Toivottavasti kukaan vanhempi ei ole tehnyt hallintaoikeustestamenttia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakiosaan ILMAN hallintaoikeusrasitetta on rintaperillisellä oikeus. Lopusta saa sitten määrätä miten haluaa. Näin se on. Ihan omasta perhepiiristä tiedän tämä. 100% varmuudella. Lakiosa on vahvempi oikeus kuin hallintaoikeus, ja ristiriitatilanteessa mennään lakiosan mukaan. Ja lakiosa siis tarkoittaa perintöä ILMAN hallintaoikeusrasitetta.

Testamenttiin usein siksi kirjataan, ettei lapset käyttäisi oikeuttaan lakiosaan, mutta tämä on TOIVE, ei velvoittava ohje.

Silloin kun on testamentilla saatua, mutta ei koske lakimääräistä koska on se sillä tavoin rajattu. 

Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan ...

... yhteisenä kotina käytetyn asunnon irtaimistoineen, jos hänen omaan omaisuuteen ei sisällyt kodiksi sopivaa asuntoa. Ei saa pitää jakamattomana kesämökkiä, autoa,  yritystä ym. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä nyt ehkä oli jäänyt tarina vähän puolitiehen, haltija on myös velvollinen huolehtimaan omaisuudesta ja on siitä korvausvelvollinen omistajille. Samoin omistajilla on täysi oikeus sitä kunnostaa, ihan kuten vaikka vuokratussakin asunnossa, heillä on siihen peräti velvollisuus.

Riitoja tuossa järjestelyssä saa kyllä aikaiseksi vaikka kuinka paljon, mutta kyllä siinä lähtökohtaisesti jokainen saa tasapuolisesti oikeutensa ja velvollisuutensa toteutetuksi. Eikä se varsinaisesti ole epäreilua, sillä se on vainajan viimeinen tahto HÄNEN omaisuudestaan. Jos perintöveroa ei halua maksaa tai järjestely ei muutoin miellytä niin ei sitä perintöä tarvitse ottaa vastaan.

Niin, perinnöstä voi luopua omasta puolestaan, mutta ei omien alaikäisten lasten. Eli jos itse luopuisi, perintö siirtyisi niiden lasten riesaksi.

Ei heidänkään ole sitä pakko ottaa, vaikka kieltäytymisprosessi on vähän monimutkaisempi. Kenenkään, edes alaikäisen, ei ole PAKKO ottaa perintöä vastaan, vaan päätepysäkki on valtion kassa.

Niin, käytännössä vaan tilanne voi olla sellainen, että ulkopuolinen taho arvioi, että on lasten edun vastaista perinnöstä luopua.

Sellaisessa tapauksessa se yleensä on lapsen edun vastaista. Vaikka perintöä rasittaa hallintaoikeus ei se välttämättä ole "huonoa" perintöä, vaikka itseä harmittaakin ettei omaisuuttaan pääse heti käyttämään ja pelkää haltijan sen tuhoavan. Siksihän ulkopuolinen tämän arvioi, ettei se vanhemman henkilökohtainen mielipide ja tunnemyrsky vaikuta päätökseen lapsen puolesta.

Kumoaako lakiosavaatimus lesken hallintaoikeuden?

Ei tietenkään. Lesken hallintaoikeus kohdistuu puolisoiden yhteiseen kotiin, josta yleensä leski itse omistaa puolet ja toinen puolikas jää perijöille, joten se lesken hallintaoikeus kattaa silloin vain sen perijöille menneen puolikkaan, itse omistamaansa kun ei tarvitse perätä hallintaoikeutta, mutta eihän sitä tietenkään käytännön elämässä noin ruodita jakamattomassa pesässä, tuppaa vaan joskus unohtumaan perillisiltä.  Tämä lain suoma hallintaoikeus on eri kuin hallintaoikeustestamentilla saatu. 

Heti kun pesä jaetaan leski putoaa alimpaan tasoon ilman testamenttia.

Miten putoaa, lesken hallintaoikeus asuntoon säilyy niin kauan kuin leski elää vaikka sen omistaisi perilliset joko osittain tai kokonaan.

Ei säily. Sekoitat nyt asumisoikeuden ja hallintaoikeuden.

Kyllä hallintaoikeus säilyy, silloin kun se on testamentilla määrätty.

Asumisoikeus leskellä tulee lain mukaan.

Asumisoikeus ei välttämättä ole edes aina voimassa, esim. ei ole silloin, jos leski itse myös omistaa asunnon, mutta se on vaikkapa vuokralla, ym. vastaavissa tilanteissa.

Vierailija kirjoitti:

Lakiosan saa aina, vaikka olisi hallintaoikeustestamentti tehty.

Puolison kuoleman jälkeen leskellä on lakiin (perintökaari) perustuva oikeus pitää jakamattomana hallussaan kuolleen puolison jäämistö. Tämä oikeus ei ole kuitenkaan rajoittamaton. Lesken hallintaoikeus purkautuu silloin, kun joku perillisistä tai testamentin saajista esittää perinnönjakovaatimuksen. Tällaisen jakovaatimuksen seurauksena pesä tulee jaettavaksi. Sama vaikutus on sillä, että joku rintaperillisistä (lapsista) esittää vaatimuksen saada lakiosansa. Tämä tapaus, lakiosavaatimus, tulee mahdolliseksi silloin, kun lesken hallintaoikeus perustuu hänen hyväkseen tehtyyn hallintaoikeustestamenttiin. Hallintaoikeustestamenttikaan ei saa loukata rintaperillisen oikeutta lakiosaan. Rintaperillisen on saatava lakiosansa, mikä on puolet perintöosasta, rasitteista, kuten toisen henkilön hallintaoikeudesta vapaana.

https://laki24.fi/lakiosa-lesken-hallintaoikeus/

Finlex.fi on se alkuperäinen lähde, ja teksti tämä:

1 a § (25.2.1983/209)

Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.

Haltijan velvollisuuksista on perintökaaren 12. luvussa:

3 §

Sillä, joka on testamentilla saanut käyttöoikeuden omaisuuteen, on oikeus hallita sitä ja saada sen tuotto. Omaisuutta hallitessaan hänen on otettava varteen myös omistajan oikeus ja etu. Muuhun omaisuuteen älköön sitä sekoitettako, ellei sen tarkoituksenmukainen käyttö anna siihen aihetta.

Käyttöoikeuden haltijan on vastattava omaisuudesta johtuvista tarpeellisista kustannuksista, jotka ovat sen laatuisia, että ne on suoritettava hänen hallinta-aikanaan saatavalla tuotolla.

Aika usein hallintaoikeuden testamentilla saava leski maksaa perillisten puolesta perintöveron. Hänellä voi olla rahaa siihen, nuorilla tai alaikäisillä perillisillä ei. Tämä tosin sillä perusoletuksella, että leski on perillisten vanhempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme kitinää. Perintö on aina ylimääräistä tuloa ja onko joku tosiaan niin kylmä, että esim. isän kuoltua on valmis heittämään äidin (eli lesken) pois kodistaan?

lesken etu on turvattu, saa asua kuolemaansa asti, sitä ennen ei voi myydä ellei halua

Periaatteessa voi myydä, mutta kuka ostaa asunnon, jota rasittaa lesken asumisoikeus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä nyt ehkä oli jäänyt tarina vähän puolitiehen, haltija on myös velvollinen huolehtimaan omaisuudesta ja on siitä korvausvelvollinen omistajille. Samoin omistajilla on täysi oikeus sitä kunnostaa, ihan kuten vaikka vuokratussakin asunnossa, heillä on siihen peräti velvollisuus.

Riitoja tuossa järjestelyssä saa kyllä aikaiseksi vaikka kuinka paljon, mutta kyllä siinä lähtökohtaisesti jokainen saa tasapuolisesti oikeutensa ja velvollisuutensa toteutetuksi. Eikä se varsinaisesti ole epäreilua, sillä se on vainajan viimeinen tahto HÄNEN omaisuudestaan. Jos perintöveroa ei halua maksaa tai järjestely ei muutoin miellytä niin ei sitä perintöä tarvitse ottaa vastaan.

Niin, perinnöstä voi luopua omasta puolestaan, mutta ei omien alaikäisten lasten. Eli jos itse luopuisi, perintö siirtyisi niiden lasten riesaksi.

Ei heidänkään ole sitä pakko ottaa, vaikka kieltäytymisprosessi on vähän monimutkaisempi. Kenenkään, edes alaikäisen, ei ole PAKKO ottaa perintöä vastaan, vaan päätepysäkki on valtion kassa.

Niin, käytännössä vaan tilanne voi olla sellainen, että ulkopuolinen taho arvioi, että on lasten edun vastaista perinnöstä luopua.

Sellaisessa tapauksessa se yleensä on lapsen edun vastaista. Vaikka perintöä rasittaa hallintaoikeus ei se välttämättä ole "huonoa" perintöä, vaikka itseä harmittaakin ettei omaisuuttaan pääse heti käyttämään ja pelkää haltijan sen tuhoavan. Siksihän ulkopuolinen tämän arvioi, ettei se vanhemman henkilökohtainen mielipide ja tunnemyrsky vaikuta päätökseen lapsen puolesta.

Kumoaako lakiosavaatimus lesken hallintaoikeuden?

Ei tietenkään. Lesken hallintaoikeus kohdistuu puolisoiden yhteiseen kotiin, josta yleensä leski itse omistaa puolet ja toinen puolikas jää perijöille, joten se lesken hallintaoikeus kattaa silloin vain sen perijöille menneen puolikkaan, itse omistamaansa kun ei tarvitse perätä hallintaoikeutta, mutta eihän sitä tietenkään käytännön elämässä noin ruodita jakamattomassa pesässä, tuppaa vaan joskus unohtumaan perillisiltä.  Tämä lain suoma hallintaoikeus on eri kuin hallintaoikeustestamentilla saatu. 

Huomaa, että se koskee vain yhteisenä kotina käytettyä asuntoa, ei mitään muuta omaisuutta. Puolisot eivät omista automaattisesti puolta kaikesta vaan esimerkiksi kiinteistö, auto ja muu rekisteröity omaisuus on sen omaisuutta yksin, joka on merkitty rekisteriin omaisuudeksi. Ei tasinko sitä tarkoita, että kaikesta omaisuudesta tulee puolet sille, joka ei omista itse yhtään mitään.

Jos perilliset vaativat lakiosuuttaan, se voidaan antaa heille muusta omaisuudesta niin, että asunto jää edelleen lesken hallintaan niin kuin se kuuluisi muutenkin jäädä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme kitinää. Perintö on aina ylimääräistä tuloa ja onko joku tosiaan niin kylmä, että esim. isän kuoltua on valmis heittämään äidin (eli lesken) pois kodistaan?

lesken etu on turvattu, saa asua kuolemaansa asti, sitä ennen ei voi myydä ellei halua

Periaatteessa voi myydä, mutta kuka ostaa asunnon, jota rasittaa lesken asumisoikeus?

Ei se siinä asunnossa ole kiinni.

Minulle on tehty tällainen testamentti, jossa minä saan hallintaoikeuden lapseni saamaan tulevaan perintöön. Kyseessä on talo ja maata. Testamentti olisi voitu tehdä minullekin pelkästään. En koe ongelmaksi millään tavoin omalta osaltani, koska lapseni voi muuttaa minun talooni, joka isompi kuin tuo. Raha-asiat nyt on muuten sellaisia, että jos on rahaa niin eiköhän niistä voi lapsia avustaa eikä hautoa niitä omaan kuolemaan asti. Vaikka niitä metsän kaadosta tulleita rahoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme kitinää. Perintö on aina ylimääräistä tuloa ja onko joku tosiaan niin kylmä, että esim. isän kuoltua on valmis heittämään äidin (eli lesken) pois kodistaan?

lesken etu on turvattu, saa asua kuolemaansa asti, sitä ennen ei voi myydä ellei halua

Periaatteessa voi myydä, mutta kuka ostaa asunnon, jota rasittaa lesken asumisoikeus?

Ei se siinä asunnossa ole kiinni.

Vaan missä? Tiedän tapauksen, jossa leski oli muuttanut alkuperäisestä yhteistä kodista toiseen, perillisen omistamaan asuntoon. Juristin tulkinnan mukaan hän oli siinä vaiheessa luopunut lesken oikeudestaan, joten ei ollut enää suoja voimassa toisessa asunnossa. Tai tämä saattoi olla ulosoton tulkinta, kun asuntoa oltiin ulosmittaamassa.

Vierailija kirjoitti:

Minulle on tehty tällainen testamentti, jossa minä saan hallintaoikeuden lapseni saamaan tulevaan perintöön. Kyseessä on talo ja maata. Testamentti olisi voitu tehdä minullekin pelkästään. En koe ongelmaksi millään tavoin omalta osaltani, koska lapseni voi muuttaa minun talooni, joka isompi kuin tuo. Raha-asiat nyt on muuten sellaisia, että jos on rahaa niin eiköhän niistä voi lapsia avustaa eikä hautoa niitä omaan kuolemaan asti. Vaikka niitä metsän kaadosta tulleita rahoja. 

Oletko ottanut huomioon, että puolisosi kuollessa tilanne voi olla täysin erilainen kuin nyt. Meillä oli tapaus, jossa leski sai testamentilla täyden hallintaoikeuden kaikkeen puolisoltaan jääneeseen omaisuuteen. Vahinko kyllä leski oli siinä vaiheessa jo dementian takia edunvalvonnassa. Asioiden hoito oli hankalaa, kun leski ei voinut enää itse antaa suostumusta mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme kitinää. Perintö on aina ylimääräistä tuloa ja onko joku tosiaan niin kylmä, että esim. isän kuoltua on valmis heittämään äidin (eli lesken) pois kodistaan?

lesken etu on turvattu, saa asua kuolemaansa asti, sitä ennen ei voi myydä ellei halua

Periaatteessa voi myydä, mutta kuka ostaa asunnon, jota rasittaa lesken asumisoikeus?

Ei se siinä asunnossa ole kiinni.

Vaan missä? Tiedän tapauksen, jossa leski oli muuttanut alkuperäisestä yhteistä kodista toiseen, perillisen omistamaan asuntoon. Juristin tulkinnan mukaan hän oli siinä vaiheessa luopunut lesken oikeudestaan, joten ei ollut enää suoja voimassa toisessa asunnossa. Tai tämä saattoi olla ulosoton tulkinta, kun asuntoa oltiin ulosmittaamassa.

Perilliset ja leski voi sopia asumisoikeuden siirtyvän hänelle hankittavaan asuntoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle on tehty tällainen testamentti, jossa minä saan hallintaoikeuden lapseni saamaan tulevaan perintöön. Kyseessä on talo ja maata. Testamentti olisi voitu tehdä minullekin pelkästään. En koe ongelmaksi millään tavoin omalta osaltani, koska lapseni voi muuttaa minun talooni, joka isompi kuin tuo. Raha-asiat nyt on muuten sellaisia, että jos on rahaa niin eiköhän niistä voi lapsia avustaa eikä hautoa niitä omaan kuolemaan asti. Vaikka niitä metsän kaadosta tulleita rahoja. 

Oletko ottanut huomioon, että puolisosi kuollessa tilanne voi olla täysin erilainen kuin nyt. Meillä oli tapaus, jossa leski sai testamentilla täyden hallintaoikeuden kaikkeen puolisoltaan jääneeseen omaisuuteen. Vahinko kyllä leski oli siinä vaiheessa jo dementian takia edunvalvonnassa. Asioiden hoito oli hankalaa, kun leski ei voinut enää itse antaa suostumusta mihinkään.

Edunvalvojahan ne silloin hoitaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle on tehty tällainen testamentti, jossa minä saan hallintaoikeuden lapseni saamaan tulevaan perintöön. Kyseessä on talo ja maata. Testamentti olisi voitu tehdä minullekin pelkästään. En koe ongelmaksi millään tavoin omalta osaltani, koska lapseni voi muuttaa minun talooni, joka isompi kuin tuo. Raha-asiat nyt on muuten sellaisia, että jos on rahaa niin eiköhän niistä voi lapsia avustaa eikä hautoa niitä omaan kuolemaan asti. Vaikka niitä metsän kaadosta tulleita rahoja. 

Oletko ottanut huomioon, että puolisosi kuollessa tilanne voi olla täysin erilainen kuin nyt. Meillä oli tapaus, jossa leski sai testamentilla täyden hallintaoikeuden kaikkeen puolisoltaan jääneeseen omaisuuteen. Vahinko kyllä leski oli siinä vaiheessa jo dementian takia edunvalvonnassa. Asioiden hoito oli hankalaa, kun leski ei voinut enää itse antaa suostumusta mihinkään.

No en ole tuo, jolta kysyt, mutta miksi sitä ei olisi otettu huomioon? Tottaia teetamentti tehdään tällä hetkellä tässä tilanteessa halutuksi. Kun asiat aikanaan muuttuvat, myös testamenttia muutetaan. Eikö tämä nyt ole päivän selvä? Joltain sun asiakkaalta on ehkö päivitys unohtunut, tai sitten ei - voihan se olla, että ovat silti halunneet nåin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme kitinää. Perintö on aina ylimääräistä tuloa ja onko joku tosiaan niin kylmä, että esim. isän kuoltua on valmis heittämään äidin (eli lesken) pois kodistaan?

lesken etu on turvattu, saa asua kuolemaansa asti, sitä ennen ei voi myydä ellei halua

Periaatteessa voi myydä, mutta kuka ostaa asunnon, jota rasittaa lesken asumisoikeus?

Ei se siinä asunnossa ole kiinni.

Kyllä se asumisoikeus on juuri kiinni siinä asunnossa.

Laissa nimittäin sanotaan että:

Leskellä on oikeus jäädä asumaan kuolleen puolison ja lesken

YHTEISEEN ASUNTOON.

Mikä helvetin asumisoikeus se enää sitten on, kun leski muuttaa pois tuosta yhteisestä asunnosta?

Kerro?

Tuo asumisoikeus on lesken suoja, jos leskellä ei vaikka ole rahaa muuttaa yhteisestä kodista pois.

Ettei leski jää niin sanotusti taivas alle.

Leskihän ei peri mitään, vaan lapset perivät kuolleen vanhempansa.

Leski voi periä jotain vain testamentin kautta.

Jos leski siis hommaa/muuttaa toiseen asuntoon, se osoittaa sen ettei hän ole riippuvainen tuosta asumisoikeudesta. Vaan pärjää muutenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme kitinää. Perintö on aina ylimääräistä tuloa ja onko joku tosiaan niin kylmä, että esim. isän kuoltua on valmis heittämään äidin (eli lesken) pois kodistaan?

lesken etu on turvattu, saa asua kuolemaansa asti, sitä ennen ei voi myydä ellei halua

Periaatteessa voi myydä, mutta kuka ostaa asunnon, jota rasittaa lesken asumisoikeus?

Ei se siinä asunnossa ole kiinni.

Kyllä se asumisoikeus on juuri kiinni siinä asunnossa.

Laissa nimittäin sanotaan että:

Leskellä on oikeus jäädä asumaan kuolleen puolison ja lesken

YHTEISEEN ASUNTOON.

Mikä helvetin asumisoikeus se enää sitten on, kun leski muuttaa pois tuosta yhteisestä asunnosta?

Kerro?

Tuo asumisoikeus on lesken suoja, jos leskellä ei vaikka ole rahaa muuttaa yhteisestä kodista pois.

Ettei leski jää niin sanotusti taivas alle.

Leskihän ei peri mitään, vaan lapset perivät kuolleen vanhempansa.

Leski voi periä jotain vain testamentin kautta.

Jos leski siis hommaa/muuttaa toiseen asuntoon, se osoittaa sen ettei hän ole riippuvainen tuosta asumisoikeudesta. Vaan pärjää muutenkin.

Vaikuttaa vähän siltä että on hyödytöntä avata, mutta sillä säännöksellä on haluttu turvata lesken asuminen, käsittäköön sen kukin niin kuin haluaa. 

Eikö siis järkevintä olisi että puolisot tekevät keskinäisen testamentin minkä yläraja on tuo verovapaa 109 999 euroa loppuun omaisuuteen haltiaoikeus?

Jos toinen kuolee niin toinen ei jää taloudelliseen pulaan ja joudu aloittamaan omaisuuden hankkimisen taas alusta ja on oikeus myydä liian isoksi käynyt asunto sekä muuttaa pienempään ilman että taas joutuu ottamaan isoa asuntolainaa.

Silloin yhteisesti kerätty omaisuus on lesken hallussa ja hän päättää ja saa käyttöönsä myynnit ja mahdolliset tuotot. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme kitinää. Perintö on aina ylimääräistä tuloa ja onko joku tosiaan niin kylmä, että esim. isän kuoltua on valmis heittämään äidin (eli lesken) pois kodistaan?

lesken etu on turvattu, saa asua kuolemaansa asti, sitä ennen ei voi myydä ellei halua

Periaatteessa voi myydä, mutta kuka ostaa asunnon, jota rasittaa lesken asumisoikeus?

Ei se siinä asunnossa ole kiinni.

Vaan missä? Tiedän tapauksen, jossa leski oli muuttanut alkuperäisestä yhteistä kodista toiseen, perillisen omistamaan asuntoon. Juristin tulkinnan mukaan hän oli siinä vaiheessa luopunut lesken oikeudestaan, joten ei ollut enää suoja voimassa toisessa asunnossa. Tai tämä saattoi olla ulosoton tulkinta, kun asuntoa oltiin ulosmittaamassa.

Perilliset ja leski voi sopia asumisoikeuden siirtyvän hänelle hankittavaan asuntoon.

No taatusti eivät voi.

Asumisoikeus elämänsä loppuun asti leskellä on vain kuolleen puolison ja lesken yhteisessä kodissa.

Mitä paskaa sinä oikein tarkoitat?

Ei se asumisoikeus tarkoita sitä, että leski saa ilmaiseksi asua siinä yhteisessä kodissa.

Leski maksaa tietenkin nyt yksin kaikki kulut ja menot siitä yhteisestäkin asunnosta.

Kysymys ja pointti on siinä, että, leskelle jää varmasti koti.

Että perilliset eivät voi häätää leskeä pois omasta tutusta kodistaan, jossa kuolleen puolison kanssa asunut.

Ilkeät ja ahneet lapset voivat hyvinkin käskeä lesken lähteä lätkimään, jotta saavat myytyä asunnon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme kitinää. Perintö on aina ylimääräistä tuloa ja onko joku tosiaan niin kylmä, että esim. isän kuoltua on valmis heittämään äidin (eli lesken) pois kodistaan?

lesken etu on turvattu, saa asua kuolemaansa asti, sitä ennen ei voi myydä ellei halua

Periaatteessa voi myydä, mutta kuka ostaa asunnon, jota rasittaa lesken asumisoikeus?

Ei se siinä asunnossa ole kiinni.

Kyllä se asumisoikeus on juuri kiinni siinä asunnossa.

Laissa nimittäin sanotaan että:

Leskellä on oikeus jäädä asumaan kuolleen puolison ja lesken

YHTEISEEN ASUNTOON.

Mikä helvetin asumisoikeus se enää sitten on, kun leski muuttaa pois tuosta yhteisestä asunnosta?

Kerro?

Tuo asumisoikeus on lesken suoja, jos leskellä ei vaikka ole rahaa muuttaa yhteisestä kodista pois.

Ettei leski jää niin sanotusti taivas alle.

Leskihän ei peri mitään, vaan lapset perivät kuolleen vanhempansa.

Leski voi periä jotain vain testamentin kautta.

Jos leski siis hommaa/muuttaa toiseen asuntoon, se osoittaa sen ettei hän ole riippuvainen tuosta asumisoikeudesta. Vaan pärjää muutenkin.

Ei ole kyse pärjäämisestä. Toki leski voi hankkia asunnon ihan itse ja tuo oikeus purkeutuu, mutta sen asunnon voi hankkia ja sopia asumisoikeuden siihen asuntoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme kitinää. Perintö on aina ylimääräistä tuloa ja onko joku tosiaan niin kylmä, että esim. isän kuoltua on valmis heittämään äidin (eli lesken) pois kodistaan?

lesken etu on turvattu, saa asua kuolemaansa asti, sitä ennen ei voi myydä ellei halua

Periaatteessa voi myydä, mutta kuka ostaa asunnon, jota rasittaa lesken asumisoikeus?

Ei se siinä asunnossa ole kiinni.

Vaan missä? Tiedän tapauksen, jossa leski oli muuttanut alkuperäisestä yhteistä kodista toiseen, perillisen omistamaan asuntoon. Juristin tulkinnan mukaan hän oli siinä vaiheessa luopunut lesken oikeudestaan, joten ei ollut enää suoja voimassa toisessa asunnossa. Tai tämä saattoi olla ulosoton tulkinta, kun asuntoa oltiin ulosmittaamassa.

Perilliset ja leski voi sopia asumisoikeuden siirtyvän hänelle hankittavaan asuntoon.

No taatusti eivät voi.

Asumisoikeus elämänsä loppuun asti leskellä on vain kuolleen puolison ja lesken yhteisessä kodissa.

Mitä paskaa sinä oikein tarkoitat?

Ei se asumisoikeus tarkoita sitä, että leski saa ilmaiseksi asua siinä yhteisessä kodissa.

Leski maksaa tietenkin nyt yksin kaikki kulut ja menot siitä yhteisestäkin asunnosta.

Kysymys ja pointti on siinä, että, leskelle jää varmasti koti.

Että perilliset eivät voi häätää leskeä pois omasta tutusta kodistaan, jossa kuolleen puolison kanssa asunut.

Ilkeät ja ahneet lapset voivat hyvinkin käskeä lesken lähteä lätkimään, jotta saavat myytyä asunnon.

Kyllä voivat sopia. Useammin asiat hoidetaan kuin että ollaan ilkeitä ja pahansuopia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme kitinää. Perintö on aina ylimääräistä tuloa ja onko joku tosiaan niin kylmä, että esim. isän kuoltua on valmis heittämään äidin (eli lesken) pois kodistaan?

lesken etu on turvattu, saa asua kuolemaansa asti, sitä ennen ei voi myydä ellei halua

Periaatteessa voi myydä, mutta kuka ostaa asunnon, jota rasittaa lesken asumisoikeus?

Ei se siinä asunnossa ole kiinni.

Kyllä se asumisoikeus on juuri kiinni siinä asunnossa.

Laissa nimittäin sanotaan että:

Leskellä on oikeus jäädä asumaan kuolleen puolison ja lesken

YHTEISEEN ASUNTOON.

Mikä helvetin asumisoikeus se enää sitten on, kun leski muuttaa pois tuosta yhteisestä asunnosta?

Kerro?

Tuo asumisoikeus on lesken suoja, jos leskellä ei vaikka ole rahaa muuttaa yhteisestä kodista pois.

Ettei leski jää niin sanotusti taivas alle.

Leskihän ei peri mitään, vaan lapset perivät kuolleen vanhempansa.

Leski voi periä jotain vain testamentin kautta.

Jos leski siis hommaa/muuttaa toiseen asuntoon, se osoittaa sen ettei hän ole riippuvainen tuosta asumisoikeudesta. Vaan pärjää muutenkin.

Oikeus päättyy joko lesken luopuessa oikeudesta tai viimeistään lesken kuolemaan. Luopumiseksi voidaan periaatteessa katsoa myös lesken poismuutto asunnosta. Tähän sisältyy kuitenkin riskejä sen osalta, että onko muutto katsottava pysyväksi vai tilapäiseksi. Vain pysyvä muutto katkaisee tuon oikeuden. Riitaa aiheutuukin usein siitä, onko poismuutto katsottava pysyväksi vai tilapäiseksi, erityisesti tapauksissa, jossa leski viettää osan vuodesta ulkomailla.

Oikeus ei siirry mahdolliseen tilalle hankittavaan asuntoon, jolleivät omaiset ja leski keskenään näin sovi.

Sellasta

”Moni ajattelee, että lesken asema on tällä turvattu”

Lesken taloudelliseen asemaan puolison kuoltua vaikuttaa siis avio-oikeus ja sen laajuus.

Lisäksi leskelle on laissa turvattu vähimmäissuojana elinikäinen asumisoikeus puolisoiden viimeisessä yhteisessä kodissa, jos leskellä ei ole kodiksi sopivaa asuntoa.

Kuusiluoma kertoo, että moni aviopari ajattelee, että lesken asema on tällä turvattu eikä testamenttia tarvita.

– Asumisen turva kohdistuu kuitenkin vain viimeiseen yhteiseen kotiin, eikä leski voi vaihtaa kotia asumisen tarpeiden tai oman mielensä muuttuessa. Testamentilla asunnon vaihtamisenkin voi mahdollistaa, Kuusiluoma kertoo.

Parhaiten lesken asemaa voi turvata omistusoikeustestamentilla.

– Ydinperheessä tällaiset omistusoikeustestamentit lesken hyväksi ovatkin yleistyneet viime aikoina. Oikein laadittuna testamentti mahdollistaa myös perinnön vastaanottamisen verotuksellisesti edullisella tavalla osittain.

– Moni tahtoo, että perintöasiat hoidetaan lain mukaan. On hyvä muistaa, että laki on vuodelta 1965, jolloin yhteiskunta, elämä ja koko perhekäsitys olivat hyvin erilaisia. Lain mukaan hoidettu omaisuudenjako saattaa siis olla kaukana siitä, mikä koetaan oikeasti reiluksi ja oikeudenmukaiseksi, Kuusiluoma kertoo.

Perintöverot:

Kuka tahansa voi saada verovapaasti perintöä 20 000 euroon asti.

Toiselle määrätty hallintaoikeus pienentää omistusoikeuden saajalle määrättäviä perintöveroja.

Hallintaoikeudella saadusta omaisuudesta ei makseta perintöveroa, mutta vain verotussyistä ei kannata automaattisesti suosia hallintaoikeustestamenttia.

Leski saa alle 110 000 euron perinnön omistukseensa verovapaasti. Suomalaisten perintöjen mediaani on n. 75 000 euroa ja keskiarvo n. 140 000 euroa, joten kyseessä on monelle iso verohyöty.

S-Pankin Private Bankingin johtaja Veera Kosonen varoitti Ilta-Sanomille aiemmin yllättävistä perintöveroseuraamuksista.

– Esimerkiksi täysin poissulkeva avioehtosopimus yhdistettynä aviopuolisoiden väliseen omistusoikeustestamenttiin voi aiheuttaa leskelle huomattavat perintöveroseuraamukset. Kun punainen lanka ei kulje läpi kaikkien perheoikeudellisten asiakirjojen, ei oma tahto välttämättä toteudukaan ja veroseuraamukset saattavat tulla yllätyksenä, Kosonen kommentoi tiedotteessa.

https://www.is.fi/perhe/art-2000008319068.html