HS: Tinder uuvuttaa nuoret naiset, kun kumppania ei löydy

Aivan ensin kannattaa ymmärtää, että Tinderin bisnes ei ole tarjota ihmisille hyvää välinettä parisuhteen hakuun. Tinderin bisnes on pitää ihmiset Tinderissä mahdollisimman pitkään ja mieluiten saada heidät palaamaan toistuvasti ja maksamaan palvelun käytöstä. Tinderille jokainen pysyvän parisuhteen löytäjä on siis tappio.

Sitä voi siitä huolimatta käyttää parempien vaihtoehtojen puuttuessa, mutta tuo lähtökohta kannattaa pitää kirkkaana mielessä koko ajan.

Toinen aspekti on se, että ihmiset sukupuolesta riippumatta ovat keskimäärin huonoja tekemään itsensä kannalta hyviä valintoja runsaasta tarjonnassa. Jos menussa on satoja sivuja, niin miten valitset sieltä juuri sen itsesi kannalta parhaan annoksen? Pelkästään sadan sivun läpi lukemiseen menee niin paljon aikaa ja energiaa, että varsinainen päätöksenteko kärsii väistämättä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja joulu uuvuttaa perheenäidit...

Ite ne itsensä uuvuttaa. Kun oppisivat kantamaan oman vastuunsa, olemaan syyttelemättä aina muita ja lopettamaan marttyroinnin, niin loppuis se uupuminen.

Vähemmästäkin uuvuttaa, jos mies ei tee mitään, mutta odottaa jouluna puhdasta kotia ja herkkuja notkuvaa joulupöytää.

Kun ei edes odota. Odottaa rauhaa ei riehumista. Todennäköisesti ei kiinnosta onko jouluverhot vaihdettu ja pentikin poro oikeassa paikassa.

Ehkä miesten ja naisten joulut voisi eriyttää? Miehet voisi viettää sitä sotkuisessa kämpässä ja vetää nakkeja sinapilla ja kalsarikännit, jos siltä tuntuu. Naiset voi sitten siivota ja leipoa, kattaa kauniisti, koristella ja syödä hyvin, kutsua sukua kylään.

Joku jo kirjoittikin siitä, että aikuiset keskustelevat siitä mikä taso on molemmille sopiva. Kummankaan tarve ei ole sellainen joka olisi enemmän oikein, ei sellaista määrittelyä kukaan ulkopuolinen voi tehdä. Joten yksikön, vaikka nyt perheen tai pariskunnan pitää ihan keskenään pystyä puhumaan mitä yhdessä tehdään. 

Ja vielä se, että edellisen kommentin kaltainen mustavalkoinen ajattelu ei yleensä edistä keskustelua. Polarisoitumista on muutenkin liikaa. Kumpikin osapuoli voi joustaa juoluvalmisteluissaan, joku juttu on oleellinen mutta yksi ihminen ei voi päättää yksin kaikesta. Pitää ymmärtää erilaisia vaatimustasoja oikeasti, eikä kuvitella että oma idea on se ainoa oikea. Eikä kaikkeen voi velvoittaa toista edes osallistumaan. 

Tokihan se noin on, parhaimmillaan. Mutta jos toisesta osapuolesta kaikki joulujutut on naisten hommia, niille luontaisesti sopivia, niin ei siinä aina olla kompromissia hakemassa. Katselin jo lapsena ihmeissäni sitä, miten vähän miehet osallistuivat. Onneksi uusi sukupolvi taitaa olla toisenlaista.

No mitä hemmettiä? Pitää tarkastella: millainen sen miehen tai naisen joulu olisi sinkkuna.

Jos nainen haluaisin raataa ja puunata ja koristella ym. joka tapauksessa, niin nythän hän vain hyötyy miehen edes vähäisestä panostuksesta.

Jos mies haluaisi viettää joulun ilman stressiä ja ostaa kaupan laatikot ja saunoa ja juoda oluen ja se olisi hänen unelmajoulunsa, niin hänhän joutuu tässä selvästi enemmän uhraamaan

Toki nuo oli ääripää-esimerkit ja asia muuttuu, jos lapsia on kuviossa.

Mutta hyvin usein nainen määrittelee mikä on se taso jonka "kaikki" haluavat. Ei se ole.

No mutta sittenhän sen miehen kannattaa viettää joulu ihan haluamallaan tavalla, eikö? Siksi ehdotin joulujen eriyttämistä niille, joiden toiveet eivät kohtaa. Ei kukaan pakota olemaan joulua yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Antaa naisten nirsoilla.

Parempi se kuin nykytilanne jossa naiset ottavat miehen, porsivat sille, vievät omaisuudeen ja jatkavat iltalypsyllä haukkuen miestä lapsille seuraavat vuosikymmenet.

Niin sian lapsia.

Ja se on jännä että yhä nykyäänkin naisen omaisuus on miehen mielestä miehen. Nainen maksaa vähintään puolet perheen menoista. Erossa nainen ottaa omansa.

Maksaa 70% menoista, eli tekee 70% kulutuspäätöksistä. Mutta maksaa ne miehen lompakosta. Vaimot tienaavat vähemmän kuin aviomiehensä, mutta käyttävät huomattavasti enemmän rahaa... Silti sinä yrität kääntää tilanteen nurinkurin. 

Käyttävät rahaa lasten menoihin ja hoitavat ruoka-ja muut talousostokset. Palstan naisettomia miehiä yhdistää lähes 100% se idea, että jos he ovat omalla pippelillään sovitusti siementäneet lapsen, heille ei kuulu _mitään_ vastuuta lapsesta, varsinkaan taloudellista. Ja sen takia on oikein, että juuri te ette pariudu ettekä lisäänny.

Toi on kai oikeasti aika yleistä, että nainen hoitaa kaikki hankinnat yhteisille lapsille (siis näkee sen vaivan, että juoksee lastenvaateliikkeissä ja koluaa nettikauppoja jne.) ja mies pitää noita lapsen kuluja naisen omina kuluina.

Olis aika silmiäavaavaa noille miehille, jos se nainen vaikka vain häipyisi ja mies saisi itse alkaa pohtimaan, että mitäs ne lapset pukee päälleen, kun vaikka kelit vaihtuu ja tarvitaankin uudet talvivaatteet jne.

Ei ole yleistä. Naiset vaan unohtaa, mitä se mies hankkii lapselle. Kätevästi katsotaan omasta näkökulmasta, että hankinnat = vaatteet. Unohdetaan ne harrastusmaksut, pyörän huollot, urheiluvälineet, matkat ym...

Kyllä ne lapsen harrastuksetkin on naisten käsissä. Ihan kuin joku mies kyttäisi työpäivän aikana käsi liipaisimella, että milloin se lapsen uimakouluilmoittautuminen alkaa (ne kun täyttyy n. 10 sekunnissa). Pyörän huolto tarvii tehdä kerran vuodessa, että wau, jos mies ihan siihen voi vedota, ettei päivittäiseen osallistu. Ja perheen yhteiset lomamatkat on kyllä useimmiten naisen käsialaa. Mies järjestelee korkeintaan omia matkojaan.

Ja on muuten niin sluibaa vedota siihen, että naiselle ei kelpaa. Mies itse valittaa yhtälailla naisen ostamista lapsen hanskoista jne., mutta ei se nainen silti lopeta ostamasta lapselle hanskoja.

Miehet myös tekee ihan tahallaan sitä, että ehdottavat jotain päätöntä, josta nainen joutuu kieltäytymään, ja sitten vetoaa siihen, ettei hänen ehdotukset käy, niin ei voi osallistua. Esim. meillä oli vauva ja taapero ja mies ehdotti perheen lomakohteeksi Perua. Hän ei itse tietenkään ollut edes selvittänyt sieltä kohteita, lentoja tai mitään muutakaan (ja tyhmempikin tajuaa, että vähän hankalaa lentää tyyliin vuorokausi putkeen kahden pienen lapsen kanssa lennonvaihdolla), kunhan vaan heitti jonkun maan, ja kun totesin, että olisko nyt kuitenkin joku kohde, jonne olis suorat lennot, niin mies marttyyrina pesi kätensä ja vetosi, että selvitä itse sopiva kohde, kun ei hänen ehdotukset kelpaa.

Joo, niin tein ja teen jatkossakin, vain minulle ja lapsille (olemme nyt jo eronneet).

Ei tästä tarvitse väitellä. Näitä asioita on tutkittu. Miehet panostaa taloudellisesti eri asioihin kuin naiset. Mutta yhteiseen hyvään ne tulee.

Olet kyllä hyvin katkera, sen huomaa. Toivottavasti lapset kasvaa ilman tuota vaikutuspiiriä... myrkytät niidenkin mielet vielä

Avioehdon ja vuoroviikko-asumisen pitäisi olla aina lakiin kirjoitettuja muuten. Missään tilanteessa kukaan ei saa hyötyä toisesta enää erossa taloudellisesti. Vaan aina omat rahat. 

Tämä tekisi avioliitoista kestävämpiä, kun ihmiset sitoutuisivat aidosti ja oikeista syistä. Kukaan ei olisi missään taloudellisessa talutusnuorassa, ja uskallettaisiin erota helpommin myös, kun ei olisi taloudellisia syitä pysyä yhdessä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja joulu uuvuttaa perheenäidit...

Ite ne itsensä uuvuttaa. Kun oppisivat kantamaan oman vastuunsa, olemaan syyttelemättä aina muita ja lopettamaan marttyroinnin, niin loppuis se uupuminen.

Vähemmästäkin uuvuttaa, jos mies ei tee mitään, mutta odottaa jouluna puhdasta kotia ja herkkuja notkuvaa joulupöytää.

Kun ei edes odota. Odottaa rauhaa ei riehumista. Todennäköisesti ei kiinnosta onko jouluverhot vaihdettu ja pentikin poro oikeassa paikassa.

Ehkä miesten ja naisten joulut voisi eriyttää? Miehet voisi viettää sitä sotkuisessa kämpässä ja vetää nakkeja sinapilla ja kalsarikännit, jos siltä tuntuu. Naiset voi sitten siivota ja leipoa, kattaa kauniisti, koristella ja syödä hyvin, kutsua sukua kylään.

Etkö ymmärrä miten ruman kuvan annat nimenomaan itsestäsi? Se että sinulla on tällainen ajatusmaailma, ei vastaa ollenkaan vallitsevaa tilannetta. Ei miehet ole tuollasia. Sinulla on paljon sisäistettyä vihaa. Yritä päästä siitä eroon

Rauhoitu. Yritän olla pragmaattinen. Jos kaikki joulujutut on miehille ihan wotevö ja naiset uupuu siitä ettei mies osallistu kun ei ole kiinnostunut, niin sama kai se olisi kaikkien eduksi antaa enemmän vapautta viettää juhlapyhiä. Ehkä naiset jossain vaiheessa rentoutuisi itsekin tai miehet alkaisivat arvostaa jouluvalmisteluja, kuka tietää.

Ongelma tässä on, että lapset viihtyisivät huomattavasti paremmin isän rennossa joulussa kuin naisen marttyyriasenteella vedetyssä joulussa. Siinä sitten äiti istuisi joulupöydässå yksin lipittäen viiniä kyyneleet silmissä.

Eri mutta kysyin kerran perheeltä että okei, syödäänkö sitten makaroonilaatikkoa ja ketsuppia jouluaattona. Kukaan ei halunnut.

Voi helvetti, onko se kinkun uuniin laittaminen ihan marttyyriasenteen vaativa teko? Kinkku uuniin, valmiiksi valmistellut laatikot uuniin, kaupasta rosollia, lohta jne. Ei luulisi olevan ylivoimaista kenellekään ja itse voisin miehenä ihan hyvin tehdä kaikki valmistelut, mutta ei taida naiselle sopia. 

No monenako jouluna olet tehnyt jouluruuat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja joulu uuvuttaa perheenäidit...

Ite ne itsensä uuvuttaa. Kun oppisivat kantamaan oman vastuunsa, olemaan syyttelemättä aina muita ja lopettamaan marttyroinnin, niin loppuis se uupuminen.

Vähemmästäkin uuvuttaa, jos mies ei tee mitään, mutta odottaa jouluna puhdasta kotia ja herkkuja notkuvaa joulupöytää.

Kun ei edes odota. Odottaa rauhaa ei riehumista. Todennäköisesti ei kiinnosta onko jouluverhot vaihdettu ja pentikin poro oikeassa paikassa.

Ehkä miesten ja naisten joulut voisi eriyttää? Miehet voisi viettää sitä sotkuisessa kämpässä ja vetää nakkeja sinapilla ja kalsarikännit, jos siltä tuntuu. Naiset voi sitten siivota ja leipoa, kattaa kauniisti, koristella ja syödä hyvin, kutsua sukua kylään.

Etkö ymmärrä miten ruman kuvan annat nimenomaan itsestäsi? Se että sinulla on tällainen ajatusmaailma, ei vastaa ollenkaan vallitsevaa tilannetta. Ei miehet ole tuollasia. Sinulla on paljon sisäistettyä vihaa. Yritä päästä siitä eroon

Rauhoitu. Yritän olla pragmaattinen. Jos kaikki joulujutut on miehille ihan wotevö ja naiset uupuu siitä ettei mies osallistu kun ei ole kiinnostunut, niin sama kai se olisi kaikkien eduksi antaa enemmän vapautta viettää juhlapyhiä. Ehkä naiset jossain vaiheessa rentoutuisi itsekin tai miehet alkaisivat arvostaa jouluvalmisteluja, kuka tietää.

Ongelma tässä on, että lapset viihtyisivät huomattavasti paremmin isän rennossa joulussa kuin naisen marttyyriasenteella vedetyssä joulussa. Siinä sitten äiti istuisi joulupöydässå yksin lipittäen viiniä kyyneleet silmissä.

Heh, tuo marttyyriasenne on nähty omassa lapsuuden perheessä. Se marttyyrin asema on ihan itse luotu: äiti tekee melkein kaiken ja sitten uhriutuu. Olisi ollut tekemättä kaiken ja sillä tavalla käytännössä pakottanut miehen ja vaikka pojatkin auttamaan enemmän. Mistä tullaan siihen, että naiset monesti haluavat olla marttyyreita eivätkä oikeasti edes halua, että mies tai lapset auttaa jouluvalmisteluissa.

Se ei ole mitään saamattomuuta ja laiskuutta ja jotain mistä mies pitää nalkuttaa pois, jos hänellä on erilaiset tarpeet. Moni roikkuu näissä iänikuisissa käsityksissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja joulu uuvuttaa perheenäidit...

Ite ne itsensä uuvuttaa. Kun oppisivat kantamaan oman vastuunsa, olemaan syyttelemättä aina muita ja lopettamaan marttyroinnin, niin loppuis se uupuminen.

Vähemmästäkin uuvuttaa, jos mies ei tee mitään, mutta odottaa jouluna puhdasta kotia ja herkkuja notkuvaa joulupöytää.

Kun ei edes odota. Odottaa rauhaa ei riehumista. Todennäköisesti ei kiinnosta onko jouluverhot vaihdettu ja pentikin poro oikeassa paikassa.

Ehkä miesten ja naisten joulut voisi eriyttää? Miehet voisi viettää sitä sotkuisessa kämpässä ja vetää nakkeja sinapilla ja kalsarikännit, jos siltä tuntuu. Naiset voi sitten siivota ja leipoa, kattaa kauniisti, koristella ja syödä hyvin, kutsua sukua kylään.

Joku jo kirjoittikin siitä, että aikuiset keskustelevat siitä mikä taso on molemmille sopiva. Kummankaan tarve ei ole sellainen joka olisi enemmän oikein, ei sellaista määrittelyä kukaan ulkopuolinen voi tehdä. Joten yksikön, vaikka nyt perheen tai pariskunnan pitää ihan keskenään pystyä puhumaan mitä yhdessä tehdään. 

Ja vielä se, että edellisen kommentin kaltainen mustavalkoinen ajattelu ei yleensä edistä keskustelua. Polarisoitumista on muutenkin liikaa. Kumpikin osapuoli voi joustaa juoluvalmisteluissaan, joku juttu on oleellinen mutta yksi ihminen ei voi päättää yksin kaikesta. Pitää ymmärtää erilaisia vaatimustasoja oikeasti, eikä kuvitella että oma idea on se ainoa oikea. Eikä kaikkeen voi velvoittaa toista edes osallistumaan. 

Tokihan se noin on, parhaimmillaan. Mutta jos toisesta osapuolesta kaikki joulujutut on naisten hommia, niille luontaisesti sopivia, niin ei siinä aina olla kompromissia hakemassa. Katselin jo lapsena ihmeissäni sitä, miten vähän miehet osallistuivat. Onneksi uusi sukupolvi taitaa olla toisenlaista.

Mutta sä missaat pointin, jos joulujutut eivät vain ole mitenkään oleellisia, niin siinä juuri pitää pystyä tekemään kompromissi. Joka on muotoa että jouluvalmisteluja tehdään sitten näiden tarpeiden puolessavälissä. Joulu on itselle tärkeä juhla, mutta jos toiselle se ei olisi sitä niin sitten mentäisiin sillä noin puolikkaalla valmistelujen määrällä omiin tarpeisiini nähden. Ei toista voi pakottaa mukaan sellaiseen joka ei ole hänen juttunsa. 

Jos tuo on kynnyskysymys, niin sitten pitää etsiä puoliso joka on aidosti noista kiinnostunut tai  lähtee niihin mukaan vaikkei haluaisikaan. Mutta jos se ei halua, niin omalla mielipiteelläsi et voi häntä pakottaa, eikä pidäkään sellaista tehdä. 

Joulu ei ole vain miehelle ja naiselle vaan myös lapsille ja suvulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja joulu uuvuttaa perheenäidit...

Ite ne itsensä uuvuttaa. Kun oppisivat kantamaan oman vastuunsa, olemaan syyttelemättä aina muita ja lopettamaan marttyroinnin, niin loppuis se uupuminen.

Vähemmästäkin uuvuttaa, jos mies ei tee mitään, mutta odottaa jouluna puhdasta kotia ja herkkuja notkuvaa joulupöytää.

Kun ei edes odota. Odottaa rauhaa ei riehumista. Todennäköisesti ei kiinnosta onko jouluverhot vaihdettu ja pentikin poro oikeassa paikassa.

Ehkä miesten ja naisten joulut voisi eriyttää? Miehet voisi viettää sitä sotkuisessa kämpässä ja vetää nakkeja sinapilla ja kalsarikännit, jos siltä tuntuu. Naiset voi sitten siivota ja leipoa, kattaa kauniisti, koristella ja syödä hyvin, kutsua sukua kylään.

Etkö ymmärrä miten ruman kuvan annat nimenomaan itsestäsi? Se että sinulla on tällainen ajatusmaailma, ei vastaa ollenkaan vallitsevaa tilannetta. Ei miehet ole tuollasia. Sinulla on paljon sisäistettyä vihaa. Yritä päästä siitä eroon

Rauhoitu. Yritän olla pragmaattinen. Jos kaikki joulujutut on miehille ihan wotevö ja naiset uupuu siitä ettei mies osallistu kun ei ole kiinnostunut, niin sama kai se olisi kaikkien eduksi antaa enemmän vapautta viettää juhlapyhiä. Ehkä naiset jossain vaiheessa rentoutuisi itsekin tai miehet alkaisivat arvostaa jouluvalmisteluja, kuka tietää.

Ongelma tässä on, että lapset viihtyisivät huomattavasti paremmin isän rennossa joulussa kuin naisen marttyyriasenteella vedetyssä joulussa. Siinä sitten äiti istuisi joulupöydässå yksin lipittäen viiniä kyyneleet silmissä.

Eri mutta kysyin kerran perheeltä että okei, syödäänkö sitten makaroonilaatikkoa ja ketsuppia jouluaattona. Kukaan ei halunnut.

Voi helvetti, onko se kinkun uuniin laittaminen ihan marttyyriasenteen vaativa teko? Kinkku uuniin, valmiiksi valmistellut laatikot uuniin, kaupasta rosollia, lohta jne. Ei luulisi olevan ylivoimaista kenellekään ja itse voisin miehenä ihan hyvin tehdä kaikki valmistelut, mutta ei taida naiselle sopia. 

Mutta kun joulun kohokohta on ottaa hermoromahduskilarit ja nalkuttaa 6 tuntia miehelle, niin toi pilaisi täysin joulun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja joulu uuvuttaa perheenäidit...

Ite ne itsensä uuvuttaa. Kun oppisivat kantamaan oman vastuunsa, olemaan syyttelemättä aina muita ja lopettamaan marttyroinnin, niin loppuis se uupuminen.

Vähemmästäkin uuvuttaa, jos mies ei tee mitään, mutta odottaa jouluna puhdasta kotia ja herkkuja notkuvaa joulupöytää.

Kun ei edes odota. Odottaa rauhaa ei riehumista. Todennäköisesti ei kiinnosta onko jouluverhot vaihdettu ja pentikin poro oikeassa paikassa.

Ehkä miesten ja naisten joulut voisi eriyttää? Miehet voisi viettää sitä sotkuisessa kämpässä ja vetää nakkeja sinapilla ja kalsarikännit, jos siltä tuntuu. Naiset voi sitten siivota ja leipoa, kattaa kauniisti, koristella ja syödä hyvin, kutsua sukua kylään.

Joku jo kirjoittikin siitä, että aikuiset keskustelevat siitä mikä taso on molemmille sopiva. Kummankaan tarve ei ole sellainen joka olisi enemmän oikein, ei sellaista määrittelyä kukaan ulkopuolinen voi tehdä. Joten yksikön, vaikka nyt perheen tai pariskunnan pitää ihan keskenään pystyä puhumaan mitä yhdessä tehdään. 

Ja vielä se, että edellisen kommentin kaltainen mustavalkoinen ajattelu ei yleensä edistä keskustelua. Polarisoitumista on muutenkin liikaa. Kumpikin osapuoli voi joustaa juoluvalmisteluissaan, joku juttu on oleellinen mutta yksi ihminen ei voi päättää yksin kaikesta. Pitää ymmärtää erilaisia vaatimustasoja oikeasti, eikä kuvitella että oma idea on se ainoa oikea. Eikä kaikkeen voi velvoittaa toista edes osallistumaan. 

Tokihan se noin on, parhaimmillaan. Mutta jos toisesta osapuolesta kaikki joulujutut on naisten hommia, niille luontaisesti sopivia, niin ei siinä aina olla kompromissia hakemassa. Katselin jo lapsena ihmeissäni sitä, miten vähän miehet osallistuivat. Onneksi uusi sukupolvi taitaa olla toisenlaista.

No mitä hemmettiä? Pitää tarkastella: millainen sen miehen tai naisen joulu olisi sinkkuna.

Jos nainen haluaisin raataa ja puunata ja koristella ym. joka tapauksessa, niin nythän hän vain hyötyy miehen edes vähäisestä panostuksesta.

Jos mies haluaisi viettää joulun ilman stressiä ja ostaa kaupan laatikot ja saunoa ja juoda oluen ja se olisi hänen unelmajoulunsa, niin hänhän joutuu tässä selvästi enemmän uhraamaan

Toki nuo oli ääripää-esimerkit ja asia muuttuu, jos lapsia on kuviossa.

Mutta hyvin usein nainen määrittelee mikä on se taso jonka "kaikki" haluavat. Ei se ole.

No mutta sittenhän sen miehen kannattaa viettää joulu ihan haluamallaan tavalla, eikö? Siksi ehdotin joulujen eriyttämistä niille, joiden toiveet eivät kohtaa. Ei kukaan pakota olemaan joulua yhdessä.

Varmaan kummankin kannattaa, jos eivät toimeen edes sen verran että osaisivat kompromissin löytää, eikö niin?

Miksi mainitsit vain miehet? Mies lähtee pakoon omasta kodistaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset ihan tutkitusti ovat pinnallisempia kuin miehet.

Miehille naisten viehättävyys jakautuu gaussin käyrän mukaan, eli miehet arvioivat 50% naisista keskiarvon alapuolelle, ja 50% sen yläpuolelle.

Naiset taas arvioivat 80% miehistä keskiarvon alapuolelle, ja 20% sen yläpuolelle.

Lähde: maailman suurin deittisivusto OkCupid

Jos tilanne on tuo, niin onko ihme etteivät naiset huoli ketään?

Realiteetit hukassa

No miehistä valtaosa on epäkiinnostavia tai epäviehättäviä!! Ihan heteronaisena olen monesti ajatellut, että seurustelisin mieluummin toisen naisen kanssa kuin miehen, joka on vähän huolestuttavaa. Naisista suurempi osa vaan on kiinnostavampia, kuin miehistä. Ei se tee miehistä mitenkään parempia, että viehättyvät useammasta naisesta, koska kukapa ei!

Ymmärrän. Itse olen biseksuaali nainen, ja kiinnostukseni painottuu naisiin ehkä suhdeluvulla 80/20 osittain juuri tuon takia: miesten olemukset vain ovat pääsääntöisesti niin tylsiä, että eivät vedä puoleensa.

Mitä sinun mielestäsi miehen olemuksessa pitäisi olla sellaista, ettei se olisi niin tylsä? Ja mitä selvästi naisilta löytyy enemmän?

En osaa sanoa - siitä, miksi joku vetää puoleensa, tiedostaa usein vain osan syistä. Mutta se ainakin, että miehet ovat selkeämmin toistensa kopioita ja ovat ulkonäöllisesti vaan minusta aika tylsiä: kaikilla samanlainen tylsä ja lyhyt tukka, väljähköt tylsät vaatteet, persoonaton olemus. Harva yrittää näyttää vetovoimaiselta ja harvan olemuksessa on mitään seksikästä. Naisilla on enemmän jotain tällaista, enkä nyt tarkoita sekikkyydellä jotain vihjailevaa tyyliin tissivako esillä tai paljastavat vaatteet. Ja enkä sano, että kaikki naiset ovat kiinnostavia - suurin osa heistäkään ei ole, mutta naisten joukossa on määrällisesti enemmän hyvännäköisiä kuin miehissä.

No johtuisikohan siitä, ettei luonto nyt ole tarkoittanu miehiä ylipäätään ihan niin kauniiksi, kuin naisia ? On aivan epärealistista kuvitella, että miehet voisivat yltää ulkonäöllisesti naisten tasolle. Ei sellaista ole olemassakaan.

En tarkoittanut vetovoimaisella KAUNISTA. Esim. minusta vetovoimaisimmat naiset eivät ole niitä klassisen kauniita, enkä myöskään miehissä viehäty mistään nättipoika-mallityypeistä. Vetovoimaisuus, seksikkyys ja se, kuka on kuuma, on aika monen asian summa, ja silloin omaan silmään hyvännäköiset voivat olla ainakin osittain ihan muita kuin joita voisi kutsua kauniiksi/komeaksi.

Totta. Hehkuttihan Jari Tervon vaimo Kati miestään erittäin seksikkääksi, vaikka hän tuskin on kovinkaan monen naisen mielestä siinä kategoriassa.

Se on kuitenki sanaseppo joka kirjottelee runoja ja kirjoja

Hän puhuu aina myös hirvittävän kauniisti perheestään. Arvostan

Täähän on kans sellanen asia, joka kuuluu vaan miehen tehtäväksi: kehua, ylistää, palvoa, osoittaa arvostusta ja kunnioitusta, ettei nainen vaan ala tuntemaan itseään itsestäänselvyydeksi tak koe rakkaudettomuutta.

Toisinpäin ei päde.

Miksi? Oma mieheni odottaa kyllä yhtä lailla rakkauden ja kunnoituksen osoituksia kuin minäkin. Kehumista, ylistämistä ja palvomista meistä ei odota kumpikaan. Miksi sinä ajattelet, että tehtäväsi on ylistää ja palvoa naista, mutta et itse miehenä voi odottaa häneltä arvostuksen ja kunnioituksen odotuksia? Oletko omaksunut tuon lapsuudenkodista vai jostain muualta?

Missä ilmaisin oman sukupuoleni? Miksi oletit minun olevan mies?

Tarkkaile ympärillesi ja lue tätä palstaa. Kuuntele. Katso. Havannoi.

Moni nainen kerjää huomiota ja arvostusta, mutta ei anna samalla tavalla sitä toiselle.

Havainnoin enkä ole samaa mieltä.

Et ole sitä mieltä, että edelleen on vahvassa kaksoisstandardit siinä kuinka nimenomaan miehen kuuluu "liehitellä" naista eikä toisinpäin? Kuten treffeillä? Mies kosii edelleen? Et ole törmännyt tällaiseen ajatusmaailmaan? Olet sitä mieltä, ettei naiset koskaan missään tilanteissa odota ns. erityiskohtelua (jota joskus herrasmiesmäisyydeksi kutsutaan.) Moni puhuu käytöstavoista, mutta jos se on sukupuolittunutta, ei ole kyse pelkistä käytöstavoista.

Olet asian ytimessä kun kysyt naisilta havainnointia arkipäivän ilmiöistä. Monet naiset eivät edes huomaa omia etujaan tässä yhteiskunnassa, kun ne ovat niin kulttuuriin juurtuneita "tapoja". Jos yhtäkkiä kaikki nuo pienet naisille annetut edut ja avut loppuisivat, niin johan nousisi äläkkä. 

Mitä ne edut ja avut ovat?

Esim.

-Kaikenlainen auttaminen kaikissa vähänkään raskaammissa hommissa. Lähes kaikilla sinkkunaisillakin löytyy aina joku perheenjäsen tai tuttavamies auttamaan muutoissa, renkaiden vaihdoissa jne. Miehet muuttavat keskenään ja vaihtavat renkaat itse.

-Lyhyemmät tuomiot samoista rikoksista ja muutenkin naista uskotaan aina helpommin kuin miestä, tästä on tutkimuksiakin

-Asevelvollisuuden välttäminen

-Tulonsiirrot esim. lasten hankkimisen jälkeen

-Lastenhankkimisen mahdollisuus itsellisesti

-Kattavammat terveyspalvelut, esim. rintasyövän seulonnat ja "naistenvaivat"

-Miehen puolesta tarjotut illalliset, ateriat yms. 

-Poikia parempia numeroita jo koulussa samasta suorituksesta, tätäkin on tutkittu

-Lähes täydellinen vapautus pariutumisen aktiivisen osapuolen roolista

-Nykyään vielä kiintiöpaikkoja parempiin tehtäviin ja töihin, mutta ns. paskaduunit tekevät edelleen miehet

Tuossa nyt alkuun, on niitä arkipäivässä varmasti enemmänkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja joulu uuvuttaa perheenäidit...

Ite ne itsensä uuvuttaa. Kun oppisivat kantamaan oman vastuunsa, olemaan syyttelemättä aina muita ja lopettamaan marttyroinnin, niin loppuis se uupuminen.

Vähemmästäkin uuvuttaa, jos mies ei tee mitään, mutta odottaa jouluna puhdasta kotia ja herkkuja notkuvaa joulupöytää.

Kun ei edes odota. Odottaa rauhaa ei riehumista. Todennäköisesti ei kiinnosta onko jouluverhot vaihdettu ja pentikin poro oikeassa paikassa.

Ehkä miesten ja naisten joulut voisi eriyttää? Miehet voisi viettää sitä sotkuisessa kämpässä ja vetää nakkeja sinapilla ja kalsarikännit, jos siltä tuntuu. Naiset voi sitten siivota ja leipoa, kattaa kauniisti, koristella ja syödä hyvin, kutsua sukua kylään.

Joku jo kirjoittikin siitä, että aikuiset keskustelevat siitä mikä taso on molemmille sopiva. Kummankaan tarve ei ole sellainen joka olisi enemmän oikein, ei sellaista määrittelyä kukaan ulkopuolinen voi tehdä. Joten yksikön, vaikka nyt perheen tai pariskunnan pitää ihan keskenään pystyä puhumaan mitä yhdessä tehdään. 

Ja vielä se, että edellisen kommentin kaltainen mustavalkoinen ajattelu ei yleensä edistä keskustelua. Polarisoitumista on muutenkin liikaa. Kumpikin osapuoli voi joustaa juoluvalmisteluissaan, joku juttu on oleellinen mutta yksi ihminen ei voi päättää yksin kaikesta. Pitää ymmärtää erilaisia vaatimustasoja oikeasti, eikä kuvitella että oma idea on se ainoa oikea. Eikä kaikkeen voi velvoittaa toista edes osallistumaan. 

Tokihan se noin on, parhaimmillaan. Mutta jos toisesta osapuolesta kaikki joulujutut on naisten hommia, niille luontaisesti sopivia, niin ei siinä aina olla kompromissia hakemassa. Katselin jo lapsena ihmeissäni sitä, miten vähän miehet osallistuivat. Onneksi uusi sukupolvi taitaa olla toisenlaista.

No mitä hemmettiä? Pitää tarkastella: millainen sen miehen tai naisen joulu olisi sinkkuna.

Jos nainen haluaisin raataa ja puunata ja koristella ym. joka tapauksessa, niin nythän hän vain hyötyy miehen edes vähäisestä panostuksesta.

Jos mies haluaisi viettää joulun ilman stressiä ja ostaa kaupan laatikot ja saunoa ja juoda oluen ja se olisi hänen unelmajoulunsa, niin hänhän joutuu tässä selvästi enemmän uhraamaan

Toki nuo oli ääripää-esimerkit ja asia muuttuu, jos lapsia on kuviossa.

Mutta hyvin usein nainen määrittelee mikä on se taso jonka "kaikki" haluavat. Ei se ole.

No mutta sittenhän sen miehen kannattaa viettää joulu ihan haluamallaan tavalla, eikö? Siksi ehdotin joulujen eriyttämistä niille, joiden toiveet eivät kohtaa. Ei kukaan pakota olemaan joulua yhdessä.

Varmaan kummankin kannattaa, jos eivät toimeen edes sen verran että osaisivat kompromissin löytää, eikö niin?

Miksi mainitsit vain miehet? Mies lähtee pakoon omasta kodistaan?

Koska sanottiin että mies joutuu uhrautumasn enemmän. Hänellä lieee siis enemmän syytä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja joulu uuvuttaa perheenäidit...

Ite ne itsensä uuvuttaa. Kun oppisivat kantamaan oman vastuunsa, olemaan syyttelemättä aina muita ja lopettamaan marttyroinnin, niin loppuis se uupuminen.

Vähemmästäkin uuvuttaa, jos mies ei tee mitään, mutta odottaa jouluna puhdasta kotia ja herkkuja notkuvaa joulupöytää.

Kun ei edes odota. Odottaa rauhaa ei riehumista. Todennäköisesti ei kiinnosta onko jouluverhot vaihdettu ja pentikin poro oikeassa paikassa.

Ehkä miesten ja naisten joulut voisi eriyttää? Miehet voisi viettää sitä sotkuisessa kämpässä ja vetää nakkeja sinapilla ja kalsarikännit, jos siltä tuntuu. Naiset voi sitten siivota ja leipoa, kattaa kauniisti, koristella ja syödä hyvin, kutsua sukua kylään.

Joku jo kirjoittikin siitä, että aikuiset keskustelevat siitä mikä taso on molemmille sopiva. Kummankaan tarve ei ole sellainen joka olisi enemmän oikein, ei sellaista määrittelyä kukaan ulkopuolinen voi tehdä. Joten yksikön, vaikka nyt perheen tai pariskunnan pitää ihan keskenään pystyä puhumaan mitä yhdessä tehdään. 

Ja vielä se, että edellisen kommentin kaltainen mustavalkoinen ajattelu ei yleensä edistä keskustelua. Polarisoitumista on muutenkin liikaa. Kumpikin osapuoli voi joustaa juoluvalmisteluissaan, joku juttu on oleellinen mutta yksi ihminen ei voi päättää yksin kaikesta. Pitää ymmärtää erilaisia vaatimustasoja oikeasti, eikä kuvitella että oma idea on se ainoa oikea. Eikä kaikkeen voi velvoittaa toista edes osallistumaan. 

Tokihan se noin on, parhaimmillaan. Mutta jos toisesta osapuolesta kaikki joulujutut on naisten hommia, niille luontaisesti sopivia, niin ei siinä aina olla kompromissia hakemassa. Katselin jo lapsena ihmeissäni sitä, miten vähän miehet osallistuivat. Onneksi uusi sukupolvi taitaa olla toisenlaista.

No mitä hemmettiä? Pitää tarkastella: millainen sen miehen tai naisen joulu olisi sinkkuna.

Jos nainen haluaisin raataa ja puunata ja koristella ym. joka tapauksessa, niin nythän hän vain hyötyy miehen edes vähäisestä panostuksesta.

Jos mies haluaisi viettää joulun ilman stressiä ja ostaa kaupan laatikot ja saunoa ja juoda oluen ja se olisi hänen unelmajoulunsa, niin hänhän joutuu tässä selvästi enemmän uhraamaan

Toki nuo oli ääripää-esimerkit ja asia muuttuu, jos lapsia on kuviossa.

Mutta hyvin usein nainen määrittelee mikä on se taso jonka "kaikki" haluavat. Ei se ole.

No mutta sittenhän sen miehen kannattaa viettää joulu ihan haluamallaan tavalla, eikö? Siksi ehdotin joulujen eriyttämistä niille, joiden toiveet eivät kohtaa. Ei kukaan pakota olemaan joulua yhdessä.

Totta kai kannattaa jos oma joulu on tärkeämpi kuin kompromissi ja yhteinen aika. Harvoille on.

Esimerkin oli tarkoitus osoittaa, että kumpi osapuoli tuossa oikeastaan voittaa. Kuka tekee kompromissin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja joulu uuvuttaa perheenäidit...

Ite ne itsensä uuvuttaa. Kun oppisivat kantamaan oman vastuunsa, olemaan syyttelemättä aina muita ja lopettamaan marttyroinnin, niin loppuis se uupuminen.

Vähemmästäkin uuvuttaa, jos mies ei tee mitään, mutta odottaa jouluna puhdasta kotia ja herkkuja notkuvaa joulupöytää.

Kun ei edes odota. Odottaa rauhaa ei riehumista. Todennäköisesti ei kiinnosta onko jouluverhot vaihdettu ja pentikin poro oikeassa paikassa.

Ehkä miesten ja naisten joulut voisi eriyttää? Miehet voisi viettää sitä sotkuisessa kämpässä ja vetää nakkeja sinapilla ja kalsarikännit, jos siltä tuntuu. Naiset voi sitten siivota ja leipoa, kattaa kauniisti, koristella ja syödä hyvin, kutsua sukua kylään.

Etkö ymmärrä miten ruman kuvan annat nimenomaan itsestäsi? Se että sinulla on tällainen ajatusmaailma, ei vastaa ollenkaan vallitsevaa tilannetta. Ei miehet ole tuollasia. Sinulla on paljon sisäistettyä vihaa. Yritä päästä siitä eroon

Rauhoitu. Yritän olla pragmaattinen. Jos kaikki joulujutut on miehille ihan wotevö ja naiset uupuu siitä ettei mies osallistu kun ei ole kiinnostunut, niin sama kai se olisi kaikkien eduksi antaa enemmän vapautta viettää juhlapyhiä. Ehkä naiset jossain vaiheessa rentoutuisi itsekin tai miehet alkaisivat arvostaa jouluvalmisteluja, kuka tietää.

Ongelma tässä on, että lapset viihtyisivät huomattavasti paremmin isän rennossa joulussa kuin naisen marttyyriasenteella vedetyssä joulussa. Siinä sitten äiti istuisi joulupöydässå yksin lipittäen viiniä kyyneleet silmissä.

Epäilenpä. Lapsethan tuppaavat rakastamaan joulua, meillä ainakin, ja osallistuvat paljon valmisteluihin.

Laita lapset siivoamaan jokainen nurkka, tekemään jouluruuat alusta alkaen ja nalkuta niille muutama tunti. Kysy sen jälkeen kuinka kiva joulu oli.

Lasten joulu on kiva aina siihen pisteeseen asti kun saa tehdä sen mistä tykkää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja joulu uuvuttaa perheenäidit...

Ite ne itsensä uuvuttaa. Kun oppisivat kantamaan oman vastuunsa, olemaan syyttelemättä aina muita ja lopettamaan marttyroinnin, niin loppuis se uupuminen.

Vähemmästäkin uuvuttaa, jos mies ei tee mitään, mutta odottaa jouluna puhdasta kotia ja herkkuja notkuvaa joulupöytää.

Mutta kun kukaan mies ei odota mitään täydellisyyttä, vaan se vaatimus on lähes aina nimenomaan naisen omassa päässä. Ja kaikki muutkin pitää valjastaa siihen hulluuteen ja suorittamiseen. Sitten ollaan pinna kireällä koko porukka. Esim. itse inhoan nykyään vieraiden käyntiä kotona, kun puoliso on aina ihan hulluna sen siivoamisen kanssa. 

Minä (n) en pidä vieraista. Tapaan mieluummin omia ystäviäni kaupungilla. Puolison sukulaisia lähden tapaamaan joskus harvakseltaan, hänen ystäviään vielä harvemmin. Tämä sovittiin jo ennen kuin yhteen muutettiin. Hän pyytää omia ystäviään käymään silloin, kun minä olen työmatkalla tai muuten pois kotoa. Silloin se on myös hänen häpeänsä, jos kutsuu vieraita siivoamattomaan kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja joulu uuvuttaa perheenäidit...

Ite ne itsensä uuvuttaa. Kun oppisivat kantamaan oman vastuunsa, olemaan syyttelemättä aina muita ja lopettamaan marttyroinnin, niin loppuis se uupuminen.

Vähemmästäkin uuvuttaa, jos mies ei tee mitään, mutta odottaa jouluna puhdasta kotia ja herkkuja notkuvaa joulupöytää.

Kun ei edes odota. Odottaa rauhaa ei riehumista. Todennäköisesti ei kiinnosta onko jouluverhot vaihdettu ja pentikin poro oikeassa paikassa.

Ehkä miesten ja naisten joulut voisi eriyttää? Miehet voisi viettää sitä sotkuisessa kämpässä ja vetää nakkeja sinapilla ja kalsarikännit, jos siltä tuntuu. Naiset voi sitten siivota ja leipoa, kattaa kauniisti, koristella ja syödä hyvin, kutsua sukua kylään.

Joku jo kirjoittikin siitä, että aikuiset keskustelevat siitä mikä taso on molemmille sopiva. Kummankaan tarve ei ole sellainen joka olisi enemmän oikein, ei sellaista määrittelyä kukaan ulkopuolinen voi tehdä. Joten yksikön, vaikka nyt perheen tai pariskunnan pitää ihan keskenään pystyä puhumaan mitä yhdessä tehdään. 

Ja vielä se, että edellisen kommentin kaltainen mustavalkoinen ajattelu ei yleensä edistä keskustelua. Polarisoitumista on muutenkin liikaa. Kumpikin osapuoli voi joustaa juoluvalmisteluissaan, joku juttu on oleellinen mutta yksi ihminen ei voi päättää yksin kaikesta. Pitää ymmärtää erilaisia vaatimustasoja oikeasti, eikä kuvitella että oma idea on se ainoa oikea. Eikä kaikkeen voi velvoittaa toista edes osallistumaan. 

Tokihan se noin on, parhaimmillaan. Mutta jos toisesta osapuolesta kaikki joulujutut on naisten hommia, niille luontaisesti sopivia, niin ei siinä aina olla kompromissia hakemassa. Katselin jo lapsena ihmeissäni sitä, miten vähän miehet osallistuivat. Onneksi uusi sukupolvi taitaa olla toisenlaista.

Mutta sä missaat pointin, jos joulujutut eivät vain ole mitenkään oleellisia, niin siinä juuri pitää pystyä tekemään kompromissi. Joka on muotoa että jouluvalmisteluja tehdään sitten näiden tarpeiden puolessavälissä. Joulu on itselle tärkeä juhla, mutta jos toiselle se ei olisi sitä niin sitten mentäisiin sillä noin puolikkaalla valmistelujen määrällä omiin tarpeisiini nähden. Ei toista voi pakottaa mukaan sellaiseen joka ei ole hänen juttunsa. 

Jos tuo on kynnyskysymys, niin sitten pitää etsiä puoliso joka on aidosti noista kiinnostunut tai  lähtee niihin mukaan vaikkei haluaisikaan. Mutta jos se ei halua, niin omalla mielipiteelläsi et voi häntä pakottaa, eikä pidäkään sellaista tehdä. 

Joulu ei ole vain miehelle ja naiselle vaan myös lapsille ja suvulle.

Lapsille kyllä, ja niitä varten ei onneksi tarvitse esittää. Perusjutut riittää, mutta ei siten että ollaan kireissä tunnelmissa aattona kun kaikki pitää tehdä just täydellisesti. 

Sukulaisilla ei ole väliä, ja jos osallistuvat niin niille voi laittaa ihan selvät ohjeet mitä tuovat ja millaisia määriä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset ihan tutkitusti ovat pinnallisempia kuin miehet.

Miehille naisten viehättävyys jakautuu gaussin käyrän mukaan, eli miehet arvioivat 50% naisista keskiarvon alapuolelle, ja 50% sen yläpuolelle.

Naiset taas arvioivat 80% miehistä keskiarvon alapuolelle, ja 20% sen yläpuolelle.

Lähde: maailman suurin deittisivusto OkCupid

Jos tilanne on tuo, niin onko ihme etteivät naiset huoli ketään?

Realiteetit hukassa

No miehistä valtaosa on epäkiinnostavia tai epäviehättäviä!! Ihan heteronaisena olen monesti ajatellut, että seurustelisin mieluummin toisen naisen kanssa kuin miehen, joka on vähän huolestuttavaa. Naisista suurempi osa vaan on kiinnostavampia, kuin miehistä. Ei se tee miehistä mitenkään parempia, että viehättyvät useammasta naisesta, koska kukapa ei!

Ymmärrän. Itse olen biseksuaali nainen, ja kiinnostukseni painottuu naisiin ehkä suhdeluvulla 80/20 osittain juuri tuon takia: miesten olemukset vain ovat pääsääntöisesti niin tylsiä, että eivät vedä puoleensa.

Mitä sinun mielestäsi miehen olemuksessa pitäisi olla sellaista, ettei se olisi niin tylsä? Ja mitä selvästi naisilta löytyy enemmän?

En osaa sanoa - siitä, miksi joku vetää puoleensa, tiedostaa usein vain osan syistä. Mutta se ainakin, että miehet ovat selkeämmin toistensa kopioita ja ovat ulkonäöllisesti vaan minusta aika tylsiä: kaikilla samanlainen tylsä ja lyhyt tukka, väljähköt tylsät vaatteet, persoonaton olemus. Harva yrittää näyttää vetovoimaiselta ja harvan olemuksessa on mitään seksikästä. Naisilla on enemmän jotain tällaista, enkä nyt tarkoita sekikkyydellä jotain vihjailevaa tyyliin tissivako esillä tai paljastavat vaatteet. Ja enkä sano, että kaikki naiset ovat kiinnostavia - suurin osa heistäkään ei ole, mutta naisten joukossa on määrällisesti enemmän hyvännäköisiä kuin miehissä.

No johtuisikohan siitä, ettei luonto nyt ole tarkoittanu miehiä ylipäätään ihan niin kauniiksi, kuin naisia ? On aivan epärealistista kuvitella, että miehet voisivat yltää ulkonäöllisesti naisten tasolle. Ei sellaista ole olemassakaan.

En tarkoittanut vetovoimaisella KAUNISTA. Esim. minusta vetovoimaisimmat naiset eivät ole niitä klassisen kauniita, enkä myöskään miehissä viehäty mistään nättipoika-mallityypeistä. Vetovoimaisuus, seksikkyys ja se, kuka on kuuma, on aika monen asian summa, ja silloin omaan silmään hyvännäköiset voivat olla ainakin osittain ihan muita kuin joita voisi kutsua kauniiksi/komeaksi.

Totta. Hehkuttihan Jari Tervon vaimo Kati miestään erittäin seksikkääksi, vaikka hän tuskin on kovinkaan monen naisen mielestä siinä kategoriassa.

Se on kuitenki sanaseppo joka kirjottelee runoja ja kirjoja

Hän puhuu aina myös hirvittävän kauniisti perheestään. Arvostan

Täähän on kans sellanen asia, joka kuuluu vaan miehen tehtäväksi: kehua, ylistää, palvoa, osoittaa arvostusta ja kunnioitusta, ettei nainen vaan ala tuntemaan itseään itsestäänselvyydeksi tak koe rakkaudettomuutta.

Toisinpäin ei päde.

Miksi? Oma mieheni odottaa kyllä yhtä lailla rakkauden ja kunnoituksen osoituksia kuin minäkin. Kehumista, ylistämistä ja palvomista meistä ei odota kumpikaan. Miksi sinä ajattelet, että tehtäväsi on ylistää ja palvoa naista, mutta et itse miehenä voi odottaa häneltä arvostuksen ja kunnioituksen odotuksia? Oletko omaksunut tuon lapsuudenkodista vai jostain muualta?

Missä ilmaisin oman sukupuoleni? Miksi oletit minun olevan mies?

Tarkkaile ympärillesi ja lue tätä palstaa. Kuuntele. Katso. Havannoi.

Moni nainen kerjää huomiota ja arvostusta, mutta ei anna samalla tavalla sitä toiselle.

Havainnoin enkä ole samaa mieltä.

Et ole sitä mieltä, että edelleen on vahvassa kaksoisstandardit siinä kuinka nimenomaan miehen kuuluu "liehitellä" naista eikä toisinpäin? Kuten treffeillä? Mies kosii edelleen? Et ole törmännyt tällaiseen ajatusmaailmaan? Olet sitä mieltä, ettei naiset koskaan missään tilanteissa odota ns. erityiskohtelua (jota joskus herrasmiesmäisyydeksi kutsutaan.) Moni puhuu käytöstavoista, mutta jos se on sukupuolittunutta, ei ole kyse pelkistä käytöstavoista.

Olet asian ytimessä kun kysyt naisilta havainnointia arkipäivän ilmiöistä. Monet naiset eivät edes huomaa omia etujaan tässä yhteiskunnassa, kun ne ovat niin kulttuuriin juurtuneita "tapoja". Jos yhtäkkiä kaikki nuo pienet naisille annetut edut ja avut loppuisivat, niin johan nousisi äläkkä. 

Mitä ne edut ja avut ovat?

Esim.

-Kaikenlainen auttaminen kaikissa vähänkään raskaammissa hommissa. Lähes kaikilla sinkkunaisillakin löytyy aina joku perheenjäsen tai tuttavamies auttamaan muutoissa, renkaiden vaihdoissa jne. Miehet muuttavat keskenään ja vaihtavat renkaat itse.

-Lyhyemmät tuomiot samoista rikoksista ja muutenkin naista uskotaan aina helpommin kuin miestä, tästä on tutkimuksiakin

-Asevelvollisuuden välttäminen

-Tulonsiirrot esim. lasten hankkimisen jälkeen

-Lastenhankkimisen mahdollisuus itsellisesti

-Kattavammat terveyspalvelut, esim. rintasyövän seulonnat ja "naistenvaivat"

-Miehen puolesta tarjotut illalliset, ateriat yms. 

-Poikia parempia numeroita jo koulussa samasta suorituksesta, tätäkin on tutkittu

-Lähes täydellinen vapautus pariutumisen aktiivisen osapuolen roolista

-Nykyään vielä kiintiöpaikkoja parempiin tehtäviin ja töihin, mutta ns. paskaduunit tekevät edelleen miehet

Tuossa nyt alkuun, on niitä arkipäivässä varmasti enemmänkin. 

Huvittava lista. Naistenvaivatkin on etu 😂.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Antaa naisten nirsoilla.

Parempi se kuin nykytilanne jossa naiset ottavat miehen, porsivat sille, vievät omaisuudeen ja jatkavat iltalypsyllä haukkuen miestä lapsille seuraavat vuosikymmenet.

Niin sian lapsia.

Ja se on jännä että yhä nykyäänkin naisen omaisuus on miehen mielestä miehen. Nainen maksaa vähintään puolet perheen menoista. Erossa nainen ottaa omansa.

Maksaa 70% menoista, eli tekee 70% kulutuspäätöksistä. Mutta maksaa ne miehen lompakosta. Vaimot tienaavat vähemmän kuin aviomiehensä, mutta käyttävät huomattavasti enemmän rahaa... Silti sinä yrität kääntää tilanteen nurinkurin. 

Käyttävät rahaa lasten menoihin ja hoitavat ruoka-ja muut talousostokset. Palstan naisettomia miehiä yhdistää lähes 100% se idea, että jos he ovat omalla pippelillään sovitusti siementäneet lapsen, heille ei kuulu _mitään_ vastuuta lapsesta, varsinkaan taloudellista. Ja sen takia on oikein, että juuri te ette pariudu ettekä lisäänny.

Toi on kai oikeasti aika yleistä, että nainen hoitaa kaikki hankinnat yhteisille lapsille (siis näkee sen vaivan, että juoksee lastenvaateliikkeissä ja koluaa nettikauppoja jne.) ja mies pitää noita lapsen kuluja naisen omina kuluina.

Olis aika silmiäavaavaa noille miehille, jos se nainen vaikka vain häipyisi ja mies saisi itse alkaa pohtimaan, että mitäs ne lapset pukee päälleen, kun vaikka kelit vaihtuu ja tarvitaankin uudet talvivaatteet jne.

Ei ole yleistä. Naiset vaan unohtaa, mitä se mies hankkii lapselle. Kätevästi katsotaan omasta näkökulmasta, että hankinnat = vaatteet. Unohdetaan ne harrastusmaksut, pyörän huollot, urheiluvälineet, matkat ym...

Kyllä ne lapsen harrastuksetkin on naisten käsissä. Ihan kuin joku mies kyttäisi työpäivän aikana käsi liipaisimella, että milloin se lapsen uimakouluilmoittautuminen alkaa (ne kun täyttyy n. 10 sekunnissa). Pyörän huolto tarvii tehdä kerran vuodessa, että wau, jos mies ihan siihen voi vedota, ettei päivittäiseen osallistu. Ja perheen yhteiset lomamatkat on kyllä useimmiten naisen käsialaa. Mies järjestelee korkeintaan omia matkojaan.

Ja on muuten niin sluibaa vedota siihen, että naiselle ei kelpaa. Mies itse valittaa yhtälailla naisen ostamista lapsen hanskoista jne., mutta ei se nainen silti lopeta ostamasta lapselle hanskoja.

Miehet myös tekee ihan tahallaan sitä, että ehdottavat jotain päätöntä, josta nainen joutuu kieltäytymään, ja sitten vetoaa siihen, ettei hänen ehdotukset käy, niin ei voi osallistua. Esim. meillä oli vauva ja taapero ja mies ehdotti perheen lomakohteeksi Perua. Hän ei itse tietenkään ollut edes selvittänyt sieltä kohteita, lentoja tai mitään muutakaan (ja tyhmempikin tajuaa, että vähän hankalaa lentää tyyliin vuorokausi putkeen kahden pienen lapsen kanssa lennonvaihdolla), kunhan vaan heitti jonkun maan, ja kun totesin, että olisko nyt kuitenkin joku kohde, jonne olis suorat lennot, niin mies marttyyrina pesi kätensä ja vetosi, että selvitä itse sopiva kohde, kun ei hänen ehdotukset kelpaa.

Joo, niin tein ja teen jatkossakin, vain minulle ja lapsille (olemme nyt jo eronneet).

Ei tästä tarvitse väitellä. Näitä asioita on tutkittu. Miehet panostaa taloudellisesti eri asioihin kuin naiset. Mutta yhteiseen hyvään ne tulee.

Olet kyllä hyvin katkera, sen huomaa. Toivottavasti lapset kasvaa ilman tuota vaikutuspiiriä... myrkytät niidenkin mielet vielä

Avioehdon ja vuoroviikko-asumisen pitäisi olla aina lakiin kirjoitettuja muuten. Missään tilanteessa kukaan ei saa hyötyä toisesta enää erossa taloudellisesti. Vaan aina omat rahat. 

Tämä tekisi avioliitoista kestävämpiä, kun ihmiset sitoutuisivat aidosti ja oikeista syistä. Kukaan ei olisi missään taloudellisessa talutusnuorassa, ja uskallettaisiin erota helpommin myös, kun ei olisi taloudellisia syitä pysyä yhdessä. 

Lapsia ei voi laittaa asumaan vuoroviikoin sellaiselle vanhemmalle, jolla ei ole mitään näyttöjä siitä, että hän on kykenevä huolehtimaan lapsistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja joulu uuvuttaa perheenäidit...

Ite ne itsensä uuvuttaa. Kun oppisivat kantamaan oman vastuunsa, olemaan syyttelemättä aina muita ja lopettamaan marttyroinnin, niin loppuis se uupuminen.

Vähemmästäkin uuvuttaa, jos mies ei tee mitään, mutta odottaa jouluna puhdasta kotia ja herkkuja notkuvaa joulupöytää.

Kun ei edes odota. Odottaa rauhaa ei riehumista. Todennäköisesti ei kiinnosta onko jouluverhot vaihdettu ja pentikin poro oikeassa paikassa.

Ehkä miesten ja naisten joulut voisi eriyttää? Miehet voisi viettää sitä sotkuisessa kämpässä ja vetää nakkeja sinapilla ja kalsarikännit, jos siltä tuntuu. Naiset voi sitten siivota ja leipoa, kattaa kauniisti, koristella ja syödä hyvin, kutsua sukua kylään.

Etkö ymmärrä miten ruman kuvan annat nimenomaan itsestäsi? Se että sinulla on tällainen ajatusmaailma, ei vastaa ollenkaan vallitsevaa tilannetta. Ei miehet ole tuollasia. Sinulla on paljon sisäistettyä vihaa. Yritä päästä siitä eroon

Rauhoitu. Yritän olla pragmaattinen. Jos kaikki joulujutut on miehille ihan wotevö ja naiset uupuu siitä ettei mies osallistu kun ei ole kiinnostunut, niin sama kai se olisi kaikkien eduksi antaa enemmän vapautta viettää juhlapyhiä. Ehkä naiset jossain vaiheessa rentoutuisi itsekin tai miehet alkaisivat arvostaa jouluvalmisteluja, kuka tietää.

Ongelma tässä on, että lapset viihtyisivät huomattavasti paremmin isän rennossa joulussa kuin naisen marttyyriasenteella vedetyssä joulussa. Siinä sitten äiti istuisi joulupöydässå yksin lipittäen viiniä kyyneleet silmissä.

Eri mutta kysyin kerran perheeltä että okei, syödäänkö sitten makaroonilaatikkoa ja ketsuppia jouluaattona. Kukaan ei halunnut.

Voi helvetti, onko se kinkun uuniin laittaminen ihan marttyyriasenteen vaativa teko? Kinkku uuniin, valmiiksi valmistellut laatikot uuniin, kaupasta rosollia, lohta jne. Ei luulisi olevan ylivoimaista kenellekään ja itse voisin miehenä ihan hyvin tehdä kaikki valmistelut, mutta ei taida naiselle sopia. 

Tässä oli kyse laajemmasta kuvasta jossa KAIKKI jouluvalmistelut uhkasi kaatua minun niskaan kokonaisuutenaan. Kysyin sitten ihan aidosti ja uteliaisuuttani ja ilman marttyyriasennetta että okei, tehdäänkö niin että jätetään pois perinteet ja eletään normaalia arkea, kinkun vois paistaa mutta muuten syödään normaalia ruokaa, käy mulle. Kun ne perinteet ei vaan itsekseen yhtäkkiä ilmesty pöytään ja kuusen alle. No ei sitten käynyt kenellekään muulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja joulu uuvuttaa perheenäidit...

Ite ne itsensä uuvuttaa. Kun oppisivat kantamaan oman vastuunsa, olemaan syyttelemättä aina muita ja lopettamaan marttyroinnin, niin loppuis se uupuminen.

Vähemmästäkin uuvuttaa, jos mies ei tee mitään, mutta odottaa jouluna puhdasta kotia ja herkkuja notkuvaa joulupöytää.

Kun ei edes odota. Odottaa rauhaa ei riehumista. Todennäköisesti ei kiinnosta onko jouluverhot vaihdettu ja pentikin poro oikeassa paikassa.

Ehkä miesten ja naisten joulut voisi eriyttää? Miehet voisi viettää sitä sotkuisessa kämpässä ja vetää nakkeja sinapilla ja kalsarikännit, jos siltä tuntuu. Naiset voi sitten siivota ja leipoa, kattaa kauniisti, koristella ja syödä hyvin, kutsua sukua kylään.

Joku jo kirjoittikin siitä, että aikuiset keskustelevat siitä mikä taso on molemmille sopiva. Kummankaan tarve ei ole sellainen joka olisi enemmän oikein, ei sellaista määrittelyä kukaan ulkopuolinen voi tehdä. Joten yksikön, vaikka nyt perheen tai pariskunnan pitää ihan keskenään pystyä puhumaan mitä yhdessä tehdään. 

Ja vielä se, että edellisen kommentin kaltainen mustavalkoinen ajattelu ei yleensä edistä keskustelua. Polarisoitumista on muutenkin liikaa. Kumpikin osapuoli voi joustaa juoluvalmisteluissaan, joku juttu on oleellinen mutta yksi ihminen ei voi päättää yksin kaikesta. Pitää ymmärtää erilaisia vaatimustasoja oikeasti, eikä kuvitella että oma idea on se ainoa oikea. Eikä kaikkeen voi velvoittaa toista edes osallistumaan. 

Tokihan se noin on, parhaimmillaan. Mutta jos toisesta osapuolesta kaikki joulujutut on naisten hommia, niille luontaisesti sopivia, niin ei siinä aina olla kompromissia hakemassa. Katselin jo lapsena ihmeissäni sitä, miten vähän miehet osallistuivat. Onneksi uusi sukupolvi taitaa olla toisenlaista.

No mitä hemmettiä? Pitää tarkastella: millainen sen miehen tai naisen joulu olisi sinkkuna.

Jos nainen haluaisin raataa ja puunata ja koristella ym. joka tapauksessa, niin nythän hän vain hyötyy miehen edes vähäisestä panostuksesta.

Jos mies haluaisi viettää joulun ilman stressiä ja ostaa kaupan laatikot ja saunoa ja juoda oluen ja se olisi hänen unelmajoulunsa, niin hänhän joutuu tässä selvästi enemmän uhraamaan

Toki nuo oli ääripää-esimerkit ja asia muuttuu, jos lapsia on kuviossa.

Mutta hyvin usein nainen määrittelee mikä on se taso jonka "kaikki" haluavat. Ei se ole.

No mutta sittenhän sen miehen kannattaa viettää joulu ihan haluamallaan tavalla, eikö? Siksi ehdotin joulujen eriyttämistä niille, joiden toiveet eivät kohtaa. Ei kukaan pakota olemaan joulua yhdessä.

Varmaan kummankin kannattaa, jos eivät toimeen edes sen verran että osaisivat kompromissin löytää, eikö niin?

Miksi mainitsit vain miehet? Mies lähtee pakoon omasta kodistaan?

Koska sanottiin että mies joutuu uhrautumasn enemmän. Hänellä lieee siis enemmän syytä?

Noniin. Eli mies voi siis viettää joulua tavallaan. Olla tekemättä mitään. Se on nyt siis hyväksyttyä. Hyvä. Eihän sen miehen tarvitse lähteä omasta yhtään enempää kuin naisenkaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja joulu uuvuttaa perheenäidit...

Ite ne itsensä uuvuttaa. Kun oppisivat kantamaan oman vastuunsa, olemaan syyttelemättä aina muita ja lopettamaan marttyroinnin, niin loppuis se uupuminen.

Vähemmästäkin uuvuttaa, jos mies ei tee mitään, mutta odottaa jouluna puhdasta kotia ja herkkuja notkuvaa joulupöytää.

Kun ei edes odota. Odottaa rauhaa ei riehumista. Todennäköisesti ei kiinnosta onko jouluverhot vaihdettu ja pentikin poro oikeassa paikassa.

Ehkä miesten ja naisten joulut voisi eriyttää? Miehet voisi viettää sitä sotkuisessa kämpässä ja vetää nakkeja sinapilla ja kalsarikännit, jos siltä tuntuu. Naiset voi sitten siivota ja leipoa, kattaa kauniisti, koristella ja syödä hyvin, kutsua sukua kylään.

Etkö ymmärrä miten ruman kuvan annat nimenomaan itsestäsi? Se että sinulla on tällainen ajatusmaailma, ei vastaa ollenkaan vallitsevaa tilannetta. Ei miehet ole tuollasia. Sinulla on paljon sisäistettyä vihaa. Yritä päästä siitä eroon

Rauhoitu. Yritän olla pragmaattinen. Jos kaikki joulujutut on miehille ihan wotevö ja naiset uupuu siitä ettei mies osallistu kun ei ole kiinnostunut, niin sama kai se olisi kaikkien eduksi antaa enemmän vapautta viettää juhlapyhiä. Ehkä naiset jossain vaiheessa rentoutuisi itsekin tai miehet alkaisivat arvostaa jouluvalmisteluja, kuka tietää.

Ongelma tässä on, että lapset viihtyisivät huomattavasti paremmin isän rennossa joulussa kuin naisen marttyyriasenteella vedetyssä joulussa. Siinä sitten äiti istuisi joulupöydässå yksin lipittäen viiniä kyyneleet silmissä.

Eri mutta kysyin kerran perheeltä että okei, syödäänkö sitten makaroonilaatikkoa ja ketsuppia jouluaattona. Kukaan ei halunnut.

Voi helvetti, onko se kinkun uuniin laittaminen ihan marttyyriasenteen vaativa teko? Kinkku uuniin, valmiiksi valmistellut laatikot uuniin, kaupasta rosollia, lohta jne. Ei luulisi olevan ylivoimaista kenellekään ja itse voisin miehenä ihan hyvin tehdä kaikki valmistelut, mutta ei taida naiselle sopia. 

No monenako jouluna olet tehnyt jouluruuat?

Yksin asuessa tietenkin aina, mutta kuten jo kirjoitin, jos siis ymmärtäisit lukemaasi, yhteisessä taloudessa en niitä saa tehdä. Nytkin ehdotin, että voin tehdä laatikot, mutta ei naiselle kelvannut.