Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Työtön joka et löydä töitä vaikkapa vuosienkaan jälkeen. Mikset kouluttaudu lähihoitajaksi?
05.12.2022 |
Taatusti työtä on, koulutus ei pitkä eikä vaativa, ei merkitystä onko taustalla korkeakoulututkinto tai ei koska opiskelemaan pääsee käytännössä kaikki, aina voi samalla yrittää hakea myös muuta työtä. Vai eikö lähihoitajan työ kelpaa sitten.
Kommentit (150)
Olen kyllä yrittänyt, mutta minua ei hyväksytty opiskelijaksi lähihoitajakouluun, koska en sovellu alalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä kannattaa 60-vuotiaankin vielä kouluttautua. Työikää on jäljellä, jos vaan jaksamista riittää. Eläkkeelläkin voi keikkailla ja saada lisätuloja. Etenkin terveysalalla on monia eläkeläisiä keikkailemassa.
Teen töitä päivätoiminnan parissa. Työ on mukavaa ja antoisaa, töihin on aina kiva mennä.
Vierailija kirjoitti:
Työttömillä on paljon tekosyitä. Niistä päästään vain tukiaiset lopettamalla. Jos haluaa syödä, on haluttava myös työskennellä.
Ei kaikki sovellu kaikille aloille!
Haluasitko sinä esim. lähihoitajan, joka ei osaa lääkelaskentaa? Jotkut eivät myöskään luonteensa puolesta sovellu hoiva-alalle. Ihmisten kanssa tehtävä työ on omalla tavallaan hyvinkin vaativaa työtä. Pitää olla oikeanlainen luonne. Ei ole kyse mistään tiskaushommista.
Vierailija kirjoitti:
En voi sietää ihmisten kosketusta, saan empatiatestissä erittäin alhaiset pisteet, sosiaaliset taitoni ovat huonot, oksennan kun näen eritteitä ja pyörryn kun näen verta. Olisin varmasti loistava lähihoitaja. T. Täydet pisteet loogisen, matemaattisen ja kielellisen älykkyyden testeissä
Kosketan mielelläni ja minua saa mieluusti myös koskettaa, mutta ollessani töissä hoitoalalla vein aina asiakkaiden murheet töiden jälkeen kotiin ja tosiaankin tiettyjen eritteiden haju oli ylitsepääsemätön. Ei siis soveltuvuutta alalle ainakaan, jos tahtoo pitää huolen mielenrauhastaan ja työssäjaksamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työelämä on täynnä "sairauksista ja muista vaivoista" kärsiviä ihmisiä. Kaikilla on jotain, ja sen kanssa on pärjättävä. Meillä töissä on esim. ms-tautia ja reumaa sairastavia, on selkäsairautta ja keuhkoahtaumaa. Itse kipukroonikkona koen, että joskus pärjään jopa paremmin töissä, kun ei tarvitse "kuunnella" sitä kipua niin kuin kotona tekisin. Olen myös huomannut, että vanhemmat työntekijät ovat paljon sitkeämpiä, nuoret saikuttavat ihan mitättömistä asioista. Paljon selityksiä tuntuu täältä löytyvän, että minkä takia ei ole työelämässä. Luulen, että se työelämä voisi jopa yllättää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömillä on paljon tekosyitä. Niistä päästään vain tukiaiset lopettamalla. Jos haluaa syödä, on haluttava myös työskennellä.
Ei kaikki sovellu kaikille aloille!
Haluasitko sinä esim. lähihoitajan, joka ei osaa lääkelaskentaa? Jotkut eivät myöskään luonteensa puolesta sovellu hoiva-alalle. Ihmisten kanssa tehtävä työ on omalla tavallaan hyvinkin vaativaa työtä. Pitää olla oikeanlainen luonne. Ei ole kyse mistään tiskaushommista.
JOS ei osaa l''kelaskentaa, ei p''se edes koulusta l'pi! EI voi toimia l'hihoitajana!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Löytyy kyllä suuntautumisia, joissa ei tarvitse "koskea" ihmisiin. Näin esim. mielenterveysasiakkaiden parissa tai vaikka päivätoiminnassa. Olen työskennellyt molemmissa, ihan mukavaa ja vaihtelevaa työtä. Ei ole fyysisesti raskasta eikä kuormita, kun ottaa työn työnä, josta maksetaan palkkaa. En tunne empatiaa tai mieti työasioita kotona, mutta kohtaan ihmiset inhimillisesti. Paljon tarvitaan nykyisin myös puhelinaspoja näihin isoihin firmoihin, siinä saa tehdä etätyötä.
Ihmisillä on ilmeisesti käsitys, että lähihoitajan työ on pelkästään sitä vanhustyötä, mutta näinhän ei ole.
Jotkut myös kuvittelee, että vanhustyö on pelkkää takapuolien pesua. Me lähihoitajat pidämme läheisten kanssa hoitopalaverit ja päivitämme hoitosuunnitelmat. Meillä lääkkeet pääosin annospusseissa, mutta vuorossa olevat lääkevastaavat ne tarkistaa onko oikein, jauhaa ne mitä saa jauhaa. Jos jotakin on dosetissa, niin lähihoitajat ne jakaa ja tarkistaa. Lähihoitajat mittaa verensokerit ja antaa insuliinit. Lähihoitajat antaa muutkin pistokset niin ihon alle kuin lihakseen. Lähihoitajat saa annostella ja antaa morfiinia, oxynormia yms. sekä vaihtaa kipulaastarit.
Sairaanhoitaja on vain arkipäivisin paikalla ja jos illalla tai viikonloppuna tulee jotakin niin lähihoitajien pitää osata arvioida se koska pitää soittaa päivystykseen tai hätäkeskukseen. Lähihoitajat myös vie viestiä eteenpäin sairaanhoitajalle jos on jotakin ei-kiireellistä jota sh voisi katsoa tai laittaa eteenpäin lääkärille palaverissa. On myös tärkeää, että kirjaukset asukkaista on tarkkoja.
Ei todellakaan mitään kouluttamattomia hoitamaan tällaisia asioita!
Ap kaikki eivät sovellu alalle. Kuinka pölö sä olet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Christiiina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitaja verkko-opinnot - Uusi tutkinto kätevästi kotoa Tuolla haulla löydät vaikka kuinka monta joulutusta verkossa, lähihoitajaksi siis.
Kirjekurssilla ammattiin. Tämän alemmaksi ei voi päästä.
https://samiedu.fi/koulutukset/lahihoitajaksi-verkossa-sosiaali-ja-terv…
Opinnot toteutetaan monimuoto-opintoina, joihin sisältyy lähiopetusta, itsenäistä opiskelua ja työelämässä oppimista. Lähiopetuspäiviä on 2-3 kuukaudessa, yleensä kuukauden 2. viikolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömillä on paljon tekosyitä. Niistä päästään vain tukiaiset lopettamalla. Jos haluaa syödä, on haluttava myös työskennellä.
Ei kaikki sovellu kaikille aloille!
Haluasitko sinä esim. lähihoitajan, joka ei osaa lääkelaskentaa? Jotkut eivät myöskään luonteensa puolesta sovellu hoiva-alalle. Ihmisten kanssa tehtävä työ on omalla tavallaan hyvinkin vaativaa työtä. Pitää olla oikeanlainen luonne. Ei ole kyse mistään tiskaushommista.
JOS ei osaa l''kelaskentaa, ei p''se edes koulusta l'pi! EI voi toimia l'hihoitajana!
Joten ei pidä suositella lähihoitajakoulua kaikille työttömille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle ehdotti joku viisas samaa, kun etsin työpaikkaa kuuden vuoden syöpähoitojen jälkeen ja koko ajan riskinäni oli jokin infektio.
Äärettömän hyvä neuvo. Äärettömän!
Minäkään en siedä kosketusta, olen sosiaalisesti kömpelö ja empatiakyvytön. Enkä siedä eritteitä. Mun mielestä nämä oletukset, että pitäisi olla empaattinen ja sosiaalinen jne. on ihan skeidaa. Olen alalla, jossa ei tarvitse olla tekemisissä eritteiden kanssa tai edes koskea ihmiseen. Olen mielestäni hyvä työntekijä, asiallinen, tarkka ja huolellinen. Kohtaan ihmiset asiallisesti ja inhimillisellä otteella. Tällä olen pärjännyt hyvin omalla alallani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työelämä on täynnä "sairauksista ja muista vaivoista" kärsiviä ihmisiä. Kaikilla on jotain, ja sen kanssa on pärjättävä. Meillä töissä on esim. ms-tautia ja reumaa sairastavia, on selkäsairautta ja keuhkoahtaumaa. Itse kipukroonikkona koen, että joskus pärjään jopa paremmin töissä, kun ei tarvitse "kuunnella" sitä kipua niin kuin kotona tekisin. Olen myös huomannut, että vanhemmat työntekijät ovat paljon sitkeämpiä, nuoret saikuttavat ihan mitättömistä asioista. Paljon selityksiä tuntuu täältä löytyvän, että minkä takia ei ole työelämässä. Luulen, että se työelämä voisi jopa yllättää.
Töihin ei pääse, jos ei edes läpäise koulutusta. Monet nuoret jonottavat opiskelupaikkaa. Ei töihin noin vain mennä, jos siihen tarvitaan koulutus.
Nythän tulee työpaikkoja vaikka kuinka tuolle alalle sitä mukaa mitä koronaa levittävät. Mutta ei kyllä kenenkään kannata mennä itseään ja muita riskeeraamaan.
Koska en halua tehdä lähihoitajana töitä , siksi. Ala ei kiinnosta pätkääkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työelämä on täynnä "sairauksista ja muista vaivoista" kärsiviä ihmisiä. Kaikilla on jotain, ja sen kanssa on pärjättävä. Meillä töissä on esim. ms-tautia ja reumaa sairastavia, on selkäsairautta ja keuhkoahtaumaa. Itse kipukroonikkona koen, että joskus pärjään jopa paremmin töissä, kun ei tarvitse "kuunnella" sitä kipua niin kuin kotona tekisin. Olen myös huomannut, että vanhemmat työntekijät ovat paljon sitkeämpiä, nuoret saikuttavat ihan mitättömistä asioista. Paljon selityksiä tuntuu täältä löytyvän, että minkä takia ei ole työelämässä. Luulen, että se työelämä voisi jopa yllättää.
Töihin ei pääse, jos ei edes läpäise koulutusta. Monet nuoret jonottavat opiskelupaikkaa. Ei töihin noin vain mennä, jos siihen tarvitaan koulutus.
Paitsi ministeriksi ei tarvitse mitään alan koulutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömillä on paljon tekosyitä. Niistä päästään vain tukiaiset lopettamalla. Jos haluaa syödä, on haluttava myös työskennellä.
Ei kaikki sovellu kaikille aloille!
Haluasitko sinä esim. lähihoitajan, joka ei osaa lääkelaskentaa? Jotkut eivät myöskään luonteensa puolesta sovellu hoiva-alalle. Ihmisten kanssa tehtävä työ on omalla tavallaan hyvinkin vaativaa työtä. Pitää olla oikeanlainen luonne. Ei ole kyse mistään tiskaushommista.
Sairaanhoitaja annostelee lääkkeet valmiiksi dosettiin. Ei se lähäri niitä ala itse laskeskella. Monessa paikassa lähihoitaja ei saa edes koskea lääkkeisiin.
Alue: Aihe vapaa
Löytyy kyllä suuntautumisia, joissa ei tarvitse "koskea" ihmisiin. Näin esim. mielenterveysasiakkaiden parissa tai vaikka päivätoiminnassa. Olen työskennellyt molemmissa, ihan mukavaa ja vaihtelevaa työtä. Ei ole fyysisesti raskasta eikä kuormita, kun ottaa työn työnä, josta maksetaan palkkaa. En tunne empatiaa tai mieti työasioita kotona, mutta kohtaan ihmiset inhimillisesti. Paljon tarvitaan nykyisin myös puhelinaspoja näihin isoihin firmoihin, siinä saa tehdä etätyötä.
Ihmisillä on ilmeisesti käsitys, että lähihoitajan työ on pelkästään sitä vanhustyötä, mutta näinhän ei ole.