HS: Tinder uuvuttaa nuoret naiset, kun kumppania ei löydy

Tinderissä menestyy lähes kaikki naiset, mutta vain huomattavasti keskitasoa paremmat miehet. Kouluttamattomalla, työttömällä, huonopalkkaisella, lyhyellä tai ylipainoisella miehellä ei ole käytännössä ollenkaan mitään mahdollisuuksia Tinderissä.

Baariessa sekä muissa yöelämän riennoissa mahdollisuudet eivät paljoa paremmat ole keskitasoa heikommille miehille, sillä naiset lähestyvät vain komeita miehiä sekä kelpuuttavat vain heidän lähestymisensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset ihan tutkitusti ovat pinnallisempia kuin miehet.

Miehille naisten viehättävyys jakautuu gaussin käyrän mukaan, eli miehet arvioivat 50% naisista keskiarvon alapuolelle, ja 50% sen yläpuolelle.

Naiset taas arvioivat 80% miehistä keskiarvon alapuolelle, ja 20% sen yläpuolelle.

Lähde: maailman suurin deittisivusto OkCupid

Jos tilanne on tuo, niin onko ihme etteivät naiset huoli ketään?

Realiteetit hukassa

No miehistä valtaosa on epäkiinnostavia tai epäviehättäviä!! Ihan heteronaisena olen monesti ajatellut, että seurustelisin mieluummin toisen naisen kanssa kuin miehen, joka on vähän huolestuttavaa. Naisista suurempi osa vaan on kiinnostavampia, kuin miehistä. Ei se tee miehistä mitenkään parempia, että viehättyvät useammasta naisesta, koska kukapa ei!

Ymmärrän. Itse olen biseksuaali nainen, ja kiinnostukseni painottuu naisiin ehkä suhdeluvulla 80/20 osittain juuri tuon takia: miesten olemukset vain ovat pääsääntöisesti niin tylsiä, että eivät vedä puoleensa.

Mitä sinun mielestäsi miehen olemuksessa pitäisi olla sellaista, ettei se olisi niin tylsä? Ja mitä selvästi naisilta löytyy enemmän?

En osaa sanoa - siitä, miksi joku vetää puoleensa, tiedostaa usein vain osan syistä. Mutta se ainakin, että miehet ovat selkeämmin toistensa kopioita ja ovat ulkonäöllisesti vaan minusta aika tylsiä: kaikilla samanlainen tylsä ja lyhyt tukka, väljähköt tylsät vaatteet, persoonaton olemus. Harva yrittää näyttää vetovoimaiselta ja harvan olemuksessa on mitään seksikästä. Naisilla on enemmän jotain tällaista, enkä nyt tarkoita sekikkyydellä jotain vihjailevaa tyyliin tissivako esillä tai paljastavat vaatteet. Ja enkä sano, että kaikki naiset ovat kiinnostavia - suurin osa heistäkään ei ole, mutta naisten joukossa on määrällisesti enemmän hyvännäköisiä kuin miehissä.

No johtuisikohan siitä, ettei luonto nyt ole tarkoittanu miehiä ylipäätään ihan niin kauniiksi, kuin naisia ? On aivan epärealistista kuvitella, että miehet voisivat yltää ulkonäöllisesti naisten tasolle. Ei sellaista ole olemassakaan.

En tarkoittanut vetovoimaisella KAUNISTA. Esim. minusta vetovoimaisimmat naiset eivät ole niitä klassisen kauniita, enkä myöskään miehissä viehäty mistään nättipoika-mallityypeistä. Vetovoimaisuus, seksikkyys ja se, kuka on kuuma, on aika monen asian summa, ja silloin omaan silmään hyvännäköiset voivat olla ainakin osittain ihan muita kuin joita voisi kutsua kauniiksi/komeaksi.

Totta. Hehkuttihan Jari Tervon vaimo Kati miestään erittäin seksikkääksi, vaikka hän tuskin on kovinkaan monen naisen mielestä siinä kategoriassa.

Se on kuitenki sanaseppo joka kirjottelee runoja ja kirjoja

Hän puhuu aina myös hirvittävän kauniisti perheestään. Arvostan

Täähän on kans sellanen asia, joka kuuluu vaan miehen tehtäväksi: kehua, ylistää, palvoa, osoittaa arvostusta ja kunnioitusta, ettei nainen vaan ala tuntemaan itseään itsestäänselvyydeksi tak koe rakkaudettomuutta.

Toisinpäin ei päde.

Miksi? Oma mieheni odottaa kyllä yhtä lailla rakkauden ja kunnoituksen osoituksia kuin minäkin. Kehumista, ylistämistä ja palvomista meistä ei odota kumpikaan. Miksi sinä ajattelet, että tehtäväsi on ylistää ja palvoa naista, mutta et itse miehenä voi odottaa häneltä arvostuksen ja kunnioituksen odotuksia? Oletko omaksunut tuon lapsuudenkodista vai jostain muualta?

Missä ilmaisin oman sukupuoleni? Miksi oletit minun olevan mies?

Tarkkaile ympärillesi ja lue tätä palstaa. Kuuntele. Katso. Havannoi.

Moni nainen kerjää huomiota ja arvostusta, mutta ei anna samalla tavalla sitä toiselle.

Jos esität väitteen, sinun pitää pystyä esittämään sille myös lähde. Tuollaiset naiset sitä - miehet tätä väitteet eivät edistä keskustelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ne lapsen harrastuksetkin on naisten käsissä. Ihan kuin joku mies kyttäisi työpäivän aikana käsi liipaisimella, että milloin se lapsen uimakouluilmoittautuminen alkaa (ne kun täyttyy n. 10 sekunnissa). Pyörän huolto tarvii tehdä kerran vuodessa, että wau, jos mies ihan siihen voi vedota, ettei päivittäiseen osallistu. Ja perheen yhteiset lomamatkat on kyllä useimmiten naisen käsialaa. Mies järjestelee korkeintaan omia matkojaan.

Ja on muuten niin sluibaa vedota siihen, että naiselle ei kelpaa. Mies itse valittaa yhtälailla naisen ostamista lapsen hanskoista jne., mutta ei se nainen silti lopeta ostamasta lapselle hanskoja.

Miehet myös tekee ihan tahallaan sitä, että ehdottavat jotain päätöntä, josta nainen joutuu kieltäytymään, ja sitten vetoaa siihen, ettei hänen ehdotukset käy, niin ei voi osallistua. Esim. meillä oli vauva ja taapero ja mies ehdotti perheen lomakohteeksi Perua. Hän ei itse tietenkään ollut edes selvittänyt sieltä kohteita, lentoja tai mitään muutakaan (ja tyhmempikin tajuaa, että vähän hankalaa lentää tyyliin vuorokausi putkeen kahden pienen lapsen kanssa lennonvaihdolla), kunhan vaan heitti jonkun maan, ja kun totesin, että olisko nyt kuitenkin joku kohde, jonne olis suorat lennot, niin mies marttyyrina pesi kätensä ja vetosi, että selvitä itse sopiva kohde, kun ei hänen ehdotukset kelpaa.

Joo, niin tein ja teen jatkossakin, vain minulle ja lapsille (olemme nyt jo eronneet).

Kannattaisi hakea ajoissa apua, mielenterveyspalveluilla on päivystäviä numeroita.

Omakohtaiset kokemukset käännät yleistykseksi ja varmaan iskostat lasten mieliin, että kaikki miehet ovat tuollaisia. Hae apua, lapsesi vielä kiittävät, ennen kuin on liian myöhäistä

Valitettavasti lapset näkevät ihan itse tuon isänsä meiningin. Nytkin isä on reissussa, eipä ottanut lapsia mukaan. Siis lapsia, jotka on kyselleet, että milloin pääsisivät reissuun, ja mulla ei nyt valitettavasti ole uuden työn vuoksi lomia.

Tottakai ymmärrän, ettei kaikki miehet ole tuollaisia (oma isäni oli esimerkiksi hyvinkin osallistuva ja vastuuta kantava), mutta ehkä se vain lisää tuota pettymystä lasteni isään.

En nyt usko kuitenkaan, että siitä hyvästä tarvii terapeutille maksaa, että triggeröityy siitä, kun näkee täällä itkua siitä, että naisille ei vaan kelpaa miehen tekemiset tai siitä selityksestä, että miehet jotenkin aina maksaisivat enemmän. Itse esim. tienaan exääni enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Huvittava lista. Naistenvaivatkin on etu 😂.

Opettele lukemaan. Etu ei ole se vaiva, vaan lähinnä niihin erityisesti suunnatut terveyspalvelut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja joulu uuvuttaa perheenäidit...

Ite ne itsensä uuvuttaa. Kun oppisivat kantamaan oman vastuunsa, olemaan syyttelemättä aina muita ja lopettamaan marttyroinnin, niin loppuis se uupuminen.

Vähemmästäkin uuvuttaa, jos mies ei tee mitään, mutta odottaa jouluna puhdasta kotia ja herkkuja notkuvaa joulupöytää.

Kun ei edes odota. Odottaa rauhaa ei riehumista. Todennäköisesti ei kiinnosta onko jouluverhot vaihdettu ja pentikin poro oikeassa paikassa.

Ehkä miesten ja naisten joulut voisi eriyttää? Miehet voisi viettää sitä sotkuisessa kämpässä ja vetää nakkeja sinapilla ja kalsarikännit, jos siltä tuntuu. Naiset voi sitten siivota ja leipoa, kattaa kauniisti, koristella ja syödä hyvin, kutsua sukua kylään.

Joku jo kirjoittikin siitä, että aikuiset keskustelevat siitä mikä taso on molemmille sopiva. Kummankaan tarve ei ole sellainen joka olisi enemmän oikein, ei sellaista määrittelyä kukaan ulkopuolinen voi tehdä. Joten yksikön, vaikka nyt perheen tai pariskunnan pitää ihan keskenään pystyä puhumaan mitä yhdessä tehdään. 

Ja vielä se, että edellisen kommentin kaltainen mustavalkoinen ajattelu ei yleensä edistä keskustelua. Polarisoitumista on muutenkin liikaa. Kumpikin osapuoli voi joustaa juoluvalmisteluissaan, joku juttu on oleellinen mutta yksi ihminen ei voi päättää yksin kaikesta. Pitää ymmärtää erilaisia vaatimustasoja oikeasti, eikä kuvitella että oma idea on se ainoa oikea. Eikä kaikkeen voi velvoittaa toista edes osallistumaan. 

Tokihan se noin on, parhaimmillaan. Mutta jos toisesta osapuolesta kaikki joulujutut on naisten hommia, niille luontaisesti sopivia, niin ei siinä aina olla kompromissia hakemassa. Katselin jo lapsena ihmeissäni sitä, miten vähän miehet osallistuivat. Onneksi uusi sukupolvi taitaa olla toisenlaista.

No mitä hemmettiä? Pitää tarkastella: millainen sen miehen tai naisen joulu olisi sinkkuna.

Jos nainen haluaisin raataa ja puunata ja koristella ym. joka tapauksessa, niin nythän hän vain hyötyy miehen edes vähäisestä panostuksesta.

Jos mies haluaisi viettää joulun ilman stressiä ja ostaa kaupan laatikot ja saunoa ja juoda oluen ja se olisi hänen unelmajoulunsa, niin hänhän joutuu tässä selvästi enemmän uhraamaan

Toki nuo oli ääripää-esimerkit ja asia muuttuu, jos lapsia on kuviossa.

Mutta hyvin usein nainen määrittelee mikä on se taso jonka "kaikki" haluavat. Ei se ole.

No mutta sittenhän sen miehen kannattaa viettää joulu ihan haluamallaan tavalla, eikö? Siksi ehdotin joulujen eriyttämistä niille, joiden toiveet eivät kohtaa. Ei kukaan pakota olemaan joulua yhdessä.

Varmaan kummankin kannattaa, jos eivät toimeen edes sen verran että osaisivat kompromissin löytää, eikö niin?

Miksi mainitsit vain miehet? Mies lähtee pakoon omasta kodistaan?

Koska sanottiin että mies joutuu uhrautumasn enemmän. Hänellä lieee siis enemmän syytä?

Noniin. Eli mies voi siis viettää joulua tavallaan. Olla tekemättä mitään. Se on nyt siis hyväksyttyä. Hyvä. Eihän sen miehen tarvitse lähteä omasta yhtään enempää kuin naisenkaan

Ihan vapaasti. Jos hän haluaa siellä samoissa tiloissa viettää joulua omalla tavallaan niin oikeushan hänellä siihen on. Omalla tavallaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Antaa naisten nirsoilla.

Parempi se kuin nykytilanne jossa naiset ottavat miehen, porsivat sille, vievät omaisuudeen ja jatkavat iltalypsyllä haukkuen miestä lapsille seuraavat vuosikymmenet.

Niin sian lapsia.

Ja se on jännä että yhä nykyäänkin naisen omaisuus on miehen mielestä miehen. Nainen maksaa vähintään puolet perheen menoista. Erossa nainen ottaa omansa.

Maksaa 70% menoista, eli tekee 70% kulutuspäätöksistä. Mutta maksaa ne miehen lompakosta. Vaimot tienaavat vähemmän kuin aviomiehensä, mutta käyttävät huomattavasti enemmän rahaa... Silti sinä yrität kääntää tilanteen nurinkurin. 

Käyttävät rahaa lasten menoihin ja hoitavat ruoka-ja muut talousostokset. Palstan naisettomia miehiä yhdistää lähes 100% se idea, että jos he ovat omalla pippelillään sovitusti siementäneet lapsen, heille ei kuulu _mitään_ vastuuta lapsesta, varsinkaan taloudellista. Ja sen takia on oikein, että juuri te ette pariudu ettekä lisäänny.

Toi on kai oikeasti aika yleistä, että nainen hoitaa kaikki hankinnat yhteisille lapsille (siis näkee sen vaivan, että juoksee lastenvaateliikkeissä ja koluaa nettikauppoja jne.) ja mies pitää noita lapsen kuluja naisen omina kuluina.

Olis aika silmiäavaavaa noille miehille, jos se nainen vaikka vain häipyisi ja mies saisi itse alkaa pohtimaan, että mitäs ne lapset pukee päälleen, kun vaikka kelit vaihtuu ja tarvitaankin uudet talvivaatteet jne.

Ei ole yleistä. Naiset vaan unohtaa, mitä se mies hankkii lapselle. Kätevästi katsotaan omasta näkökulmasta, että hankinnat = vaatteet. Unohdetaan ne harrastusmaksut, pyörän huollot, urheiluvälineet, matkat ym...

Kyllä ne lapsen harrastuksetkin on naisten käsissä. Ihan kuin joku mies kyttäisi työpäivän aikana käsi liipaisimella, että milloin se lapsen uimakouluilmoittautuminen alkaa (ne kun täyttyy n. 10 sekunnissa). Pyörän huolto tarvii tehdä kerran vuodessa, että wau, jos mies ihan siihen voi vedota, ettei päivittäiseen osallistu. Ja perheen yhteiset lomamatkat on kyllä useimmiten naisen käsialaa. Mies järjestelee korkeintaan omia matkojaan.

Ja on muuten niin sluibaa vedota siihen, että naiselle ei kelpaa. Mies itse valittaa yhtälailla naisen ostamista lapsen hanskoista jne., mutta ei se nainen silti lopeta ostamasta lapselle hanskoja.

Miehet myös tekee ihan tahallaan sitä, että ehdottavat jotain päätöntä, josta nainen joutuu kieltäytymään, ja sitten vetoaa siihen, ettei hänen ehdotukset käy, niin ei voi osallistua. Esim. meillä oli vauva ja taapero ja mies ehdotti perheen lomakohteeksi Perua. Hän ei itse tietenkään ollut edes selvittänyt sieltä kohteita, lentoja tai mitään muutakaan (ja tyhmempikin tajuaa, että vähän hankalaa lentää tyyliin vuorokausi putkeen kahden pienen lapsen kanssa lennonvaihdolla), kunhan vaan heitti jonkun maan, ja kun totesin, että olisko nyt kuitenkin joku kohde, jonne olis suorat lennot, niin mies marttyyrina pesi kätensä ja vetosi, että selvitä itse sopiva kohde, kun ei hänen ehdotukset kelpaa.

Joo, niin tein ja teen jatkossakin, vain minulle ja lapsille (olemme nyt jo eronneet).

Sinäkin olisit voinut kertoa ihan omasta kokemuksestasi yleistämättä sitä muihin. Ihan itse valitsit puolison, joka ehdottaa lomakohteeksi Perua. Ei minun mieheni olisi tehnyt tuollaista kuten ei moni muukaan.

Tämä yleistäminen on uskomattoman turhauttavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja joulu uuvuttaa perheenäidit...

Ite ne itsensä uuvuttaa. Kun oppisivat kantamaan oman vastuunsa, olemaan syyttelemättä aina muita ja lopettamaan marttyroinnin, niin loppuis se uupuminen.

Vähemmästäkin uuvuttaa, jos mies ei tee mitään, mutta odottaa jouluna puhdasta kotia ja herkkuja notkuvaa joulupöytää.

Kun ei edes odota. Odottaa rauhaa ei riehumista. Todennäköisesti ei kiinnosta onko jouluverhot vaihdettu ja pentikin poro oikeassa paikassa.

Ehkä miesten ja naisten joulut voisi eriyttää? Miehet voisi viettää sitä sotkuisessa kämpässä ja vetää nakkeja sinapilla ja kalsarikännit, jos siltä tuntuu. Naiset voi sitten siivota ja leipoa, kattaa kauniisti, koristella ja syödä hyvin, kutsua sukua kylään.

Joku jo kirjoittikin siitä, että aikuiset keskustelevat siitä mikä taso on molemmille sopiva. Kummankaan tarve ei ole sellainen joka olisi enemmän oikein, ei sellaista määrittelyä kukaan ulkopuolinen voi tehdä. Joten yksikön, vaikka nyt perheen tai pariskunnan pitää ihan keskenään pystyä puhumaan mitä yhdessä tehdään. 

Ja vielä se, että edellisen kommentin kaltainen mustavalkoinen ajattelu ei yleensä edistä keskustelua. Polarisoitumista on muutenkin liikaa. Kumpikin osapuoli voi joustaa juoluvalmisteluissaan, joku juttu on oleellinen mutta yksi ihminen ei voi päättää yksin kaikesta. Pitää ymmärtää erilaisia vaatimustasoja oikeasti, eikä kuvitella että oma idea on se ainoa oikea. Eikä kaikkeen voi velvoittaa toista edes osallistumaan. 

Tokihan se noin on, parhaimmillaan. Mutta jos toisesta osapuolesta kaikki joulujutut on naisten hommia, niille luontaisesti sopivia, niin ei siinä aina olla kompromissia hakemassa. Katselin jo lapsena ihmeissäni sitä, miten vähän miehet osallistuivat. Onneksi uusi sukupolvi taitaa olla toisenlaista.

No mitä hemmettiä? Pitää tarkastella: millainen sen miehen tai naisen joulu olisi sinkkuna.

Jos nainen haluaisin raataa ja puunata ja koristella ym. joka tapauksessa, niin nythän hän vain hyötyy miehen edes vähäisestä panostuksesta.

Jos mies haluaisi viettää joulun ilman stressiä ja ostaa kaupan laatikot ja saunoa ja juoda oluen ja se olisi hänen unelmajoulunsa, niin hänhän joutuu tässä selvästi enemmän uhraamaan

Toki nuo oli ääripää-esimerkit ja asia muuttuu, jos lapsia on kuviossa.

Mutta hyvin usein nainen määrittelee mikä on se taso jonka "kaikki" haluavat. Ei se ole.

No mutta sittenhän sen miehen kannattaa viettää joulu ihan haluamallaan tavalla, eikö? Siksi ehdotin joulujen eriyttämistä niille, joiden toiveet eivät kohtaa. Ei kukaan pakota olemaan joulua yhdessä.

Varmaan kummankin kannattaa, jos eivät toimeen edes sen verran että osaisivat kompromissin löytää, eikö niin?

Miksi mainitsit vain miehet? Mies lähtee pakoon omasta kodistaan?

Koska sanottiin että mies joutuu uhrautumasn enemmän. Hänellä lieee siis enemmän syytä?

Edelleen se ydinasia menee ohi. 

Sinun vaatimuksesi eivät ole mitenkään universaaleja totuuksia, vaan sinä joustat omissa tavoissasi ja tottumuksissasi. Tietenkin, ihan itsehän sinä olet ne luonut. Sitä se yhdessä päättäminen ja keskustelu kuule vaan on, että sinäkin joudut tulemaan vastaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Antaa naisten nirsoilla.

Parempi se kuin nykytilanne jossa naiset ottavat miehen, porsivat sille, vievät omaisuudeen ja jatkavat iltalypsyllä haukkuen miestä lapsille seuraavat vuosikymmenet.

Niin sian lapsia.

Ja se on jännä että yhä nykyäänkin naisen omaisuus on miehen mielestä miehen. Nainen maksaa vähintään puolet perheen menoista. Erossa nainen ottaa omansa.

Maksaa 70% menoista, eli tekee 70% kulutuspäätöksistä. Mutta maksaa ne miehen lompakosta. Vaimot tienaavat vähemmän kuin aviomiehensä, mutta käyttävät huomattavasti enemmän rahaa... Silti sinä yrität kääntää tilanteen nurinkurin. 

Käyttävät rahaa lasten menoihin ja hoitavat ruoka-ja muut talousostokset. Palstan naisettomia miehiä yhdistää lähes 100% se idea, että jos he ovat omalla pippelillään sovitusti siementäneet lapsen, heille ei kuulu _mitään_ vastuuta lapsesta, varsinkaan taloudellista. Ja sen takia on oikein, että juuri te ette pariudu ettekä lisäänny.

Toi on kai oikeasti aika yleistä, että nainen hoitaa kaikki hankinnat yhteisille lapsille (siis näkee sen vaivan, että juoksee lastenvaateliikkeissä ja koluaa nettikauppoja jne.) ja mies pitää noita lapsen kuluja naisen omina kuluina.

Olis aika silmiäavaavaa noille miehille, jos se nainen vaikka vain häipyisi ja mies saisi itse alkaa pohtimaan, että mitäs ne lapset pukee päälleen, kun vaikka kelit vaihtuu ja tarvitaankin uudet talvivaatteet jne.

Ei ole yleistä. Naiset vaan unohtaa, mitä se mies hankkii lapselle. Kätevästi katsotaan omasta näkökulmasta, että hankinnat = vaatteet. Unohdetaan ne harrastusmaksut, pyörän huollot, urheiluvälineet, matkat ym...

Kyllä ne lapsen harrastuksetkin on naisten käsissä. Ihan kuin joku mies kyttäisi työpäivän aikana käsi liipaisimella, että milloin se lapsen uimakouluilmoittautuminen alkaa (ne kun täyttyy n. 10 sekunnissa). Pyörän huolto tarvii tehdä kerran vuodessa, että wau, jos mies ihan siihen voi vedota, ettei päivittäiseen osallistu. Ja perheen yhteiset lomamatkat on kyllä useimmiten naisen käsialaa. Mies järjestelee korkeintaan omia matkojaan.

Ja on muuten niin sluibaa vedota siihen, että naiselle ei kelpaa. Mies itse valittaa yhtälailla naisen ostamista lapsen hanskoista jne., mutta ei se nainen silti lopeta ostamasta lapselle hanskoja.

Miehet myös tekee ihan tahallaan sitä, että ehdottavat jotain päätöntä, josta nainen joutuu kieltäytymään, ja sitten vetoaa siihen, ettei hänen ehdotukset käy, niin ei voi osallistua. Esim. meillä oli vauva ja taapero ja mies ehdotti perheen lomakohteeksi Perua. Hän ei itse tietenkään ollut edes selvittänyt sieltä kohteita, lentoja tai mitään muutakaan (ja tyhmempikin tajuaa, että vähän hankalaa lentää tyyliin vuorokausi putkeen kahden pienen lapsen kanssa lennonvaihdolla), kunhan vaan heitti jonkun maan, ja kun totesin, että olisko nyt kuitenkin joku kohde, jonne olis suorat lennot, niin mies marttyyrina pesi kätensä ja vetosi, että selvitä itse sopiva kohde, kun ei hänen ehdotukset kelpaa.

Joo, niin tein ja teen jatkossakin, vain minulle ja lapsille (olemme nyt jo eronneet).

Näin. Ja toinen on se että tehdään hommat niin surkeasti, että nainen joutuu tekemään ne uudestaan ja/tai luovuttaa ja tekee itse. Toivoisin että useampi nainen ymmärtäisi tämän mekanismin, tuntuu että ihmiset ei havaitse yhtään. Jäi mieleen kun kerrankin täällä perheenäiti ihmetteli että miten ihmeessä mies oli kaivanut mukaan vauvalle vaatteet laitokselle lähtöä varten sieltä takaa kaapin perältä, kulahtaneista lainaksi saaduista vaatteista. Vaikka edessä oli ollut pino siistejä ja uusia nättejä vaatteita. Niin miksiköhän.... Heti laitoksella mies jo teki selväksi että ei osaa, ei tuu mitään, paras varmaan että hoidat. Parhaat ymmärtää uhriutua heti saman tien, tee sitten itse kun ei kerran kelpaa. Myöhemmin valitellaan kun nainen ei "anna" hoitaa vauvaa. Ei anna niin, kun pahimmillaan vauva on vaarassa kun rento iskä ottaa torkut ja antaa taaperon tutkiskella maailmaa ihan itse.

Miten ihmeessä vauva selvisi hengissä, ihan käytettyjä vaatteita joutui käyttämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittava lista. Naistenvaivatkin on etu 😂.

Opettele lukemaan. Etu ei ole se vaiva, vaan lähinnä niihin erityisesti suunnatut terveyspalvelut.

Siis on naisille kuuluva etu saada vaivaan terveyspalvelu? Tätä etuako ei ole miehillä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja joulu uuvuttaa perheenäidit...

Ite ne itsensä uuvuttaa. Kun oppisivat kantamaan oman vastuunsa, olemaan syyttelemättä aina muita ja lopettamaan marttyroinnin, niin loppuis se uupuminen.

Vähemmästäkin uuvuttaa, jos mies ei tee mitään, mutta odottaa jouluna puhdasta kotia ja herkkuja notkuvaa joulupöytää.

Kun ei edes odota. Odottaa rauhaa ei riehumista. Todennäköisesti ei kiinnosta onko jouluverhot vaihdettu ja pentikin poro oikeassa paikassa.

Ehkä miesten ja naisten joulut voisi eriyttää? Miehet voisi viettää sitä sotkuisessa kämpässä ja vetää nakkeja sinapilla ja kalsarikännit, jos siltä tuntuu. Naiset voi sitten siivota ja leipoa, kattaa kauniisti, koristella ja syödä hyvin, kutsua sukua kylään.

Joku jo kirjoittikin siitä, että aikuiset keskustelevat siitä mikä taso on molemmille sopiva. Kummankaan tarve ei ole sellainen joka olisi enemmän oikein, ei sellaista määrittelyä kukaan ulkopuolinen voi tehdä. Joten yksikön, vaikka nyt perheen tai pariskunnan pitää ihan keskenään pystyä puhumaan mitä yhdessä tehdään. 

Ja vielä se, että edellisen kommentin kaltainen mustavalkoinen ajattelu ei yleensä edistä keskustelua. Polarisoitumista on muutenkin liikaa. Kumpikin osapuoli voi joustaa juoluvalmisteluissaan, joku juttu on oleellinen mutta yksi ihminen ei voi päättää yksin kaikesta. Pitää ymmärtää erilaisia vaatimustasoja oikeasti, eikä kuvitella että oma idea on se ainoa oikea. Eikä kaikkeen voi velvoittaa toista edes osallistumaan. 

Tokihan se noin on, parhaimmillaan. Mutta jos toisesta osapuolesta kaikki joulujutut on naisten hommia, niille luontaisesti sopivia, niin ei siinä aina olla kompromissia hakemassa. Katselin jo lapsena ihmeissäni sitä, miten vähän miehet osallistuivat. Onneksi uusi sukupolvi taitaa olla toisenlaista.

No mitä hemmettiä? Pitää tarkastella: millainen sen miehen tai naisen joulu olisi sinkkuna.

Jos nainen haluaisin raataa ja puunata ja koristella ym. joka tapauksessa, niin nythän hän vain hyötyy miehen edes vähäisestä panostuksesta.

Jos mies haluaisi viettää joulun ilman stressiä ja ostaa kaupan laatikot ja saunoa ja juoda oluen ja se olisi hänen unelmajoulunsa, niin hänhän joutuu tässä selvästi enemmän uhraamaan

Toki nuo oli ääripää-esimerkit ja asia muuttuu, jos lapsia on kuviossa.

Mutta hyvin usein nainen määrittelee mikä on se taso jonka "kaikki" haluavat. Ei se ole.

No mutta sittenhän sen miehen kannattaa viettää joulu ihan haluamallaan tavalla, eikö? Siksi ehdotin joulujen eriyttämistä niille, joiden toiveet eivät kohtaa. Ei kukaan pakota olemaan joulua yhdessä.

Varmaan kummankin kannattaa, jos eivät toimeen edes sen verran että osaisivat kompromissin löytää, eikö niin?

Miksi mainitsit vain miehet? Mies lähtee pakoon omasta kodistaan?

Koska sanottiin että mies joutuu uhrautumasn enemmän. Hänellä lieee siis enemmän syytä?

Edelleen se ydinasia menee ohi. 

Sinun vaatimuksesi eivät ole mitenkään universaaleja totuuksia, vaan sinä joustat omissa tavoissasi ja tottumuksissasi. Tietenkin, ihan itsehän sinä olet ne luonut. Sitä se yhdessä päättäminen ja keskustelu kuule vaan on, että sinäkin joudut tulemaan vastaan. 

Niin, ja jos toinen ei tule osaltaan? Silloin lie reiluinta että molemmat tekee hommansa ja viettää joulunsa omalla tavallaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Antaa naisten nirsoilla.

Parempi se kuin nykytilanne jossa naiset ottavat miehen, porsivat sille, vievät omaisuudeen ja jatkavat iltalypsyllä haukkuen miestä lapsille seuraavat vuosikymmenet.

Niin sian lapsia.

Ja se on jännä että yhä nykyäänkin naisen omaisuus on miehen mielestä miehen. Nainen maksaa vähintään puolet perheen menoista. Erossa nainen ottaa omansa.

Maksaa 70% menoista, eli tekee 70% kulutuspäätöksistä. Mutta maksaa ne miehen lompakosta. Vaimot tienaavat vähemmän kuin aviomiehensä, mutta käyttävät huomattavasti enemmän rahaa... Silti sinä yrität kääntää tilanteen nurinkurin. 

Käyttävät rahaa lasten menoihin ja hoitavat ruoka-ja muut talousostokset. Palstan naisettomia miehiä yhdistää lähes 100% se idea, että jos he ovat omalla pippelillään sovitusti siementäneet lapsen, heille ei kuulu _mitään_ vastuuta lapsesta, varsinkaan taloudellista. Ja sen takia on oikein, että juuri te ette pariudu ettekä lisäänny.

Toi on kai oikeasti aika yleistä, että nainen hoitaa kaikki hankinnat yhteisille lapsille (siis näkee sen vaivan, että juoksee lastenvaateliikkeissä ja koluaa nettikauppoja jne.) ja mies pitää noita lapsen kuluja naisen omina kuluina.

Olis aika silmiäavaavaa noille miehille, jos se nainen vaikka vain häipyisi ja mies saisi itse alkaa pohtimaan, että mitäs ne lapset pukee päälleen, kun vaikka kelit vaihtuu ja tarvitaankin uudet talvivaatteet jne.

Ei ole yleistä. Naiset vaan unohtaa, mitä se mies hankkii lapselle. Kätevästi katsotaan omasta näkökulmasta, että hankinnat = vaatteet. Unohdetaan ne harrastusmaksut, pyörän huollot, urheiluvälineet, matkat ym...

Kyllä ne lapsen harrastuksetkin on naisten käsissä. Ihan kuin joku mies kyttäisi työpäivän aikana käsi liipaisimella, että milloin se lapsen uimakouluilmoittautuminen alkaa (ne kun täyttyy n. 10 sekunnissa). Pyörän huolto tarvii tehdä kerran vuodessa, että wau, jos mies ihan siihen voi vedota, ettei päivittäiseen osallistu. Ja perheen yhteiset lomamatkat on kyllä useimmiten naisen käsialaa. Mies järjestelee korkeintaan omia matkojaan.

Ja on muuten niin sluibaa vedota siihen, että naiselle ei kelpaa. Mies itse valittaa yhtälailla naisen ostamista lapsen hanskoista jne., mutta ei se nainen silti lopeta ostamasta lapselle hanskoja.

Miehet myös tekee ihan tahallaan sitä, että ehdottavat jotain päätöntä, josta nainen joutuu kieltäytymään, ja sitten vetoaa siihen, ettei hänen ehdotukset käy, niin ei voi osallistua. Esim. meillä oli vauva ja taapero ja mies ehdotti perheen lomakohteeksi Perua. Hän ei itse tietenkään ollut edes selvittänyt sieltä kohteita, lentoja tai mitään muutakaan (ja tyhmempikin tajuaa, että vähän hankalaa lentää tyyliin vuorokausi putkeen kahden pienen lapsen kanssa lennonvaihdolla), kunhan vaan heitti jonkun maan, ja kun totesin, että olisko nyt kuitenkin joku kohde, jonne olis suorat lennot, niin mies marttyyrina pesi kätensä ja vetosi, että selvitä itse sopiva kohde, kun ei hänen ehdotukset kelpaa.

Joo, niin tein ja teen jatkossakin, vain minulle ja lapsille (olemme nyt jo eronneet).

Ei tästä tarvitse väitellä. Näitä asioita on tutkittu. Miehet panostaa taloudellisesti eri asioihin kuin naiset. Mutta yhteiseen hyvään ne tulee.

Olet kyllä hyvin katkera, sen huomaa. Toivottavasti lapset kasvaa ilman tuota vaikutuspiiriä... myrkytät niidenkin mielet vielä

Avioehdon ja vuoroviikko-asumisen pitäisi olla aina lakiin kirjoitettuja muuten. Missään tilanteessa kukaan ei saa hyötyä toisesta enää erossa taloudellisesti. Vaan aina omat rahat. 

Tämä tekisi avioliitoista kestävämpiä, kun ihmiset sitoutuisivat aidosti ja oikeista syistä. Kukaan ei olisi missään taloudellisessa talutusnuorassa, ja uskallettaisiin erota helpommin myös, kun ei olisi taloudellisia syitä pysyä yhdessä. 

Lapsia ei voi laittaa asumaan vuoroviikoin sellaiselle vanhemmalle, jolla ei ole mitään näyttöjä siitä, että hän on kykenevä huolehtimaan lapsistaan.

Tuo kulttuuri ei muutu, jos sitä ei muuteta. Lasten hankkimisen (!) seuraukset ja se vastuunotto pitää tehdä näkyväksi ja selväksi ihan alakoulusta lähtien. Että kaikki tietävät, että 50% hoitovastuusta on itsellä, jos sitä ei oikeuden päätöksellä muuteta. Ehkä se tälleen olisi vähän harkitumpaa kuin nyt. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja joulu uuvuttaa perheenäidit...

Ite ne itsensä uuvuttaa. Kun oppisivat kantamaan oman vastuunsa, olemaan syyttelemättä aina muita ja lopettamaan marttyroinnin, niin loppuis se uupuminen.

Vähemmästäkin uuvuttaa, jos mies ei tee mitään, mutta odottaa jouluna puhdasta kotia ja herkkuja notkuvaa joulupöytää.

Kun ei edes odota. Odottaa rauhaa ei riehumista. Todennäköisesti ei kiinnosta onko jouluverhot vaihdettu ja pentikin poro oikeassa paikassa.

Ehkä miesten ja naisten joulut voisi eriyttää? Miehet voisi viettää sitä sotkuisessa kämpässä ja vetää nakkeja sinapilla ja kalsarikännit, jos siltä tuntuu. Naiset voi sitten siivota ja leipoa, kattaa kauniisti, koristella ja syödä hyvin, kutsua sukua kylään.

Joku jo kirjoittikin siitä, että aikuiset keskustelevat siitä mikä taso on molemmille sopiva. Kummankaan tarve ei ole sellainen joka olisi enemmän oikein, ei sellaista määrittelyä kukaan ulkopuolinen voi tehdä. Joten yksikön, vaikka nyt perheen tai pariskunnan pitää ihan keskenään pystyä puhumaan mitä yhdessä tehdään. 

Ja vielä se, että edellisen kommentin kaltainen mustavalkoinen ajattelu ei yleensä edistä keskustelua. Polarisoitumista on muutenkin liikaa. Kumpikin osapuoli voi joustaa juoluvalmisteluissaan, joku juttu on oleellinen mutta yksi ihminen ei voi päättää yksin kaikesta. Pitää ymmärtää erilaisia vaatimustasoja oikeasti, eikä kuvitella että oma idea on se ainoa oikea. Eikä kaikkeen voi velvoittaa toista edes osallistumaan. 

Tokihan se noin on, parhaimmillaan. Mutta jos toisesta osapuolesta kaikki joulujutut on naisten hommia, niille luontaisesti sopivia, niin ei siinä aina olla kompromissia hakemassa. Katselin jo lapsena ihmeissäni sitä, miten vähän miehet osallistuivat. Onneksi uusi sukupolvi taitaa olla toisenlaista.

No mitä hemmettiä? Pitää tarkastella: millainen sen miehen tai naisen joulu olisi sinkkuna.

Jos nainen haluaisin raataa ja puunata ja koristella ym. joka tapauksessa, niin nythän hän vain hyötyy miehen edes vähäisestä panostuksesta.

Jos mies haluaisi viettää joulun ilman stressiä ja ostaa kaupan laatikot ja saunoa ja juoda oluen ja se olisi hänen unelmajoulunsa, niin hänhän joutuu tässä selvästi enemmän uhraamaan

Toki nuo oli ääripää-esimerkit ja asia muuttuu, jos lapsia on kuviossa.

Mutta hyvin usein nainen määrittelee mikä on se taso jonka "kaikki" haluavat. Ei se ole.

No mutta sittenhän sen miehen kannattaa viettää joulu ihan haluamallaan tavalla, eikö? Siksi ehdotin joulujen eriyttämistä niille, joiden toiveet eivät kohtaa. Ei kukaan pakota olemaan joulua yhdessä.

Varmaan kummankin kannattaa, jos eivät toimeen edes sen verran että osaisivat kompromissin löytää, eikö niin?

Miksi mainitsit vain miehet? Mies lähtee pakoon omasta kodistaan?

Koska sanottiin että mies joutuu uhrautumasn enemmän. Hänellä lieee siis enemmän syytä?

Noniin. Eli mies voi siis viettää joulua tavallaan. Olla tekemättä mitään. Se on nyt siis hyväksyttyä. Hyvä. Eihän sen miehen tarvitse lähteä omasta yhtään enempää kuin naisenkaan

Ihminen saa sina viettää joulun haluamallaan tavalla. Onko tämä todella sinulle yllätys?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja joulu uuvuttaa perheenäidit...

Ite ne itsensä uuvuttaa. Kun oppisivat kantamaan oman vastuunsa, olemaan syyttelemättä aina muita ja lopettamaan marttyroinnin, niin loppuis se uupuminen.

Vähemmästäkin uuvuttaa, jos mies ei tee mitään, mutta odottaa jouluna puhdasta kotia ja herkkuja notkuvaa joulupöytää.

Kun ei edes odota. Odottaa rauhaa ei riehumista. Todennäköisesti ei kiinnosta onko jouluverhot vaihdettu ja pentikin poro oikeassa paikassa.

Ehkä miesten ja naisten joulut voisi eriyttää? Miehet voisi viettää sitä sotkuisessa kämpässä ja vetää nakkeja sinapilla ja kalsarikännit, jos siltä tuntuu. Naiset voi sitten siivota ja leipoa, kattaa kauniisti, koristella ja syödä hyvin, kutsua sukua kylään.

Etkö ymmärrä miten ruman kuvan annat nimenomaan itsestäsi? Se että sinulla on tällainen ajatusmaailma, ei vastaa ollenkaan vallitsevaa tilannetta. Ei miehet ole tuollasia. Sinulla on paljon sisäistettyä vihaa. Yritä päästä siitä eroon

Rauhoitu. Yritän olla pragmaattinen. Jos kaikki joulujutut on miehille ihan wotevö ja naiset uupuu siitä ettei mies osallistu kun ei ole kiinnostunut, niin sama kai se olisi kaikkien eduksi antaa enemmän vapautta viettää juhlapyhiä. Ehkä naiset jossain vaiheessa rentoutuisi itsekin tai miehet alkaisivat arvostaa jouluvalmisteluja, kuka tietää.

Ongelma tässä on, että lapset viihtyisivät huomattavasti paremmin isän rennossa joulussa kuin naisen marttyyriasenteella vedetyssä joulussa. Siinä sitten äiti istuisi joulupöydässå yksin lipittäen viiniä kyyneleet silmissä.

Eri mutta kysyin kerran perheeltä että okei, syödäänkö sitten makaroonilaatikkoa ja ketsuppia jouluaattona. Kukaan ei halunnut.

Voi helvetti, onko se kinkun uuniin laittaminen ihan marttyyriasenteen vaativa teko? Kinkku uuniin, valmiiksi valmistellut laatikot uuniin, kaupasta rosollia, lohta jne. Ei luulisi olevan ylivoimaista kenellekään ja itse voisin miehenä ihan hyvin tehdä kaikki valmistelut, mutta ei taida naiselle sopia. 

No monenako jouluna olet tehnyt jouluruuat?

Yksin asuessa tietenkin aina, mutta kuten jo kirjoitin, jos siis ymmärtäisit lukemaasi, yhteisessä taloudessa en niitä saa tehdä. Nytkin ehdotin, että voin tehdä laatikot, mutta ei naiselle kelvannut. 

Olet valinnut nirson naisen. Eikö sinulle kelvannut sellainen rento nainen, joka ei nipota?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja joulu uuvuttaa perheenäidit...

Ite ne itsensä uuvuttaa. Kun oppisivat kantamaan oman vastuunsa, olemaan syyttelemättä aina muita ja lopettamaan marttyroinnin, niin loppuis se uupuminen.

Vähemmästäkin uuvuttaa, jos mies ei tee mitään, mutta odottaa jouluna puhdasta kotia ja herkkuja notkuvaa joulupöytää.

Kun ei edes odota. Odottaa rauhaa ei riehumista. Todennäköisesti ei kiinnosta onko jouluverhot vaihdettu ja pentikin poro oikeassa paikassa.

Ehkä miesten ja naisten joulut voisi eriyttää? Miehet voisi viettää sitä sotkuisessa kämpässä ja vetää nakkeja sinapilla ja kalsarikännit, jos siltä tuntuu. Naiset voi sitten siivota ja leipoa, kattaa kauniisti, koristella ja syödä hyvin, kutsua sukua kylään.

Joku jo kirjoittikin siitä, että aikuiset keskustelevat siitä mikä taso on molemmille sopiva. Kummankaan tarve ei ole sellainen joka olisi enemmän oikein, ei sellaista määrittelyä kukaan ulkopuolinen voi tehdä. Joten yksikön, vaikka nyt perheen tai pariskunnan pitää ihan keskenään pystyä puhumaan mitä yhdessä tehdään. 

Ja vielä se, että edellisen kommentin kaltainen mustavalkoinen ajattelu ei yleensä edistä keskustelua. Polarisoitumista on muutenkin liikaa. Kumpikin osapuoli voi joustaa juoluvalmisteluissaan, joku juttu on oleellinen mutta yksi ihminen ei voi päättää yksin kaikesta. Pitää ymmärtää erilaisia vaatimustasoja oikeasti, eikä kuvitella että oma idea on se ainoa oikea. Eikä kaikkeen voi velvoittaa toista edes osallistumaan. 

Tokihan se noin on, parhaimmillaan. Mutta jos toisesta osapuolesta kaikki joulujutut on naisten hommia, niille luontaisesti sopivia, niin ei siinä aina olla kompromissia hakemassa. Katselin jo lapsena ihmeissäni sitä, miten vähän miehet osallistuivat. Onneksi uusi sukupolvi taitaa olla toisenlaista.

No mitä hemmettiä? Pitää tarkastella: millainen sen miehen tai naisen joulu olisi sinkkuna.

Jos nainen haluaisin raataa ja puunata ja koristella ym. joka tapauksessa, niin nythän hän vain hyötyy miehen edes vähäisestä panostuksesta.

Jos mies haluaisi viettää joulun ilman stressiä ja ostaa kaupan laatikot ja saunoa ja juoda oluen ja se olisi hänen unelmajoulunsa, niin hänhän joutuu tässä selvästi enemmän uhraamaan

Toki nuo oli ääripää-esimerkit ja asia muuttuu, jos lapsia on kuviossa.

Mutta hyvin usein nainen määrittelee mikä on se taso jonka "kaikki" haluavat. Ei se ole.

No mutta sittenhän sen miehen kannattaa viettää joulu ihan haluamallaan tavalla, eikö? Siksi ehdotin joulujen eriyttämistä niille, joiden toiveet eivät kohtaa. Ei kukaan pakota olemaan joulua yhdessä.

Varmaan kummankin kannattaa, jos eivät toimeen edes sen verran että osaisivat kompromissin löytää, eikö niin?

Miksi mainitsit vain miehet? Mies lähtee pakoon omasta kodistaan?

Koska sanottiin että mies joutuu uhrautumasn enemmän. Hänellä lieee siis enemmän syytä?

Edelleen se ydinasia menee ohi. 

Sinun vaatimuksesi eivät ole mitenkään universaaleja totuuksia, vaan sinä joustat omissa tavoissasi ja tottumuksissasi. Tietenkin, ihan itsehän sinä olet ne luonut. Sitä se yhdessä päättäminen ja keskustelu kuule vaan on, että sinäkin joudut tulemaan vastaan. 

Niin, ja jos toinen ei tule osaltaan? Silloin lie reiluinta että molemmat tekee hommansa ja viettää joulunsa omalla tavallaan.

No sitten toki niin, jos itse sanot ensin että luovut vaatimuksistasi ja toivot toiselta vastaantuloa. Eikä niin tapahdu sitten.

Mutta jos sä et edes lähde miettimään sitä että luopuisit itse jostain, niin ethän sinä sitten aidosti yritä saada sitä joulua yhdessä aikaan. Pidät joulussa tärkeämpänä omia juttujasi kuin yhteistä aikaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Antaa naisten nirsoilla.

Parempi se kuin nykytilanne jossa naiset ottavat miehen, porsivat sille, vievät omaisuudeen ja jatkavat iltalypsyllä haukkuen miestä lapsille seuraavat vuosikymmenet.

Niin sian lapsia.

Ja se on jännä että yhä nykyäänkin naisen omaisuus on miehen mielestä miehen. Nainen maksaa vähintään puolet perheen menoista. Erossa nainen ottaa omansa.

Maksaa 70% menoista, eli tekee 70% kulutuspäätöksistä. Mutta maksaa ne miehen lompakosta. Vaimot tienaavat vähemmän kuin aviomiehensä, mutta käyttävät huomattavasti enemmän rahaa... Silti sinä yrität kääntää tilanteen nurinkurin. 

Käyttävät rahaa lasten menoihin ja hoitavat ruoka-ja muut talousostokset. Palstan naisettomia miehiä yhdistää lähes 100% se idea, että jos he ovat omalla pippelillään sovitusti siementäneet lapsen, heille ei kuulu _mitään_ vastuuta lapsesta, varsinkaan taloudellista. Ja sen takia on oikein, että juuri te ette pariudu ettekä lisäänny.

Toi on kai oikeasti aika yleistä, että nainen hoitaa kaikki hankinnat yhteisille lapsille (siis näkee sen vaivan, että juoksee lastenvaateliikkeissä ja koluaa nettikauppoja jne.) ja mies pitää noita lapsen kuluja naisen omina kuluina.

Olis aika silmiäavaavaa noille miehille, jos se nainen vaikka vain häipyisi ja mies saisi itse alkaa pohtimaan, että mitäs ne lapset pukee päälleen, kun vaikka kelit vaihtuu ja tarvitaankin uudet talvivaatteet jne.

Ei ole yleistä. Naiset vaan unohtaa, mitä se mies hankkii lapselle. Kätevästi katsotaan omasta näkökulmasta, että hankinnat = vaatteet. Unohdetaan ne harrastusmaksut, pyörän huollot, urheiluvälineet, matkat ym...

Kyllä ne lapsen harrastuksetkin on naisten käsissä. Ihan kuin joku mies kyttäisi työpäivän aikana käsi liipaisimella, että milloin se lapsen uimakouluilmoittautuminen alkaa (ne kun täyttyy n. 10 sekunnissa). Pyörän huolto tarvii tehdä kerran vuodessa, että wau, jos mies ihan siihen voi vedota, ettei päivittäiseen osallistu. Ja perheen yhteiset lomamatkat on kyllä useimmiten naisen käsialaa. Mies järjestelee korkeintaan omia matkojaan.

Ja on muuten niin sluibaa vedota siihen, että naiselle ei kelpaa. Mies itse valittaa yhtälailla naisen ostamista lapsen hanskoista jne., mutta ei se nainen silti lopeta ostamasta lapselle hanskoja.

Miehet myös tekee ihan tahallaan sitä, että ehdottavat jotain päätöntä, josta nainen joutuu kieltäytymään, ja sitten vetoaa siihen, ettei hänen ehdotukset käy, niin ei voi osallistua. Esim. meillä oli vauva ja taapero ja mies ehdotti perheen lomakohteeksi Perua. Hän ei itse tietenkään ollut edes selvittänyt sieltä kohteita, lentoja tai mitään muutakaan (ja tyhmempikin tajuaa, että vähän hankalaa lentää tyyliin vuorokausi putkeen kahden pienen lapsen kanssa lennonvaihdolla), kunhan vaan heitti jonkun maan, ja kun totesin, että olisko nyt kuitenkin joku kohde, jonne olis suorat lennot, niin mies marttyyrina pesi kätensä ja vetosi, että selvitä itse sopiva kohde, kun ei hänen ehdotukset kelpaa.

Joo, niin tein ja teen jatkossakin, vain minulle ja lapsille (olemme nyt jo eronneet).

Ei tästä tarvitse väitellä. Näitä asioita on tutkittu. Miehet panostaa taloudellisesti eri asioihin kuin naiset. Mutta yhteiseen hyvään ne tulee.

Olet kyllä hyvin katkera, sen huomaa. Toivottavasti lapset kasvaa ilman tuota vaikutuspiiriä... myrkytät niidenkin mielet vielä

Avioehdon ja vuoroviikko-asumisen pitäisi olla aina lakiin kirjoitettuja muuten. Missään tilanteessa kukaan ei saa hyötyä toisesta enää erossa taloudellisesti. Vaan aina omat rahat. 

Tämä tekisi avioliitoista kestävämpiä, kun ihmiset sitoutuisivat aidosti ja oikeista syistä. Kukaan ei olisi missään taloudellisessa talutusnuorassa, ja uskallettaisiin erota helpommin myös, kun ei olisi taloudellisia syitä pysyä yhdessä. 

Lapsia ei voi laittaa asumaan vuoroviikoin sellaiselle vanhemmalle, jolla ei ole mitään näyttöjä siitä, että hän on kykenevä huolehtimaan lapsistaan.

Tuo kulttuuri ei muutu, jos sitä ei muuteta. Lasten hankkimisen (!) seuraukset ja se vastuunotto pitää tehdä näkyväksi ja selväksi ihan alakoulusta lähtien. Että kaikki tietävät, että 50% hoitovastuusta on itsellä, jos sitä ei oikeuden päätöksellä muuteta. Ehkä se tälleen olisi vähän harkitumpaa kuin nyt. 

Sama myös kulujen osalta,

Molempien on maksettava täsmälleen 50% perheen kuluista. Jos ei palkka riitä, niin ei muuta kuin ilta- ja viikonloppukeikkaa tekemään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittava lista. Naistenvaivatkin on etu 😂.

Opettele lukemaan. Etu ei ole se vaiva, vaan lähinnä niihin erityisesti suunnatut terveyspalvelut.

Siis on naisille kuuluva etu saada vaivaan terveyspalvelu? Tätä etuako ei ole miehillä?

https://terveysportti.mobi/tyoterveyskirjasto/uutismaailma.duodecimapi…

Vanhat artikkeli, mutta tilanne on tuskin muuttunut kovin paljoa. Ja koska miehet maksavat reilusti yli puolet veroista, niin onhan tuo nyt selvä tulonsiirto miehiltä naisille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja joulu uuvuttaa perheenäidit...

Ite ne itsensä uuvuttaa. Kun oppisivat kantamaan oman vastuunsa, olemaan syyttelemättä aina muita ja lopettamaan marttyroinnin, niin loppuis se uupuminen.

Vähemmästäkin uuvuttaa, jos mies ei tee mitään, mutta odottaa jouluna puhdasta kotia ja herkkuja notkuvaa joulupöytää.

Kun ei edes odota. Odottaa rauhaa ei riehumista. Todennäköisesti ei kiinnosta onko jouluverhot vaihdettu ja pentikin poro oikeassa paikassa.

Ehkä miesten ja naisten joulut voisi eriyttää? Miehet voisi viettää sitä sotkuisessa kämpässä ja vetää nakkeja sinapilla ja kalsarikännit, jos siltä tuntuu. Naiset voi sitten siivota ja leipoa, kattaa kauniisti, koristella ja syödä hyvin, kutsua sukua kylään.

Joku jo kirjoittikin siitä, että aikuiset keskustelevat siitä mikä taso on molemmille sopiva. Kummankaan tarve ei ole sellainen joka olisi enemmän oikein, ei sellaista määrittelyä kukaan ulkopuolinen voi tehdä. Joten yksikön, vaikka nyt perheen tai pariskunnan pitää ihan keskenään pystyä puhumaan mitä yhdessä tehdään. 

Ja vielä se, että edellisen kommentin kaltainen mustavalkoinen ajattelu ei yleensä edistä keskustelua. Polarisoitumista on muutenkin liikaa. Kumpikin osapuoli voi joustaa juoluvalmisteluissaan, joku juttu on oleellinen mutta yksi ihminen ei voi päättää yksin kaikesta. Pitää ymmärtää erilaisia vaatimustasoja oikeasti, eikä kuvitella että oma idea on se ainoa oikea. Eikä kaikkeen voi velvoittaa toista edes osallistumaan. 

Tokihan se noin on, parhaimmillaan. Mutta jos toisesta osapuolesta kaikki joulujutut on naisten hommia, niille luontaisesti sopivia, niin ei siinä aina olla kompromissia hakemassa. Katselin jo lapsena ihmeissäni sitä, miten vähän miehet osallistuivat. Onneksi uusi sukupolvi taitaa olla toisenlaista.

No mitä hemmettiä? Pitää tarkastella: millainen sen miehen tai naisen joulu olisi sinkkuna.

Jos nainen haluaisin raataa ja puunata ja koristella ym. joka tapauksessa, niin nythän hän vain hyötyy miehen edes vähäisestä panostuksesta.

Jos mies haluaisi viettää joulun ilman stressiä ja ostaa kaupan laatikot ja saunoa ja juoda oluen ja se olisi hänen unelmajoulunsa, niin hänhän joutuu tässä selvästi enemmän uhraamaan

Toki nuo oli ääripää-esimerkit ja asia muuttuu, jos lapsia on kuviossa.

Mutta hyvin usein nainen määrittelee mikä on se taso jonka "kaikki" haluavat. Ei se ole.

No mutta sittenhän sen miehen kannattaa viettää joulu ihan haluamallaan tavalla, eikö? Siksi ehdotin joulujen eriyttämistä niille, joiden toiveet eivät kohtaa. Ei kukaan pakota olemaan joulua yhdessä.

Varmaan kummankin kannattaa, jos eivät toimeen edes sen verran että osaisivat kompromissin löytää, eikö niin?

Miksi mainitsit vain miehet? Mies lähtee pakoon omasta kodistaan?

Koska sanottiin että mies joutuu uhrautumasn enemmän. Hänellä lieee siis enemmän syytä?

Edelleen se ydinasia menee ohi. 

Sinun vaatimuksesi eivät ole mitenkään universaaleja totuuksia, vaan sinä joustat omissa tavoissasi ja tottumuksissasi. Tietenkin, ihan itsehän sinä olet ne luonut. Sitä se yhdessä päättäminen ja keskustelu kuule vaan on, että sinäkin joudut tulemaan vastaan. 

Niin, ja jos toinen ei tule osaltaan? Silloin lie reiluinta että molemmat tekee hommansa ja viettää joulunsa omalla tavallaan.

Huoh. Monesti se mies ei halua yhtään erilaista joulua kuin nainenkaan, mies vaan kuvittelee, että sellaisen tunnelmallisen ja lämpimän joulun jouluruokineen, koristeineen ja kattauksineen jne. saa aikaiseksi sormia napsauttamalla, kun mies ei ole ennenkään muuta tehnyt kuin kuusen hakenut kauppiaalta.

Jos nainen jättää kaiken sen siivouksen, koristelut, lahjat ja valmistelut tekemättä ja hakee vaan kinkun kaupasta, niin mies on pettynyt jouluna.

Eli ongelma on ristiriitaisuus: halutaan hyvin laitettu joulu, mutta siten, ettei itse tarvitse tehdä mitään ja parhaimmillaan valitetaan siitäkin, jos puoliso käyttää aikaa valmisteluihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja joulu uuvuttaa perheenäidit...

Ite ne itsensä uuvuttaa. Kun oppisivat kantamaan oman vastuunsa, olemaan syyttelemättä aina muita ja lopettamaan marttyroinnin, niin loppuis se uupuminen.

Vähemmästäkin uuvuttaa, jos mies ei tee mitään, mutta odottaa jouluna puhdasta kotia ja herkkuja notkuvaa joulupöytää.

Kun ei edes odota. Odottaa rauhaa ei riehumista. Todennäköisesti ei kiinnosta onko jouluverhot vaihdettu ja pentikin poro oikeassa paikassa.

Ehkä miesten ja naisten joulut voisi eriyttää? Miehet voisi viettää sitä sotkuisessa kämpässä ja vetää nakkeja sinapilla ja kalsarikännit, jos siltä tuntuu. Naiset voi sitten siivota ja leipoa, kattaa kauniisti, koristella ja syödä hyvin, kutsua sukua kylään.

Joku jo kirjoittikin siitä, että aikuiset keskustelevat siitä mikä taso on molemmille sopiva. Kummankaan tarve ei ole sellainen joka olisi enemmän oikein, ei sellaista määrittelyä kukaan ulkopuolinen voi tehdä. Joten yksikön, vaikka nyt perheen tai pariskunnan pitää ihan keskenään pystyä puhumaan mitä yhdessä tehdään. 

Ja vielä se, että edellisen kommentin kaltainen mustavalkoinen ajattelu ei yleensä edistä keskustelua. Polarisoitumista on muutenkin liikaa. Kumpikin osapuoli voi joustaa juoluvalmisteluissaan, joku juttu on oleellinen mutta yksi ihminen ei voi päättää yksin kaikesta. Pitää ymmärtää erilaisia vaatimustasoja oikeasti, eikä kuvitella että oma idea on se ainoa oikea. Eikä kaikkeen voi velvoittaa toista edes osallistumaan. 

Tokihan se noin on, parhaimmillaan. Mutta jos toisesta osapuolesta kaikki joulujutut on naisten hommia, niille luontaisesti sopivia, niin ei siinä aina olla kompromissia hakemassa. Katselin jo lapsena ihmeissäni sitä, miten vähän miehet osallistuivat. Onneksi uusi sukupolvi taitaa olla toisenlaista.

No mitä hemmettiä? Pitää tarkastella: millainen sen miehen tai naisen joulu olisi sinkkuna.

Jos nainen haluaisin raataa ja puunata ja koristella ym. joka tapauksessa, niin nythän hän vain hyötyy miehen edes vähäisestä panostuksesta.

Jos mies haluaisi viettää joulun ilman stressiä ja ostaa kaupan laatikot ja saunoa ja juoda oluen ja se olisi hänen unelmajoulunsa, niin hänhän joutuu tässä selvästi enemmän uhraamaan

Toki nuo oli ääripää-esimerkit ja asia muuttuu, jos lapsia on kuviossa.

Mutta hyvin usein nainen määrittelee mikä on se taso jonka "kaikki" haluavat. Ei se ole.

No mutta sittenhän sen miehen kannattaa viettää joulu ihan haluamallaan tavalla, eikö? Siksi ehdotin joulujen eriyttämistä niille, joiden toiveet eivät kohtaa. Ei kukaan pakota olemaan joulua yhdessä.

Varmaan kummankin kannattaa, jos eivät toimeen edes sen verran että osaisivat kompromissin löytää, eikö niin?

Miksi mainitsit vain miehet? Mies lähtee pakoon omasta kodistaan?

Koska sanottiin että mies joutuu uhrautumasn enemmän. Hänellä lieee siis enemmän syytä?

Edelleen se ydinasia menee ohi. 

Sinun vaatimuksesi eivät ole mitenkään universaaleja totuuksia, vaan sinä joustat omissa tavoissasi ja tottumuksissasi. Tietenkin, ihan itsehän sinä olet ne luonut. Sitä se yhdessä päättäminen ja keskustelu kuule vaan on, että sinäkin joudut tulemaan vastaan. 

Niin, ja jos toinen ei tule osaltaan? Silloin lie reiluinta että molemmat tekee hommansa ja viettää joulunsa omalla tavallaan.

No sitten toki niin, jos itse sanot ensin että luovut vaatimuksistasi ja toivot toiselta vastaantuloa. Eikä niin tapahdu sitten.

Mutta jos sä et edes lähde miettimään sitä että luopuisit itse jostain, niin ethän sinä sitten aidosti yritä saada sitä joulua yhdessä aikaan. Pidät joulussa tärkeämpänä omia juttujasi kuin yhteistä aikaa. 

No jos vaikka äiti ja lapset ja suku tykkää järkätä tosi fänsit joulupippalot yhdessä, niin en minä henkilökohtaisesti alkaisi neuvottelemaan niitä suunnitelmia pienemmiksi jos miestä nyt ei piperien leipominen hotsittaisi tai graavilohen graavaaminen. Jos ei halua osallistua täysipainoisesti niin olkoon osallistumatta. Kyllä kai aikuinen mies tekemistä keksii, mutta vapaamatkustajuus kuuluu van vanhuksille tai muuten kykenemättömille. Ihan saa valita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittava lista. Naistenvaivatkin on etu 😂.

Opettele lukemaan. Etu ei ole se vaiva, vaan lähinnä niihin erityisesti suunnatut terveyspalvelut.

Sinä pistät listaan jotain saatanan kummallisia asioita kuten naisten saama muuttoapu tai illalliset, joita ei ikinä ole. Sitten kadehdit jotain kohdunkaulasyöpäseulontoja vaikka tasan tarkkaan tiedät, että niiden löytäminen ajoissa tulee yhteiskunnalle paljon halvemmaksi mitä syöpähoidot.

Jos minä saisin päättää, niin miehille pitää järjestää eturauhasen ja kivesten tunnustelu samaan tyyliin mitä naisilta otetaan papa. Muistutan vielä, että lääkäriä ei seulonnoissa näe, ne on hoitajia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Antaa naisten nirsoilla.

Parempi se kuin nykytilanne jossa naiset ottavat miehen, porsivat sille, vievät omaisuudeen ja jatkavat iltalypsyllä haukkuen miestä lapsille seuraavat vuosikymmenet.

Niin sian lapsia.

Ja se on jännä että yhä nykyäänkin naisen omaisuus on miehen mielestä miehen. Nainen maksaa vähintään puolet perheen menoista. Erossa nainen ottaa omansa.

Maksaa 70% menoista, eli tekee 70% kulutuspäätöksistä. Mutta maksaa ne miehen lompakosta. Vaimot tienaavat vähemmän kuin aviomiehensä, mutta käyttävät huomattavasti enemmän rahaa... Silti sinä yrität kääntää tilanteen nurinkurin. 

Käyttävät rahaa lasten menoihin ja hoitavat ruoka-ja muut talousostokset. Palstan naisettomia miehiä yhdistää lähes 100% se idea, että jos he ovat omalla pippelillään sovitusti siementäneet lapsen, heille ei kuulu _mitään_ vastuuta lapsesta, varsinkaan taloudellista. Ja sen takia on oikein, että juuri te ette pariudu ettekä lisäänny.

Toi on kai oikeasti aika yleistä, että nainen hoitaa kaikki hankinnat yhteisille lapsille (siis näkee sen vaivan, että juoksee lastenvaateliikkeissä ja koluaa nettikauppoja jne.) ja mies pitää noita lapsen kuluja naisen omina kuluina.

Olis aika silmiäavaavaa noille miehille, jos se nainen vaikka vain häipyisi ja mies saisi itse alkaa pohtimaan, että mitäs ne lapset pukee päälleen, kun vaikka kelit vaihtuu ja tarvitaankin uudet talvivaatteet jne.

Ei ole yleistä. Naiset vaan unohtaa, mitä se mies hankkii lapselle. Kätevästi katsotaan omasta näkökulmasta, että hankinnat = vaatteet. Unohdetaan ne harrastusmaksut, pyörän huollot, urheiluvälineet, matkat ym...

Kyllä ne lapsen harrastuksetkin on naisten käsissä. Ihan kuin joku mies kyttäisi työpäivän aikana käsi liipaisimella, että milloin se lapsen uimakouluilmoittautuminen alkaa (ne kun täyttyy n. 10 sekunnissa). Pyörän huolto tarvii tehdä kerran vuodessa, että wau, jos mies ihan siihen voi vedota, ettei päivittäiseen osallistu. Ja perheen yhteiset lomamatkat on kyllä useimmiten naisen käsialaa. Mies järjestelee korkeintaan omia matkojaan.

Ja on muuten niin sluibaa vedota siihen, että naiselle ei kelpaa. Mies itse valittaa yhtälailla naisen ostamista lapsen hanskoista jne., mutta ei se nainen silti lopeta ostamasta lapselle hanskoja.

Miehet myös tekee ihan tahallaan sitä, että ehdottavat jotain päätöntä, josta nainen joutuu kieltäytymään, ja sitten vetoaa siihen, ettei hänen ehdotukset käy, niin ei voi osallistua. Esim. meillä oli vauva ja taapero ja mies ehdotti perheen lomakohteeksi Perua. Hän ei itse tietenkään ollut edes selvittänyt sieltä kohteita, lentoja tai mitään muutakaan (ja tyhmempikin tajuaa, että vähän hankalaa lentää tyyliin vuorokausi putkeen kahden pienen lapsen kanssa lennonvaihdolla), kunhan vaan heitti jonkun maan, ja kun totesin, että olisko nyt kuitenkin joku kohde, jonne olis suorat lennot, niin mies marttyyrina pesi kätensä ja vetosi, että selvitä itse sopiva kohde, kun ei hänen ehdotukset kelpaa.

Joo, niin tein ja teen jatkossakin, vain minulle ja lapsille (olemme nyt jo eronneet).

Ei tästä tarvitse väitellä. Näitä asioita on tutkittu. Miehet panostaa taloudellisesti eri asioihin kuin naiset. Mutta yhteiseen hyvään ne tulee.

Olet kyllä hyvin katkera, sen huomaa. Toivottavasti lapset kasvaa ilman tuota vaikutuspiiriä... myrkytät niidenkin mielet vielä

Avioehdon ja vuoroviikko-asumisen pitäisi olla aina lakiin kirjoitettuja muuten. Missään tilanteessa kukaan ei saa hyötyä toisesta enää erossa taloudellisesti. Vaan aina omat rahat. 

Tämä tekisi avioliitoista kestävämpiä, kun ihmiset sitoutuisivat aidosti ja oikeista syistä. Kukaan ei olisi missään taloudellisessa talutusnuorassa, ja uskallettaisiin erota helpommin myös, kun ei olisi taloudellisia syitä pysyä yhdessä. 

Lapsia ei voi laittaa asumaan vuoroviikoin sellaiselle vanhemmalle, jolla ei ole mitään näyttöjä siitä, että hän on kykenevä huolehtimaan lapsistaan.

Tuo kulttuuri ei muutu, jos sitä ei muuteta. Lasten hankkimisen (!) seuraukset ja se vastuunotto pitää tehdä näkyväksi ja selväksi ihan alakoulusta lähtien. Että kaikki tietävät, että 50% hoitovastuusta on itsellä, jos sitä ei oikeuden päätöksellä muuteta. Ehkä se tälleen olisi vähän harkitumpaa kuin nyt. 

Sama myös kulujen osalta,

Molempien on maksettava täsmälleen 50% perheen kuluista. Jos ei palkka riitä, niin ei muuta kuin ilta- ja viikonloppukeikkaa tekemään.

Sitten miehiä alkaisi vihdoinkin kiinnostaa naisten koulutus, ammatti ja tulotaso.