En usko sellaiseen köyhyyteen Suomessa, että joku näkisi nälkää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse näin kyllä opiskelijana nälkää. Lohduttauduin sillä että olin hoikka. Katsoin kun lihavat keski-ikäiset työnsi täysiä ostoskärryjä ja mietin että ainakaan en näytä tuolta. Mutta nälkä oli kyllä oikeasti.

Onneksi lihavat keski-ikäiset maksoivat mm. sinun elämisesi.

Koko ajatus siitä, että joku yksityishenkilö maksaisi toisen elämisen on monin paikoin hyvin ontuva.

Kaikki raha tulee kiertoon keskuspankkien raha printterin kautta, enter nappulaa painamalla. Sen jakaa kiertoon valtiot ja yksityispankit joko suoraan kansalaisille, yritysten kautta tai kuntien kautta. Usein yritystoimintaakin tuetaan keskuspankkien ja valtioiden roskalainojen ostojen avulla, yritystukina ja veroetuina ja yritysten pääasiakkaana ovat useimmiten kaikki veronmaksajat yhdessä, siis valtio ja kunnat.

Rahan jakautumisesta huolehtii pääosin varsin epäoikeudenmukainen ja ahneuden sekä piheyden riivaama jakojärjestelmä, jota kutsutaan lainanannoksi, tukijärjestelmäksi sekä ansio-ja pääoma tuloiksi.

Nyt yrityksen tai yhteisön 25 000 euron palkka potti jakautuu herkästi näin:

1 tienaa 8000, 2 tienaa 4000, 4 tienaa 2250 . Jokainen tekee osaltaan tärkeää ja vastuullista työtä, johon muut heistä ei yleensä kykenisi. Palkkaeroja perustellaan usein pidemmällä koulutuksella tai vastuullisemmalla asemalla, mutta harva kevyeen toimistotyöhön kouluttautunut haluaisi tai pystyisi vaihtamaan työskentely olosuhteitaan ja työnkuvaansa raskaaseen suorittavaan työhön ja toisin päin. Yrityksen tuloksen he tekevät kaikki yhdessä. Eikö olisi oikeudenmukaisempaa, että palkka potti jakutuisikin niin, että kaikki 7 tienaisivat 3571/kk. Jokainen sitten tekisi sitä, mistä pitää eniten ja mihin toimenkuvaan soveltuu parhaiten, ei sitä, mistä maksetaan eniten.

Jos omaat paljon rahaa, saat paljon lainaa edullisin ehdoin ja voit sijoittaa tai investoida saamasi rahat tuottamaan lisää rahaa, joiden avulla saat taas uutta rahaa entistä paremmin ehdoin. Samanlaisia hyviä ehtoja ei tietenkään ole tarjolla köyhälle, joka joutuu tekemään usein pienetkin hankintansa varsin epäedullisin osamaksuehdoin. Silti voi olla, että sekä rikas että köyhä ovat tehneet elämänsä aikana aivan yhtä vähän todellisia, tuottavia töitä. Köyhä on pakotettu kuluttamaan kaikki valtiolta saamansa tukirahat, joista suurin osa päätyy suoraan rikkaiden kauppiaiden taskuihin ja loput veroina takaisin valtion kirstuun.

Onko kaikki toimeliaisuus ja työ, johon jakoon laskettu raha päätyy välttämätöntä tai edes missään määrin hyödyllistä, sekin on toinen asia se.

Kuka todella tekee yleishyödyllistä, kaikilla mittareilla arvioituna kokonaistuottavaa ja järkevää työtä? Siis sellaista työtä, jonka seurauksena syntyy ainoastaan jotakin aidosti tarpeellista ja hyvää? Kuka on osallisena sellaisessa liiketoiminassa jonka sivuvaikutuksena ei ilmene ympäristö ongelmia, luonnonvarojen tuhlausta, ihmisten riistoa kaukomaissa, tarpeetonta yli kuluttamista tai kuluttajien suoranaista sairastuttamista? Kuka tekee työtä, jonka tekeminen ei edellytä moraalinsa unohtamista hetkeksikään? Monesti oman "tuottavuuden" kääntöpuoli koetaan jossakin kehitysmaassa ja työpanoksen globaali nettohaitta saattaa olla melkoinen.

Vai pitäisikö kuitenkin ajatella, että kaikki yhteiskunnallinen oleminen ja toiminta on jollakin tapaa tarkoituksenmukaista ja hyödyllistä? Että kaikenlaiselle toiminnalle on funktionsa, kenties ihmiskunnan oppimisen kannalta? Ehkä köyhän tehtävänä onkin opettaa paremmin toimeentuleville epäitsekkyyttä ja näyttää mallia, että vähemmälläkin kuluttamisella voi pärjätä ja työtä tekevän tehtävänä taas on osoittaa, että työtä tehden yhteiskuntaa kehitetään eteenpäin, harjoitellaan yhteistyön tekemistä ja opitaan tekemällä virheitäkin.

Ai maksajan pitäisi oppia epäitsekkyyttä? Jos se köyhä oppisi elättämään ihan itse itsensä. Mutta kun ei halua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Useat "köyhät" ovat aika pulskia. Ruokaa siis on syöty mutta vääränlaista, hiilarihöttöä,sokeria, suolaa ja rasvaa. Määrään on varaa muttei laatuun. Itsekin köyhä eläkeläinen ja leipää ja sokeria syömällä lihonut.

Sähkön korkea hinta kärjistää köyhyyttä entisestään. Miten ensi talvesta selvitään. Monissa muissa maissa köyhät saavat välitöntä ja suoraa tukea sähkölaskuihin. Suomessa vasta jälkeen päin verotuksessa. Tuo alv:n laskunkin energiayhtiöt vetävät varmaan itselleen, ei alenneta hintoja. Hallitusta ei tunnu suomalaisen köyhän asiat kiinnostavan.

No mutta. Unohdit mainita ne "monet muut maat" nimeltä. Kerro lisää ja mainitse maiden nimet!

Ruotsi laittoi miljardeja kruunuja kotitalouksien sähkölaskujen tukemiseen. Lisää löydät googlettamalla "elstöd", jos toinen kotimainen onnistuu.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tässä yhteiskunnassa on vieläkin ihmisiä jotka putoavat tukiverkkojen läpi esim. päihde- ja mielenterveysongelmaiset jotka eivät kykene huolehtimaan itsestään ja hakeutumaan heille kuuluvan avun piiriin. Tiedän erään joka psyykkisesti sairastuttuaan oli lopulta asunnoton, rahaton ja vailla ruokaa. Ja ihan oikeasti kärsi nälkää.

Siihenkin olen törmännyt että kaikki köyhät ja huono-osaiset eivät vieläkään saa riittävästi tietoa eri avustustahoista. Esim. yllämainitussa tapauksessa olisi tullut kullanarvoisena tietona se että leipäjonoissa jaetaan ilmaista ruokaa. Tuosta tapauksesta on aikaa 20v. ehkä nykyään on jo yleisemmässä tiedossa ruokajakelujen olemassaolo. Mutta silti pitäisi sosiaalitoimistossa olla heti ensitapaamisella lista eri avustustahoista esim. juuri leipäjonoista. Samoin diakoniatoimistossa.

Pikemminkin tuntuu että tietoa esim. harkinnanvaraisesta toimeentulotuesta pimitetään. Olen kuullut että kelan virkailijoita on jopa ohjeistettu että tietyistä etuuksista ei saa kertoa ellei asiakas ymmärrä niistä kysyä. Säästösyistä toimitaan näin. Moni sosiaalivirkailija myös käyttää hänelle kuulumatonta valtaa asiakkaisiinsa koska voi niin tehdä. Käynti sosiaalitoimistossa tai kelassa voi pahimmillaan olla todella nöyryyttävä kokemus.

Täh, kyllä jo 20v sitten puhuttiin ruokajakeluista ja esim 90 luvulla Hurstin ruuan jakelu oli uutisissa ja otsikoissa tiheään (ja tyhmäkin tajusi niistä otsikoista että sitä on pitkin maata). 90 luvulla moni lamassa siihen turvautui ja siitä paljon puhuttiin. Tynnyrissä on saanut elää että ne otsikot silloin ohitti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun vertaa suomalaista köyhää maailman köyhimpiin ihmisiin niin suomessa ei ole köyhiä nähtykään. Ei maailman köyhimmillä ihmisillä ole tietokonetta, televisiota ei edes sähkövaloa kengistä puhumattakaan joten siihen verrattuna suomessa ei ole köyhiä. Huonosti toimeentulevia sen sijaan on varmaankin kymmeniä tuhansia.

Luonnollisesti Suomessa ei ole tuollaista ulkona näkyvää köyhyyttä, koska tuollainen köyhä kuolisi Suomessa ensimmäiseen pakkasyöhön. Niitä köyhiä kyllä on, joilla ei ole esim. omaa vuokrattua asuntoa vaan majailevat kavereiden tai sukulaisten nurkissa. Eikö se silloin ole aika vastaavaa?

Se että edes vihjaillaan että suomalainen köyhyys jossa jokaisella on mahdollisuus peruskoulutukseen ja terveydenhuoltoon ja nälkää ei tarvitse kokea olisi jotenkin verrattavissa kehitysmaiden köyhien köyhyyteen on mautonta. Meinasin kirjoittaa että röyhkeää, mutta osa ihmisistä ei oikeasti ymmärrä asioista juuri mitään.

Suhteellinen köyhyys voi tarkoittaa vaikka sitä, että lapsena et saa juuri harrastaa, jolloin sinulta jää sitä kautta ystävyys suhteet luomatta. Koulussa sinua kiusataan, koska pukeudut vanhempiin vaatteisiin, et ole taaskaan tehnyt mitään lomalla, eikä sinulla ole tiettyjä must juttuja, kuten hienoa kännykkää. Kotona saat ehkä sen verran heikkolaatuista ruokaa, että joko lihoat tai jäät lyhytkasvuiseksi.

Tuostakin jo näkee, että tämän päivän Suomessa suhteellinen köyhyys voi aiheuttaa varsin nopeasti syrjäytymiskehitystä vaikkei suoranaista nälkää täällä nähdäkään kuin poikkeustapauksissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun vertaa suomalaista köyhää maailman köyhimpiin ihmisiin niin suomessa ei ole köyhiä nähtykään. Ei maailman köyhimmillä ihmisillä ole tietokonetta, televisiota ei edes sähkövaloa kengistä puhumattakaan joten siihen verrattuna suomessa ei ole köyhiä. Huonosti toimeentulevia sen sijaan on varmaankin kymmeniä tuhansia.

Luonnollisesti Suomessa ei ole tuollaista ulkona näkyvää köyhyyttä, koska tuollainen köyhä kuolisi Suomessa ensimmäiseen pakkasyöhön. Niitä köyhiä kyllä on, joilla ei ole esim. omaa vuokrattua asuntoa vaan majailevat kavereiden tai sukulaisten nurkissa. Eikö se silloin ole aika vastaavaa?

Se että edes vihjaillaan että suomalainen köyhyys jossa jokaisella on mahdollisuus peruskoulutukseen ja terveydenhuoltoon ja nälkää ei tarvitse kokea olisi jotenkin verrattavissa kehitysmaiden köyhien köyhyyteen on mautonta. Meinasin kirjoittaa että röyhkeää, mutta osa ihmisistä ei oikeasti ymmärrä asioista juuri mitään.

Yksi pohjoismaahan muuttanut intialainen ihmetteli asuinmaansa valtavaa asuntopulaa. Hän kirjoitti lehdessä omalla nimellään, että kotimaassa hän olisi voinut hätätapauksessa nukkua ulkona, mutta  uudessa asuinmaassa se ole mahdollista...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun vertaa suomalaista köyhää maailman köyhimpiin ihmisiin niin suomessa ei ole köyhiä nähtykään. Ei maailman köyhimmillä ihmisillä ole tietokonetta, televisiota ei edes sähkövaloa kengistä puhumattakaan joten siihen verrattuna suomessa ei ole köyhiä. Huonosti toimeentulevia sen sijaan on varmaankin kymmeniä tuhansia.

Luonnollisesti Suomessa ei ole tuollaista ulkona näkyvää köyhyyttä, koska tuollainen köyhä kuolisi Suomessa ensimmäiseen pakkasyöhön. Niitä köyhiä kyllä on, joilla ei ole esim. omaa vuokrattua asuntoa vaan majailevat kavereiden tai sukulaisten nurkissa. Eikö se silloin ole aika vastaavaa?

Se että edes vihjaillaan että suomalainen köyhyys jossa jokaisella on mahdollisuus peruskoulutukseen ja terveydenhuoltoon ja nälkää ei tarvitse kokea olisi jotenkin verrattavissa kehitysmaiden köyhien köyhyyteen on mautonta. Meinasin kirjoittaa että röyhkeää, mutta osa ihmisistä ei oikeasti ymmärrä asioista juuri mitään.

Suhteellinen köyhyys voi tarkoittaa vaikka sitä, että lapsena et saa juuri harrastaa, jolloin sinulta jää sitä kautta ystävyys suhteet luomatta. Koulussa sinua kiusataan, koska pukeudut vanhempiin vaatteisiin, et ole taaskaan tehnyt mitään lomalla, eikä sinulla ole tiettyjä must juttuja, kuten hienoa kännykkää. Kotona saat ehkä sen verran heikkolaatuista ruokaa, että joko lihoat tai jäät lyhytkasvuiseksi.

Tuostakin jo näkee, että tämän päivän Suomessa suhteellinen köyhyys voi aiheuttaa varsin nopeasti syrjäytymiskehitystä vaikkei suoranaista nälkää täällä nähdäkään kuin poikkeustapauksissa.

Kiusaamiseen pitää puuttua muilla keinoilla kuin antamalla kiusatulle rahaa. Kiusaajat kasvatuslaitokseen.

Onneksi en ole köyhä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa köyhyys on omia valintoja. Kellään joka elää järkevästi ei ole oikeasti puutetta ruuasta.

Mutta kyllä sen huomasi kun itse kävin iltatyötä varten järjestyksenvalvojakoulutuksen syksyllä. Kurssi oli ilmainen kun sitoutui töihin, mutta mukana ei ollut yhtään työtöntä, kaikki oli opiskelijoita ja työssäkäyviä lisätöiden etsijöitä.

Eli on ne laiskat jotka vaatii lisää vastikkeetonta tukea, ja sitten me ahkerat jotka teemme kahta työtä ja elätämne käenpojat.

On myös paljon ihmisiä, jotka eivät terveydellisistä syistä kykene käymään töissä. Muututko sinäkin siis heti laiskaksi, jos satut sairastumaan vaikka burnoutiin, etkä enää kykenekään painamaan 2 työtäsi?

Silloinhan olen sairaslomalla, eli ensin saan palkkaa ja sitten ansiosidonnaista sairauspäivärahaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse näin kyllä opiskelijana nälkää. Lohduttauduin sillä että olin hoikka. Katsoin kun lihavat keski-ikäiset työnsi täysiä ostoskärryjä ja mietin että ainakaan en näytä tuolta. Mutta nälkä oli kyllä oikeasti.

Onneksi lihavat keski-ikäiset maksoivat mm. sinun elämisesi.

Koko ajatus siitä, että joku yksityishenkilö maksaisi toisen elämisen on monin paikoin hyvin ontuva.

Kaikki raha tulee kiertoon keskuspankkien raha printterin kautta, enter nappulaa painamalla. Sen jakaa kiertoon valtiot ja yksityispankit joko suoraan kansalaisille, yritysten kautta tai kuntien kautta. Usein yritystoimintaakin tuetaan keskuspankkien ja valtioiden roskalainojen ostojen avulla, yritystukina ja veroetuina ja yritysten pääasiakkaana ovat useimmiten kaikki veronmaksajat yhdessä, siis valtio ja kunnat.

Rahan jakautumisesta huolehtii pääosin varsin epäoikeudenmukainen ja ahneuden sekä piheyden riivaama jakojärjestelmä, jota kutsutaan lainanannoksi, tukijärjestelmäksi sekä ansio-ja pääoma tuloiksi.

Nyt yrityksen tai yhteisön 25 000 euron palkka potti jakautuu herkästi näin:

1 tienaa 8000, 2 tienaa 4000, 4 tienaa 2250 . Jokainen tekee osaltaan tärkeää ja vastuullista työtä, johon muut heistä ei yleensä kykenisi. Palkkaeroja perustellaan usein pidemmällä koulutuksella tai vastuullisemmalla asemalla, mutta harva kevyeen toimistotyöhön kouluttautunut haluaisi tai pystyisi vaihtamaan työskentely olosuhteitaan ja työnkuvaansa raskaaseen suorittavaan työhön ja toisin päin. Yrityksen tuloksen he tekevät kaikki yhdessä. Eikö olisi oikeudenmukaisempaa, että palkka potti jakutuisikin niin, että kaikki 7 tienaisivat 3571/kk. Jokainen sitten tekisi sitä, mistä pitää eniten ja mihin toimenkuvaan soveltuu parhaiten, ei sitä, mistä maksetaan eniten.

Jos omaat paljon rahaa, saat paljon lainaa edullisin ehdoin ja voit sijoittaa tai investoida saamasi rahat tuottamaan lisää rahaa, joiden avulla saat taas uutta rahaa entistä paremmin ehdoin. Samanlaisia hyviä ehtoja ei tietenkään ole tarjolla köyhälle, joka joutuu tekemään usein pienetkin hankintansa varsin epäedullisin osamaksuehdoin. Silti voi olla, että sekä rikas että köyhä ovat tehneet elämänsä aikana aivan yhtä vähän todellisia, tuottavia töitä. Köyhä on pakotettu kuluttamaan kaikki valtiolta saamansa tukirahat, joista suurin osa päätyy suoraan rikkaiden kauppiaiden taskuihin ja loput veroina takaisin valtion kirstuun.

Onko kaikki toimeliaisuus ja työ, johon jakoon laskettu raha päätyy välttämätöntä tai edes missään määrin hyödyllistä, sekin on toinen asia se.

Kuka todella tekee yleishyödyllistä, kaikilla mittareilla arvioituna kokonaistuottavaa ja järkevää työtä? Siis sellaista työtä, jonka seurauksena syntyy ainoastaan jotakin aidosti tarpeellista ja hyvää? Kuka on osallisena sellaisessa liiketoiminassa jonka sivuvaikutuksena ei ilmene ympäristö ongelmia, luonnonvarojen tuhlausta, ihmisten riistoa kaukomaissa, tarpeetonta yli kuluttamista tai kuluttajien suoranaista sairastuttamista? Kuka tekee työtä, jonka tekeminen ei edellytä moraalinsa unohtamista hetkeksikään? Monesti oman "tuottavuuden" kääntöpuoli koetaan jossakin kehitysmaassa ja työpanoksen globaali nettohaitta saattaa olla melkoinen.

Vai pitäisikö kuitenkin ajatella, että kaikki yhteiskunnallinen oleminen ja toiminta on jollakin tapaa tarkoituksenmukaista ja hyödyllistä? Että kaikenlaiselle toiminnalle on funktionsa, kenties ihmiskunnan oppimisen kannalta? Ehkä köyhän tehtävänä onkin opettaa paremmin toimeentuleville epäitsekkyyttä ja näyttää mallia, että vähemmälläkin kuluttamisella voi pärjätä ja työtä tekevän tehtävänä taas on osoittaa, että työtä tehden yhteiskuntaa kehitetään eteenpäin, harjoitellaan yhteistyön tekemistä ja opitaan tekemällä virheitäkin.

Ai maksajan pitäisi oppia epäitsekkyyttä? Jos se köyhä oppisi elättämään ihan itse itsensä. Mutta kun ei halua.

Ei sinun toki pakko ole maksaa, voithan aina liittyä köyhien ja sairaiden etuoikeutettuun joukkoon, eikö? Tai maksaja voi itse tyytyä hieman vähempään, niin sitä kakkuakin riittäisi useammalle jaettavaksi. Moni kyllä olisi innokas maksamaan enemmänkin veroja suurempien tulojensa vastapainoksi :)

Ps. Aina ei ole kyse halusta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisilla köyhillä on kuitenkin yleensä varaa tupakoida, värjätä hiuksiaan ja ottaa ripsienpidennyksiä, pitää lemmikkiä jne. Ja sitten valitetaan, kuinka ruokaan sitä rahaa ei mitenkään löydy. Eli elämänhallinta siinä vaan on hukassa.

Minulla ei ole varaa tupakoida, värjätä hiuksiani, ottaa ripsienpidennyksiä, pitää lemmikkiä enkä edes juo alkoholia minkä unohdit mainita.

Ai niin, mutta tilastojen valossa en olekaan köyhä. Tulorajat siihen arvioon paukkuu niukasti, mutta elämänhallintaongelmia ei silti ole. Syynä on vain se, että virallisiin tilastoihin minut lasketaan yksinasuvaksi, vaikka todellisuudessa luonani asuu myös kaksi lasta vuoroviikoin ja elätän myös heidät. Mihinkään tukiin en ole oikeutettu samasta syystä. Tulonihan riittävät yksineläjälle.

T: työssä käyvä etäisä

Saatat hieman liioitella tilannettasi, tai sitten olet erittäin pienituloinen ( = bruttopalkka alle 2000/kk).

Sinällään on kyllä totta, että eräs merkittävimmistä väliinputoaja luokista on alle keskituloiset, yksinasuvat ja elatusmaksuja maksavat etävanhemmat. Silloin tipahdetaan ainakin hyvin lähelle köyhyysloukkua. Varsinainen lähivanhempi on taloudellisesti paljon suojatummassa asemassa, vaikkei edes kävisi töissä.

Varsin valitettava elämän tosiasia on sekin, että miehenä ei aina voi valita tulevansa isäksi. Naisen saadessa vauvakuumeen ja omatessa jossain määrin itsekkään ja moraalittoman luonteen, lapsiahan kyllä saadaan aikaiseksi, oli miehen kanta asiaan mikä hyvänsä tai ehkäisystä "huolehdittu".

Anteeksi mitä? Ai se on vaan naisen vastuulla huolehtia ehkäisystä? Jos mies ei halua lapsia, niin seksistä voi kieltäytyä, napsaa piuhat poikki tai käytä nyt hyvä mies edes sitä kondomia, äläkä valita.

Luetunymmärtäminen? Valehtelusta kyse tuossa kommentissa. Itse ainakin luotan, jos on yhteisesti sovittu kumppanin kanssa esim. pilleriehkäisystä enkä käytä silloin ekstrana kondomia. Siitä syystä meillä pillereihin päädyttiinkin, koska kumpikaan ei kondomia halua petipuuhiimme. Ei selibaatti tai vasektomiakaan tunnu järkevältä vain siksi, ettei luota kumppaniinsa. Ja selibaatti ja erohan siitä seuraisikin, jos kumppanini kokisi etten häneen luottaisi.

-eri

Kuule kun se pillerikään ei ole mikään 100-varma ehkäisy ja on aika kohtuutonta alkaa syyttää naista valehtelusta, jos raskautuukin. Eihän se vaadi kuin että menee vatsa löysälle ja pilleri tulee huonosti imeytyneenä läpi tai jos vaikka migreenissä oksentaa pillerin tms. Mutta jos näin käy, niin ei tietenkään miestä pitäisi vastuuseen laittaa. Huhhuh.

Joka kerta, kun harrastat seksiä, voi tulla lapsi. Ihan joka kerta, vaikka olisi mikä ehkäisy. Jollekin on sanottu, ettet voi saada lapsia, ja silti voi tulla. Älä harrasta seksiä, jos et halua ottaa riskiä.

Toki ymmärrän tämän riskin olemassaolon. Joillekin tuo riski vain realisoituu varsin monta kertaa, jolloin on jo mielestäni aiheellista ajatella, mahtaako kyseessä enää olla silkka sattumanvarainen vahinko.

"Huolellisuus vaikuttaa ratkaisevasti pillereiden tehoon. Vain yksi sadasta naisesta, jotka käyttävät e-pillereitä säännöllisesti ja ohjeiden mukaisesti, tulee raskaaksi. Eli vain noin yksi prosentti huolellisista käyttäjistä tulee raskaaksi."

Yksi sadasta on minusta aika paljon, kyllä tuollainen voi sattua kohdalle.

Soppa jakoa ei ole jatkuvasti ja jaettavat määrät on vähentyneet merkittävästi ja on rajattua.vaalit tulossa?

Itse olen varsin varakas, enkä keksi elämästäni mitään, mitä suomalaisella köyhällä ei olisi. Asuntoni on kalliimmalla alueella, autoni kenties uudempi ja vaatteissa ostan kalliimpia merkkejä, mutta pohjimmiltaan meillä on samat kamat ja mahdollisuudet. Onko se sitten liian eriarvoista? Tai onko väärin, että vuosikymmenien sitkeän työn jälkeen pystyin ostamaan asuntoni ydinkeskustasta, enkä viiden kilometrin päästä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun vertaa suomalaista köyhää maailman köyhimpiin ihmisiin niin suomessa ei ole köyhiä nähtykään. Ei maailman köyhimmillä ihmisillä ole tietokonetta, televisiota ei edes sähkövaloa kengistä puhumattakaan joten siihen verrattuna suomessa ei ole köyhiä. Huonosti toimeentulevia sen sijaan on varmaankin kymmeniä tuhansia.

Luonnollisesti Suomessa ei ole tuollaista ulkona näkyvää köyhyyttä, koska tuollainen köyhä kuolisi Suomessa ensimmäiseen pakkasyöhön. Niitä köyhiä kyllä on, joilla ei ole esim. omaa vuokrattua asuntoa vaan majailevat kavereiden tai sukulaisten nurkissa. Eikö se silloin ole aika vastaavaa?

Se että edes vihjaillaan että suomalainen köyhyys jossa jokaisella on mahdollisuus peruskoulutukseen ja terveydenhuoltoon ja nälkää ei tarvitse kokea olisi jotenkin verrattavissa kehitysmaiden köyhien köyhyyteen on mautonta. Meinasin kirjoittaa että röyhkeää, mutta osa ihmisistä ei oikeasti ymmärrä asioista juuri mitään.

Suhteellinen köyhyys voi tarkoittaa vaikka sitä, että lapsena et saa juuri harrastaa, jolloin sinulta jää sitä kautta ystävyys suhteet luomatta. Koulussa sinua kiusataan, koska pukeudut vanhempiin vaatteisiin, et ole taaskaan tehnyt mitään lomalla, eikä sinulla ole tiettyjä must juttuja, kuten hienoa kännykkää. Kotona saat ehkä sen verran heikkolaatuista ruokaa, että joko lihoat tai jäät lyhytkasvuiseksi.

Tuostakin jo näkee, että tämän päivän Suomessa suhteellinen köyhyys voi aiheuttaa varsin nopeasti syrjäytymiskehitystä vaikkei suoranaista nälkää täällä nähdäkään kuin poikkeustapauksissa.

Ei täällä kukaan näe nälkää niin, että jäisi lyhytkasvuiseksi. Jotain realismia näihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun vertaa suomalaista köyhää maailman köyhimpiin ihmisiin niin suomessa ei ole köyhiä nähtykään. Ei maailman köyhimmillä ihmisillä ole tietokonetta, televisiota ei edes sähkövaloa kengistä puhumattakaan joten siihen verrattuna suomessa ei ole köyhiä. Huonosti toimeentulevia sen sijaan on varmaankin kymmeniä tuhansia.

Luonnollisesti Suomessa ei ole tuollaista ulkona näkyvää köyhyyttä, koska tuollainen köyhä kuolisi Suomessa ensimmäiseen pakkasyöhön. Niitä köyhiä kyllä on, joilla ei ole esim. omaa vuokrattua asuntoa vaan majailevat kavereiden tai sukulaisten nurkissa. Eikö se silloin ole aika vastaavaa?

Se että edes vihjaillaan että suomalainen köyhyys jossa jokaisella on mahdollisuus peruskoulutukseen ja terveydenhuoltoon ja nälkää ei tarvitse kokea olisi jotenkin verrattavissa kehitysmaiden köyhien köyhyyteen on mautonta. Meinasin kirjoittaa että röyhkeää, mutta osa ihmisistä ei oikeasti ymmärrä asioista juuri mitään.

Suhteellinen köyhyys voi tarkoittaa vaikka sitä, että lapsena et saa juuri harrastaa, jolloin sinulta jää sitä kautta ystävyys suhteet luomatta. Koulussa sinua kiusataan, koska pukeudut vanhempiin vaatteisiin, et ole taaskaan tehnyt mitään lomalla, eikä sinulla ole tiettyjä must juttuja, kuten hienoa kännykkää. Kotona saat ehkä sen verran heikkolaatuista ruokaa, että joko lihoat tai jäät lyhytkasvuiseksi.

Tuostakin jo näkee, että tämän päivän Suomessa suhteellinen köyhyys voi aiheuttaa varsin nopeasti syrjäytymiskehitystä vaikkei suoranaista nälkää täällä nähdäkään kuin poikkeustapauksissa.

Kiusaamiseen pitää puuttua muilla keinoilla kuin antamalla kiusatulle rahaa. Kiusaajat kasvatuslaitokseen.

Valitettavasti se kiusaamisen siemen useimmiten lähtee kotikasvatuksesta. Lapsi näkee, miten omat vanhemmat halveksivat köyhempiään ja sama käytösmalli luonnollisesti siirtyy sitten jälkipolvillekin.

Ainoa lääke ongelmaan on oikeudenmukaisemman ja taloudellisesti tasa-arvoisemman yhteiskunnan luominen, jossa yhteiskunta vastaa tulojen reilummasta jakautumisesta. Ihmiset, pääosin, eivät vielä ole riittävän kypsiä toimimaan oma-aloitteisesti toteuttaen reiluuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita. Liian monien toimintaa ohjaa vielä vanhanaikainen itsekkyys ja ahneus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun vertaa suomalaista köyhää maailman köyhimpiin ihmisiin niin suomessa ei ole köyhiä nähtykään. Ei maailman köyhimmillä ihmisillä ole tietokonetta, televisiota ei edes sähkövaloa kengistä puhumattakaan joten siihen verrattuna suomessa ei ole köyhiä. Huonosti toimeentulevia sen sijaan on varmaankin kymmeniä tuhansia.

Luonnollisesti Suomessa ei ole tuollaista ulkona näkyvää köyhyyttä, koska tuollainen köyhä kuolisi Suomessa ensimmäiseen pakkasyöhön. Niitä köyhiä kyllä on, joilla ei ole esim. omaa vuokrattua asuntoa vaan majailevat kavereiden tai sukulaisten nurkissa. Eikö se silloin ole aika vastaavaa?

Se että edes vihjaillaan että suomalainen köyhyys jossa jokaisella on mahdollisuus peruskoulutukseen ja terveydenhuoltoon ja nälkää ei tarvitse kokea olisi jotenkin verrattavissa kehitysmaiden köyhien köyhyyteen on mautonta. Meinasin kirjoittaa että röyhkeää, mutta osa ihmisistä ei oikeasti ymmärrä asioista juuri mitään.

Suhteellinen köyhyys voi tarkoittaa vaikka sitä, että lapsena et saa juuri harrastaa, jolloin sinulta jää sitä kautta ystävyys suhteet luomatta. Koulussa sinua kiusataan, koska pukeudut vanhempiin vaatteisiin, et ole taaskaan tehnyt mitään lomalla, eikä sinulla ole tiettyjä must juttuja, kuten hienoa kännykkää. Kotona saat ehkä sen verran heikkolaatuista ruokaa, että joko lihoat tai jäät lyhytkasvuiseksi.

Tuostakin jo näkee, että tämän päivän Suomessa suhteellinen köyhyys voi aiheuttaa varsin nopeasti syrjäytymiskehitystä vaikkei suoranaista nälkää täällä nähdäkään kuin poikkeustapauksissa.

Kiusaamiseen pitää puuttua muilla keinoilla kuin antamalla kiusatulle rahaa. Kiusaajat kasvatuslaitokseen.

Valitettavasti se kiusaamisen siemen useimmiten lähtee kotikasvatuksesta. Lapsi näkee, miten omat vanhemmat halveksivat köyhempiään ja sama käytösmalli luonnollisesti siirtyy sitten jälkipolvillekin.

Ainoa lääke ongelmaan on oikeudenmukaisemman ja taloudellisesti tasa-arvoisemman yhteiskunnan luominen, jossa yhteiskunta vastaa tulojen reilummasta jakautumisesta. Ihmiset, pääosin, eivät vielä ole riittävän kypsiä toimimaan oma-aloitteisesti toteuttaen reiluuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita. Liian monien toimintaa ohjaa vielä vanhanaikainen itsekkyys ja ahneus.

Päätin jo lapsena, että haluan vaurastua. Sillä ajatuksella panostin täysillä kouluun, kävin lääkiksen ja nyt olen ammattiani hoitanut ja siinä itseäni kehittänyt täydellä panoksellani yli 20 vuotta.

Olisiko yhteiskunta parempi, jos vaurastumisen mahdollisuutta ei olisi, jolloin olisin valinnut helpomman tien ja tekisin puolivillaisesti jotain pientä, jos sitäkään? Pidän työstäni, mutta on tämä päivystyksineen ja hankaline potilaineen niin kuluttavaa, että muille jättäisin, jos palkka olisi sama kuin kaikilla muillakin.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen varsin varakas, enkä keksi elämästäni mitään, mitä suomalaisella köyhällä ei olisi. Asuntoni on kalliimmalla alueella, autoni kenties uudempi ja vaatteissa ostan kalliimpia merkkejä, mutta pohjimmiltaan meillä on samat kamat ja mahdollisuudet. Onko se sitten liian eriarvoista? Tai onko väärin, että vuosikymmenien sitkeän työn jälkeen pystyin ostamaan asuntoni ydinkeskustasta, enkä viiden kilometrin päästä?

Ei se toki väärin ole, mutta moni pienituloinen on vielä vuosikymmenten sitkeän työnteon jälkeenkin vähävarainen ja se taas on mielestäni väärin.

Vaikutat hieman naiivilta taloudellisten mahdollisuuksien suhteen. Kirjoituksesi perusteella otaksun, ettet ole kokenut köyhyyttä tai elänyt varsinaisesti pienituloisena. Köyhän talous keikkuu epätasapainossa puolivuotta 100 euron ylimääräisen menon takia, sinä taas et luultavasti edes huomaisi, jos tililtäsi tai osakesalkustasi puuttuisi 1000 euroa.

Reilumpi ansiotulonjako ja tiukempi pääomatulojen verotus sekä perintöjen verotus häivyttäisi tätä yhteiskunnallista epäkohtaa ja loisi lisää oikeudenmukaisuutta sekä tasa-arvoa.

Opiskellut kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse näin kyllä opiskelijana nälkää. Lohduttauduin sillä että olin hoikka. Katsoin kun lihavat keski-ikäiset työnsi täysiä ostoskärryjä ja mietin että ainakaan en näytä tuolta. Mutta nälkä oli kyllä oikeasti.

Suomessa opiskelijoiden toimeentulossa lasketaan aika paljon sen varaan, että vanhemmat auttaa. Sitten kun kaikilla ei ole niitä auttavia vanhempia, niin tulee väliinputoajia.

No onneksi opiskelijat voivat ottaa valtion takaamaa opintolainaa. Niin tein itsekin aikoinaan. Ei yhteiskunnan tarvitse maksaa kaikkia opiskelijoiden elämiskuluja.

Opintolainalla opiskelin minäkin ja kävin satunnaisissa töissä niin paljon kuin aikaa riitti. 

Jos juo ja polttaa tuet, niin kyllä nälän näkeminen on mahdollista Suomessakin. Naiset tosin viime kädessä hankkivat leipänsä pilluvisalla tuossakin tapauksessa.

Täällä köyhät kadehtivat toisia köyhiä.

Kadehtikaa rikkaita yrittäjiä..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun vertaa suomalaista köyhää maailman köyhimpiin ihmisiin niin suomessa ei ole köyhiä nähtykään. Ei maailman köyhimmillä ihmisillä ole tietokonetta, televisiota ei edes sähkövaloa kengistä puhumattakaan joten siihen verrattuna suomessa ei ole köyhiä. Huonosti toimeentulevia sen sijaan on varmaankin kymmeniä tuhansia.

Luonnollisesti Suomessa ei ole tuollaista ulkona näkyvää köyhyyttä, koska tuollainen köyhä kuolisi Suomessa ensimmäiseen pakkasyöhön. Niitä köyhiä kyllä on, joilla ei ole esim. omaa vuokrattua asuntoa vaan majailevat kavereiden tai sukulaisten nurkissa. Eikö se silloin ole aika vastaavaa?

Se että edes vihjaillaan että suomalainen köyhyys jossa jokaisella on mahdollisuus peruskoulutukseen ja terveydenhuoltoon ja nälkää ei tarvitse kokea olisi jotenkin verrattavissa kehitysmaiden köyhien köyhyyteen on mautonta. Meinasin kirjoittaa että röyhkeää, mutta osa ihmisistä ei oikeasti ymmärrä asioista juuri mitään.

Suhteellinen köyhyys voi tarkoittaa vaikka sitä, että lapsena et saa juuri harrastaa, jolloin sinulta jää sitä kautta ystävyys suhteet luomatta. Koulussa sinua kiusataan, koska pukeudut vanhempiin vaatteisiin, et ole taaskaan tehnyt mitään lomalla, eikä sinulla ole tiettyjä must juttuja, kuten hienoa kännykkää. Kotona saat ehkä sen verran heikkolaatuista ruokaa, että joko lihoat tai jäät lyhytkasvuiseksi.

Tuostakin jo näkee, että tämän päivän Suomessa suhteellinen köyhyys voi aiheuttaa varsin nopeasti syrjäytymiskehitystä vaikkei suoranaista nälkää täällä nähdäkään kuin poikkeustapauksissa.

Kiusaamiseen pitää puuttua muilla keinoilla kuin antamalla kiusatulle rahaa. Kiusaajat kasvatuslaitokseen.

Valitettavasti se kiusaamisen siemen useimmiten lähtee kotikasvatuksesta. Lapsi näkee, miten omat vanhemmat halveksivat köyhempiään ja sama käytösmalli luonnollisesti siirtyy sitten jälkipolvillekin.

Ainoa lääke ongelmaan on oikeudenmukaisemman ja taloudellisesti tasa-arvoisemman yhteiskunnan luominen, jossa yhteiskunta vastaa tulojen reilummasta jakautumisesta. Ihmiset, pääosin, eivät vielä ole riittävän kypsiä toimimaan oma-aloitteisesti toteuttaen reiluuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita. Liian monien toimintaa ohjaa vielä vanhanaikainen itsekkyys ja ahneus.

Päätin jo lapsena, että haluan vaurastua. Sillä ajatuksella panostin täysillä kouluun, kävin lääkiksen ja nyt olen ammattiani hoitanut ja siinä itseäni kehittänyt täydellä panoksellani yli 20 vuotta.

Olisiko yhteiskunta parempi, jos vaurastumisen mahdollisuutta ei olisi, jolloin olisin valinnut helpomman tien ja tekisin puolivillaisesti jotain pientä, jos sitäkään? Pidän työstäni, mutta on tämä päivystyksineen ja hankaline potilaineen niin kuluttavaa, että muille jättäisin, jos palkka olisi sama kuin kaikilla muillakin.

Voit toki nyt ajatella, että olisit valinnut helpomman tien, mutta mistä lopulta voit tietää sitä?

Yleensä lääkärit ovat melko kunnianhimoista väkeä, jotka haluavat käyttää päätään. Uskon, että useimmat heistä pitkästyisivät pidemmän päälle yksinkertaisemmissa työtehtävissä. Niin olisi luultavasti käynyt sinullekin.

Pohjimmiltaan vaikuttimesi on kuitenkin ollut moraalisesti tarkastellen väärä, vaikka teetkin tärkeää työtä. Henkilökohtaisella tasolla ahneuden vaaliminen on hyvin haitallista, koska se perustuu itsekkääseen oman edun tavoitteluun. Yhteiskunta kokonaisuutena ei kehity oikeaan suuntaan ahneuden ihanteella, vaikka se yksilötasolla voikin tuottaa lyhytnäköisesti tarkastellen hyvän lopputuloksen.

En kyllä itse tiedä yhtäkään maata, missä olisi vaikeaa löytää nuoria lääkärikoulutukseen. En myöskään sellaisissa maissa, joissa lääkärit eivät tienaa juurikaan enempää kuin bussikuskit.