Toivottavasti kukaan vanhempi ei ole tehnyt hallintaoikeustestamenttia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin ongelma hallintaoikeustestamentissa on se, että lapset joutuvat maksamaan perintöverot, mutta eivät saa vielä senttiäkään perintöä, jolla veron voisi maksaa. Esim. mieheni maksoi anopin kuoltua yli kymppitonnin perintöveroa, mutta sai itse perinnön käyttöönsä vasta appiukonkin kuoltua yli viisi vuotta myöhemmin. Onneksi miehelläni oli rahaa verojen maksuun, mutta monelle muulle tämä olisi ollut iso ongelma.

Miten hallintaoikeustestamentti eroaa tilanteesta, ettei ole testamenttia ollenkaan?

Esim meillä äitini kuoli ja isäni jäi asumaan isohkoon asuntoon pk-seudulla yksin (koska halusi niin ehdottomasti) ja lisäksi iso kesämökki+iso tontti metsineen. Isä on elänyt jo reilut parikymmentä vuotta äidin jälkeen.

Meidän lasten tehtävänä oli perintöverojen maksaminen.  Maksoimme siis omaisuudesta, jota emme pääse käyttämään. Miten tämä tilanne siis eroaa siitä, että äidillä olisi ollut hallintaoikeustestamentti?

No hallintaoikeus tietenkin pienentää perintöveroja, etkö sitä tiedä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leski voi pilata omaisuuden, jonka lapset omistavat ja josta he verot maksoivat.

Omistajan tulee huolehtia omaisuutensa arvon säilyttämisestä, saa omistajan valtaa käyttää. 

Varsinkin jos omaisuus on suht iso, esim kesämökki ja useita sijoitusasuntoja, niin eihän kellään ole mitenkään varaa. Koska ei saa tuottojakaan.

Ap

Ei tietenkään tuollaisessa tapauksessa kannata. Silloin perilliset voivat vaatia lakiosansa saman tien ja sillä selvä. Esimerkiksi maatilalla olisi kätevää, kun maatilaan jatkava leski voisi oikeasti hallita omaisuutta varsinkin silloin, kun lapset ovat alaikäisiä.

Eivät he voi *vaatia* lakiosaansa, ts. ei se auta, koska he perivät omistukseensa koko perinnön, mutta eivät saa sen hallintaoikeutta.

Ap

Sinähän se varsinainen asiantuntija olet. Oli testamentti millainen tahansa, niin lapset voivat aina vaatia lakiosaansa, jos niin haluavat. Minun ja puolisoni testamentissa on kohta, missä toivotaan, että lapset eivät kuoleman sattuessa heti vaatisi lakiosaansa.

Ja mikä sinä olet ketään neuvomaan minkälaisen testamentin kukin haluaa tehdä? Meillä nimenomaan tehtiin sellainen testamentti, että kaikki hallinta siirtyy puolisolle. Ihan sen takia, että asiat on paljon helpompi hoitaa, kun asiat ovat yksissä käsissä. Onko käynyt mielessä, että puolison kuoleman jälkeen et esim. peri asunnosta sitä puolisosi osaa vaan se menee lapsille. Tuossa tilanteessa lapset voivat vaikka estää asunnon myynnin jos niin haluavat. Ei käy päinsä. Näkeehän julkisuudessakin näitä perintöriitoja siitäkin huolimatta, että testamentti on tehty. Siksipä teimme juristin kanssa tarkan testamentin mihin kellään ei ole mitään sanan valtaa. Testamentissa on myös suljettu henkilöitä pois jotka perintöä eivät missään nimessä tule saamaan ja eivät edes voi sitä lakiteitse vaatia. Ja jos koko perhe menehdymme vaikka auto-onnettomuudessa, niin senkin varalle on jo perijät nimetty. Kannattaa tehdä testamentti oikean asiantuntijan kanssa niin ei tule puolisolle yllätysksiä.

Kuolemasi jälkeen puolisosi voi ottaa sitten uuden puolison mielellään itseään 30v nuoremman ja testamentata tälle koko omaisuuden. Jää sitten omat sukulaiset ja lapset ilman. Tämäkö on tavoitteesi?

Kukaan laillinen perijä ei jää ilman, kaikilla on oikeus lakiosaan. Mutta muutenhan perinnönjättäjä saa tehdä juuri sellaisen testamentin kuin haluaa. Ja niin pitää ollakin.

Vierailija kirjoitti:

Testamentin teossa kannattaa aina myös miettiä veroseuraamuksia. Mitä tarkoittaa omistusoikeustestamentti lesken kannalta ja mikä hallintaoikeuden vaikutus lasten maksaman perintöveron määrään.

Hallintaoikeutta EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA kannata antaa perintö- tai lahjaveron alentamismielessä!!!!! Kukaan lahjan tai perinnön saaja ei halua että sen muutaman tonnin(!) säästön takia joku toinen hallitsee kyseistä omaisuutta kuolemaansa saakka.

Eli maksaa sen isomman veron kyllä mielellään. Toisekseen jos hallintaoikeudesta kuitenkin päätetäänkin luopua ennenaikaisesti sen perillisen siitä saama vero voi olla suurempi kuin alkuperäinen säästetty vero oli!

Ap

[/quote]

Miten niin kiero ja ahne? Tarkoitan tässä esim tilannetta, jossa henkilö menee uusiin naimisiin, on suht varakas, mutta uusi puoliso ei omista lähellekään yhtä paljon, mutta sanotaan, että hän on aikoinaan perinyt kuitenkin omat vanhempansa ja sieltä on hyvän kokoinen asunto jne. Jos he tekevät hallintaoikeustestamentin ja varakkaampi kuolee ensin, on se hänen lapsilleen mielestäni täysin väärä tilanne. Sellaisen lesken ei kuuluisi saada yhtään mitään.

Ap[/quote]

jos leski menee uusiin naimisiin, voi pari tehdä avioehdon, jolla avio-oikeus suljetaan pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on varmaan palstan kaikkien aikojen kurjin ketju. Aloittaja kertoo oikeasta, todellisesta isosta ongelmasta Suomen avioliittolainsäädännössä ja kuvailee sen rajuja vaikutuksia.

Kaikki kommentit ovat tyhmiä, ilkeitä tai sekä että.

Itse toivon todella että seuraavaan hallitusohjelmaan tulisi avioliittolain kokonaisuudistus.

Henkilö voinee tehdä aika haitallisia testamenttimääräyksiä ihan vain kukkaruukusta. Ilmeisesti eivät ymmärrä, millainen taakka tuo on perijöille. Sikäli tuollaisen laillisuus testamentissa olisi hyvä kieltää, kuten ihan kaikkea muutakaan ei saa testamentissa määrätä.

Ap

Miksei ihminen saisi omaisuudestaan päättää, jos ei ole holhouksenalainen?

Ja voihan sitä tehdä niinkin, että hassaa omaisuutensa viimeisinä elinvuosinaan. Sitä ei kai kukaan voi estää?

Tässä taitaa nyt AP:lla olla oma lehmä ojassa, ja kieli pitkällä odotetaan suurta perintöä.

Pointtini olikin, että hallinnanoikeustestamentti on perilliselle vahingollinen. Vanhempi, joka haluaa lapsilleen parasta, ei tee sitä. Vanhempi, joka haluaa lapsensa kafkamaisiin tilanteisiin, laatii sen kumppanille, joka ei ole lasten vanhempi.

Ap

Eli ongelma on perinnönjättäjän ja perinnönsaajan välisissä suhteissa, ei lainsäädännössä.

Ei, vaan lain ei pitäisi sallia kenenkään asettamista kafkamaisiin tilanteisiin. Varsinkin jos asettaja tekee niin tarkoituksenaan hyvä eli ei ymmärrä määräyksen kaikkia koukeroita. Lain tulisi olla kaikille selkeä ja tämä on hyväksikäytön mahdollistava jäänne, joka tulisi tehdä laittomaksi määräykseksi. Eli että toinen hallitsee sinun omaisuuttasi käytännössä ilman sinun lupaasi tai hyväksyntääsi. Joo, perintö otetaan vastaan, ja hyväksytään, mutta harva siinä kohdassa tajuaa, mitä hallinnanoikeustestamentti tarkoittaa ja mitä siitä seuraa. Ja kun se mitä siitä seuraa, riippuu täysin sitten leskestä.

Ap

Sinä et nyt taida ymmärtää, että se leski on ollut perinnönjättäjälle myös rakas, ja häntä edesmennyt on  halunnut suojella.

 

Lasten kustannuksella? okke

Ap

Perittävän lapset ovat yleensä jo vakiinnuttaneet asemansa, mutta leski jäisi mahdollisesti ilman asuntoa, jos hallintaoikeutta ei olisi.

Laki turvaa lesken asumisen ilman testamenttiakin, se on tässäkin ketjussa jo todettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin ongelma hallintaoikeustestamentissa on se, että lapset joutuvat maksamaan perintöverot, mutta eivät saa vielä senttiäkään perintöä, jolla veron voisi maksaa. Esim. mieheni maksoi anopin kuoltua yli kymppitonnin perintöveroa, mutta sai itse perinnön käyttöönsä vasta appiukonkin kuoltua yli viisi vuotta myöhemmin. Onneksi miehelläni oli rahaa verojen maksuun, mutta monelle muulle tämä olisi ollut iso ongelma.

Miten hallintaoikeustestamentti eroaa tilanteesta, ettei ole testamenttia ollenkaan?

Esim meillä äitini kuoli ja isäni jäi asumaan isohkoon asuntoon pk-seudulla yksin (koska halusi niin ehdottomasti) ja lisäksi iso kesämökki+iso tontti metsineen. Isä on elänyt jo reilut parikymmentä vuotta äidin jälkeen.

Meidän lasten tehtävänä oli perintöverojen maksaminen.  Maksoimme siis omaisuudesta, jota emme pääse käyttämään. Miten tämä tilanne siis eroaa siitä, että äidillä olisi ollut hallintaoikeustestamentti?

Omistattekohan (hallintaoikeuden kera) mökin puoliksi isänne kanssa? Jos toinen omistaja haluaa myydä, mökki myydään, vaikka toinen omistaja ei haluaisi.

Hot tapauksessa omistaja ei voi yksin päättää myynnistä tai vaatia sitä, jos ho omistaja ei suostu.

Isänne on maksanut yksin mökin kiinteistöverot? Jos olette omistajia, osa siitä kuuluu teille. Voiko olla, ettei perinnön omistuksia ole viety koskaan maalaisten eikä verottajalle asti?

Ap

Vierailija kirjoitti:

 

Lasten kustannuksella? okke

Ap

Perittävän lapset ovat yleensä jo vakiinnuttaneet asemansa, mutta leski jäisi mahdollisesti ilman asuntoa, jos hallintaoikeutta ei olisi.

Eikö leski ole vakiinnuttanut asemaansa aikuisena ihmisenä? Lesken asumisoikeuteen pitää laittaa myös 10 vuoden määräaikaisuus, kuten nyt nuoremmille tehtiin leskeneläkkeen kanssa. 10 vuodessa ehtii kyllä hankkia oman asunnon.

Aviopari hankkii yhdessä asunnon ja asuu siinä lastensa kanssa. Lapset aikuistuvat ja muuttavat pois, toinen puoliso kuolee. Leskelle kuuluu puolet asunnosta ja toisen puolen perivät lapset.

Ja 10 vuoden jälkeen lesken pitäisi lähteä kotoaan, jotta lapset saisivat myydä asunnon?

Onko sinulla nyt ihan kaikki kunnossa?

Kaikki kunnossa. Miksi leski hautoo lasten omaisuutta, eikö leskellä ole omia tuloja?

Vierailija kirjoitti:

Miten niin kiero ja ahne? Tarkoitan tässä esim tilannetta, jossa henkilö menee uusiin naimisiin, on suht varakas, mutta uusi puoliso ei omista lähellekään yhtä paljon, mutta sanotaan, että hän on aikoinaan perinyt kuitenkin omat vanhempansa ja sieltä on hyvän kokoinen asunto jne. Jos he tekevät hallintaoikeustestamentin ja varakkaampi kuolee ensin, on se hänen lapsilleen mielestäni täysin väärä tilanne. Sellaisen lesken ei kuuluisi saada yhtään mitään.

Ap

Ymmärrätkö mitä hallintaoikeus tarkoittaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluttiin mekin, että kun on yhdessä hartiapankilla rakennettu talo ja mökki, niin ne jäävät lesken käyttöön täysin. Lapset saavat toisen kuollessa vain lakiosuutensa ja siihen on varauduttu. Siksi meilläkin tuo omistusoikeustestamentti.

Onnea lapsillenne jos vanhempi toisen kuoltua löytääkin uuden kumppanin, myy ehkä tuon hartiapankkitalonne ja ostaa yhteisen uuden kodin.

Ap

Tietenkin omaisuudellaan saa tehdä , mitä haluaa. Ei sinunkään omaisuutesi ole lastesi. Olisihan se hassua, että itse rakentamaa ja maksamaa asuntoa ei saisi tarvittaessa myydä.

Niin no jos se on sinun tahtosi, että sinun osuutesi mahdollisesti menisi puolisosi uudelle kumppanille eikä lapsillesi, niin silloin toki joo . . .

Ap

Sulla ei nyt ole selvästi mitään käsitystä asiasta.

No noinhan voisi käydä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Miten niin kiero ja ahne? Tarkoitan tässä esim tilannetta, jossa henkilö menee uusiin naimisiin, on suht varakas, mutta uusi puoliso ei omista lähellekään yhtä paljon, mutta sanotaan, että hän on aikoinaan perinyt kuitenkin omat vanhempansa ja sieltä on hyvän kokoinen asunto jne. Jos he tekevät hallintaoikeustestamentin ja varakkaampi kuolee ensin, on se hänen lapsilleen mielestäni täysin väärä tilanne. Sellaisen lesken ei kuuluisi saada yhtään mitään.

Ap

jos leski menee uusiin naimisiin, voi pari tehdä avioehdon, jolla avio-oikeus suljetaan pois.

Lesken asumisoikeutta ei voi sulkea avioehdolla pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin ongelma hallintaoikeustestamentissa on se, että lapset joutuvat maksamaan perintöverot, mutta eivät saa vielä senttiäkään perintöä, jolla veron voisi maksaa. Esim. mieheni maksoi anopin kuoltua yli kymppitonnin perintöveroa, mutta sai itse perinnön käyttöönsä vasta appiukonkin kuoltua yli viisi vuotta myöhemmin. Onneksi miehelläni oli rahaa verojen maksuun, mutta monelle muulle tämä olisi ollut iso ongelma.

Miten hallintaoikeustestamentti eroaa tilanteesta, ettei ole testamenttia ollenkaan?

Esim meillä äitini kuoli ja isäni jäi asumaan isohkoon asuntoon pk-seudulla yksin (koska halusi niin ehdottomasti) ja lisäksi iso kesämökki+iso tontti metsineen. Isä on elänyt jo reilut parikymmentä vuotta äidin jälkeen.

Meidän lasten tehtävänä oli perintöverojen maksaminen.  Maksoimme siis omaisuudesta, jota emme pääse käyttämään. Miten tämä tilanne siis eroaa siitä, että äidillä olisi ollut hallintaoikeustestamentti?

Omistattekohan (hallintaoikeuden kera) mökin puoliksi isänne kanssa? Jos toinen omistaja haluaa myydä, mökki myydään, vaikka toinen omistaja ei haluaisi.

Hot tapauksessa omistaja ei voi yksin päättää myynnistä tai vaatia sitä, jos ho omistaja ei suostu.

Isänne on maksanut yksin mökin kiinteistöverot? Jos olette omistajia, osa siitä kuuluu teille. Voiko olla, ettei perinnön omistuksia ole viety koskaan maalaisten eikä verottajalle asti?

Ap

Ilman testamenttia he kyllä omistavat sen kokonaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluttiin mekin, että kun on yhdessä hartiapankilla rakennettu talo ja mökki, niin ne jäävät lesken käyttöön täysin. Lapset saavat toisen kuollessa vain lakiosuutensa ja siihen on varauduttu. Siksi meilläkin tuo omistusoikeustestamentti.

Onnea lapsillenne jos vanhempi toisen kuoltua löytääkin uuden kumppanin, myy ehkä tuon hartiapankkitalonne ja ostaa yhteisen uuden kodin.

Ap

Tietenkin omaisuudellaan saa tehdä , mitä haluaa. Ei sinunkään omaisuutesi ole lastesi. Olisihan se hassua, että itse rakentamaa ja maksamaa asuntoa ei saisi tarvittaessa myydä.

Niin no jos se on sinun tahtosi, että sinun osuutesi mahdollisesti menisi puolisosi uudelle kumppanille eikä lapsillesi, niin silloin toki joo . . .

Ap

Saavathan lapset jommankumman ensin kuollessa puolet vainajan omaisuudesta lakiosuutena. Jos vaikka puolisoiden yhteinen omaisuus on 800.000, omistussuhteet 50/50, lesken osuus on kuten avioerossa 400.000. Ilman testamenttia, lapset perivät 400.000. Omistusoikeustestamentilla leski perii 200 000 ja lapset 200.000. Leski joutuu perimästään tietenkin maksamaan perintöveron. Tuossa tapauksessa, vähennysten, 90.000 +20.000 jälkeen n.90.000 eurosta eli vähän yli 10.000 euroa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juristit suosittelevat nykyään omistusoikeustestamenttia. Meilläkin on sellainen, lasten lakiosuus maksetaan testamentin mukaan rahana. Eli asunto, mökki ja metsä jää leskelle, lapset saavan lakiosansa sijoitusten (osakkeet, rahastot, säästötilit) realisoinnin jälkeen.

Näinhän tämä yleensä menee, harva tekee hallintaoikeustestamenttia koko omaisuuteen vaan lähinnä juuri asuin- ja mökkikiinteistöihin. Ja jos se on tehty kaikkeen omaisuuteen, niin todennäköisesti vähintään aiheellisesti.

Toihan on ihan pahinta perillisen kannalta. Menettää kaikki tuotot mutta on velvollinen maksamaan korjauksia. Ei voi myydä ilman lesken suostumusta jne

Ap

Miksi pitäisi voida? Kai sä ymmärrät että se omaisuus on vainajan eikä sitä ole tehty perijän vuoksi? Jos mulla olisi noin kiero ja ahne lapsi, häpeäisin silmät päästäni.

Miten niin kiero ja ahne? Tarkoitan tässä esim tilannetta, jossa henkilö menee uusiin naimisiin, on suht varakas, mutta uusi puoliso ei omista lähellekään yhtä paljon, mutta sanotaan, että hän on aikoinaan perinyt kuitenkin omat vanhempansa ja sieltä on hyvän kokoinen asunto jne. Jos he tekevät hallintaoikeustestamentin ja varakkaampi kuolee ensin, on se hänen lapsilleen mielestäni täysin väärä tilanne. Sellaisen lesken ei kuuluisi saada yhtään mitään.

Ap

Ei sitä perintöäkään kenenkään KUULU saada. Itse ajattelen niin, että perintö on lahja, ei itsestään selvä asia.

On lahja, kyllä, mutta kyllä mielestäni vanhemmalla on velvollisuuksia lapsiaan kohtaan, kun on heitä kerran maailmaan saattanut. Mikä olisikaan HELPOMPI tapa tukea lapsiaan, kuin perintö? All you have to do for it on kuolla. Todella easy tapa auttaa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Testamentin teossa kannattaa aina myös miettiä veroseuraamuksia. Mitä tarkoittaa omistusoikeustestamentti lesken kannalta ja mikä hallintaoikeuden vaikutus lasten maksaman perintöveron määrään.

Hallintaoikeutta EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA kannata antaa perintö- tai lahjaveron alentamismielessä!!!!! Kukaan lahjan tai perinnön saaja ei halua että sen muutaman tonnin(!) säästön takia joku toinen hallitsee kyseistä omaisuutta kuolemaansa saakka.

Eli maksaa sen isomman veron kyllä mielellään. Toisekseen jos hallintaoikeudesta kuitenkin päätetäänkin luopua ennenaikaisesti sen perillisen siitä saama vero voi olla suurempi kuin alkuperäinen säästetty vero oli!

Ap

Kuinka paljon hallintaoikeus vähentää veroja on aika tapauskohtaista. Meillä se oli merkittävä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Testamentin teossa kannattaa aina myös miettiä veroseuraamuksia. Mitä tarkoittaa omistusoikeustestamentti lesken kannalta ja mikä hallintaoikeuden vaikutus lasten maksaman perintöveron määrään.

Hallintaoikeutta EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA kannata antaa perintö- tai lahjaveron alentamismielessä!!!!! Kukaan lahjan tai perinnön saaja ei halua että sen muutaman tonnin(!) säästön takia joku toinen hallitsee kyseistä omaisuutta kuolemaansa saakka.

Eli maksaa sen isomman veron kyllä mielellään. Toisekseen jos hallintaoikeudesta kuitenkin päätetäänkin luopua ennenaikaisesti sen perillisen siitä saama vero voi olla suurempi kuin alkuperäinen säästetty vero oli!

Ap

Älä höpötä. Minä ainakin halusin pienemmän veron. Minua ei haittaa lainkaan, että äidilläni on (paperilla) mökin hallintaoikeus kuolemaansa saakka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin kiero ja ahne? Tarkoitan tässä esim tilannetta, jossa henkilö menee uusiin naimisiin, on suht varakas, mutta uusi puoliso ei omista lähellekään yhtä paljon, mutta sanotaan, että hän on aikoinaan perinyt kuitenkin omat vanhempansa ja sieltä on hyvän kokoinen asunto jne. Jos he tekevät hallintaoikeustestamentin ja varakkaampi kuolee ensin, on se hänen lapsilleen mielestäni täysin väärä tilanne. Sellaisen lesken ei kuuluisi saada yhtään mitään.

Ap

jos leski menee uusiin naimisiin, voi pari tehdä avioehdon, jolla avio-oikeus suljetaan pois.

Kun lapsi ei asiaa päätä, niin tein aloituksen siihen liittyen, että toivottavasti kukaan ei tee tuota kyseistä järjestelyä!!! Sen tekeminen pitäisi tehdä laittomaksi paitsi aivan max ydinperheissä!!!

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluttiin mekin, että kun on yhdessä hartiapankilla rakennettu talo ja mökki, niin ne jäävät lesken käyttöön täysin. Lapset saavat toisen kuollessa vain lakiosuutensa ja siihen on varauduttu. Siksi meilläkin tuo omistusoikeustestamentti.

Onnea lapsillenne jos vanhempi toisen kuoltua löytääkin uuden kumppanin, myy ehkä tuon hartiapankkitalonne ja ostaa yhteisen uuden kodin.

Ap

Tietenkin omaisuudellaan saa tehdä , mitä haluaa. Ei sinunkään omaisuutesi ole lastesi. Olisihan se hassua, että itse rakentamaa ja maksamaa asuntoa ei saisi tarvittaessa myydä.

Niin no jos se on sinun tahtosi, että sinun osuutesi mahdollisesti menisi puolisosi uudelle kumppanille eikä lapsillesi, niin silloin toki joo . . .

Ap

Saavathan lapset jommankumman ensin kuollessa puolet vainajan omaisuudesta lakiosuutena. Jos vaikka puolisoiden yhteinen omaisuus on 800.000, omistussuhteet 50/50, lesken osuus on kuten avioerossa 400.000. Ilman testamenttia, lapset perivät 400.000. Omistusoikeustestamentilla leski perii 200 000 ja lapset 200.000. Leski joutuu perimästään tietenkin maksamaan perintöveron. Tuossa tapauksessa, vähennysten, 90.000 +20.000 jälkeen n.90.000 eurosta eli vähän yli 10.000 euroa

Ehkä tämä esimerkki selkeyttää keskustelua. Ihmettelen, miksi joku alapeukuttaa faktaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Lasten kustannuksella? okke

Ap

Perittävän lapset ovat yleensä jo vakiinnuttaneet asemansa, mutta leski jäisi mahdollisesti ilman asuntoa, jos hallintaoikeutta ei olisi.

Eikö leski ole vakiinnuttanut asemaansa aikuisena ihmisenä? Lesken asumisoikeuteen pitää laittaa myös 10 vuoden määräaikaisuus, kuten nyt nuoremmille tehtiin leskeneläkkeen kanssa. 10 vuodessa ehtii kyllä hankkia oman asunnon.

Aviopari hankkii yhdessä asunnon ja asuu siinä lastensa kanssa. Lapset aikuistuvat ja muuttavat pois, toinen puoliso kuolee. Leskelle kuuluu puolet asunnosta ja toisen puolen perivät lapset.

Ja 10 vuoden jälkeen lesken pitäisi lähteä kotoaan, jotta lapset saisivat myydä asunnon?

Onko sinulla nyt ihan kaikki kunnossa?

Kaikki kunnossa. Miksi leski hautoo lasten omaisuutta, eikö leskellä ole omia tuloja?

Hyvin usein on hyvin pienet tulot. Oliko sinulle uutinen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin kiero ja ahne? Tarkoitan tässä esim tilannetta, jossa henkilö menee uusiin naimisiin, on suht varakas, mutta uusi puoliso ei omista lähellekään yhtä paljon, mutta sanotaan, että hän on aikoinaan perinyt kuitenkin omat vanhempansa ja sieltä on hyvän kokoinen asunto jne. Jos he tekevät hallintaoikeustestamentin ja varakkaampi kuolee ensin, on se hänen lapsilleen mielestäni täysin väärä tilanne. Sellaisen lesken ei kuuluisi saada yhtään mitään.

Ap

Ymmärrätkö mitä hallintaoikeus tarkoittaa?

Kerro vain ihan suoraan mitä sinulla on sydämelläsi. Näet kyllä ketjusta itse vastauksen kainoon kyselyysi.

Ap

Pitäisi olla kuten sivistysvaltioissa. Puoliso perii, ei lapset ennen kuin leskikin on kuollut.