä yrittää synnyttää alakautta. Tässäkin olisi voinut käydä hullusti, jos olisin uskonut henkilökunnan suostuttelua.

Ilman muuta synnytys on ensisijainen vaihtoehto. Sitä suosimalla ajatellaan lapsen ja äidinkin etua.

Yleensä sikiön kehitystä seurataan ja tiedetään, minkä kokoinen hän on, mutta toki se on vain arvio.

Aina voi käydä hullusti, ja yleensä kai meneekin - tärkeintä on, ettei mene LIIAN hullusti.

Sikiön kehitystä ja kokoa ei Suomessa automaattisesti seurata rakenneultran jälkeen yhtään mitenkään muutoin kuin sf-mitan perusteella (ja sehän ei paljoakaan kerro). Ylimääräisiä ultria ei julkisella tule, ellei ole jokin erityinen syy vierailla äitipolilla. Itselläni sikiön pienikokoisuus (syntyessä -4-käyrillä, rakenneultrassa vielä 0-käyrällä) huomattiin loppuraskaudessa sattumalta, kun en tuntenut enää liikkeitä ja kävin siksi päivystyksessä. Syynä oli sikiön asento, jossa liikkeet eivät tuntuneet, vaikka aivan normaalisti potkutteli.

Vierailija kirjoitti:

Millä logiikalla syntyvyys voi olla liian alhainen, kun synnytyssairaaloihin ei mahdu?

Hyvä pointti!

Vastaus: tilaa seinien sisällä on muttei henkilökuntaa 🤷🏼

Potilaspaikkoja vähemmän tätä kautta.