50+ ikäisille kysymys . Miltä tuntuu kun elämää on vähemmän edessä kuin takana?

Jaa, en osaa ajatella asiaa niin. Oma vanhempi on hyväkuntoinen ja vireä 92-vuotias, joten tiedä häntä.

Hyvältä tuntuu, kaikkien meidän aika on rajallinen tällä planeetalla. Kaikkien on jossain vaiheessa edettävä ja lähdettävä täältä. Ei se kysy ikää milloin se kenenkin kohdalla tapahtuu, siksi on turha miettiä ikää. Pitäisi kyetä elämään tässä hetkessä nyt kun täällä elää vielä.

Elämä on paljon helpompaa kuin nuorena. Ei paina huolet eikä tarvitse tavoitella juuri mitään. Kroppakin ihan ok kun vanhuuden vaivat ei ole alkaneet. 

M59

Helpottuneelta, rennommin suhtaudun nyt kaikkeen kuin nuorena, hyvä on elämä ollut ja mielelläni sitä jatkan. 53v

Verrattuna sun ikääsi ei ole juuri eroa. Enemmän on rahaa nyt, mutta pallopelit ja juoksu on pitänyt vaihtaa hiihtoon ja pyöräilyyn.

Olen 62 v. Melko usein unohdan täysin, kuinka vanha jo olen. Syynä on ehkä se, että elämä on nyt todella antoisaa ja miellyttävää: etätyöt ovat vieneet kiireen ja paineen sinänsä mielenkiintoisesta ja tärkeästä työstäni enkä ole enää lainkaan rasittunut, lapset ovat aikuistuneet ja saaneet ajokortit ja autot eli minulla on mukavasti omaa aikaa nykyään ja talouden suhteen ei ole huolia. On ihanaa harrastaa mielin määrin liikuntaa, matkustaa ja tavata ystäviä sekä harrastaa fiksuissa ryhmissä muutamassa eri yhdistyksessä. Nautin kauniista kodistani ja varsinkin puutarhanhoidosta sekä loputtomista sisustusprojekteistani. Ihanat nuoret aikuiset lapseni ja heidän kaverinsa pitävät minut nuorena.

Vanhempieni ikääntymisen ja sairastelun myötä mieleen on toki tullut, mitä edessä on, mutta nautin kovasti nykyisestä elämästäni. Töissä aion jatkaa mahdollisimman pitkään, tykkään työstäni.

Up

Voi kuule sinullakin olla elämää enemmän takana kuin edessä. Ei ole kenellekään meille varmuutta siitä, koska oma vuoro tulee. Siksipä keskitynkin hetkeen enkä siihen, koska mahdollinen lähtö tulee. Elämä on opettanut yhtä ja toista. Viimeistään silloin, kun saatoin hautaan 17-vuotiaan nuoren, tiedostin konkreettisesti, että lähtö voi tulla koska tahansa. 

Jospa suppeöin sensulasse kertoisi ihan ite? ;)

Ap saattaa liukastua banaaninkuoreen vaikka tänä iltana ja se oli siinä. Ja viiskybäset elää vaikka yli 120v.. onko se tavoiteltavaa, eri juttu.

Mikäpä tässä, elän onnellisinta aikaa elämässäni. Olen saanut ja saavuttanut paljon, elänyt ja kokenut täysillä, tarttunut mahdollisuuksiin ja uskaltanut monenlaista. Elämä ei ole ollut silti pelkkää helppoutta, tokikaan. Mutta asenne se on mikä ratkaisee ja minusta tämä ikä tuntuu hyvältä. Ei jäisi harmittamaan elämätön elämä jos nyt noutaja tulisi. Mielelläni kuitenkin elelisin vielä muutaman vuosikymmenen. N50

Vierailija kirjoitti:

Hävettää sanoa, mutta olen 56 ja jokseenkin onnellinen, että sain elää merkittävän osan elämääni mukavammassa maailmassa. Nyt ei oikein pelota enää mikään. Elämä maistuu edelleen, mutta onhan tätä nähtykin.

Arvaan kyllä, mistä kommenttisi kumpuaa (vierasmaalaisten vihasta) ja olet just niitä, jotka ummisti silmänsä koulukiusaamiselta ynnä muulta pahalta. Kun eivät omalle kohdallesi osuneet, niin mielestäsi maailma oli parempi paikka. 

Kiitos kysymästä: elän päivän kerrallaan, tässä ja nyt.

Yllättävän ok. Nautin elämästä mutta olen sovussa kuoleman kanssa. Kunto on ok ja lapsi on kunnon ihminen. Olen aika sovussa kaikkien kanssa. Työ kyllästyttää ja vaikea keskittyä mutta rutiinilla Olen pysynyt tehtävieni tasalla. Mielekkäät harrastukset kiinnostavat enemmän

Yritän vauhdittaa kuolemaa juomalla ihan perkeleesti, mutta hengissä vielä ollaan. 

Olen 61-v. Olen saanut elää hyvin rikkaan elämän ja hauskan elämän. Olen nähnyt ja kokenut todella paljon sellaista, mitä tavan ihminen ei koe koko elinaikanaan. Olen asunut eri maissa ja matkustellut ympäri maailmaa. Olen juhlinut juhlissa, joita moni ei osaa edes kuvitella (ja nyt ei puhuta mistään jauhobileistä). Olen tavannut valtionpäämiehiä ja päässyt keskustelemaan heidän kanssaan. Jne.

Joten vaikka olen jo reilusti yli puolenvälin elämääni ja vaikka sitä mieluusti jatkan edelleen, voin todeta, että vaikka elonpäivät loppuisivat huomenna, olen saanut enemmän kuin moni saisi vaikka eläisi satavuotiaaksi.

Mukavalta, kun nuoruuden haihattelut omasta kuolemattomuudesta on ohi ja osaa nauttia pienistäkin hetkistä. Parhaassa tapauksessa tässä on vielä toiset 50 vuotta edessä, joten en nyt ole hautapaikka vielä varaillut. 

Heikkolahjainen ap:kin on tehnyt kuolemaa jo 35 vuotta.

Memento mori.

Parempi kun samanikäisillä miehillä, niillä on 2/3 jo takana, siis keskimäärin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vituttaa, ois pitänyt elää toisin. N58v

Voi ei. Mitä kadut eniten?

Meni parhaat ikävuodet viinan kanssa läträtessä.